Rakennusalan suhdanneryhmä 3.2.21 RAKENTAMINEN 21 Aallonpohja sivuutetaan
2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Kai Karsma Ari Laine Timo Myllys Mikael Nyberg Jukka Oikarinen Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Ilpo Peltonen Bo Salmén Sari Sontag Timo Tähtinen Juha Vartia Ulla Luukkonen, siht. Suomen Pankki Työ- ja elinkeinoministeriö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Liikenne- ja viestintäministeriö Tilastokeskus VTT Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Infrajaosto: Pentti Vesterinen, pj. Tapani Karonen Risto Murto Eero Nippala Pekka Pajakkala Bo Salmén Sari Sontag Esko Tainio Ulla Luukkonen, siht. Infra ry Liikenne- ja viestintäministeriö TAMK VTT Rakennusteollisuus RT ry
3 12 Rakennustoiminnan volyymi 2 = 1 11 1 9 2 21 22 23 2 25 26 27 28 29 21 Lähde: TK, RAKSU (3.2.21) Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Vienti romahti neljänneksen vuonna 29, ja vei taloutemme monia muita maita syvempään taantumaan. Sen seurauksena julkisen talouden rahoitusaseman heikentyminen oli arviolta jopa suurempi kuin lamavuonna 1991. Hidas toipuminen on kuitenkin alkanut ja bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna - kotimaisen kulutuksen käännyttyä kasvuun - vajaan prosentin. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan talonrakentaminen vähenee kuluvana vuonna vielä 3-5 prosenttia. Erityisesti toimistorakennusten, mutta myös teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen on heikkoa. Sen sijaan asuntoaloitusten kasvu nopeutuu vuoden aikana. Uusia asuntoja arvioidaan aloitetun vuonna 29 noin 22 ja aloitettavan tänä vuonna 23 2 kappaletta. Valtion tukeman tuotannon aloitukset vähenevät lievästi. Korjausrakentaminen jatkuu - elvytystoimien tukemana - vilkkaana, vaikkakin työvoiman saatavuudessa on paikoitellen ongelmia. Maa- ja vesirakentamisessa on mahdollisuus pieneen kasvuun, mikäli kunnat eivät vähennä rakentamistaan tiukentuneen rahoitustilanteensa takia. Niin talonrakentamisen kuin maa- ja vesirakentamisen kustannusten ennakoidaan pysyvän suunnilleen ennallaan. Alan työvoimakysyntä ei enää vähentyne alkuvuoden jälkeen merkittävästi. Noususuhdanteessa uudistalonrakentaminen kiihtyi poikkeuksellisen korkealle tasolle, joten rajusta supistumisesta huolimatta kyse on nyt suurelta osin normalisoitumisesta.
Suositukset Kansantalouden kannalta on huolestuttavaa, että jopa viime syksyn taantumassa tonttikustannukset ja itsessään tonttien saatavuus pääkaupunkiseudulla vaikeuttivat vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä. Tämän vuoksi olisi tarpeellista pyrkiä edelleen lisäämään kaavoitusta ja erityisesti pientalotonttitarjontaa varsinkin pääkaupunkiseudulla, jotta asuntomarkkinoiden hintakehitystä voitaisiin vakauttaa ja samalla luoda edellytyksiä paremmalle talouskasvulle. Täydennys- ja korjausrakentamista olisi helpotettava nykyistä joustavammilla kaavamääräyksillä ja sujuvammalla kaavamuutosten käsittelyllä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi, lähipalvelutarjonnan kehittämiseksi ja vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeiden rahoittamiseksi mm. täydennysrakentamisesta saatavan rakennusoikeuden myynnillä. Korjausrakentamisen määrän seurantaa ja ennakointia vaikeuttaa heikko tilastopohja. Kun korjausrakentamisen arvo on nousemassa noin puoleen koko talonrakentamisesta, tulee tilastointia kehittää ja monipuolistaa merkittävästi nykyisestään. Lisäksi tarvitaan laaja poikkileikkaus ja tulevia korjaustarpeita noin 2 vuotta eteenpäin kartoittava tutkimus. Tutkimuksella on tärkeä strateginen merkitys alalle ja sidosryhmille sekä esimerkiksi päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelulle. Pankkien ja kotitalouksien on varauduttava rahoituskustannusten ja -riskien kasvuun, kun korot lähtevät matalalta nimellistasoltaan vähitellen nousuun. Reaalikorkotaso on jo nyt suhteellisen korkea. Harmaan talouden vähentäminen edellyttää rakennusalan järjestöjen ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Erityisen tärkeää on, että alalla toimivien yritysten valvontaa tehostetaan myös ns. pienkohteissa. Talonrakentaminen Talonrakentamisen suhdanteet ovat kuluvana vuonna kaksijakoiset. Asuinrakentaminen lisääntyy jo hieman paitsi korjausten ja vilkastuvan uudisrakentamisen ansiosta, sen sijaan muu talonrakentaminen vähenee vielä yli kymmeneksen uudiskohteiden vähäisyyden takia. Pienten asuntojen rakentamisosuus on lisääntymässä asuinkerrostalotuotannossa. Aloitettujen asuntojen kappalemäärän pieneneminen jäi viime jo vuonna huomattavasti kuutiometrimääräistä vähäisemmäksi, ja uudiskohteiden asuntokoko on kuluvana vuonnakin pienempi kuin vielä pari vuotta sitten. Tämä vastaa myös asuntokysynnän muutosta. Suomalaisista kotitalouksista oli vuonna 28 jo 1 % yhden henkilön talouksia, kun vuonna 199 niiden osuus oli 32 %. Raksu-ryhmä arvioi, että kuluvana vuonna aloitetaan 23 2 asunnon rakentaminen. Näistä on arvion mukaan noin 13 1 vapaarahoitteista tuotantoa. Valtion tukeman tuotannon aloitusten ennakoidaan alenevan viime vuoden yli 12 asunnon tasosta hieman. 1 Liikerakentaminen, jossa hyvien tonttien saanti ja strategiset sijoitusratkaisut vaikuttavat rakentamisaktiviteettiin enemmän kuin muussa toimitilarakentamisessa, on kehittymässä toimisto-, teollisuus- ja varastorakentamista suotuisammin. Vaikka liikerakentamisen aloitukset liki puolittuivat viime vuonna, olivat ne yhä suuremmat kuin keskimäärin vuosina 21 28. Suhdanteiden heikkous hidastaa tänäkin vuonna etenkin vientiteollisuuden investointien sekä toimistokohteiden käynnistymistä. Toimitilahankkeita on runsaasti suunnitteluasteella, mutta niiden aloittamisessa ollaan varovaisia. Julkinen palvelurakentaminen lisääntyi viime vuonna ja vaimensi alan taantumaa jossain määrin. Aloitusten määrä vähenee kuluvana vuonna. Korjausrakentaminen Myös korjausrakentaminen kärsii talouden laskusuhdanteesta. Korjaushankkeita harkitaan entistä tarkemmin niin asuin- kuin erityisesti toimitilarakentamisessa. Julkisten rakennusten korjauksia käynnistetään elvytysnäkö- 1 ARA-tuotannossa hyväksytyissä hankkeissa oli vuonna 29 yhteensä 1 asuntoa, joista asuntoa oli ns. välimallin hankkeissa. Marras - joulukuussa hyväksyttyjen hakkeiden aloitus kuitenkin siirtynee pääosin vuodelle 21.
5 kulmasta. Kuluttajien peruskorjausaikomukset ovat kasvussa kotitalousvähennyksen ja matalien korkojen vauhdittamina. Myös energiatehokkuuden parantaminen on aikomusten kasvun taustalla. Korjausrakentamisen kokonaismäärä vuonna 28 oli 9, mrd.. Määrän arvioidaan vähentyneen vuonna 29 noin prosentin ja vähenevän vuonna 21 edelleen noin prosentin. Uudisrakentamisen nopea kasvu sitoi rakentamisen resursseja merkittävästi vuosina 27 28 ja hidasti korjausrakentamisen useita vuosia jatkunutta noin 5 prosentin kasvua. Asuinrakennusten korjausrakentamisen kokonaisarvo saneerauksista kunnossapitokorjauksiin oli noin 9 milj. euroa vuonna 28. Vuosina 29 ja 21 asuinrakennusten korjausrakentamisen ennakoidaan - talouden ongelmista huolimatta - yhä lisääntyvän 2-3 prosenttia vuodessa. Ammattirakentajien työtunnit korjausrakentamisessa lisääntyivät tammi-marraskuussa 29 jopa yli 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tämä on eräs indikaattori korjaamisen lisääntymisestä, vaikkakaan ei suoraan kerro volyymin muutosta. Toimitilojen korjaaminen kärsii talouden taantumasta selvästi enemmän kuin asuinrakennusten korjaaminen. Viime vuosien runsaan 2 prosentin kasvu kutistui vuonna 28 lähelle nollaa ja vuosina 29 ja 21 ennakoidaan toimitilakorjausten vähenemisen olevan noin viisi prosenttia vuodessa. Toimitilakorjausten kokonaismäärä vuonna 28 oli noin 5 milj.. Uudisrakentamisen korkeasuhdanteessa toimitilojen korjaaminen kärsi resurssipulasta. Urakoitsijat keskittyivät tuottavampaan ja paremmin osattavaan uudisrakentamiseen ja myös työ- ja materiaaliresurssien hintojen nousu sekä saatavuuden heikkeneminen rajoittivat korjausrakentamista. Vaikka resurssipula on nyt hellittänyt, korjauksien käynnistymistä ovat hidastaneet taloustaantuma, vuokrien lasku sekä tilojen ylitarjonta. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen määrä aleni viime vuonna arviolta 5 %. Suhdannenäkymät ovat kuitenkin paranemaan päin ja varsinainen infrarakentaminen saattaa kääntyä tänä vuonna pieneen kasvuun. Suuria tie- ja ratahankkeita on käynnistymässä ja teiden kunnossapidon arvioidaan säilyvän varsin vakaana. Asuntotuotannon vilkastuminen lisää pohjatöitä, ja kompensoi toimitilarakentamisen pohjatöiden rajua vähenemistä. Tänä vuonna käynnistyy ainakin kaksi kaivoshanketta (Pampalo ja Kevitsa). Samoin maa- ja vesirakentamisen korjaus- ja kunnossapitoon päätetyt elvytystoimet vaikuttavat myönteisesti infraurakoitsijoiden ja rakennustyöntekijöiden työllisyyteen. Alaan liittyvä epävarmuus tulee kuntien puolelta. Kuntien infrainvestoinnit vähentynevät heikentyneen rahoitustilanteen vuoksi jossain määrin. Maarakennuskoneiden käyttöaste noussee hieman jo alle 75 prosenttiin alentuneelta tasoltaan. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan supistui viime vuoden tammi-marraskuussa 31 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 28 keväästä viime vuoden loppuun valmistuksen määrä on vähentynyt puoleen. Myös rakennusmateriaalien menekki-indeksi osoitti rakennustuotteiden menekin supistuneen viime vuoden aikana merkittävästi. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät vähenivät lähes prosenttia ja valmisbetonin melkein 3 prosenttia koko viime vuonna. Betonituotteiden valmistusmäärät vähenivät viime vuonna noin kolmanneksen. Sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä väheni noin 25 prosenttia vuonna 29. Rakennustuoteteollisuuden suhdannetilanne on joulukuun suhdannekyselyn mukaan selvästi tavanomaista huonompi. Tilauskirjat ovat ohuet ja tuotanto supistuu. Henkilökunnan määrä on laskusuunnassa. Suhdanteiden odotetaan kuitenkin paranevan hieman talven aikana. Valmiiden tuotteiden varastot ovat yleisesti alle tavanomaisen tasonsa. Myyntihintaodotukset kohenivat aavistuksen verran vuoden 29 lopussa, mutta edelleen odotetaan hintojen laskua. Pientaloteollisuuden suhdannenäkymät paranivat loppuvuonna 29, jolloin myynti ylitti edellisvuotisen tasonsa. Myös näkymät alkaneelle vuodelle ovat aiempaa paremmat. Pientalokysynnän vauhdittumisen taustalla ovat asuntohintojen pysyminen suhteellisen vakaana, myynnin helppous, matalat korot sekä tonttien hieman alentuneet hinnat.
6 Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi laski vuoden 29 joulukuussa 1, % vuodentakaisesta. Työkustannukset nousivat 2,9 %, kun taas hinnat laskivat rakennustarvikkeissa 2, % ja muissa kustannuksissa 5,5 %. Rakennustarvikkeiden osatekijöissä nousivat eniten seinätasoitteet (11 %) ja kyllästetty puutavara (8 %). Joulukuussa 29 laskivat erityisesti rahoituksen hinta (-8 %), rakenneteräs (-22 %) ja betoniteräs (-19 %) vuodentakaiseen verrattuna. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi aleni joulukuussa 29 noin neljä prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. ARA tuotannossa rakentamisen hinta aleni vuonna 29 pääkaupunkiseudulla lähes 7 % ja koko maassa yli 5 %. Korkotukilainoitettujen asuntojen (pl. erityiskohteet) rakennuskustannusten keskiarvo oli pääkaupunkiseudulla 2 282 /m 2 ja muissa kasvukeskuksissa 2 232 /m 2. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat vuoden 29 viimeisellä neljänneksellä; koko maan hintojen nousu edellisestä neljänneksestä oli 2,8 %, pääkaupunkiseudulla vastaavasti 3, %. Vuoden 28 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 7,9 % ja pääkaupunkiseudulla 1,5 %. Reaalisesti vanhojen asuntojen hinnat nousivat koko maassa 9 % vuodentakaisesta. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli 2 872 /m 2 koko maassa ja 3 699 /m 2 pääkaupunkiseudulla. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat vuoden 29 kolmannella neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 2, % ja aravavuokrat,9 %, pääkaupunkiseudulla vastaavasti,3 % ja 5, %. Koko maan pientalotonttien hinnat laskivat vuoden 29 kolmannella neljänneksellä keskimäärin lähes 5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, pääkaupunkiseudulla 2,5 % ja kehyskunnissa 6,5 %. Maarakennuskustannusindeksin vuoden 28 loppupuolella alkanut lasku pysähtyi loppusyksystä 29, joulukuussa indeksi kasvoi 2 % vuodentakaisesta. Kokonaisindeksiin vaikutti erityisesti polttoaineiden kallistuminen. Maarakentamisen konekustannusindeksi nousi prosentin verran vuodentakaisesta. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli viime vuonna keskimäärin 175 (talonrakentaminen 59, maa- ja vesirakentaminen 22, erikoistunut rakennustoiminta 93 ) eli 11 pienempi kuin vuonna 28. Vuonna 29 uudistalonrakentamisen (työmaat) työllinen työvoima väheni lähes 2 henkeä, mutta kasvoi korjausrakentamisessa noin 1 henkeä. Korjausrakentamisen elvytystoimilla oli merkittävä vaikutus rakentamisen työllisyyteen. Työmaan työllisillä on lisäksi suuri kerrannaisvaikutus rakennustuoteteollisuuden ja alan palvelujen (suunnittelu, kauppa, kuljetus ym.) työllisyyteen. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli joulukuun 29 lopussa 19 3 (vuotta aiemmin 15 35) ja maa- ja vesirakentamisessa 3 65 (vuotta aiemmin 3 ). Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi talonrakentamisessa 6 % sekä maa- ja vesirakentamisessa 39 % edellisvuoden joulukuusta. Raksu-ryhmä arvioi, että rakennusalan työllinen työvoima ei enää alkuvuoden jälkeen vähene merkittävästi ennen kaikkea korjausrakentamisen osuuden lisääntymisen, asuinrakentamisen vähittäisen vilkastumisen sekä joidenkin suurten liikerakennus- ja infrakohteiden aloitusten ansiosta. Rakennusalan työttömien työnhakijoiden määrä lienee kuitenkin kuluvana talvikautena - paitsi suhdanne- myös kausitekijöiden johdosta - suurimmillaan noin 25 henkeä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat nyt suhdanneluontoisesti lieventyneet, mutta alkavat vähitellen lisääntyä uudelleen etenkin pääkaupunkiseudulla ja joissakin muissa kasvukeskuksissa, sillä alalta poistuu enenevästi suurten ikäluokkien työntekijöitä. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan vastedeskin helpottamaan rakentamisen työvoimavajetta. Meneillään oleva taantuma on karsinut suhteellisesti enemmän ulkomaisia kuin kotimaisia työntekijöitä rakennustyömailta. Ulkomaalaisten osuus alan koko työvoimasta on noin 1 %.
Liite 1. 7 Sari Sontag Tonttitarjonnan lisäys voisi nostaa talouskasvua Jopa viime syksyn heikossa taloustilanteessa rakentajat pitivät tonttikustannuksia heti kysynnän riittämättömyyden jälkeen haittaavimpana tekijänä vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistämiselle. Pääkaupunkiseudulla tonttipula koettiin viidenneksi vaikeimmaksi tekijäksi. Ongelmaa lääkitään mm. Helsingin seudun aiesopimuksella, jonka tavoitteena on kaavoittamalla mahdollistaa vähintään 13 asunnon vuosituotanto. Mutta sopimuksen vaikutukset eivät näy ainakaan vielä. Myös omakotirakentajille näyttäisi olevan niukasti mahdollisuuksia suurimmissa kaupungeissa. Helsinki tarjoaa eniten, noin 1 omakotitonttia vuosittain. Espoossa edellinen pientalotonttihaku järjestettiin marraskuussa 28 ja näillä näkymin seuraava on aikaisintaan syksyllä 21. Vantaa aikoo luovuttaa tänä vuonna ja sen jälkeenkin noin 5 omakotitonttia vuodessa. Toki yksityiset markkinat kompensoivat, mutteivät määrät niissäkään päätä huimaa. Markkinoiden viesti on selvä: tarjontaa tarvitaan lisää Päivän hinta kaupungin kauppaamalle omakotitontille Helsingissä on jopa 1 euroa. Vuonna 2 Kuntalehden selvityksen mukaan kuntatalouden madonluvut ja muuttoliike olivat ajaneet kunnat kiivaaseen kilpailuun veronmaksajista. Näin ei näytä olevan pääkaupunkiseudulla, mutta eikö talouskasvua syntyisi juuri työllistävästä rakentamisesta, joka voisi toteutua edullisemmilla tonttihinnoilla? Näyttäisi siltä, että rakennusalalla tarvittaisiin roolien selventämistä. Kunnan pitäisi huolehtia rakennusoikeuden tarjonnasta kaavoittamalla itse, hyväksymällä markkinoilta tulevia kaavoitusaloitteita ja myöntämällä rakennuslupia. Se hyötyisi katu- viemäri- ja muiden maksujen muodossa sekä verovelvollisten määrän kasvuna. Spekulatiiviset maakeinotteluvoitot eivät voi olla veronmaksajien edunmukaisia, vaikka ne suuntautuisivatkin kunnan kassaan. Niukkuudesta johtuva korkea hintataso heikentää myös kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan mahdollisuuksia ja vinouttaa elinkeinoelämän toimintaa. Vastaavasti rakennusyhtiöt, rakennuttajat ja rakentajat päättäisivät rakentamisesta mahdollisimman tiukan kilpailun vallitessa. Tämä takaisi asunnonostajien ja veronmaksajien kannalta kustannustehokkaimman lopputuloksen, joka lisäisi myös kokonaistuotannon kasvua. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä haittaavia tekijöitä Haittaa paljon Haittaa jonkin verran Ei merkittävää haittaa Kysynnän riittämättömyys Tonttikustannukset Hintataso ei takaa kannattavuutta Jokin muu tekijä Tonttipula (pks) Tonttipula (muu maa) Odotukset korkotason noususta Rakennuskustannusten nousu Muun rakentamisen vilkastuminen % 2 % % 6 % 8 % 1 % Lähde: Rakennusteollisuus Lokakuu 29 Lähteet: Rakennusteollisuus ry; Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi; Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien nettisivut; Kuntalehti 1.3.2
8 KUVIOLIITE: helmikuu 21 (1.2.21) milj. m3 8 Koko talonrakennustuotanto neljänneksen liukuva summa 7 6 5 3 2 1 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet milj. m3 3 Asuinrakennukset neljänneksen liukuva summa milj. m3 1 Teollisuusrakennukset (pl. varastot) neljänneksen liukuva summa 25 12 2 1 8 15 6 1 5 2 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 6 Julkiset rakennukset neljänneksen liukuva summa milj.m3 1 Varastorakennukset neljänneksen liukuva summa 5 8 6 3. 2 1 2 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 9 Liikerakennukset neljänneksen liukuva summa milj. m3 Toimistorakennukset neljänneksen liukuva summa 8 7 3 6 5 2 3 2 1 1 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 myönnetyt luvat aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 myönnetyt luvat aloitetut valmiit
9 6 Asuntojen hinnat neljännesvuosittain 198 = 1 5 3 1) 2 1 2) 198 1985 199 1995 2 25 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen nimellishinnat, 2) deflatoituna ansiotasoindeksillä. Lähde: TK 1.2.21/VM/KO/UL/ 12166.xls 21 Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit neljännesvuosittain 198 = 1 19 17 Asuntojen reaalihinnat 1) 15 13 11 Asuntoinvestoinnit 2) 9 7 5 82 83 8 85 86 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. 2) neljänneksen liukuva keskiarvo 1.2.21/VM/KO/UL (Lähde: TK) 17325.xls Rakentamisen luottamusindikaattori kausitasoitettu 6 2-2 - -6-8 -1 1985 199 1995 2 25 Lähde: EK, European Commission (Business and Consumer Survey) 25.1.21/VM/UL/ 2139.xls
1 35 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat euroa / m2 3 25 Pääkaupunkiseutu 2 Koko maa 15 Muu Suomi 1 5 87 88 89 9 91 92 93 9 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen. 1.1.21/VM/KO/UL (Lähde: TK: 29:IV) 12235.xls Rakennuskustannukset alaerittäin vuosimuutos, % 8 6 2 Työ -2 - Kaikki Materiaali -6 Muut -8 22 23 2 25 26 27 28 29 Lähde: TK 12.1.21/VM/KO/UL / (29:12) 118.xls
11 Tonttien reaalihinnat 1995 = 1 35 3 kehyskunnat pääkaupunkiseutu koko maa muu Suomi 25 2 15 1 5 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 Pientalotonttien hinnat Lähde: Tilastokeskus 5.1.21/VM/KO/UL 19359.xls Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1995 = 1 35 3 Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit, 1995=1; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset 25 2 15 1 5 95 96 97 98 99 1 2 3 5 6 7 8 9 1.2.21/VM/KO/UL (Lähteet: TK, Rapal) 19361.xls 12 Rakentamisen työlliset 1 henkeä Erikoistunut rakennustoiminta 1 8 6 Talonrakentaminen 2 Maa- ja vesirakentaminen 5 6 7 8 9 Lähde: Tilastokeskus (TOL28) 26.1.21/VM/KO/UL (Lähde: TK: 29:12) 22982.xls
1 työllistä 2 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET Talonrakentaminen ja erikoistunut rakentaminen (TOL28) 18 16 Työlliset yhteensä 1 12 1 8 Uudisrakentamisen työlliset 6 Korjausrakentamisen työlliset 2 199 1995 2 25 21 215 Lähde: Tilastokeskus VTT Expert Services Oy, tammikuu 21 25 Maarakennuskustannusindeksi vuosimuutos, % 2 15 1 päällysteet 5-5 kokonaisindeksi kunnossapito betonirakenteet -1-15 26 27 28 29 Indeksi 25=1 18.1.21/VM/KO/UL, lähde: TK (29:12) 212.xls 15 Maarakennusalan konekustannusindeksi vuosimuutos, % 1 5-5 -1 26 27 28 29 Indeksi: 25=1 18.1.21/VM/KO/UL, lähde: TK (29:12) 18298.xls