Digitalisaatio uhka vai mahdollisuus lääkärille Heureka Kati Myllymäki Toiminnanjohtaja Suomen Lääkäriliitto

Samankaltaiset tiedostot
Päätöksentuen järjestelmät (EBMeDS)

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Tietotekniikan tulevaisuuden näkymiä lääkärin näkökulmasta

Tieto ja terveysteknologiat

Tieto ja terveysteknologiat

Päätöksentukityökalut

Virtuaaliterveystarkastukset

Informaatioteknologia päätöksenteon ja diagnostiikan apuna

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi

Päätöksentuki ammattihenkilön työssä

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisen digitaalinen päätöksentekotuki vuonna 2025

Kun älykkäät koneet ja muu teknologinen kehitys yhdistyvät asiantuntijatyössä

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus. Arto Virtanen Terveyskeskuslääkäri Nurmijärven tk Helsinki

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

Lääkehoidon kokonaisarvio Pegasosjärjestelmässä

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Big Data mitä mahdollisuuksia tietojärjestelmät tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollossa tallennetun tiedon edelleen hyödyntämiseen

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Integroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea?

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Tutkimustiedon keruuta helpottavat tietojärjestelmät

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Kanta- Tiedonhallintapalvelun lääkityslistamiten se auttaa meitä

Sidonnaisuudet. Ilkka Kunnamo, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri. Hanna Kortejärvi, FaT

KanTa-palvelut sähköinen resepti ja potilastiedon arkisto Vakuutusyhtiöpäivä Henna Koli, Kela

Loppukäyttäjän opas päätöksentuen tulkintaan

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Lataa Neuvova potilaskertomus - Tiina Kortteisto. Lataa

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

Mitä Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia tarkoittaa rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen näkökulmasta?

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

käytöstä Minna-Maarit Ampio Sairaanhoitaja / Tutkimushoitaja YAMK opiskelija (Hyvinvointiteknologia) Terveyspalveluiden analytiikka -koulutusohjelma

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Omakanta. Kevät 2015 OPER

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Tyypin 2 diabetes sairautena

Lääkitysmäärittelyt 2016 Liite 1: Käsitteet

JARI PORRASMAA

Pioglitazone Actavis

Omakannan uudet toiminnallisuudet

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

<raikasta digitaalista ajattelua>

Diabeteksen hoidon kehittäminen

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

Omakanta ja Potilastiedon arkisto - tietoa terveydenhuollon henkilöstölle OPER

Terveys ja talous 2016

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Omien tietojen katselu. Terveydenhuollon ATK-päivät

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

ehealth ja Hoitotyö-seminaari Tampere Antti Iivanainen LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Toiminnan kehitysjohtaja APOTTI-Hanke

Minunterveyteni.fi lisäarvollisia terveyspalveluja kuntalaisille. Case Hämeenlinna. Ilona Rönkkö Palvelusuunnittelija Hämeenlinnan terveyspalvelut

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

sekavia Hyödyntäjän näkökulmia terveysdatan analytiikkaan Ari Salmela Hallintoylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lääkityksen arviointi raportti

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

Terveysportti ammattilaisen apuna

Voisiko kansalaisen oma tieto tukea hoidon laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä?

Terveysportti ammattilaisen apuna

TIETO JA SEN HYÖTYKÄYTTÖ Henri Ärölä Yleislääketieteen erikoislääkäri Johtava lääkäri, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy

Sivistys, osaaminen ja teknologia

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Terveystiedot Omakannassa

Diabeteksen hoito perusterveydenhuollossa

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Reseptit ja potilastiedot kansalaisten saataville

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

Transkriptio:

Digitalisaatio uhka vai mahdollisuus lääkärille 5.10.2017 Heureka Kati Myllymäki Toiminnanjohtaja Suomen Lääkäriliitto

Kuka muistaa paperiaikaa - Potilaskansiota ei yksikössä ole lainkaan tai se ei löydy - Sanelut on purkamatta - Kansio on väärässä paikassa - Rtg-kuvia ei löydy - Lab vastaukset ovat kadonneet - Tarpeellinen tieto ei löydy paksusta kansiosta - Paperit on tahraiset, repaleiset

fiksu lääkäri vai keinoäly huippukäsityöläinen vai leikkausrobotti empaattinen parantaja vai moottorihylje genomitiedon tulkki vai reseptiautomaatti www.esshp.fi 3

Kliininen päätöksenteon tuki Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea Duodecimin hankkeessa, Lääkärin tietokantojen toimittaja, Käypä hoito toimittaja

Terveystiedon lajit Lääketieteellinen tieto Potilastiedot Paikka- ja hakemistotieto (toimipisteet, palvelut, henkilöt) sekä koodistot Wyatt JC, Sullivan F. What is health information? BMJ 2005;331:566-568 Ja Suomessa: - Biopankit - Syöpärekisteri - Kanta - eresepti - Rekisterit

Terveystiedon lajit Lääketieteellinen tieto Potilastiedot Päätöksentuki Paikka- ja hakemistotieto (toimipisteet, palvelut, henkilöt) sekä koodistot Wyatt JC, Sullivan F. What is health information? BMJ 2005;331:566-568

Ennen: Ammattilainen etsii tietoa Peter Nyberg

Nyt lisäksi: Tieto tarjotaan käyttäjälle automaattisesti Potilaskertomus EBMeDS -palvelu Lähettää potilastietoja XML-viestinä Vastaanottaa (muistute)viestin Peter Nyberg

Teksti Lab Diagnoosit Suunnitelma Lomakkeet Virtanen Ville 020248-139Y 60.2 v 12.10.2002 HbA 1 c 7.2 7.5 12/2008 Tyypin 2 diabetes 12.10.2001 Verenpainetauti fb-gluk 7.5 08/2009 4-6 Nivelreuma 05/2006 26.03.2003 Osteoporoosi LDL-Kol 2.9 3.0 12.10.2002 RR 136/88 140/90 Hae uusi Dg 20.8.2008/I Kunnamo Oikea polvi ollut turvoksissa 2 viikkoa. Muissa nivelissä ei oireita eikä uusia löydöksiä. Polvessa kohtalainen hydrops. Punktoidaan 25 ml kirkkaankellertävää nestettä ja laitetaan steroidia. RR ollut kotimittauksissa 145 158/92-98. Painoa ei ole saanut enempää lasketuksi. Halukas aloittamaan lääkityksen. Lääkitys: Enalapriili (Renitec) 20 mg x 1 (uusi) Metyyliprednisoloni (Solomet) 40 mg i.a. Lääkitys 25.03.2009 Insulin H Protaphan 32 yks. ilt. Metformiini 500 mg 2 x 2 ASA 100 mg 1 x 1 Simvastatiini 20 mg 1 x 1 Enalapriili 20 mg 1 x 1 26.03.2003 Karstula I. Kunnamo Diagnoosi- ja lääkityslista kuuluvat potilaskertomuksen perusnäkymään 21.01.2003 Karstula I. Kunnamo B-lausunto verenpainelääkkeestä 20.04.2004 S-K ja S-Krea määritettävä (enalapriili aloitettu 20.02.2009) i i i i i Uusi R R R R R Hae Nivelreuman diagnostiikka ja hoito Tyypin II diabeteksen hoito-ohjelma KSSHP) Osteoporoosi (potilasohje)

Muistitko diabetespotilaalla mitata verenpaineen kontrolloida mikroalbuminurian aloittaa ACE:n estäjän tai ATII-salpaajan potilaalle jolla on mikroalbuminuria tehdä monofilamenttitestin aloittaa aspiriinin laatia B-lausunnon diabeteslääkkeiden interaktiot kontrolloida ALAT-arvon statiinin aloittamisen jälkeen sydämen vajaatoiminnan riskin glitatsonihoidossa antaa potilaalle kirjallisen ohjeen lääkityksestä ehdottaa diabeteskeskuksen kurssia ohjelmoida silmänpohjien valokuvauksen

Muistitko olla tekemättä näitä aiheetta

Kansalaisen käyttöliittymä (ekatselu) Potilaskertomuksen ydintiedot käännetään koodeja hyödyntäen selkokielelle Tiedoista linkit termien selityksiin, Terveyskirjastoon Diagnoosit Laktoosi-intoleranssi (maitosokerin imeytymishäiriö) Laktoosi-intoleranssi Ruokavalio-ohje Laboratoriotulokset Hemoglobiini 124 Viitearvot Mitä hemoglobiini kertoo Kolesteroli 5.9 Viitearvot LDL-kolesteroli 3.8 Viitearvot Rasva-arvot ( paha kolesteroli ) Kokonaisriski (10 v.) Hoitosuunnitelma Päätöksentukea suoraan kansalaiselle Kolesteroliarvosi ei ole tavoitetasolla. Ota yhteyttä lääkäriisi lääkityksen tehostamiseksi 3.2 % Miten vaikutan riskitekijöihini Kotimittaukset

Esimerkkejävirtuaalisessa terveystarkastuksessa lauenneista muistutteista 16 000 hengen väestössä (I.Kunnamo) Hyperlipidemian hoito aiheellinen suuren kokonaisriskin 462 (SCORE) takia ACEI/sartaani/beetasalpaaja puuttuu vajaatoimintapotilaalta 143 fb-gluk ei tutkittu RR/hyperlipidemia/kardiovaskulaarisairaus 142 Tiatsidi potilaalla, jolla korkea S/P-Krea 115 LDL > 2.5 mmol/l tyypin 2 diabeetikolla 69 Metformiini puuttuu tyypin 2 diabeetikolta 61 Diabeetikolla ei käyntejä 13 kk:n aikana 58 Folaatti puuttuu metotreksaatin käyttäjältä 40 LDL > 2.5 valtimotautipotilaalla 29 Vajaatoiminta ja spironolaktoni seurantakokeet ottamatta 25 Poikkeava TSH hypotyreoosipotilaalla 9 ACEI/ATII puuttuu diabeetikolta, jolla albuminuria 4 Betasalpaaja puuttuu infarktin sairastaneelta 2 ASA puutuu polycytemia vera -potilaalta 1

Hoidon valinta v. 2020 Hoitosuositukset Näyttö luokiteltuna Lääke-, laboratorio, geeni- ym. tietokannat Kuvat ja videot taitojen harjoitteluun Kustannus-vaikuttavuus Eettiset katsaukset Potilasohjeet Kaikkien aikaisempien potilaiden tietokanta Simulaatio Todennäköisesti hyödyllinen hoito Päätöksentuki Lääkärin tulkinta ja ja kokemus Yksilöllinen ennuste hoidon vaikuttavuudesta Hoidon valinta Potilastiedot ja Genomikartta Potilaan arvot ja valinnat Resurssien rajallisuus

www.ebmeds.org

Tekoäly on vain teko-älyä (Osmo Saarelma) Tekoälysovellutusten käyttö lääketieteessä on jatkuvasti esillä - julkisuudessa, ja usein kaiken mullistavana näkymänä. Ammattilaisen päätöksentuen lisäksi tekoälyä tarjotaan avuksi erityisesti diagnostiikkaan. Kone ei kuitenkaan aina ymmärrä kontekstia, jossa asiat tapahtuvat. Visionäärien mukaan kansalaiset voivat pian diagnosoida ja hoitaa itsensä ilman ammattilaisia. Lääkärien työ, jos ei kokonaan häviä, niin ainakin muuttuu toisenlaiseksi. Terveydenhuollon kustannukset saadaan vihdoin kontrolliin.???? LÄÄKÄRILEHTI 39/2017 S.2148-2149

Koneen "varma" ratkaisu voi johtaa harhaan (Osmo Saarelma) Myös tietokoneille tulee arviointivirheitä ja näistä seuraa potilasvahinkoja. Lääketieteellisiä päätöksiä tukevat algoritmit ovat ongelmallisia monesta syystä. Niiden laatiminen ja päivittäminen kulloisenkin tutkimustiedon mukaiseksi on työlästä. Ne voivat käsitellä kerrallaan vain rajattua ongelmaa ja silloinkin kaikkien asiaan vaikuttavien muuttujien ohjelmointi on vaikeaa, tai tutkimustietoa ei ole riittävästi. Vastaus näihin ongelmiin on oppivat järjestelmät. Tällaisten sovellutusten kehittämishankkeita on maailmalla useita, kirkkaimpana tähtenä IBM:n "tohtori" Watson, jonka mm. HUS on ottanut kokeilukäyttöön keskosten hoidossa. Tutkimustieto tekoälyn käytöstä lääketieteessä on vielä varsin niukkaa.

Vaikka tietokoneet ovat jo kohtuullisen taitavia vapaankin tekstin ymmärtämisessä, ne eivät ymmärrä kontekstia, jossa asiat tapahtuvat. Niinpä tekoäly antoi esimerkiksi sellaisen tutkijoita hämmästyttävän tuloksen, että astma on keuhkokuumepotilasta suojaava tekijä, koska keuhkokuumepotilaat, joilla oli lisäksi astma, paranivat useammin kuin ne, joilla oli ainoastaan keuhkokuume. Tosiasiassa yli 14 000 potilaan tutkimusaineistossa astmapotilaat oli ohjattu muita herkemmin tehohoitoon ja selviäminen oli tämän vuoksi parempaa.

Kuka vastaa tekoälyn virheestä? Ammattilaisen päätöksentuen lisäksi tekoälyä tarjotaan avuksi erityisesti diagnostiikkaan. Lähes täysin keskustelematta sekä Suomessa että ulkomailla ovat vastuukysymykset tekoälyä käytettäessä. Kuten ihmisille, myös tietokoneille tulee arviointivirheitä ja näistä seuraa potilasvahinkoja. Jo käytössä olevissa tietokoneiden tekemissä oirearvioissa tätä ongelmaa on pyritty välttämään virittämällä niiden antamat ohjeet sellaisiksi, että ne varmuuden vuoksi kehottavat ottamaan yhteyttä ammattilaiseen sellaisissakin tilanteissa, joissa ammattilainen saman tiedon perusteella suosittelisi itsehoitoa. On epäselvää, kuka oikeastaan vastaa tietokoneen tekemästä arviointivirheestä: tietokoneohjelman tekijä, palvelua tarjoava organisaatio vai yksittäinen ammattilainen, joka käyttää tekoälyä apunaan. Kansalaiskäyttöön tekoälyllä on vielä pitkä matka, jonka aikana tulee mm. avata päättelykoneiden käyttämä logiikka ja selvittää vastuukysymykset. OSMO SAARELMA LL, yleislääketieteen erikoislääkäri osmo.saarelma@duodecim.fi

Miten digimaailma vaikuttaa lapsen kehitykseen LL, FT Jaana Wessman Lääkärilehti 40/2017 ss 2230-2231 Unenpuute on merkittävä digiteknologioiden käytön seuraus Vanhempia ja opettajia tulisi kannustaa perehtymään digisisältöihin, pelaamaan lastensa kanssa, käyttämään itsekin kommunikaatiovälineita ja muuten elämään lasten kanssa myös digitalisoituvassa maailmassa.

Digiajan uhkia Sähkökatkot WIFI nurin Serveri nurin Yhteydet hitaat Kelan reseptikeskus nurin Ammattikortin pin-koodi hukassa/kortti lukkiutuu Kanta-arkiston ja reseptikeskuksen hankalakäyttöisyys Potilaan asettamat kiellot Tietojärjestelmien hankaluus ja yhteensopimattomuus Ja kuka vastaa

Lopuksi Digitaalisuus/ICT/keinoäly: Hyvä renki huono isäntä!