KIRJALLINEN KYSYMYS 486/2012 vp Asumistukijärjestelmän kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Asumistuen maksuperusteisiin pitäisi saada muutos, sillä nykyinen laskutus/maksutapa on 20 30 vuoden takaa, jolloin työsuhteiden laatu oli hyvin erilainen kuin nykyisin. Pätkätöiden määrä on lisääntynyt merkittävällä tavalla, ja tämä ei valitettavasti näy asumistuen maksuperusteissa. Kansalaisten yhä enenevässä määrin tapahtuva putoaminen ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle tai peruspäivärahalle hankaloittaa useiden kansalaisen elämää. Nykykäytännön mukaan laskentaperusteisiin vaikuttavat edellisvuoden tulot, ei senhetkinen tilanne tai edellisen kuukauden tilanne. Esim. jos on välillä töissä pienen pätkän, ei tämä vaikuta asumistukeen positiivisesti eikä negatiivisesti. Asia muuttuu ihan erilaiseksi, jos tekee vaikkapa esim. puolen vuoden aikana useita pätkätöitä. Se lasketaan takautuvasti, eli pahimmassa tapauksessa tämä johtaa jo maksettujen asumistukien takaisinperintään tilanteessa, jossa henkilö on taas työtön. Mistä työtön ne rahat saa kasaan? Pahimmassa tapauksessa joudutaan jopa ulosottoon. Asiaa hankaloittavat vielä Kelan omat virkailijat, jotka suosittelevat, että katsotaan tilannetta pitkällä tähtäimellä, jos henkilö pääsee töihin. Heitä on hyvin hankala saada katkaisemaan asumistuen maksua siltä ajalta, kun henkilö on töissä, jos tämä epäilee palkkansa nousevan liian korkeaksi. Toinen ongelma on maksatus. Asumistuet lähtevät niin aikaisin maksuun, että vaikka henkilö ilmoittaa ajoissa saaneensa töitä, niin maksua ei voida enää perua, kun se on jo pantu maksuun. Nykyaikana, kun tietotekniikka on kehittynyt ja Kelalla pitäisi olla yhteensopivat systeemit, ei pitäisi olla ongelmia saada myöskään asumistuen maksu- ja laskutustapaa nykyajan tasolle. Kolmas ongelma on asiakaspalvelijoiden ja käsittelijöiden vähyys. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus puuttua perusteluissa kerrottuihin ongelmiin ja miten se aikoo uudistaa asumistukijärjestelmää vastaamaan muuttuneita työmarkkinoita? Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2012 Jari Lindström /ps Juho Eerola /ps Reijo Tossavainen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jari Lindströmin /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 486/2012 vp: Aikooko hallitus puuttua perusteluissa kerrottuihin ongelmiin ja miten se aikoo uudistaa asumistukijärjestelmää vastaamaan muuttuneita työmarkkinoita? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Asumistuki on voimakkaasti tulosidonnainen etuus. Asumistukilain (408/1975) mukaan tulojen määrittelyssä peruslähtökohtana ovat ruokakunnan pysyvät bruttokuukausitulot. Jos ruokakunnan tulot vaihtelevat, tulotaso määritellään keskiarvotulona sen tulon perusteella, jota ruokakunnan voidaan kohtuullisen arvion mukaan olettaa saavan tulevan vuoden aikana. Pysyvänä kuukausitulona on lakia sovellettaessa käytetty vähintään 5 kuukautta jatkuvaa tuloa. Jos tällaista yhtenäistä tulojaksoa ei ole, kuukausitulona on käytetty arvioitua tulevien tulojen keskiarvoa. Kysymyksessä todetaan, että useampi lyhyt työsuhde otettaisiin huomioon takautuvasti. Jos asumistuen hakija ilmoittaa saamansa lyhyet työsuhteet Kelaan, työn vaikutus tukeen lasketaan tulojen muuttumisesta eteenpäin. Niissä tilanteissa, joissa tietoa ei ole ilmoitettu, joudutaan tekemään myös takautuvia tarkistuksia ja niissä syntyy usein liikamaksuja. Etuuslakien pääsääntö on, että liikamaksu peritään kokonaan takaisin, niissäkin tilanteissa, joissa tuensaaja on ilmoittanut kaikista muutoksista mahdollisuuksiensa mukaan. Takaisinperinnän kohtuullistamista voidaan harkita, jos kyse ei ole tuensaajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Tällöin huomioon otettavia seikkoja on muun muassa tuensaajan taloudellinen tilanne sekä se, onko liikamaksu mahdollisesti johtunut Kelan virheestä. Asumistuella pyritään mahdollistamaan tuensaajan vuokranmaksu. Vuokra pitää maksaa kuukauden alussa ja vastaavasti asumistuki maksetaan kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Tästä johtuen seuraavan kuukauden asumistuen joudutaan teknisesti käsittelemään jo edellisen kuukauden puolella. Tämän vuoksi tukeen voi tulla liikamaksua myös silloin, kun tuensaaja ilmoittaa olosuhteidensa muutoksesta kuukauden lopussa. Kansaneläkelaitoksessa seurataan eri etuuksien käsittelyaikoja jatkuvasti ja työvoimaa myös kohdistetaan eri etuuksien tarpeiden mukaan. Kelassa on jatkuvassa käytössä ns. työn tasaamisen järjestelmä, jossa ruuhkaisten vakuutuspiirien töitä siirretään vähemmän ruuhkaisiin vakuutuspiireihin. Lisäksi akuutteihin ruuhkatilanteisiin käytetään ns. ruuhkanpurkua, jossa yksittäisen vakuutuspiirin sisällä työtä jaetaan tarpeen mukaan. Työllisyystilanne ja hakijoiden määrät saattavat vaihdella huomattavastikin ja tehdyt ennusteet eivät toteudu. Muuttuneeseen tilanteeseen ei aina pystytä reagoimaan riittävän nopeasti, jolloin asiakaspalvelu ja ratkaisutyö voivat tilapäisesti ruuhkautua. Yleistä asumistukea on tarkoitus uudistaa hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2015 alusta lukien. Uudistuksessa yksinkertaistetaan asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen sekä tuensaajan itsensä maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden määrittelyä. Samassa yhteydessä tulee arvioitavaksi, onko tarvetta tehdä muutoksia asu- 2
Ministerin vastaus KK 486/2012 vp Jari Lindström /ps ym. mistuen tarveharkinnassa käytettävään pysyvien kuukausitulojen määrittelyyn. Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 486/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jari Lindström /saf m.fl.: Har regeringen för avsikt att ta sig an de problem som beskrivs i motiveringen och hur tänker den förnya bostadsbidragssystemet så att det blir förenligt med den förändrade arbetsmarknaden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bostadsbidraget är en starkt inkomstrelaterad förmån. När inkomsterna fastställs är utgångspunkten enligt lagen om bostadsbidrag (408/1975) hushållets fasta bruttomånadsinkomster. Om hushållets inkomster varierar, bestäms inkomstnivån som en genomsnittsinkomst på basis av den inkomst som hushållet enligt en rimlig uppskattning kan förutsättas få under året. Vid tillämpningen av lagen har man som fast månadsinkomst använt den fortlöpande inkomsten under minst fem månader. Om det inte finns någon sådan enhetlig inkomstperiod, har som månadsinkomst använts ett uppskattat genomsnitt av de kommande inkomsterna. I spörsmålet konstateras det att flera korta anställningar beaktas retroaktivt. Om den som ansöker om bostadsbidrag meddelar FPA om de korta anställningar som han eller hon har haft, kommer arbetets inverkan på stödet att beräknas från det att inkomsterna ändras och framåt. I de fall då personen inte har meddelat uppgifterna, tvingas man göra även retroaktiva justeringar, vilket ofta leder till alltför stora utbetalningar. Huvudregeln i förmånslagarna är att förmåner som har betalats till ett för stort belopp ska återkrävas i sin helhet också om stödtagaren efter bästa förmåga har meddelat om alla ändringar. En jämkning av återkravet kan övervägas, om det inte är fråga om att stödtagaren försummat sin anmälningsskyldighet. Faktorer som ska beaktas i sådana fall är bland annat stödtagarens ekonomiska situation och om den överstora utbetalningen eventuellt kan bero på fel som begåtts av FPA. Syftet med bostadsbidraget är att stödtagaren ska kunna betala sin hyra. Hyran ska betalas i början av månaden och följaktligen betalas bostadsbidraget den första bankdagen i månaden. Av den orsaken måste nästa månads bostadsbidrag tekniskt behandlas redan månaden innan. Därför kan stödet betalas till ett för stort belopp också om stödtagaren i slutet av månaden meddelar att förhållandena har förändrats. Vid Folkpensionsanstalten följer man fortgående behandlingstiderna för förmånerna, och även personalresurserna inriktas enligt de behov som olika förmåner ställer. Vid FPA tillämpas fortlöpande ett s.k. system för utjämning av arbetet, vilket innebär att uppgifter från försäkringsdistrikt med en stor anhopning av ärenden överförs till andra distrikt med en mindre mängd uppgifter. Vid akuta arbetstoppar tillämpas dessutom ett förfarande där man arbetar sig igenom anhopningen av ärenden genom att inom enskilda försäkringsdistrikt vid behov fördela arbetet. Sysselsättningssituationen och antalet sökande kan variera betydligt, vilket leder till att prognoserna inte uppfylls. Det är inte alltid möjligt att tillräckligt snabbt reagera när situationen förändras, och inom kundservicen och beslutsarbetet kan ärenden då tillfälligt anhopas. 4
Ministerns svar KK 486/2012 vp Jari Lindström /ps ym. Avsikten är att det allmänna bostadsbidraget ska förnyas från början av 2015 enligt intentionerna i regeringsprogrammet. Revideringen ska göra det enklare att fastställa de boendeutgifter som godkänns för bostadsbidraget och den självriskandel som stödtagaren själv ska betala. Samtidigt kommer man att bedöma om det finns behov av ändringar i fastställandet av de fasta månadsinkomster som används vid behovsprövningen av bostadsbidraget. Helsingfors den 28 juni 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5