Rajaliikennekatsaus 2011

Kauppa 20 Handel Trade Rajaliikennekatsaus 2011 Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2004-2011 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Norja,Saapuneet Norja,Lähteneet Venäjä,Saapuneet Venäjä,Lähteneet Meri,Saapuneet Meri,Lähteneet Ruotsi,Saapuneet Ruotsi,Lähteneet Helsinki 7.3.20 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

Liikenne rajanylityspaikoilla kasvoi vuonna 2011 Vuonna 2011 liikennemäärä rajanylityspaikoilla kasvoi neljä prosenttia. Venäjän maarajalla kuormattujen kuorma-autojen kokonaismäärä nousi viisi prosenttia mutta oli silti neljänneksen alhaisempi kuin huippuvuonna 2008. Myös merirajalla ja Norjan maarajalla kuormattuja kuorma-autoja kulki edellisvuotta enemmän. Saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen kokonaismäärä kasvoi yhden prosentin. Venäjältä saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä kuitenkin laski 7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Muilla raja-alueilla määrät kasvoivat. Meriraja oli merkittävin saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen tuloreitti 52 prosentin osuudella. Lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen kokonaismäärä kasvoi 7 prosenttia. Venäjälle lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä kasvoi 10 prosenttia. Lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen merkittävin lähtöreitti oli Venäjän raja 43 prosentin osuudella. Venäjälle lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä oli suurimmillaan vuonna 2008 jolloin Venäjälle lähti yli 400 000 kuormattua kuorma-autoa. Vuonna 2011 kuormattuja kuorma-autoja meni Venäjälle noin 300 000. Myös muiden kulkuvälineiden liikenne kasvoi Rajan ylittäneiden henkilö- ja linja-autojen määrä kasvoi edellisvuodesta 9 prosenttia. Vilkkaimmalla rajanylityspaikalla, Torniossa, rajan ylitti lähes kolme miljoonaa henkilö- ja linja-autoa. Itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat olivat Nuijamaa ja Vaalimaa, joissa kummassakin rajan ylitti noin miljoona henkilö- ja linja-autoja.

Taulu 1. Saapunut liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2010 ja 2011 (kappaletta) Henkiöauto Linja-auto Kuormattu kuormaauto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Kuormattu kontti Tyhjä kontti Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Rajanylityspaikka 2010 2011 Aavasaksa 367 335 354 891-3 % 555 623 % 14 998 17 950 20 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Eckerö 64 749 67 715 5 % 377 302-20 % 1 490 1 794 20 % 0 0 x 0 0 x 0 6 x 0 0 x Hamina 0 0 x 0 0 x 200 39-81 % 0 0 x 4 977 1 896-62 % 29 404 10 872-63 % 3 505 595-83 % Hanko 0 35 x 0 0 x 2 118 3 763 78 % 0 0 x 44 252 52 858 19 % 15 051 16 547 10 % 821 1 003 22 % Helsinki 567 822 607 590 7 % 15 370 14 542-5 % 145 897 152 079 4 % 0 0 x 97 285 105 942 9 % 1 996 110 8-3 % 13 492 11 993-11 % Imatra 291 893 386 694 32 % 2 488 2 802 13 % 15 696 15 378-2 % 32 366 47 359 46 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto 97 325 94 907-2 % 329 352 7 % 6 231 5 208-16 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi 116 558 0 976 4 % 725 763 5 % 2 733 2 971 9 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä 28 620 39 202 37 % 298 351 18 % 565 604 7 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x 0 1 x 0 0 x 18 16-11 % 1 388 1 518 9 % 290 192-34 % Kilpisjärvi 76 890 82 471 7 % 519 486-6 % 8 882 10 253 15 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo 58 013 59 409 2 % 335 366 9 % 9 9 9 897 8 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 3 464 4 632 34 % 968 2 672 176 % Kolari 135 626 132 028-3 % 258 311 21 % 7 901 7 566-4 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kotka 0 0 x 0 0 x 2 92 >999 0 0 x 995 4 862 389 % 103 013 138 778 35 % 11 300 22 757 101 % Maarianhamina 95 459 86 196-10 % 2 273 2 435 7 % 2 178 2 017-7 % 0 0 x 168 368 119 % 0 0 x 0 0 x Muonio 29 735 28 805-3 % 26 30 15 % 661 706 7 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali 10 465 10 969 5 % 3 20 567 % 65 339 64 378-1 % 0 0 x 3 200 4 138 29 % 0 0 x 0 0 x Niirala 261 580 323 763 24 % 0 0 x 21 629 22 080 2 % 413 221-46 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa 329 007 487 958 48 % 14 409 18 153 26 % 28 407 29 916 5 % 40 208 71 338 77 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuorgam 104 663 1 530 8 % 464 536 16 % 1 327 1 519 14 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö 77 592 82 146 6 % 288 296 3 % 4 106 3 8-7 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x 0 1 x 0 0 x 599 1 003 67 % 5 383 5 690 6 % 5 605 6 313 13 % Parikkala 160 227 42 % 0 0 x 7 766 6 563-15 % 146 16-89 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pello 181 744 176 777-3 % 154 115-25 % 4 145 6 949 68 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pietarsaari 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 100 98-2 % 132 26-80 % Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 4 516 4 864 8 % 1 261 1 411 % Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 1 674 1 135-32 % 216 237 10 % Rajajooseppi 11 309 15 055 33 % 358 370 3 % 664 545-18 % 1 015 996-2 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x 23 46 100 % 0 0 x 790 777-2 % 19 846 26 158 32 % 24 831 37 814 52 % Tornio 1 553 225 1 526 721-2 % 3 636 3 733 3 % 64 070 64 110 0 % 0 0 x 0 0 x 4 868 4 943 2 % 1 806 2 182 21 % Turku 117 530 110 640-6 % 4 440 3 927 - % 34 452 35 699 4 % 0 0 x 20 684 18 284 - % 6 168 5 483-11 % 222 401 81 % Utsjoki 26 678 27 408 3 % 141 168 19 % 1 958 2 373 21 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaalimaa 444 293 543 979 22 % 0 0 x 29 234 22 157-24 % 143 397 109 051-24 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaasa 7 181 5 972-17 % 70 67-4 % 5 054 4 653-8 % 0 0 x 0 4 x 1 1 0 % 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 7 108 8 557 20 % 3 142 3 067-2 % Vartius 100 469 116 163 16 % 190 118-38 % 11 862 11 273-5 % 588 144-76 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Lieksan Inari * 0 0 x 0 0 x 2 958 1 920-35 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kortesalmi * 0 0 x 0 0 x 934 554-41 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Leminaho * 0 0 x 0 0 x 162 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä 5 155 921 5 601 227 9 % 47 706 50 866 7 % 502 771 508 866 1 % 218 133 229 5 5 % 172 968 190 148 10 % 314 980 339 410 8 % 67 591 90 663 34 % Muutos % * Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäneitä puutavarakuljetuksia ja rakennuskohteisiin tapahtuvia kuljetuksia

Taulu 2. Lähtenyt liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2010 ja 2011 (kappaletta) Henkiöauto Linja-auto Kuormattu kuormaauto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Kuormattu kontti Tyhjä kontti Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Muutos % 2010 2011 Rajanylityspaikka 2010 2011 Aavasaksa 362 853 352 944-3 % 814 768-6 % 13 981 16 899 21 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Eckerö 62 802 66 667 6 % 368 320-13 % 1 331 1 604 21 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Hamina 0 0 x 0 0 x 117 34-71 % 0 0 x 8 256 3 143-62 % 17 840 6 221-65 % 13 019 3 717-71 % Hanko 1 68 >999 0 0 x 2 179 4 088 88 % 0 0 x 39 677 45 564 15 % 8 430 10 482 24 % 6 314 6 152-3 % Helsinki 543 288 580 181 7 % 15 473 14 664-5 % 143 942 153 092 6 % 0 0 x 94 485 102 613 9 % 80 685 79 270-2 % 31 822 27 492-14 % Imatra 247 330 372 821 51 % 2 356 2 794 19 % 43 114 50 281 17 % 16 051 16 741 4 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto 102 557 101 769-1 % 249 267 7 % 5 520 4 800-13 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi 119 091 3 492 4 % 846 919 9 % 4 213 4 535 8 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä 28 1 38 461 37 % 294 341 16 % 333 427 28 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x 0 1 x 0 0 x 39 52 33 % 1 0 835-17 % 493 443-10 % Kilpisjärvi 79 484 84 368 6 % 661 675 2 % 9 750 11 219 15 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo 57 725 59 240 3 % 371 440 19 % 8 858 9 676 9 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 3 270 5 066 55 % 1 009 1 394 38 % Kolari 7 940 131 981 3 % 299 367 23 % 7 792 7 823 0 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kotka 0 0 x 0 0 x 1 137 x 0 0 x 1 893 7 867 316 % 91 268 7 891 40 % 17 604 27 891 58 % Maarianhamina 92 064 86 545-6 % 2 108 2 414 15 % 2 328 2 164-7 % 0 0 x 190 367 93 % 0 0 x 0 0 x Muonio 29 240 28 274-3 % 47 346 636 % 635 656 3 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali 11 027 11 106 1 % 1 5 400 % 55 401 53 296-4 % 0 0 x 3 101 3 525 14 % 0 0 x 0 0 x Niirala 274 589 324 071 18 % 0 0 x 3 343 3 304-1 % 19 267 19 540 1 % 0 x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa 360 337 522 652 45 % 5 684 6 056 7 % 69 857 75 888 9 % 15 784 15 735 0 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuorgam 104 744 111 739 7 % 465 558 20 % 1 364 1 520 11 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö 78 106 82 250 5 % 228 262 15 % 3 560 3 496-2 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 732 462-37 % 11 830 598 6 % 1 152 2 083 81 % Parikkala 160 216 35 % 0 0 403 1 177 192 % 7 585 5 4-29 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pello 183 961 173 054-6 % 272 262-4 % 4 430 7 299 65 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pietarsaari 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 283 188-34 % 2 1-50 % Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 7 299 6 662-9 % 1 455 2 039 40 % Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 1 182 972-18 % 355 483 36 % Rajajooseppi 11 980 15 750 31 % 285 328 15 % 237 205-14 % 581 4-29 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x 21 39 86 % 0 0 x 1 598 1 358-15 % 50 294 64 756 29 % 5 945 8 852 49 % Tornio 1 437 944 1 425 457-1 % 3 936 4 593 17 % 67 144 66 915 0 % 0 0 x 0 0 x 9 681 10 082 4 % 48 77 60 % Turku 114 065 108 787-5 % 4 018 3 716-8 % 32 426 34 060 5 % 0 0 x 21 770 20 932-4 % 1 739 1 315-24 % 2 176 1 995-8 % Utsjoki 27 269 28 386 4 % 9 147 14 % 1 558 1 697 9 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 1 x 0 0 x 0 0 x Vaalimaa 408 850 485 582 19 % 0 0 x 151 947 161 393 6 % 50 003 10 230-80 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaasa 7 094 6 000-15 % 59 65 10 % 5 249 4 916-6 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 3 826 4 557 19 % 6 853 7 972 16 % Vartius 94 885 105 467 11 % 184 2-34 % 1 815 5 211 187 % 9 892 6 502-34 % 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä 4 967 507 5 427 328 9 % 39 147 40 429 3 % 642 849 687 852 7 % 119 163 74 572-37 % 171 741 185 896 8 % 288 639 330 895 15 % 88 247 90 591 3 % Muutos %

Taulu 3. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2004-2011 Raja-alue 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos % (2010-2011) Meri Saapuneet 186 366 208 191 226 953 262 454 250 846 219 595 256 753 264 562 3 Lähteneet 179 851 202 349 219 368 254 805 237 885 206 200 242 995 253 431 4 Yhteensä 366 217 410 540 446 321 517 259 488 731 425 795 499 748 517 993 4 Norja Saapuneet 17 787 22 186 23 548 26 811 26 041 24 597 28 135 30 825 10 Lähteneet 21 298 26 257 24 783 27 665 27 654 25 681 29 303 32 143 10 Yhteensä 39 085 48 443 48 331 54 476 53 695 50 278 57 438 62 968 10 Ruotsi Saapuneet 83 762 97 050 97 701 106 036 104 046 89 249 98 006 102 489 5 Lähteneet 93 469 111 510 104 560 115 008 118 583 90 734 99 502 104 392 5 Yhteensä 177 231 208 560 202 261 221 044 222 629 179 983 197 508 206 881 5 Venäjä Saapuneet 132 661 149 649 160 681 144 139 139 289 110 183 119 877 110 990-7 Lähteneet 238 132 276 431 3 698 391 932 417 5 240 977 271 049 297 886 10 Yhteensä Saapuneet Yhteensä Lähteneet Yhteensä Yhteensä 370 793 426 080 473 379 536 071 556 801 351 160 390 926 408 876 5 420 576 477 076 508 883 539 440 520 222 443 624 502 771 508 866 1 532 750 616 547 661 409 789 410 801 634 563 592 642 849 687 852 7 953 326 1 093 623 1 170 292 1 328 850 1 321 856 1 007 216 1 145 620 1 196 718 4

Kauppa 20 Handel Trade Rajaliikennekatsaus 2011 20:M05 7.3.20 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Ylioja p. 040 332 1855 Mervi Virtanen p. 040 332 8470 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia rajaliikennetietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 5 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 5 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 5 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603

Kauppa 20 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 2,8 % Laivakuljetukset; 39,7; 88,5 % Kuvio 2. Tuontikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Muut kuljetukset; 2,9; 5 % Maantiekuljetukset; 2,6; 4 % Rautatiekuljetukset; 5,4; 9 % Laivakuljetukset; 50,9; 82 % Helsinki 26.3.20 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

ULKOMAANKAUPAN MERIKULJETUKSET KASVOIVAT VUONNA 2011 Vuonna 2011 Suomen ulkomaan kaupassa kuljetettu tavaramäärä nousi 107 miljoonaan tonniin kasvun ollessa 4 prosenttia. Vuonna 2011 ulkomaankaupan kuljetuksista merikuljetusten osuus oli 84 prosenttia, maakuljetusten osuus prosenttia ja muiden kuljetusten osuus 4 prosenttia. Merikuljetukset kasvoivat 6 prosenttia, maakuljetukset laskivat 9 prosenttia ja muut kuljetukset laskivat 8 prosenttia. Tuontikuljetusten määrä oli 61,8 miljoonaa tonnia jossa kasvua oli 2 prosenttia. Vientikuljetusten määrä kasvoi 6 prosenttia 44,8 miljoonaan tonniin. Vientikuljetuksissa metsäteollisuuden tuotteita kuljetettiin 18,5 miljoonaan tonnia joka vastasi 41 prosenttia kaikista vientikuljetuksista. Kasvua metsäteollisuuden tuotteiden vientimäärässä oli 2 prosenttia. Poltto- ja voiteluaineiden vientimäärä oli 7,2 miljoonaa tonnia kasvun ollessa 4 prosenttia. Kemiallisia aineita ja tuotteita kuljetettiin viennissä 5 miljoonaa tonnia jossa laskua oli 16 prosenttia. Raudan ja teräksen vienti kasvoi 10 prosenttia päätyen 4,1 miljoonaan tonniin. Suomesta vietiin tavaratonneissa mitattuna eniten tavaraa Ruotsiin ja Saksaan. Ruotsiin vietiin 6,3 miljoonaa tonnia jossa kasvua oli 2 prosenttia. Vienti Saksaan laski lähes 5 prosenttia määrän ollessa 4,6 miljoonaa tonnia. Vientiä Venäjälle oli 3,5 miljoonaa tonnia kasvun ollessa 14 prosenttia määrän. Suomesta vietiin Kiinaan tavaraa 2,9 miljoonaa tonnia jossa kasvua oli 81 prosenttia. Tuontikuljetuksissa meri- ja sisävesikuljetukset kasvoivat 7 prosenttia, mutta muut kuljetukset laskivat 15 prosenttia. Puutavaran tuontikuljetukset laskivat prosenttia määrän ollessa 8,1 miljoonaan tonnia. Öljyä tuotiin 16,4 miljoonaan tonnia jossa kasvua oli 7 prosenttia. Kivihiilen ja koksin tuonti kasvoi 18 prosenttia päätyen 7,5 miljoonaan tonniin. Malmeja ja metalliromua tuotiin 6 miljoonaa tonnia kasvun ollessa 11 prosenttia. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden määrä kuljetuksissa oli 6,3 miljoonaa tonnia jossa kasvua oli 8 prosenttia. Suurin tuontimaa oli Venäjä josta tuotiin 27,3 miljoonaa tonnia määrän pysyessä lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Tuontikuljetusten määrä Ruotsista oli 8,1 miljoonaa tonnia laskun ollessa yhden prosentin. Norja nousi kolmanneksi suurimmaksi tuontimaaksi tonnimäärällä mitattuna. Norjasta tuotiin 3,2 miljoonaa tonnia kasvun ollessa 35 prosenttia. Tuontitonnimäärä Saksasta laski 6 prosenttia määrän ollessa 2,8 miljoonaa tonnia. Tuonti Alankomaista oli 2,5 miljoonaa tonnia laskun ollessa 4 prosenttia. TAULU 1. ULKOMAANKAUPPA KULJETUSMUODOITTAIN 2010 JA 2011 2010 2011 KULJETUSMUOTO 1000 T 1000 T Osuus Milj. eur Osuus % Milj. eur % Muutos % MERIKULJETUKSET 84 469 82,1 89 850 84,2 6,4 80 403 76,8 92 456 78,5 15,0 SISÄVESIKULJETUKSET 657 0,6 758 0,7 15,5 222 0,2 216 0,2-2,8 MAAKULJETUKSET 14 146 13,8 865,1-9,1 11 802 11,3 13 081 11,1 10,8 LENTOKULJETUKSET 92 0,1 271 0,3 194,3 8 469 8,1 9 245 7,9 9,2 MUUT 3 515 3,4 2 906 2,7-17,3 3 796 3,6 2 775 2,4-26,9 YHTEENSÄ 102 879 100,0 106 651 100,0 3,7 104 693 100,0 117 773 100,0,5

TAULU 2. TUONTI JA VIENTI KULJETUSMUODOITTAIN 2010 JA 2011 TUONTI VIENTI 2010 2011 2010 2011 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % KULJETUSMUOTO milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur LAIVAKULJETUKSET: 47 526 78,7 50 917 82,4 7,1 37 599 88,5 39 692 88,5 5,6 42 013 80,9 50 289 82,8 19,7 38 6 73,2 42 382 74,3 9,8 Meri 47 239 78,2 50 513 81,7 6,9 37 230 87,6 39 337 87,7 5,7 41 990 80,9 50 258 82,8 19,7 38 413 72,8 42 198 74,0 9,9 Sisävesi 288 0,5 403 0,7 40,2 369 0,9 355 0,8-3,8 24 0,0 31 0,1 32,5 199 0,4 185 0,3-7,1 MUUT KULJETUKSET: 853 21,3 10 894 17,6-15,2 4 901 11,5 5 149 11,5 5,1 9 901 19,1 10 436 17,2 5,4 14 167 26,8 14 665 25,7 3,5 Rautatie 6 507 10,8 5 404 8,7-17,0 1 243 2,9 1 236 2,8-0,6 1 926 3,7 1 967 3,2 2,1 1 148 2,2 1 369 2,4 19,3 Maantie 3 036 5,0 2 562 4,1-15,6 3 360 7,9 3 663 8,2 9,0 2 106 4,1 2 340 3,9 11,1 6 623,5 7 405 13,0 11,8 Lento 41 0,1 42 0,1 1,8 51 0,1 229 0,5 350,0 3 718 7,2 3 926 6,5 5,6 4 752 9,0 5 320 9,3,0 Muu 1) 3 269 5,4 2 886 4,7-11,7 246 0,6 19 0,0-92,1 2 151 4,1 2 203 3,6 2,4 1 645 3,1 572 1,0-65,2 YHTEENSÄ 60 379 100,0 61 810 100,0 2,4 42 500 100,0 44 840 100,0 5,5 51 914 100,0 60 725 100,0 17,0 52 779 100,0 57 048 100,0 8,1 1) posti, itsenäisesti liikkuneet lentokoneet ja veneet; arvotiedoissa lisäksi maakaasun putkikuljetukset, sähkö ja laivat.

TAULU 3. TUONTI LÄHETYSMAITTAIN JA VIENTI MÄÄRÄMAITTAIN VUONNA 2011 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu Kuljetukset yhteensä (2011) Kuljetukset yhteensä (2010) Muutos % 2010-2011 TUONTI 1000 T Venäjä 17 111 376 17 488 4 882 2 073 0 0 2 860 27 303 27 436-0,5 Ruotsi 7 832 0 7 832 17 284 4 1 0 8 137 8 238-1,2 Norja 3 066 2 3 068 0 9 0 0 0 3 198 2 375 34,6 Saksa 2 813 0 2 813 7 1 3 0 0 2 824 2 988-5,5 Alankomaat 2 487 0 2 487 4 2 2 0 0 2 495 2 604-4,2 Viro 2 224 0 2 224 0 0 0 0 0 2 224 1 954 13,9 Latvia 1 983 23 2 006 0 0 0 0 0 2 006 2 034-1,3 USA 1 424 0 1 424 0 0 6 0 0 1 430 1 218 17,4 Iso-Britannia 1 034 0 1 034 2 1 2 0 0 1 038 935 11,0 Belgia 1 032 0 1 032 0 1 2 0 0 1 036 1 034 0,2 Puola 1 031 0 1 031 0 3 0 0 0 1 034 975 6,0 Ranska 1 019 0 1 019 1 0 1 0 0 1 022 879 16,2 Tanska 734 0 734 0 0 0 0 0 735 795-7,6 Kanada 678 0 678 0 0 1 0 0 679 662 2,5 Intia 644 0 644 0 0 1 0 0 646 275 135,0 MUUT 5 401 0 5 402 491 67 19 0 24 6 003 5 977 0,4 KOKO TUONTI 50 513 403 50 917 5 404 2 562 42 3 2 884 61 810 60 379 2,4 VIENTI 1000 T Ruotsi 4 922 15 4 938 108 1 269 1 0 0 6 316 6 178 2,2 Saksa 4 395 83 4 477 152 1 1 0 0 4 632 4 848-4,5 Venäjä 1 365 0 1 365 445 1 656 0 0 1 3 467 3 041 14,0 Alankomaat 3 3 0 3 432 0 0 1 0 0 3 433 3 355 2,3 Kiina 2 891 0 2 891 0 1 0 0 2 905 1 606 80,8 Iso-Britannia 2 598 26 2 624 70 0 1 0 17 2 7 2 951-8,1 Belgia 1 569 27 1 596 61 0 0 0 0 1 657 1 970-15,9 USA 1 505 0 1 505 0 0 9 0 0 1 514 1 750-13,5 Puola 1 226 17 1 243 69 0 0 0 0 1 313 1 264 3,8 Tanska 1 240 0 1 240 2 0 0 0 0 1 242 1 219 1,9 Ranska 1 095 41 1 136 0 0 1 0 0 1 137 1 268-10,3 Espanja 1 104 3 1 107 24 0 0 0 0 1 131 1 222-7,4 Viro 1 3 0 1 3 0 0 0 0 0 1 4 1 114 0,9 Norja 401 1 402 31 483 0 0 0 916 792 15,7 Italia 848 0 848 3 0 0 0 0 852 986-13,6 MUUT 9 743 21 9 764 271 252 201 0 1 10 490 8 937 17,4 KOKO VIENTI 39 337 355 39 692 1 236 3 663 229 1 19 44 840 42 500 5,5

TAULU 4. VIENTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2011 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2010) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet 1 549 0 1 549 33 233 0 0 0 1 816 1 281 1 054 0 1 054 19 436 4 0 0 1 5 1 240 2+4 Raaka-aineet 10 954 210 11 164 43 908 2 0 0 117 9 967 - Joista: 3 333 79 3 4 66 176 439 0 0 4 092 3 614 24 Puutavara 3 504 32 3 537 11 684 0 0 0 4 231 3 988 1 241 13 1 254 5 67 0 0 0 1 327 1 303 25 Paperimassa 2 481 114 2 594 11 26 0 0 0 2 632 2 317 1 313 57 1 370 6 14 0 0 0 1 391 1 243 28 Malmit ja metalliromu 1 575 0 1 575 19 3 0 0 0 1 597 1 034 423 0 423 53 14 2 0 0 493 314 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 7 0 0 7 0 58 113 0 0 0 7 183 6 922 4 859 0 4 859 71 241 0 0 202 5 373 4 211 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 4 141 0 4 141 186 725 4 0 0 5 056 5 996 4 140 0 4 140 162 1 579 453 0 0 6 334 5 874 6 Valmistetut tavarat valmistusaineittain 14 543 145 14 689 896 1 423 6 0 0 17 013 16 848 - Joista: 15 241 105 15 346 819 1 728 145 5 0 18 042 16 573 63 Puu- ja korkkituotteet pl. huonekalut 692 0 692 3 74 0 0 0 769 730 659 0 659 3 82 1 0 0 745 683 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 9 209 145 9 355 741 722 1 0 0 10 819 11 133 6 301 105 6 406 547 634 5 0 0 7 591 7 407 67 Rauta ja teräs 3 639 0 3 639 142 350 0 0 0 4 131 3 770 4 318 0 4 318 254 404 9 0 0 4 985 4 226 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 827 0 827 18 166 36 0 19 1 066 1 165 10 937 0 10 938 223 2 628 2 790 14 332 16 925 17 228 8+9 Erinäiset tavarat 310 0 310 3 96 181 0 0 590 320 2 635 0 2 635 9 617 1 490 18 0 4 768 4 038 KOKO VIENTI 39 337 355 39 692 1 236 3 663 229 1 19 44 840 42 500 42 198 185 42 382 1 369 7 405 5 320 38 534 57 048 52 779

TAULU 5. TUONTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2011 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2010) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet 2 276 2 2 278 64 2 0 0 2 355 2 277 3 539 0 3 539 3 224 8 1 0 3 775 3 342 2+4 Raaka-aineet 14 271 339 14 610 2 560 1 891 0 0 0 19 061 19 620 - Joista: 4 980 25 5 005 225 201 8 1 0 5 440 4 891 24 Puutavara 3 489 335 3 824 2 423 1 831 0 0 0 8 077 9 144 289 24 313 154 161 0 0 0 628 640 27 Kivennäisaineet, valmistamattomat 3 876 0 3 876 11 9 0 0 0 3 897 3 880 230 0 230 2 2 0 0 0 235 226 28 Malmit ja metalliromu 5 930 1 5 932 95 10 0 0 0 6 037 5 461 3 374 0 3 375 55 8 0 0 0 3 437 3 019 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 22 850 38 22 888 1 382 68 0 0 2 859 27 197 25 403 - Joista: 10 369 3 10 372 825 18 1 0 1 853 13 069 9 488 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 7 387 38 7 425 46 59 0 0 0 7 530 6 393 924 3 927 6 0 0 0 945 653 33 Kivennäisöljyt ja -tuotteet 15 364 0 15 364 1 062 8 0 0 0 16 434 15 407 9 381 0 9 381 650 1 0 0 10 044 6 989 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 4 986 0 4 987 1 220 138 2 0 0 6 347 5 873 5 536 1 5 538 496 381 209 7 0 6 631 5 930 6 Valmistetut tavarat valmistusaineittain 4 466 24 4 491 228 331 4 0 0 5 054 5 628 6 045 2 6 047 347 573 135 15 0 7 117 6 421 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1 211 0 1 211 1 56 26 1 25 1 319 1 103 13 268 0 13 268 69 737 2 763 52 196 17 084 15 032 8+9 Erinäiset tavarat 453 0 453 0 15 9 1 0 477 475 6 521 0 6 521 1 207 802 78 0 7 609 6 811 KOKO TUONTI 50 513 403 50 917 5 404 2 562 42 3 2 884 61 810 60 379 50 258 31 50 289 1 967 2 340 3 926 154 2 049 60 725 51 914

Kauppa 20 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 20:M07 26.3.20 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Ylioja p. 040 332 1855 Mervi Virtanen p. 040 332 8470 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia rajaliikennetietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 5 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 5 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 5 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603

Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2011 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2011/2010 4. neljännes, % Yhteensä -9 9 Suuret yritykset -13 10 Pk-yritykset 2 4-15 -10-5 0 5 10 15 Vienti Tuonti Helsinki 23.4.20 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

1 SUURTEN YRITYSTEN TUONTI KASVOI JA VIENTI VÄHENI VIIMEISELLÄ NELJÄN- NEKSELLÄ Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan suurten yritysten tuonnin arvo nousi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 11,5 miljardiin euroon, viennin arvo supistui 11,7 miljardiin euroon. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski 13 % ja tuonnin kasvoi 10 %. Pienten ja keskisuurten yritysten tuonnin arvo oli 3,8 miljardia ja viennin 1,9 miljardia euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sekä tuonnin että viennin arvo kasvoivat edellisvuodesta, tuonti kahdella ja vienti neljällä prosentilla. Pk-yritysten osuus kokonaisarvosta oli tuonnissa 24 % ja viennissä 13 %. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 2011/10- ja 2010/10-, milj. e Vienti Muutos, Osuus, % Tuonti Muutos, Osuus, % 2010/10-2011/10- % 2011/10-2010/10-2011/10- % 2011/10- PK-yritykset 1 809 1 880 4 13 3 686 3 768 2 24 Suuret yritykset 13 433 11 694-13 83 10 482 11 506 10 74 Määrittelemätön 1 291 500 x 4 210 385 x 3 Yhteensä 15 533 14 074-9 100 14 377 15 658 9 100 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Kuvio 2. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin suuryrityksillä 2007-2011, milj. e Milj. e 18000 16000 14000 000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Suuret yritykset - vienti Suuret yritykset - tuonti Viimeisellä vuosineljänneksellä viennin arvo nousi eniten kemian teollisuuden tuotteiden osalta. Niiden viennin arvo kohosi suurilla yrityksillä % ja pk-yrityksillä 7 % edellisvuodesta. Metsäteollisuuden tuotteiden ja kulkuneuvojen vienti supistui sekä pk-yrityksissä että suurissa yrityksissä. Metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski pk-yrityksissä 7 % ja suurissa yrityksissä 11 %. Suurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvon lasku (-76 %) selittyy pääosin vertailujaksolle ajoittuneesta alustoimituksesta, pk-yritysten kulkuneuvojen vienti kutistui kuudella prosentilla. Useassa tuoteluokassa pk-yritysten vienti lisääntyi suurten yritysten viennin supistuessa: metallien ja metallituotteiden viennin arvo kasvoi pk-yrityksissä 9 % ja laski suurissa yrityksissä 13 %; sähkö- Tullihallitus Tilastoyksikkö

2 ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden suurten yritysten vienti supistui 16 %:lla pk-yritysten viennin arvon pysyessä noin edellisvuoden tasolla; suurten yritysten koneiden ja laitteiden viennin arvo laski kymmenyksellä kun pk-yritysten vastaava arvo kasvoi kahdeksalla prosentilla. Tuonnin arvo nousi viimeisellä vuosineljänneksellä eniten kemian teollisuuden tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden kohdalla. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo kohosi suurilla yrityksillä 23 % ja pk-yrityksillä 5 % edellisvuodesta. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo kasvoi suurilla yrityksillä 5 % ja pk-yrityksillä 7 % edellisvuodesta. Metallien ja metallituotteiden sekä metsäteollisuuden tuotteiden tuonti supistui voimakkaammin suurissa kuin pk-yrityksissä. Suurten yritysten metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo laski kymmenyksellä, pk-yritysten neljällä prosentilla. Vastaavasti metsäteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski suurilla yrityksillä seitsemällä prosentilla ja pk-yrityksillä kolmella prosentilla. Kuvio 3. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin pk-yrityksillä 2007-2011, milj. e 6000 Milj. e 5000 4000 3000 2000 1000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Pk-yritykset yhteensä - vienti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain 2007 2011, milj. e Milj. e 2000 1600 00 800 400 0 2007 2008 2009 2010 2011 Keskisuuret yritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - vienti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - vienti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 Kuvio 5. Viennin arvo yritysten kokoluokittain 2011/10- ja 2010/10-, milj. e KOKO VIENTI 14 074 15 533 Suuret yritykset 11 694 13 433 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset 1 809 1 880 1 162 1 171 497 549 150 160 2010/10-2011/10-0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 000 14 000 16 000 18 000 Kuvio 6. Tuonnin arvo yritysten kokoluokittain 2011/10- ja 2010/10-, milj. e KOKO TUONTI 14 377 15 658 Suuret yritykset 10 482 11 506 Pk-yritykset yhteensä 3 686 3 768 Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset 1 801 1 768 1 231 1 334 654 665 2010/10-2011/10-0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 000 14 000 16 000 18 000 Tullihallitus Tilastoyksikkö

Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuu 2011 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2011:10-/ Osuus Osuus Arvo 2011:10-/ Osuus Osuus 2011:10-2010:10- koko vienti ryhmästä 2011:10-2010:10- koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 2 630-7 19 100 358-5 2 100 Suuri yritys 2 415-7 17 92 236-7 2 66 Pk-yritykset yhteensä 172-11 1 7 118-3 1 33 - Keskisuuri yritys 105-16 1 4 62-5 0 17 - Pieni yritys 56-3 0 2 32-3 0 9 - Mikroyritys 10 30 0 0 25 0 0 7 Määrittelemätön 43 x 0 2 5 x 0 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 3 146 13 22 100 2 939 19 19 100 Suuri yritys 2 819 20 90 2 273 23 15 77 Pk-yritykset yhteensä 252 7 2 8 643 5 4 22 - Keskisuuri yritys 161 3 1 5 285-3 2 10 - Pieni yritys 76 17 1 2 263 18 2 9 - Mikroyritys 15-4 0 1 95-1 1 3 Määrittelemätön 75 x 1 2 23 x 0 1 24-25 Metallit ja metallituotteet 2 096-10 15 100 1 059-7 7 100 Suuri yritys 1 840-13 13 88 657-10 4 62 Pk-yritykset yhteensä 167 9 1 8 389-4 3 37 - Keskisuuri yritys 117 5 1 6 215-2 1 20 - Pieni yritys 36 15 0 2 116-11 1 11 - Mikroyritys 14 39 0 1 58 4 0 6 Määrittelemätön 89 x 1 4 13 x 0 1 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 2 046-13 15 100 2 290 4 15 100 Suuri yritys 1 7-16 84 1 597 3 10 70 Pk-yritykset yhteensä 292 1 2 14 668 1 4 29 - Keskisuuri yritys 175-0 1 9 286-2 2 13 - Pieni yritys 94 6 1 5 264 5 2 - Mikroyritys 24-7 0 1 117-0 1 5 Määrittelemätön 42 x 0 2 25 x 0 1 28 Koneet ja laitteet 2 0-5 14 100 1 274 7 8 100 Suuri yritys 1 523-10 11 76 744 5 5 58 Pk-yritykset yhteensä 428 8 3 21 513 7 3 40 - Keskisuuri yritys 266 1 2 13 257 5 2 20 - Pieni yritys 0 21 1 6 166 13 1 13 - Mikroyritys 42 22 0 2 90 1 1 7 Määrittelemätön 62 x 0 3 17 x 0 1 29-30 Kulkuneuvot 469-69 3 100 1 190 2 8 100 Suuri yritys 331-76 2 71 1 005 3 6 84 Pk-yritykset yhteensä 0-6 1 26 180-2 1 15 - Keskisuuri yritys 80-9 1 17 70-19 0 6 - Pieni yritys 34 4 0 7 70 29 0 6 - Mikroyritys 7-22 0 1 40-6 0 3 Määrittelemätön 18 x 0 4 5 x 0 0 Muut tuotteet 1 674 3 100 6 549 42 100 Suuri yritys 1 055-5 8 63 4 995 13 32 76 Pk-yritykset yhteensä 448 9 3 27 1 257 3 8 19 - Keskisuuri yritys 267 10 2 16 593-1 4 9 - Pieni yritys 133 9 1 8 423 8 3 7 - Mikroyritys 48 1 0 3 240 5 2 4 Määrittelemätön 171 x 1 10 297 x 2 5 Kaikki tuoteluokat yhteensä 14 074-9 100 100 15 658 9 100 100 Suuri yritys 11 694-13 83 83 11 506 10 74 74 Pk-yritykset yhteensä 1 880 4 13 13 3 768 2 24 24 - Keskisuuri yritys 1 171 1 8 8 1 768-2 11 11 - Pieni yritys 549 10 4 4 1 334 8 9 9 - Mikroyritys 160 7 1 1 665 2 4 4 Määrittelemätön 500 x 4 4 385 x 3 3 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 20:M08, 23.4.20 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tiina Sevón p. 020 492 1862 Olli-Pekka Penttilä p. 040 332 1862 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15 17 A PL 5 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15 17 A PB 5 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15 17 A PO Box 5 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi

Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 20 Tammi-maaliskuu Januari-mars January-March Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 20/2011 1. neljännes, % Yhteensä 0 1 Suuret yritykset -3 0 Pk-yritykset 1 6-5 0 5 10 Vienti Tuonti Helsinki 21.6.20. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

1 PK-YRITYSTEN VIENTI VETI ENSIMMÄISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä pienten ja keskisuurten yritysten tuonnin arvo oli 3,6 miljardia ja viennin 1,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo pysyi lähes ennallaan ja viennin arvo nousi kuusi prosenttia verrattuna vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen. Pk-yritysten osuus kokonaisarvosta oli tuonnissa 24 % ja viennissä 13 %. Suurten yritysten tuonnin arvo laski vuoden 20 ensimmäisellä neljänneksellä 11,1 miljardiin euroon, viennin arvo supistui 11,8 miljardiin euroon. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski kolme prosenttia ja tuonnin arvo pysyi ennallaan. Vuoden ensimmäiselle neljännekselle on tyypillistä sekä tuonnin että viennin arvojen laskeva suuntaus verrattuna edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 20/01-03 ja 2011/01-03, milj. e Vienti Muutos Osuus % Tuonti Muutos Osuus % 2011/01-03 20/01-03 % 20/01-03 2011/01-03 20/01-03 % 20/01-03 PK-yritykset 1 657 1 762 6 13 3 623 3 649 1 24 Suuret yritykset 204 11 846-3 84 11 150 11 145 0 74 Määrittelemätön 1 223 433 x 3 202 267 x 2 Yhteensä 14 084 14 041 0 100 14 975 15 062 1 100 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Kuvio 2. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin suuryrityksillä 2007-20, milj. e 18000 Milj. e 16000 14000 000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1-3 2007 2008 2009 2010 2011 20 Suuret yritykset - vienti Suuret yritykset - tuonti Kemian teollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi suurilla yrityksillä kahdeksan prosenttia ja pk-yrityksillä viisi prosenttia edellisvuodesta. Useassa tuoteluokassa pk-yritysten vienti lisääntyi suurten yritysten viennin supistuessa. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä viennin arvo laski eniten metsäteollisuuden tuotteiden osalta. Niiden viennin arvo laski suurilla yrityksillä 10 %. Pk-yrityksillä vastaavassa ryhmässä oli nousua kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen, mutta niiden vaikutus koko ryhmässä on seitsemän prosentin verran. Myös Tullihallitus Tilastoyksikkö

2 metallien ja metallituotteiden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden kehitys viennissä on samansuuntaista. Pienten yritysten koneiden ja laitteiden viennin arvon yhdeksän prosentin nousu kompensoi kokonaan suurten yritysten neljän prosentin laskun. Kulkuneuvojen viennin arvo pk-yrityksillä pysyi lähes ennallaan, mutta suurilla yrityksillä laskua oli neljä prosenttia vertailujaksoon. Tuonnin arvo supistui ensimmäisellä vuosineljänneksellä voimakkaimmin metallien ja metallituotteiden osalta (20 %). Pienten yritysten arvon lasku ko. ryhmässä oli vähäistä (-1 %), mutta suurten yritysten osalta laskua oli 28 %. Myös metsäteollisuuden tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden osalta tuonti supistui sekä suurilla että pk-yrityksillä. Tuonnin kokonaisarvo supistui näissä ryhmissä kuitenkin vähemmän (3 5 %). Metsäteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo supistui suurilla yrityksillä kaksi prosenttia ja pk-yrityksillä 11 %. Vastaavasti koneiden ja laitteiden kohdalla suurten yritysten arvo laski viisi ja pk-yritysten kaksi prosenttia. Kaikkien muiden tuoteryhmien osalta kokonaistuonnin arvo nousi (2 6 %). Sähkö ja elektroniikkatuotteiden osalta suurten yritysten tuonti kasvoi kahdeksan prosenttia ja pkyritysten supistui kolme prosenttia. Samansuuntaisesti suurten yritysten kulkuneuvojen tuonti nousi kahdeksan prosenttia ja pienten laski prosentin verran. Kemian teollisuuden tuotteiden osalta sekä suurten (5 %) että pk-yritysten (2 %) tuonnin arvo kasvoi. Kuvio 3. Viennin ja tuonnin arvon kehitys neljänneksittäin pk-yrityksillä 2007-20, milj. e Milj. e 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1-3 2007 2008 2009 2010 2011 20 Pk-yritykset yhteensä - vienti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain 2007 20, milj. e 2000 1800 1600 1400 00 1000 800 600 400 200 0 Milj. e 2007 2008 2009 2010 2011 20 1-3 Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Kuvio 5. Viennin arvo yritysten kokoluokittain 20/01-03 ja 2011/01-03, milj. e KOKO VIENTI 14 084 14 041 Suuret yritykset 204 11 846 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset 1 657 1 762 1 110 1 169 Pienet yritykset Mikroyritykset 416 456 132 138 2011/01-03 20/01-03 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 000 14 000 16 000 Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 Kuvio 6. Tuonnin arvo yritysten kokoluokittain 20/01-03 ja 2011/01-03, milj. e KOKO TUONTI 14 975 15 062 Suuret yritykset 11 150 11 145 Pk-yritykset yhteensä 3 623 3 649 Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset 1 795 1 821 1 138 1 162 691 666 2011/01-03 20/01-03 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 000 14 000 16 000 Tullihallitus Tilastoyksikkö

Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) tammi-maaliskuu 20 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2011:01-03/ Osuus Osuus Arvo 2011:01-03/ Osuus Osuus 20:01-03 20:01-03 koko vienti ryhmästä 20:01-03 20:01-03 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet Suuri yritys 2 392-10 17 92 230-2 2 63 Pk-yritykset yhteensä 193 8 1 7 8-11 1 35 - Keskisuuri yritys 132 7 1 5 71-14 1 20 - Pieni yritys 53 8 0 2 32-14 0 9 - Mikroyritys 8 25 0 0 25 5 0 7 Määrittelemätön 21 x 0 1 4 x 0 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet Suuri yritys 2 952 8 21 90 2 164 5 14 77 Pk-yritykset yhteensä 256 5 2 8 6 2 4 22 - Keskisuuri yritys 181 5 1 6 3 4 2 11 - Pieni yritys 63 8 0 2 203-1 1 7 - Mikroyritys -13 0 0 97 4 1 4 Määrittelemätön 69 x 1 2 28 x 0 1 24-25 Metallit ja metallituotteet Suuri yritys 1 904-8 14 89 723-28 5 64 Pk-yritykset yhteensä 159 2 1 7 394-1 3 35 - Keskisuuri yritys 108-5 1 5 224-6 2 20 - Pieni yritys 38 20 0 2 110 9 1 10 - Mikroyritys 13 28 0 1 60 6 0 5 Määrittelemätön 82 x 1 4 8 x 0 1 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Suuri yritys 1 621-8 85 1 437 8 10 69 Pk-yritykset yhteensä 263 5 2 14 628-3 4 30 - Keskisuuri yritys 170 3 1 9 299 2 2 14 - Pieni yritys 75 10 1 4 229 4 2 11 - Mikroyritys 18 5 0 1 100-26 1 5 Määrittelemätön 32 0 2 15 x 0 1 28 Koneet ja laitteet Suuri yritys 1 440-4 10 77 701-5 5 60 Pk-yritykset yhteensä 383 9 3 21 462-2 3 39 - Keskisuuri yritys 248 5 2 13 222-4 2 19 - Pieni yritys 101 22 1 5 156 1 1 13 - Mikroyritys 33 7 0 2 84 0 1 7 Määrittelemätön 43 x 0 2 9 x 0 1 29-30 Kulkuneuvot Suuri yritys 416-4 3 76 1 041 8 7 84 Pk-yritykset yhteensä 1-1 1 20 191-1 1 15 - Keskisuuri yritys 80 8 1 15 74-8 1 6 - Pieni yritys 27-18 0 5 65 14 0 5 - Mikroyritys 6-16 0 1 52-6 0 4 Määrittelemätön 23 x 0 4 6 x 0 1 Muut tuotteet Suuri yritys 1 2 5 8 67 4 848 1 32 77 Pk-yritykset yhteensä 396 9 3 24 1 235 5 8 20 - Keskisuuri yritys 250 11 2 15 620 9 4 10 - Pieni yritys 99 5 1 6 367 1 2 6 - Mikroyritys 46 3 0 3 248 2 2 4 Määrittelemätön 165 x 1 10 197 x 1 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä Suuri yritys 11 846-3 84 84 11 145-0 74 74 Pk-yritykset yhteensä 1 762 6 13 13 3 649 1 24 24 - Keskisuuri yritys 1 169 5 8 8 1 821 1 - Pieni yritys 456 10 3 3 1 162 2 8 8 - Mikroyritys 138 5 1 1 666-4 4 4 Määrittelemätön 433 x 3 3 267 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 20:M13, 21.6.20 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Mervi Virtanen p. 040 332 8470 Tiina Sevón p. 020 492 1862 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 5 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 5 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A PO Box 5 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi

Kauppa 20 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2011 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2001 2011 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Helsinki 6.7.20 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

TAVAROIDEN ULKOMAANKAUPPA YRITYSTYYPEITTÄIN 2011 Tuonnin keskittyminen kasvussa Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti on keskittynyt suurimpien yritysten varaan, mutta niiden osuus kokonaisviennistä on laskenut viime vuosina. Vuonna 2011 viennin kokonaisarvo oli 57 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 24 % ja kymmenen suurimman 33 %. Vuoteen 2010 verrattuna viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä nousi yhden prosenttiyksikön ja kymmenen suurimman laski yhden prosenttiyksikön verran. Vuonna 2011 tuonnin kokonaisarvo oli 60 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 23 % ja 10 suurimman 28 %. Vuoteen 2010 verrattuna sekä viiden että kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaistuonnista nousi prosenttiyksiköllä. Vuonna 2011 viidelle suurimmalle tuontiyritykselle oli keskittynyt tuonnin arvosta lähes yhtä suuri osuus kuin viidelle suurimmalle vientiyritykselle viennin kokonaisarvosta. Viiden suurimman tuontiyrityksen osuus koko tuonnin arvosta oli 23 % ja viiden suurimman vientiyrityksen osuus koko viennin arvosta 24 %. Tuontikauppa ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole yhtä keskittynyttä kuin vientikauppa, sillä sadan suurimman tuontiyrityksen osuus kokonaistuonnista on vain 52 % kun sadan suurimman vientiyrityksen osuus kokonaisviennistä on 69 %. Vuonna 2011 tuontikauppaa käyneitä yrityksiä oli 63 170 ja vientikauppaa käyneitä yrityksiä 16 3. Kuvio 3. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina 2001 2011 (osuus kokonaisarvosta, %) % 100 90 80 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä % 100 90 80 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vienti Tuonti Tärkeimpien vientituotteiden kauppa keskittynyt suurimmille yrityksille Suurimmat yritykset hallitsevat vientiä tärkeimmissä tuoteluokissa. Metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, metalliteollisuuden, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viiden suurimman yrityksen osuus oli selvästi yli puolet. Kulkuneuvojen viennistä kymmenen suurimman yrityksen osuus oli 47 %, koneiden ja laitteiden 46 %. Keskittyminen säilyi pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2010, mutta kemian teollisuuden tuotteissa kymmenen suurimman viejän osuus kasvoi 59 %:sta 64 %:iin, kun taas kulkuneuvojen viennissä kymmenen suurimman osuus supistui 66 %:sta 47 %:iin. Tuonnissa suurten yritysten osuus ei ole yhtä hallitseva kuin viennissä. Kymmenen suurimman yrityksen osuus ei ole yli puolta kokonaistuonnista missään tuoteluokassa. Keskittyneintä tuonti oli kulkuneuvojen ja kemian teollisuuden tuotteiden osalta, näissä tuoteluokissa 10 suurimman yrityksen osuus oli yli 40 %.

Venäjälle ja Alankomaihin kohdistuva ulkomaankauppa selvästi keskittyneintä Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuonna 2011 vienti oli keskittyneintä Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan. Viiden suurimman yrityksen osuus Alankomaiden viennin arvosta oli 55 % ja Ison-Britannian viennin arvosta 38 %. Euroopan Unioniin kohdistuvasta viennistä sekä Euroalueelle kohdistuvasta viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli vajaa kolmannes. Tuonti oli selvästi keskittyneintä Venäjältä ja Norjasta, joissa viiden suurimman yrityksen osuudet olivat 80 % ja 62 %. Euroopan Unionin tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus oli 9 % ja Euroalueen tuonnista 13 %. Kuvio 4. Ulkomaankaupan keskittyminen tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa vuonna 2011 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä 0 Alankomaat Iso-Britannia Yhdysvallat Ruotsi Saksa Kiina Italia Ranska Venäjä Norja Kuvio 5. Ulkomaankaupan maantieteellinen keskittyminen vuonna 2011 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä 0 Pohjois- Amerikka Euroalue Kauko-Itä EU Euroalueen ulkopuoliset EU-maat Baltia Muu Eurooppa 2

Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus ulkomaankaupasta laski Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan ulkomaankaupasta 2000-luvulla. Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuodesta 2001 vuoteen 2011 mennessä ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin arvo kokonaisviennistä on kasvanut 23 %:sta 32 %:iin. Korkeimmillaan ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 34 % vuonna 2009. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaisviennistä jatkoi lähes koko 2000-luvun kestänyttä laskua ollen 56 % vuonna 2011 eli prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2010. Valtioomisteisten yritysten osuus kokonaisviennistä nousi yhdeksään prosenttiin. Kuvio 6. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2001 2011 (osuus arvosta, %) % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vienti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tuonti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Valtio-omisteisten yritysten vienti kasvoi 2011 voimakkaasti, niiden viennin arvo oli 5,3 mrd. euroa eli 31 % enemmän kuin vuonna 2010. Yksityisten kotimaisten yritysten vienti kohosi 32 mrd. euroon, kasvaen kuudella prosentilla edellisvuodesta. Ulkomaalaisomisteisten yritysten vienti kasvoi yli 18 mrd. euroon, mikä vastaa kolmen prosentin nousua edellisvuodesta. Vuodesta 2001 lähtien vuoteen 2011 mennessä yksityisten kotimaisten yritysten osuus kokonaistuonnin arvosta laski 52 %:sta 43 %:iin. Vastaavana ajankohtana ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista nousi 36 %:sta 38 %:n ja valtio-omisteisten %:sta 18 %:iin. Vuoteen 2010 verrattaessa voimakkaimmin kasvoi valtio-omisteisten yritysten tuonti (+35 %), myös yksityisten kotimaisten (+14 %) ja ulkomaalaisessa omistuksessa olevien (+11 %) yritysten tuonti lisääntyi selvästi edellisvuodesta. Taulukko 1. Kokonaiskehitys yritysten omistajatyypeittäin Vienti (milj.e) 2010 2011 Osuus Tuonti (milj. Muutos, e) 2011, % 2010/2011% 2010 2011 Osuus, Muutos, 2011, % 2010/2011% Yksityinen kotimainen 30 085 32 024 56 6 22 666 25 952 43 14 Valtio 4 001 5 261 9 31 8 045 10 802 18 34 Ulkomaalaisomisteinen 17 564 18 067 32 3 20 501 22 760 38 11 Muut omistajatyypit yhteensä 1 2 3 0 x 140 196 0 x Määrittelemätön 1 787 1 332 2 x 548 760 1 x Yhteensä 52 439 56 686 100 8 51 899 60 470 100 17 1 Määrittelemättömille ja muut omistajatyypit yhteensä -ryhmille ei voida luotettavasti laskea muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 3

Ulkomaalaisomisteisten yritysten merkitys vaihtelee tuoteluokittain Tärkeimpiä tuoteluokkia viennissä hallitsevat yksityisessä kotimaisessa omistuksessa olevat yritykset. Vuonna 2011 yksityisten kotimaisten yritysten osuus metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvosta oli 91 %, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden 63 %, koneiden ja laitteiden 57 % ja metalliteollisuuden tuotteiden 53 %. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus kulkuneuvojen viennin arvosta nousi 47 %:iin. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti oli jakautunut tasaisemmin eri omistajatyyppien kesken kuin muiden tuotteiden: valtio-omisteisten yritysten osuus oli 39 %, ulkomaalaisomisteisten 38 %, ja yksityisten kotimaisten 21 %. Ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä on kemianteollisuuden tuotteiden viennin lisäksi merkittävä rooli metallien ja metallituotteiden (45%), kulkuneuvojen (42 %), koneiden ja laitteiden (41 %) sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden (35 %) viennissä. Tärkeimpien tuoteluokkien tuonti on jakautunut melko tasaisesti yksityisten kotimaisten sekä ulkomaalaisomisteisten yritysten kesken. Yksityisessä kotimaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus oli yli puolet metsäteollisuuden tuotteiden (68 %), koneiden ja laitteiden (55 %), kulkuneuvojen (51 %) sekä metallien ja metallituotteiden (50 %) tuonnista. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet on ainoa tuoteluokka, jota hallitsevat ulkomaalaisomisteiset yritykset, joiden osuus tuoteluokan tuonnin arvosta oli 53 %. Ulkomaalaisessa omistuksessa olevien yritysten tuonti kattaa kuitenkin merkittävän osan tuonnin kokonaisarvosta myös metallien ja metallituotteiden (48 %), kemian teollisuuden tuotteiden (46 %), kulkuneuvojen (45 %) sekä koneiden ja laitteiden (44 %) osalta. Kuvio 7. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuonna 2011 (osuus arvosta, %) Viennin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2011, % Tuonnin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2011, % Yhteensä 57 32 9 2 Yhteensä 43 38 18 1 16-18 Metsä 91 711 16-18 Metsä 68 31 1 26-27 Sähkö- ja elektroniikka 63 35 1 28 Koneet ja laitteet 55 44 11 28 Koneet ja laitteet 57 41 2 29-30 Kulkuneuvot 51 45 5 24-25 Metallit ja metallituotteet 53 45 1 24-25 Metallit ja metallituotteet 50 48 2 29-30 Kulkuneuvot 47 42 8 3 26-27 Sähkö- ja elektroniikka 45 53 2 19-22 Kemia 21 38 39 2 19-22 Kemia 28 46 25 Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yritysten omistajatyyppien määritelmät: Ulkomaalaisomisteiseksi yritykseksi määritellään yritykset, joissa ulkomaisen omistuksen osuus on yli 50 prosenttia sekä ulkomaalaisomisteisten konsernien tytäryhtiöt. Ulkomaalaisomisteinen yritys katsotaan ulkomaalaisomisteiseksi vain, jos yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi pörssiyrityksellä äänivalta saattaa jakautua usean ulkomaalaisen tahon kesken, mutta yhdenkään äänivalta ei ole yli 50 prosenttia. Tässä tilanteessa yritystä pidetään yksityisenä kotimaisena yrityksenä. Yksityisiin kotimaisiin yrityksiin katsotaan kuuluvaksi yksityiset suomalaisomisteiset yritykset (pl. rahoituslaitokset), jotka eivät ole julkisyhteisöjen tai ulkomaisten institutionaalisten yksiköiden valvonnan alaisia. Yritys on yksityinen kotimainen yritys, jos yksityisten kotimaisten omistajatahojen äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia tai yksityisten kotimaisten omistajatahojen omistusosuus on yli 50 prosenttia. Yritys katsotaan valtio-omisteiseksi, jos valtion yksittäisen laitoksen tai valtion laitosten omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. (Tilastokeskus) 4