Talous, omaisuus, vastuut ja velat

Talous, omaisuus, vastuut ja velat Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun taloustyöryhmän loppuraportti Elokuu 2017 Vastuuvalmistelija Jarkko Raatikainen

2 Sisällys Nykytilan kartoitus, mitä tehty... 4 Nykytilakysely... 7 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus... 8 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tilanne talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa... 10 Talouden rakenne... 11 Sosiaali- ja terveystoimi... 12 Lomituspalvelut... 13 Pelastustoimi ja ensihoito... 15 Maaseutuhallinto... 16 Ympäristöterveydenhuolto... 17 Pohjois-Pohjanmaan liitto... 18 Valtiolta maakuntaan siirtyvien toimintojen talous... 19 Yhteenveto maakunnalle vastuulle siirtyvistä toimintakuluista (v. 2016 tilinpäätös)... 20 Omaisuuden ja toiminnan siirto... 20 Omaisuuden siirto... 22 Sosiaali- ja terveystoimen omaisuus... 22 Lomituspalveluiden omaisuus... 23 Maaseutuhallinnon omaisuus... 23 Pelastustoimen ja ensihoidon omaisuus... 23 Ympäristöterveydenhuollon omaisuus... 25 Valtion hallinnosta siirtyvä omaisuus... 25 Pohjois-Pohjanmaan liiton siirtyvä omaisuus... 25 Siirtyvät osakeomistukset... 25 Yhteenveto maakunnalle siirtyvästä omaisuudesta, varauksista ja leasingvastuista (v. 2016 tilinpäätös) 27 Velat... 28 Maakunnan talouden simulointi... 29 Työryhmien työskentelyn rajapinnat... 30

3 Aikataulutus vuoden 2018 loppuun, mitä pitää olla tehtynä mihinkin mennessä.... 31 Maakunnan talous: Toimenpiteet 2017-2018... 31 Ehdotuksia ja vaihtoehtoja väliaikaishallinnolle... 33 Työryhmän resurssitarve... 33 Huomioon otettava valmisteilla oleva lainsäädäntö... 33 Liitteet... 34

4 Nykytilan kartoitus, mitä tehty Pohjois-Pohjanmaan maakunnan talousasioiden esivalmistelu käynnistettiin tammikuussa 2017 valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Toiminta-ajanjaksoksi asetettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan 30.6.2017 saakka. Selvitystä varten organisoitiin taloustyöryhmä, jossa on ollut edustus kaikista siirtyvistä ja luovuttavista organisaatioista sekä henkilöstöryhmien edustus. Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun organisaatio Maakuntaan siirtyvät ja maakunnalle toimintoja luovuttavat organisaatiot ovat: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan liitto Elikeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Aluehallintovirasto ja TE-toimisto Pelastuslaitokset (Oulu-Koillismaa sekä Jokilaakso) NordLab

5 Sote-kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet (Helmi, Kalajoki, Kallio, Oulunkaari, Raahe, Selänne) Kunnat ja kaupungit (Sote, ympäristöterveydenhuolto, maaseutuhallinto, maatalouslomitus) Kunnilla on jo hyvin monissa maakuntaan siirtyvissä toiminnoissa perustettuna yhteisiä kuntayhtymiä (Sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi) tai isäntäkuntamallilla toimivia yhteistoiminta-alueita (maaseutuhallinto, lomituspalvelut sekä ympäristöterveydenhuolto). Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan maakunnan osalta tuottajat kunnilta maakuntaan siirtyvissä toiminnoissa. Kuntia on yhteensä 30 ja niiden yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuoden 2016 lopussa 411.136. Sosiaali- ja terveystoimessa tuottajia on 19, palo- ja pelastustoimessa 2, maaseutuhallinnossa 7, lomituspalveluissa 7 ja ympäristöterveydenhuollossa 7. KUNNILTA MAAKUNTAAN SIIRTYVIEN TOIMINTOJEN TUOTTAJAT Asukasluku Sote pth + sos +esh Pelastustoimi Maaseutuhallinto Lomituspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Kunta 31.12.2016 *) (19 yks.) (2 yks.) (Isäntäkuntamalli, (Mela hallinnoi, 7 yks.) 7 yhteistoiminta-aluetta 7 yksikköä) Alavieska 2 641 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Ylivieska Kalajoki Kalajoki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Haapajärvi 7 331 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Ylivieska Pyhäjärvi Reisjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapavesi 7 092 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Ylivieska Siikalatva Haapavesi Haapavesi Hailuoto 994 Hailuoto Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Ii 9 634 Oulunkaaren kuntayhtymä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu Muhos Oulunkaaren ympäristöpalvelut Kalajoki 12 576 Kalajoen yhteistoiminta-alue Ylivieska Kalajoki Kalajoki Kalajoki Kempele 17 294 Kempele Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Kuusamo 15 543 Kuusamo Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuusamo Posio Kuusamo-Taivalkoski-Posio Kärsämäki 2 659 Attendo (ulkoistettu) Ylivieska Nivala Reisjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Liminka 10 005 Liminka Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Lumijoki 2 106 Lumijoki Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Merijärvi 1 131 Kalajoen yhteistoiminta-alue Ylivieska Kalajoki Kalajoki Kalajoki Muhos 8 994 Muhos Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Nivala 10 895 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Ylivieska Nivala Nivala Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Oulainen 7 510 Oulainen Ylivieska Nivala Haapavesi Haapavesi Oulu 200 466 Oulu Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu Muhos Oulun seudun ympäristötoimi* Pudasjärvi 8 183 Oulunkaaren kuntayhtymä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu Muhos Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pyhäjoki 3 187 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Ylivieska Kalajoki Kalajoki Kalajoki Pyhäjärvi 5 450 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Ylivieska Pyhäjärvi Reisjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Pyhäntä 1 571 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Ylivieska Siikalatva Siikalatva Haapavesi Raahe 25 013 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Ylivieska Kalajoki Haapavesi Kalajoki Reisjärvi 2 894 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Ylivieska Pyhäjärvi Reisjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Sievi 5 071 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Ylivieska Nivala Nivala Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Siikajoki 5 364 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Ylivieska Kalajoki Muhos Kalajoki Siikalatva 5 584 Mehiläinen (ulkoistettu) Ylivieska Siikalatva Siikalatva Haapavesi Taivalkoski 4 131 Taivalkoski Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuusamo Posio Kuusamo-Taivalkoski-Posio Tyrnävä 6 757 Tyrnävä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Utajärvi 2 824 Oulunkaaren kuntayhtymä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu Muhos Oulunkaaren ympäristöpalvelut Vaala 3 043 Oulunkaaren kuntayhtymä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Siikalatva Siikalatva Oulunkaaren ympäristöpalvelut Ylivieska 15 193 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Ylivieska Nivala Nivala Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Yhteensä 411 136 Taloustyöryhmän kokoonpano oli seuraava: Jarkko Raatikainen Sirpa Heiskanen Hannu Kaartinen Tero Karinen talousjohtaja, PPSHP, valmistelija talous- ja hallintopäällikkö, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos kaupunginkamreeri, Oulainen kunnanjohtaja, Hailuoto, asiantuntijajäsen

6 Kaija-Leena Kestilä Markku Kipinä Päivi Komulainen Tuukka Kuisma Krista Kustula Seija Kärkkäinen Leena Lehtoruusu Tarja Lempeä Rauno Maaninka Tuula Marttinen Seija Mäenpää Tarja Mällinen Pirjo Männistö Päivi Määttä Urho Möller Päivi Pitkänen Anne Pyykkönen Maria Sorvisto Armi Tauriainen Juha Torvinen Anette Törmänen-Lindqvist Anu Vuorinen Tuomo Vähäsarja Mikko Weissenfelt Ilpo Tapaninen Saara Pitkänen Tarja Ollanketo talousryhmän päällikkö, KEHA-keskus perusturvajohtaja, Kuusamo taloussihteeri, Taivalkoski kunnansihteeri, Kärsämäki, asiantuntijajäsen hallinto- ja talouspäällikkö, Siikajoki talous- ja henkilöstöjohtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne kunnanjohtaja, Lumijoki vs. talousjohtaja, Kempele hallinto- ja talousjohtaja, Muhos talousjohtaja, Tyrnävä hallinto-ja talousjohtaja, Siikalatva talouspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto talousjohtaja, Kalajoki talousjohtaja, Raahe vs. kuntayhtymän johtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio toimitusjohtaja, Monetra, asiantuntijajäsen talousjohtaja, Liminka, asiantuntijajäsen talousjohtaja, Haapavesi talouspäällikkö, Oulu hallinto- ja henkilöstöjohtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä hallintopäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos asiantuntija, PoPSTer-hanke toimitusjohtaja, Kuntien Hetapalvelut, asiantuntijajäsen talous- ja henkilöstöjohtaja, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä JUKO: plm Pohjois-Pohjanmaan liitto Koho: järjestöasiantuntija Tehy Kunta-alan unioni: aluetoimitsija JHL Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Jarkko Raatikainen ja varapuheenjohtajaksi valittiin hallinto- ja talousjohtaja Rauno Maaninka Muhokselta. Työryhmän sihteerinä toimi johdon sihteeri Katariina Ervasti PPSHP:stä. Taloustyöryhmän tehtäväksi asetettiin: Kartoittaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle siirtyvän toiminnan talouden rakenne Selvittää maakunnalle siirtyvä omaisuus, vastuut ja velat. Selvittää talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuottaminen maakunnalle. Maakunnan rooli tuottajana ja perustettavan valtakunnallisen palvelukeskuksen rooli. Työ aikataulutettiin seuraavasti:

7 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Aloituskokous 17.1.2017 Taloustiedot 21.2. kokous Omaisuus 21.3. kokous Vastuut ja velat 25.4. kokous Palvelutuotanto/ palvelukeskus 23.5. kokous Päätöskokous/ Loppuraportti 20.6. kokous Taloustyöryhmä kokoontui kevään 2017 aikana viisi kertaa. Toukokuulle suunniteltu kokous peruttiin. Lisäksi taloustyöryhmä perusti työjaoksen, johon nimettiin seuraavat henkilöt: pj. talousjohtaja Jarkko Raatikainen, PPSHP talous- ja hallintopäällikkö Sirpa Heiskanen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos kaupunginkamreeri Hannu Kaartinen, Oulainen perusturvajohtaja Markku Kipinä, Kuusamo vs. kuntayhtymän johtaja Urho Möller, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio talouspäällikkö Armi Tauriainen, Oulun kaupunki talousryhmän päällikkö Kaija-Leena Kestilä, KEHA-keskus hallinto- ja talousjohtaja Rauno Maaninka, Muhos Työjaos kokoontui useammin valmistellen asioita ja toteutettavia tietopyyntöjä taloustyöryhmälle. Nykytilakysely Työryhmä käsitteli Sote- ja maakuntauudistuksen piirissä olevista talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palveluista toteutettua valtakunnallista nykytilakyselyä. Sote- ja maakuntauudistuksen piirissä olevista talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palveluista toteutettiin nykytilakysely marras-joulukuussa. Kysely suunnattiin organisaatioille, joista siirtyy tehtäviä maakuntiin. Kohderyhminä olivat mm. kunnat, sairaanhoitopiirit, maakuntien liitot, erityishuoltopiirit, SoTe- ja muut mahdolliset kuntayhtymät, pelastuslaitokset ja ympäristö- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Jo toimivien valtakunnallisten toimijoiden osalta vastaukset koottiin keskitetysti. Todettiin, että Pohjois-Pohjanmaan alueella kyselyyn oli vastattu varsin kattavasti usean organisaation osalta. Vastaukset puuttuivat mm. seuraavista organisaatioista: Jokilaaksojen pelastuslaitos, Oulaisten kaupunki ja Limingan kunta. Kyselyn tulokset osoittavat, että taloushallinnon kustannukset ovat tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla n. 14 milj. euroa ja taloushallinnossa työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä n. 146 työpanosta. Osa toiminnoista on ulkoistettu mm. Monetra Oy:lle ja Kuntien Hetapalvelut Oy:lle. Työpanokseen ei kuulu ulkoistetun toiminnan käyttämä työpanos.

8 Liite: Maakuntauudistus Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta koskevan nykytilakyselyn tulokset Pohjois-Pohjanmaan osalta Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Sote- ja maakuntauudistuksen osana maakuntien omistukseen ja ohjaukseen perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin kootaan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tarvitsemia tukipalveluja. Palvelukeskusten perustamisen tavoitteena on luoda säästöjä, yhtenäistää toimintatapoja ja tarjota parasta osaamista kaikkien maakuntien käyttöön. Tällöin varmistetaan tasainen palveluiden laatu kaikissa maakunnissa. Palvelukeskuksia perustetaan kolme: Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus (perustettu 30.1.2017 Maakuntien tilakeskus Oy) ICT-palvelukeskus (perustettu 8.6.2017 Vimana Oy) sekä Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (perustettu 16.6.2017 Hetli Oy) Taloustyöryhmässä keskityttiin seuraamaan erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen käynnistymistä ja siihen liittyvää ohjeistusta maakunnille. Maakunnan toimijoille annettiin ohjeistus talousja henkilöstöhallinnon maakunnallisen palvelutuotannon järjestämiseksi keväällä 2017. Asiakirjaa täydennettiin 30.6.2017 ja edelleen 24.8.2017 (liite). Ohjeistuksen mukaan kuntien ja maakuntien tiivis yhteistyö mahdollistetaan jatkossa siten, että maakunta ja kunnat voivat hankkia palveluita samalta tuotantoyhtiöltä. Palvelukeskuksen ydin on toiminnallinen tehokkuus ja henkilöstön vahva asiantuntemus. Palvelukeskus toimii alueellisesti useammassa toimipisteessä. Emoyhtiö toimii myös maakuntien yhteisenä palvelukonseptien kehittäjänä ja uudistajana sekä järjestelmäympäristön ylläpitäjänä yhdessä muiden palvelukeskusten kanssa. Valtakunnallisella tasolla on ratkaistava mm. rajapintamäärittely koskien mitä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuottaa valtakunnallinen palvelukeskus ja mitä palveluita tuottaa maakunta omana työnä. Palvelutuotannon osalta ratkaisevaa on myös millä järjestelmillä maakuntien talous- ja henkilöstöhallinto tuotetaan ja mitä toimintoja keskitetään valtakunnallisesti ja mitä maakunnat itse tuottavat. Valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiön palvelu- ja ohjausmalli:

9 Ohjeistuksen mukaan maakunnalla on kaksi vaihtoehtoa valittavanaan riippuen siitä, onko talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita yhtiöitetty maakunnan alueella: 1) Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita ei ole yhtiöitetty maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta, siirretään toiminta (ihmiset, sopimukset sekä tarvittavat tuotantotekijät kuten järjestelmät) suoraan (tai maakunnan kautta) TAHE-yhtiöön. Myös yhtiöjärjestelyitä (uusi perustettava yhtiö tai liittyminen johonkin olemassa olevaan) voidaan harkita tilanteen mukaan. Tässä tapauksessa pätee kohdan 2 kriteerit. 2) Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut on yhtiöitetty maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta: A. Kyseinen in house -yhtiö voi tuottaa maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut jatkossakin, edellyttäen että seuraavat kriteerit täyttyvät: Kyseinen in house -yhtiö liittyy TAHE-yhtiön konsortioon siten, että TAHE-yhtiö saa in house -yhtiön osakkeita ja in house -aseman (osaomistus- tai tytäryhtiö). In house -asema edellyttää osakeomistuksen lisäksi riittävää ohjausmahdollisuutta. Osaomistuksen osalta riittävä ohjaus voidaan toteuttaa hallituspaikalla ja mahdollisella erityisen määräysvallan osakkeilla. Palvelusopimus maakunnalle tuotettavista talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista tehdään TAHE-yhtiön kanssa.

10 Mikäli kohdan A. kriteereitä ei täytetä, palvelut siirretään hallitusti TAHE-yhtiön tuotettavaksi maakunnan kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti. TAHE-yhtiö voi ostaa kyseisiä palveluita ylimenoaikana (2019 2022) nykyiseltä toimijalta. Palveluiden siirto voidaan tehdä liiketoimintasiirtona, mikäli näin kyseisen in house -yhtiön kanssa sovitaan. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tilanne talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa Taloustyöryhmä perusti keskuudestaan alatyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia vaihtoehtoisia esityksiä maakunnan (ja kuntien) talous ja henkilöstöhallinnon valtakunnallisen linjausten mukaisen palvelukeskuksen perustamiseen. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa toimii kaksi kuntaomisteista yhtiöitettyä in-house periaatteella toimivaa talous- ja henkilöstöhallinnon toimijaa. Nämä ovat Monetra Oy sekä Kuntien Hetapalvelut Oy. Yhtiöiden toimitusjohtajat osallistuivat alatyöryhmän työskentelyyn. Monetra Oy on Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuonna 2012 perustama talousja henkilöstöhallinnon palveluita tarjoava yritys. Yhtiön asiakkaina on kuntia ja kuntayhtymiä sekä kuntaomisteisia yhtiöitä. Monetra Oy:n toiminta on laajentunut kattamaan myös tulkkaus, painatus-, hankinta-, hallinto- ja rekrytointipalveluja. Monetrassa työskentelee noin 460 henkilöä. Yhtiön budjetoitu liikevaihto vuodelle 2017 on n. 25,8 milj. euroa. Kuntien Hetapalvelut Oy kuntien ja kaupunkien omistama henkilöstö- ja taloushallintoon keskittynyt osakeyhtiö. Tällä hetkellä HETAn omistajia ovat Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta, Kärsämäen kunta ja Ylivieskan kaupunki. Kuntien Hetapalvelut Oy:n palveluksessa työskentelee noin 30 henkilöä. Yhtiön liikevaihto on n. 1,8 milj. euroa. Alatyöryhmä esitti kolme päävaihtoehtoa maakunnan palkka- ja talouspalvelujen hoitamiseksi: Monetra Oy:n ja Kuntien Hetapalvelut Oy:n fuusio Monetran valinta tuottajaksi Osto toiselta maakunnan ulkopuoliselta in-house toimijalta (esim. KuntaPro, Taitoa Oy) Taloustyöryhmä esittää maakunnan väliaikaishallinnolle, että maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluntuottajaksi valitaan Monetra Oy. Pohjois-Pohjanmaalla PPSHP:n omistamat Monetran osakkeet siirtyvät maakunnan omistukseen. Maakunta luovuttaa osan Monetran osakkeista Tahe-konsortiolle ja osa jää maakunnalle. Näin mahdollistuu vaihtoehto A. Hetapalvelut Oy:n osakkeenomistajat päättivät yhtiökokouksessaan, etteivät ole valmiita tässä vaiheessa käynnistämään fuusioneuvotteluita Monetra Oy:n kanssa. Kuva: Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden organisoituminen maakunnissa

11 Talouden rakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan taloudellista rakennetta selvitettiin kyselyllä, joka kohdistettiin kaikkiin maakuntaan siirtyviin tai maakuntaan luovuttaviin organisaatioihin. Talouden rakenteesta lähetettiin kysely seuraavalla pohjalla tuottajaorganisaatioille: Tarkkuus 1 000 euroa (esim. 12 375,86 euroa ilmoitetaan 12 000) Toimintatuotot TP 2016 (ennakko) TA 2017 Myyntituotot Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä - - Toimintakulut TP 2016 (ennakko) TA 2017 Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä - - Rahoituserät netto Poistot rakennuksista Poistot muista Poistot ja rahoituserät yhteensä - -

12 Tiedot pyydettiin toiminnoittain: Sosiaali- ja terveystoimi, Lomituspalvelut, Maaseutuhallinto, Pelastustoimi, Ympäristöterveydenhuolto, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä keskitetysti valtionhallinnosta siirtyvät toiminnot. Tiedot pyydettiin sekä vuoden 2016 tilinpäätöstiedoilla että vuoden 2017 talousarviotiedoilla. Tässä raportissa esitetään tilinpäätösluvut vuodelta 2016. Tarkastelun pääpaino on toimintakuluissa, koska toiminta rahoitetaan pääosin verovaroin. Sosiaali- ja terveystoimi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveystoimen toimintaa on kuvattu Popster-hankkeen loppuraportissa Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa. Maakunnnan osalta kerättiin tieto kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta kevään 2017 aikana. Sosiaali- ja terveystoimen luvuista pyydettiin jättämään pois: - Työllisyyden hoidon kustannukset - Työmarkkinatuen kuntaosuus - Toimeentulotuen kustannukset (siirtynyt Kelalle voden 2017 alusta) - Koulupsykologi ja kuraattoripalvelut - Kunnalle jäävät hyvinvoinnin ja elinvoiman tehtävät Luvut sisältävät koko sosiaali- ja terveystoimen ilman tarkempaa erittelyä eri toimintokokonaisuuksiin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta jäsenkuntamyynti on mukana tuottajien (kunnat ja vapaaehtoiset kuntayhtymät) palveluiden ostoissa. PPSHP:n osalta luvuissa on huomioitu muu kuin maakunnan alueen tuottajille tapahtunut myynti (mm. ulkokuntamyynti ja tutkimustoiminta). Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot tuottajittain vuodelta 2016 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

13 TOIMINTATUOTOT Tuottaja Myyntituotot Maksutuotot - josta AsiakasmTuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Hailuoto 9 000 218 600 218 600 20 300 70 300 318 200 Kalajoen yhteistoiminta-alue 5 092 198 3 822 448 3 822 448 341 083 341 858 9 597 587 Kempele 1 248 300 2 390 900 2 390 900-157 100 3 796 300 Kuusamo 3 345 000 5 209 500 4 858 700 933 700 1 478 400 10 966 600 Kärsämäki (Attendo ulkoistettu) 1 303 000 594 700 260 900 - - 1 897 700 Liminka 1 650 700 1 081 000 156 500 72 600 210 500 3 014 800 Lumijoki 169 000 363 000 363 000 60 000 181 000 773 000 Muhos 1 649 300 1 553 400 1 542 800 35 400 53 400 3 978 600 Oulainen 1 776 000 1 775 000 978 000 48 000 526 000 4 125 000 Oulu 17 524 000 26 448 000 26 448 000 1 595 000 3 041 000 48 608 000 Oulunkaaren kuntayhtymä 6 834 000 9 930 000 9 930 000 116 000 334 000 17 214 000 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 3 341 000 9 375 000 9 365 000 471 000 908 000 14 095 000 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 4 700 000 5 300 000 1 700 000 600 000 700 000 78 900 000 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 8 613 000 8 498 000 8 498 000 442 000 2 295 000 19 848 000 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi * 19 616 000 3 787 000 3 787 000 599 000 2 149 000 26 151 000 Taivalkoski 433 900 1 183 800 1 127 200-177 100 1 794 800 Tyrnävä 11 000 1 059 000 971 000 53 000 44 000 1 167 000 PPSHP (muu kuin jäsenkuntamyynti) 152 000 000 25 704 400 25 704 400 4 022 000 2 227 000 183 953 400 Yhteensä 229 315 398 108 293 748 102 122 448 9 409 083 14 893 658 430 198 987 Kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä verotuloja ja valtionosuuksia ei ole kirjanpidossa kohdistettu sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatuottoihin. Tämän vuoksi toimintatuotot eivät ole yhteismitallisia. Asiakasmaksuja maakunnan toimijat ovat keränneet yhteensä n. 102 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut tuottajittain vuodelta 2016 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: TOIMINTAKULUT Tuottaja Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Hailuoto 1 755 000 121 700 2 218 100 290 300 107 900 4 600 4 497 600 Kalajoen yhteistoiminta-alue 16 930 542 1 391 281 25 587 421 2 001 965 17 517 1 062 971 54 402 47 046 099 Kempele 9 977 700 924 000 30 158 600 - - 838 500 571 300 42 470 100 Kuusamo 23 232 800 2 918 900 37 548 100 4 576 000 166 500 1 679 800 130 300 70 252 400 Kärsämäki (Attendo ulkoistettu) 1 434 100 13 400 9 503 100 168 200-191 300 97 300 11 407 400 Liminka 8 328 400 704 800 14 656 600 1 373 100 28 700 1 200 500 51 800 26 343 900 Lumijoki 1 943 000 99 000 4 012 000 106 000 211 000 297 000 8 000 6 676 000 Muhos 9 296 500 668 500 19 447 200 567 800 22 000 1 540 900 97 400 31 640 300 Oulainen 11 375 000 1 184 000 18 256 000 938 000 34 000 772 000 26 000 32 585 000 Oulu 155 148 000 11 747 000 364 116 600 23 232 394 2 593 000 45 538 500 900 000 603 275 494 Oulunkaaren kuntayhtymä 41 641 000 3 255 000 61 862 000 5 188 000 824 000 4 138 000 214 000 117 122 000 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 44 315 000 3 953 000 63 466 000 5 593 000 221 000 6 424 000 349 000 124 321 000 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 28 400 000 2 300 000 38 800 000 2 800 000 100 000 4 000 000 400 000 76 800 000 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 54 403 000 6 532 000 56 543 000 3 110 000 370 000 2 859 000 597 000 124 414 000 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi * 23 078 000 1 781 000 32 672 000 2 246 000 41 000 4 036 000 2 090 000 65 944 000 Taivalkoski 6 812 200 585 500 8 115 400 843 000 32 200 705 000 19 000 17 112 300 Tyrnävä 4 812 000 359 000 13 574 900-481 000 483 000 6 700 19 716 600 PPSHP (muu kuin jäsenkuntamyynti) 99 824 662 31 113 796 39 846 974 1 681 507 296 040 888 120 769 704 174 420 802 Yhteensä 542 706 904 69 651 877 840 383 995 54 715 266 5 437 957 76 762 491 6 386 506 1 596 044 995 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 1,596 mrd. Kun summaan lisätään vielä poistot ja rahoituserät päädytään yhteissummaan 1,6 mrd. Lomituspalvelut

14 Lomituspalveluiden tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjien ja turkistarhojen keskeytymätön toiminta loman aikana ja mm. turvata sijaisavun saanti sairauden tai tapaturman aikana. Vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaalla oli lomituspalveluiden piirissä yhteensä 1.725 tilaa ja niissä 2.836 lomaoikeuden omaavaa yrittäjää. Lomituspalvelut on Pohjois-Pohjanmaalla organisoitu kuuteen paikallisyksikköön. Hallinnoivia kuntia ovat Reisjärvi, Muhos, Nivala, Haapavesi, Kalajoki ja Siikalatva. Kuusamo ja Taivalkoski kuuluvat Posion paikallisyksikköön. Vakinaisia maatalouslomittajia on alueella 518 ja määräaikaisia reilut kaksisataa. Hallinnossa työskentelee vajaat 40 henkilöä. Lomituspalvelut toimivat sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa ja toimeenpanosta vastaa maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Mela tekee toimeksiantosopimuksen kuntien kanssa. Mela korvaa 100 % turkistarhauslomituksen ja maatalouslomituksen. Mela korvaa hallinnon kustannuksia laskennallisesti lomituspäivien mukaan. Lomituspalveluiden toimintatuotot ja kustannukset tuottajittain Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2016 tilinpäätöksen arvoin: TOIMINTATUOTOT Tuottaja Myyntituotot Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Kalajoki 3 780 000 522 000 522 000 7 000 4 309 000 Reisjärvi 3 996 000 709 000 709 000 21 000 2 000 4 728 000 Haapavesi (Helmi) 2 934 000 373 000 373 000 11 000 3 318 000 Muhos 5 337 000 799 000 799 000 22 000 6 158 000 Posio (Kuusamo ja Taivalkoski) 1 708 720 285 000 285 000 14 400 2 293 120 Siikalatva 2 812 000 374 000 374 000 7 000 4 000 3 197 000 Nivala 4 751 000 771 000 721 000 50 000 73 000 5 645 000 Yhteensä 25 318 720 3 833 000 3 783 000 125 400 86 000 29 648 120 TOIMINTAKULUT Tuottaja Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Kalajoki 3 347 000 15 000 779 000 8 000 10 000 4 159 000 Reisjärvi 4 301 000 24 000 315 000 8 000 16 000 24 000 4 688 000 Haapavesi (Helmi) 2 986 000 15 000 225 000 6 000 57 000 10 000 3 299 000 Muhos 4 715 000 31 000 715 000 13 000 1 000 422 000 197 000 6 094 000 Posio (Kuusamo ja Taivalkoski) 1 830 000 34 000 238 000 - - - 70 000 2 172 000 Siikalatva 2 730 000 14 000 480 000 7 000 16 000 7 000 3 254 000 Nivala 4 603 000 42 000 601 000 13 000 - - 10 000 5 269 000 Yhteensä 24 512 000 175 000 3 353 000 55 000 1 000 511 000 328 000 28 935 000 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lomituspalveluiden toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 28,9 miljoonaa euroa.

15 Pelastustoimi ja ensihoito Pelastuslaitoksen tehtävät on määritelty pelastuslaissa (379/2011) ja Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (406/2011). Tehtäviä on annettu myös mm. öljyvahinkojen torjuntaa ja kemikaaliturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä. Tärkeimmät tehtäväkokonaisuudet ovat: Pelastuslain ja -asetuksen noudattamisen valvonta. Muun lainsäädännön noudattamisen valvonta siltä osin, kuin tehtävä kuuluu pelastustoimelle. Omatoimisen onnettomuuksien ehkäisyn, onnettomuuksiin varautumisen ja onnettomuustilanteissa toimimisen tukeminen (valistus, neuvonta ja koulutus) Onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämä kiireellinen pelastustoiminta Ensihoitopalvelun tuottaminen PPSHP:n kanssa tehtyjen yhteistoimintasopimusten mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella toimii kaksi pelastuslaitosta: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos sekä Jokilaaksojen pelastuslaitos. Pelastuslaitosten toiminta kattaa koko maakunnan sillä poikkeuksella, että tällä hetkellä Vaalan kunnan pelastustoimesta vastaa Kainuun pelastuslaitos. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on kuntien muodostama voittoa tavoittelematon liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Pelastustoimialueen muodostavat Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen palveluksessa on noin 375 vakinaista ja noin 380 sivutoimista työntekijää (vapaaehtoispalokunnat ja henkilökohtaisesti toimenpidepalkattu henkilöstö). Pelastustoimen tehtäviä hoidetaan 21:ltä paloasemalta. Pelastustoimialueen pinta-ala on noin 23 150 km² ja asukasmäärä noin 285 000. Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Pyhännän, Pyhäjärven, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan ja Ylivieskan kuntien alueella. Pelastuslaitoksen alueen kuntien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaan Ylivieskan kaupunki toimii sopimuskuntana huolehtien osaltaan pelastuslaitoksen hallinnollisista tukipalveluista. Näitä tukipalveluja ovat muun muassa tietyt osat henkilöstöhallinnosta, palkanlaskennasta ja taloushallinnon palveluista. Pelastuslaitoksen koko henkilöstö on virka- tai työsuhteessa Ylivieskan kaupunkiin. Pelastustoimen tehtäviä hoidetaan 24:ltä paloasemalta. Pelastustoimialueen pinta-ala on noin 13.985 km² ja asukasmäärä noin 124 000. Pelastuslaitoksen palveluksessa on noin 260 vakinaista ja sopimushenkilöstöä noin 600. Molemmilla maakunnan pelastuslaitoksilla on sopimukset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensihoitopalvelun tuottamisesta maakunnan alueella. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pelastustoimen toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 29,2 miljoonaa euroa. Kun summaan lisätään vielä poistot ja rahoituserät päädytään yhteissummaan 30,6 miljoonaa euroa. Ensihoidon kustannuksiksi muodostui 26,2 milj. euroa, poistot mukaan lukien 27,8 milj.

16 euroa. Ensihoidon tuotot muodostuvat sairaanhoitopiirin ja kuntien maksamista korvauksista, asiakasmaksuista ja Kelalta saaduista tuloista. Pelastustoimen toimintatuotot ja kustannukset vuonna 2016: Pelastustoimi TOIMINTATUOTOT Tuottaja/isäntäkunta Myyntituotot Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 18 327 000 - - 380 000 5 000 18 712 000 Jokilaaksojen pelastuslaitos 12 026 000 42 000 500 000 74 000 12 642 000 Yhteensä 30 353 000 42 000-880 000 79 000 31 354 000 Pelastustoimi TOIMINTAKULUT Tuottaja/isäntäkunta Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 11 606 000 1 241 000 1 581 000 2 324 000 185 000 99 000 9 000 17 045 000 Jokilaaksojen pelastuslaitos 8 007 000 1 314 000 1 316 000 1 254 000 78 000 81 000 76 000 12 126 000 Yhteensä 19 613 000 2 555 000 2 897 000 3 578 000 263 000 180 000 85 000 29 171 000 Ensihoidon toimintatuotot ja kustannukset vuonna 2016: Ensihoito TOIMINTATUOTOT Tuottaja/isäntäkunta Myyntituotot kunnat ja shp Myyntituotot Kela Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 9 235 000 4 288 000 1 235 000 792 000 20 000 32 000 14 810 000 Jokilaaksojen pelastuslaitos 8 700 000 4 300 000 360 000 141 000 15 000 13 516 000 Yhteensä 17 935 000 8 588 000 1 235 000 1 152 000 161 000 47 000 28 326 000 Ensihoito TOIMINTAKULUT Tuottaja/isäntäkunta Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet japalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistövuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 11 195 000 665 000 791 000 655 000 123 000-34 000 13 463 000 Jokilaaksojen pelastuslaitos 10 200 000 700 000 610 000 270 000 970 000 15 000 12 765 000 Yhteensä 21 395 000 1 365 000 1 401 000 925 000 1 093 000-49 000 26 228 000 Pohjois-Pohjanmaan pelastustoimen toimintakulut olivat vuoden 2016 tilinpäätöksessä yhteensä 29,2 miljoonaa euroa ja ensihoidon osalta 26,2 milj. euroa, yhteensä 55,4 milj. euroa. Maaseutuhallinto Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden yksiköiden tehtävät liittyvät pääasiassa viljelijätukien käsittelyyn ja maksatuksiin perustuen maksajavirastosopimuksiin maaseutuviraston kanssa. Lisäksi yksiköillä on mm. tiedottamiseen, viljelijöiden kouluttamiseen ja neuvontaan, maatalouden varautumiseen, petoeläin- ja hirvivahinkoihin, hukkakauran torjuntaan ja eläinrekistereihin liittyviä tehtäviä. Kuntakohtaisesti tehtäväkenttään voi kuulua vielä muitakin, esim. asumiseen, metsiin, teihin ja elinkeinojen rahoitukseen liittyvä tehtäviä. Yhteistoiminta-alueittain organisoidut yksiköt toimivat seitsemän isäntäkunnan hallinnoinmana. Alueet ovat Kalajoki, Kuusamo, Nivala, Oulu, Pyhäjärvi, Tyrnävä ja Siikalatva.

17 Yksiköissä työskentelee tällä hetkellä 50 henkilöä. Maaseutuhallinnon toimintakulut tuottajittain Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2016 tilinpäätöksen arvoin: TOIMINTAKULUT Tuottaja/isäntäkunta Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistövuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Kalajoki 429 000 6 000 62 000 13 000 56 000 32 000 598 000 Pyhäjärvi 402 715 19 396 422 111 Siikalatva 246 000 2 000 23 000 16 000 2 000 1 000 290 000 Tyrnävä 131 000 2 400 7 200 3 800 144 400 Oulu 273 718 904 11 991-4 711-0 291 325 Kuusamo 241 535 1 429 17 150 2 858 1 429 92 898-357 300 Nivala 412 000 20 000 23 000 30 000 18 000 503 000 Yhteensä 2 606 136 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan maaseutuhallinnon toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Ympäristöterveydenhuolto Kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävät liittyvät elintarvikevalvontaan, terveydensuojeluun, tupakkalain valvontaa, eläinlääkintähuoltoon ja löytöeläinten tilapäishoidon järjestämiseen. Pohjois- Pohjanmaalla ympäristöterveydenhuolto on organisoitu seitsemälle yhteistoiminta-alueelle. Alueet ovat Oulun seudun ympäristötoimen liikelaitos, Haapaveden kaupungin Helmi ympäristöpalvelut, Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Kuusamo-Taivalkoski-Posio yhteistoiminta-alue, peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Oulunkaaren ympäristöpalvelut sekä peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Pohjois-Pohjanmaan alueella kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävissä on tehty noin 111 henkilötyövuotta. Ympäristöterveydenhuolto on maa- ja metsätalousministeriön alaisen Eviran ja sosiaali- ja terveysministeriön Valviran ohjaamaa toimintaa. Ympäristöterveydenhuollon toimintatuotot ja kustannukset vuonna 2016 oli: TOIMINTATUOTOT Tuottaja/isäntäkunta Myyntituotot Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio - - 73 000 72 000-68 000-141 000 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 51 000 34 000 34 000 85 000 Haapaveden yhteistoiminta-alue 667 500 22 500 22 500-42 800 732 800 Oulun seudun ympäristötoimi 2 675 000 518 000 518 000 6 000 10 000 3 209 000 Kalajoen yhteistoiminta-alue 876 827 115 416 115 416 992 243 Kuusamo-Taivalkoski 256 000 58 000 58 000 2 000 1 000 317 000 Oulunkaaren ympäristöpalvelut 648 000 161 000 161 000 5 000 814 000 Yhteensä 5 174 327 835 916 980 916-55 000 53 800 6 009 043 TOIMINTAKULUT Tuottaja/isäntäkunta Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 946 000 15 000 99 000 128 000 3000 1 000 1 192 000 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 740 000 13 000 65 000 78 000 - - 896 000 Haapaveden yhteistoiminta-alue 803 900 24 800 57 000 117 500 4 500 30 700 1 038 400 Oulun seudun ympäristötoimi 1 999 000 87 000 871 000 214 000 37 000 1 000 3 209 000 Kalajoen yhteistoiminta-alue 962 323 21 567 151 693 143 552 1 279 135 Kuusamo-Taivalkoski 591 000 10 000 94 000 32 000 6 000 5 000 738 000 Oulunkaaren ympäristöpalvelut 924 000 28 000 84 000 129 000 12 000 6 000 1 183 000 Yhteensä 6 966 223 199 367 1 421 693 698 500 62 500 187 252 9 535 535

18 Pohjois-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon toimintakulut olivat yhteensä 9,5 milj. euroa vuonna 2016. Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liiton toimintastrategia 2020 hyväksyttiin maakuntavaltuuston syyskokouksessa 2013. Toiminnassa painotetaan strategian mukaisesti liiton roolia maakunnan johtavana kehittäjänä, yhteensovittajana ja edunvalvojana. Toiminnan perustana on tiivis yhteistyö kuntien, seutukuntien sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Osana maakuntauudistusta maakuntien liiton toiminta siirtyy kokonaisuudessaan perustettavan maakunnan toiminnaksi. Pohjois-Pohjanmaan liiton osalta tilinpäätöstiedot vuodelta 2016 ja talousarvioluvut vuodelta 2017 ovat seuraavat: Tarkkuus 1 000 euroa (esim. 12 375,86 euroa ilmoitetaan 12 000) Toimintatuotot TP 2016 TA 2017 Myyntituotot 3 421 000 3 421 000 Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset 15 000 10 000 Muut toimintatuotot 2 232 000 2 134 000 Toimintatuotot yhteensä 5 668 000 5 565 000 Toimintakulut TP 2016 TA 2017 Henkilöstökulut 3 757 000 3 531 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 91 000 66 000 Palvelujen ostot 1 353 000 1 339 000 Vuokrakulut kiinteistöistä 392 000 396 000 Vuokrakulut muut 20 000 Avustukset 57 000 5 000 Muut toimintakulut 88 000 267 000 Toimintakulut yhteensä 5 758 000 5 604 000 Rahoituserät netto (rahoitustuotot) 52 000 44 000 Poistot rakennuksista Poistot muista 35 000 35 000 Poistot ja rahoituserät yhteensä 17 000 9 000 Pohjois-Pohjanmaan liiton toimintakulut olivat yhteensä 5,76 milj. euroa vuonna 2016.

19 Valtiolta maakuntaan siirtyvien toimintojen talous Valtiolta maakuntiin siirtyviä toimintoja ovat ELY-keskusten toiminta, TE-toimistot, KEHA-keskuksen toiminta sekä osa AVI:n toiminnoista. Oheisessa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaa maakunnan osalta E-, L- ja Y-vastuualueisiin jaettuna ELY-keskuksen maakuntaan siirtyvien toimintojen toimintakulut. Omassa sarakkeessa on lisäksi TE-toimiston kustannusrakenne. Keha-keskuksen ja AVI:n osalta ei ole vielä tiedossa siirtyvän henkilöstön määrä eikä kustannukset. Pohjois-Pohjanmaa 2016 (ennakko) E-vastuualue L-vastuualue Y-vastuulaue Yhteiset Ely-keskus yhteensä TE-toimisto KEHA YHTEENSÄ Toimintatuotot Myyntituotot 1 865,00 17 000,00 10 135,00 0,00 29 000,00 0,00 0,00 29 000,00 Maksutuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 josta Asiakasmaksut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuet ja avustukset 0,00 70 000,00 0,00 0,00 70 000,00 0,00 0,00 70 000,00 Muut toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintatuotot yhteensä 1 865,00 87 000,00 10 135,00 0,00 99 000,00 0,00 0,00 99 000,00 Toimintakulut Henkilöstökulut 3 284 000,00 1 585 000,00 1 663 000,00 3 109 000,00 9 641 000,00 8 160 000,00 0,00 17 801 000,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 000,00 6 000,00 98 000,00 33 000,00 154 000,00 12 000,00 0,00 166 000,00 Palvelujen ostot 38 000,00 70 000,00 2 262 000,00 372 000,00 2 742 000,00 412 000,00 0,00 3 154 000,00 Vuokrakulut kiinteistöistä 1 500,00 500,00 10 000,00 49 000,00 61 000,00 2 000,00 1 614 000,00 1 677 000,00 Vuokrakulut muut 48 000,00 4 000,00 35 000,00 26 000,00 113 000,00 8 600,00 200 000,00 321 600,00 Avustukset 32 679 000,00 3 820 000,00 632 000,00 47 204 000,00 84 335 000,00 20 720 000,00 0,00 105 055 000,00 Muut toimintakulut 94 000,00 30 000,00 68 000,00 97 000,00 289 000,00 64 000,00 2 000 000,00 2 353 000,00 Toimintakulut yhteensä 36 161 500,00 5 515 500,00 4 768 000,00 50 890 000,00 97 335 000,00 29 378 600,00 3 814 000,00 130 527 600,00 Rahoituserät netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistot rakennuksista 0,00 0,00 1 999 000,00 0,00 1 999 000,00 0,00 0,00 1 999 000,00 Poistot muista 0,00 0,00 67 000,00 0,00 67 000,00 0,00 0,00 67 000,00 Poistot ja rahoituserät netto yhteensä 0,00 0,00 2 066 000,00 0,00 2 066 000,00 0,00 0,00 2 066 000,00 KEHA maksaa ELYjen ja TE-toimistojen toimitilakustannukset, jotka näkyvät taulukosta. Taulukosta puuttuvat KEHA-keskuksesta maakuntaan siirtyvän talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstön henkilöstökustannukset. KEHAsta yksittäiseen maakuntaan siirtyvien tehtävien/henkilöstön kustannuksia ei toistaiseksi ole käytettävissä. Valtiolta maakuntaan siirtyvien toimintojen osalta yhteenlasketut toimintakulut olivat vuonna 2016 noin 130,5 milj. euroa. Summa sisältää maksettuja avustuksia 105 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan kustannukset olivat 25,5 milj. euroa.

20 Yhteenveto maakunnalle vastuulle siirtyvistä toimintakuluista (v. 2016 tilinpäätös) Toiminto Toimintakulut milj. %-osuus Sosiaali- ja terveystoimi 1.596,0 92,6 Pelastustoimi ja ensihoito 55,4 3,2 Lomituspalvelut 28,9 1,7 Ympäristöterveydenhuolto 9,5 0,6 Pohjois-Pohjanmaan liitto 5,7 0,3 Maaseutuhallinto 2,6 0,2 ELY-keskus 13,0 0,8 TE-toimisto 8,7 0,5 KEHA-keskus 3,8 0,2 Yhteensä 1.723,6 100 Omaisuuden ja toiminnan siirto Hallituksen esityksen mukaan lakisääteisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, erityishuoltopiirit sekä maakunnan liitot siirrettäisiin varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen maakuntiin 1.1.2020 (voimaanpanolaki, 18 ). Lisäksi kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus siirrettäisiin maakunnalle (voimaanpanolaki 21 ). Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä maakuntien liitot siirrettään maakuntiin suoraan lain nojalla eli niiden omaisuus, vastuut ja velat siirtyvät yleisseuraantona vastikkeetta maakunnalle. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä kunnan omistama irtaimisto eli koneet, kalusteet, laitteet, materiaalit sekä immateriaaliset oikeudet ja muut luvat siirtyvät maakunnalle. Maakunnalle siirtyy kaikki sellainen irtain, joka on maakunnan hallintaan siirtyvissä toimitiloissa maakunnan järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan käytössä. Maakunnalle siirtyy myös kaikki muu sellainen irtain omaisuus, joka selkeästi liittyy sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan, kuten erilaiset koneet ja kalustot sekä materiaalit. Siirtyvään irtaimistoon eivät kuulu kunnan osakeomistukset, lukuun ottamatta sellaisen osakeyhtiön osakkeita, jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6-8 :n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys ja jonka kanssa kunnalla on 1. päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaalija terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta.

21 Lisäksi maakunnalle siirtyy myös erilaiset immateriaaliset oikeudet ja luvat, kuten esimerkiksi ohjelmistolisenssit tai erilaiset sopimuksiin perustuvat käyttö- tai muut oikeudet, jotka liittyisivät maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevan omaisuuden moninaisuutta kuvaa, että kyseisessä käytössä olevaa omaisuutta on lähes kaikissa kunnan taseen erissä. Tase kuvaa kunnan taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä ja sen laadinnassa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Rakennukset, maa-alueet, kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto, johon kuuluvat muun muassa kalusteet, tietoliikennevälineet sekä esimerkiksi terveydenhuollon laitteisto, sisältyvät pysyvien vastaavien aineellisiin hyödykkeisiin. Tähän samaan tase-erään sisältyvät myös keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut, kuten rakennushankkeet tai esimerkiksi erikoissairaanhoidon vaatimien, kustannukseltaan merkittävien laitteiden hankinnat. Maa-alueisiin sisältyvät paitsi rakennetut tontit, niin myös mahdolliset rakentamattomat maa-alueet. Pysyvien vastaavien aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy muun muassa tietojärjestelmien hankintaan liittyviä menoja sekä lisenssioikeudet. Merkittävä osa kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevasta omaisuudesta sijoittuu kuntien ja kuntayhtymien taseissa sijoitukset -tase-erään. Tähän kuuluvat osakkeet ja osuudet erilaisissa yhteisöissä, kuten kiinteistöosakeyhtiöiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tukevien muiden yhtiöiden osakkeet. Kuntien taseissa tässä erässä ovat mukana myös jäsenkuntaosuudet kuntayhtymiin. Myös lainasaamiset tytäryhteisöiltä näkyvät kyseisessä tase-erässä. Taseiden vaihtuvien vastaavien erään sisältyvät muun muassa aineet ja tarvikkeet, joita ovat esimerkiksi terveydenhuollossa käytettävät lääkkeet ja muut hoitotarvikkeet.

22 Omaisuuden siirto Pohjois-Pohjanmaan maakunnan omaisuuden siirtoa koskevaa kokonaisuutta selvitettiin tasekyselyllä, joka kohdistettiin kaikkiin maakuntaan siirtyviin tai maakuntaan luovuttaviin organisaatioihin. Tasetietoja kysyttiin seuraavalla pohjalla: Tarkkuus 1 000 euroa (esim. 12 375,86 euroa ilmoitetaan 12 000) VASTAAVAA TP 2016 Huom. Aineettomat oikeudet (ohjelmistot) Sotejärjestelmät esim. Effica, sotelle kuuluvat lisenssit (mm. Office). Aineelliset hyödykkeet Kunnalle jääviä ohjelmistoja ei ilmoiteta, vaikka sote käyttäisi ohjelmistoa esim. 60%. Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Sote käytössä 100% olevat koneet (irtain omaisuus). Muut aineelliset hyödykkeet Ateria- ja laitoshuollon koneita ja laitteita ei ilmoiteta. Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus, aineet ja tarvikkeet Sote käytössä olevat. Myyntisaamiset, asiakasmaksusaamiset VASTATTAVAA Pakolliset varaukset Käyttöomaisuuden aktivointiraja Poistosuunnitelma liitteeksi Tiedot pyydettiin toiminnoittain: Sosiaali- ja terveystoimi, Lomituspalvelut, Maaseutuhallinto, Pelastustoimi, Ympäristöterveydenhuolto sekä valtionhallinnosta siirtyvät toiminnot. Tiedot pyydettiin sekä vuoden 2016 tilinpäätöksen arvoilla. Sosiaali- ja terveystoimen omaisuus Sosiaali- ja terveystoimen omaisuus on merkittävin omaisuuserä, mikä siirtyy maakunnan omistukseen.

23 Sosiaali-ja terveystoimi Sosiaali-ja terveystoimi Tarkkuus 1 000 euroa (esim. 12 375,86 euroa ilmoitetaan 12 000) VASTAAVAA Aineettomat oikeudet (ohjelmistot) 9 693 069 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 371 000 Koneet ja kalusto 48 960 000 Muut aineelliset hyödykkeet 34 000 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus, aineet ja tarvikkeet 7 154 000 Myyntisaamiset, asiakasmaksusaamiset 84 263 000 VASTATTAVAA Pakolliset varaukset 33 657 000 Sosiaali- ja terveystoimen maakuntaan siirtyvä omaisuus on vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan 70,2 miljoonaa euroa. Pakollisia varauksia on lisäksi n. 33,6 miljoonaa euroa, jonka muodostaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin taseeseen kirjattu potilasvakuutusvelka. Hailuodon, Kalajoen ja Kärsämäen tiedot puuttuvat luvusta. Lomituspalveluiden omaisuus Lomituspalveluista ei ole siirtymässä omaisuutta. Maksusaamisissa on tilinpäätöksessä asiamaksusaamisia n. 235.000 euroa. Maaseutuhallinnon omaisuus Maaseutuhallinnosta ei ole siirtymässä omaisuutta maakunnalle. Pelastustoimen ja ensihoidon omaisuus

24 Toiminta: Pelastustoimi ja Ensihoito Tarkkuus 1 000 euroa (esim. 12 375,86 euroa ilmoitetaan 12 000) VASTAAVAA Aineettomat oikeudet (ohjelmistot) 2 000 Aineelliset hyödykkeet - Kiinteät rakenteet ja laitteet 66 000 Koneet ja kalusto 2 872 000 Muut aineelliset hyödykkeet 6 549 000 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus, aineet ja tarvikkeet - Myyntisaamiset, asiakasmaksusaamiset 5 411 000 VASTATTAVAA Pakolliset varaukset 2 324 985 Velat Ensihoidon investointivelka kaupungilta 945 000 Käyttöomaisuuden aktivointiraja Poistosuunnitelma liitteeksi LEASINGVASTUUT (alv 0%) Danske Finance Oy 1 963 000 Yllä olevassa taulukossa on esitetty Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten yhteenlaskettu omaisuus sekä pelastustoimen että ensihoidon osalta. Pelastuslaitosten aineelliset hyödykkeet olivat vuoden 2016 tilinpäätöksessä yhteensä 9,5 milj. euroa. Asiakasmaksusaamisia oli yhteensä 5,4 milj. euroa. Pelastuslaitosten taloudellisesti merkittävin kalusto koostuu ajoneuvoista ja vesikulkuneuvoista. Koneiden ja kaluston osuus pelastuslaitosten taseessa on 2,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi leasingvastuita on yhteensä 1,2,0 miljoonan euron edestä. Pelastuslaitosten maakuntaan siirtyvä omaisuus on vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan n. 9,5 milj. euroa. Lisäksi leasingsopimuksia on siirtymässä maakunnan vastuulle n. 2,0 milj. euron arvosta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen konsernivelka Oulun kaupungilta maksetaan pois 1.1.2019 mennessä. Oulu-Koillismaan liikelaitos toteuttaa investoinnit leasing-rahoitusta käyttäen 1.1.2017 alkaen. Leasingvastuiden määrä oli 1,96 miljoonaa euroa.

25 Ympäristöterveydenhuollon omaisuus Ympäristöterveydenhuollosta siirtyy n. 70.000 euron arvosta tietojärjestelmiä maakunnalle. Valtion hallinnosta siirtyvä omaisuus Valtiolta siirtyvän omaisuuden osalta poistot on tehty täysimääräisinä ja tasearvo on nolla. Omaisuutta siirtyy maakuntaan, mutta siirtyvä omaisuus ei näy tasearvoina. Pohjois-Pohjanmaan liiton siirtyvä omaisuus Pohjois-Pohjanmaan liitolta ei ole siirtymässä merkittävästi omaisuutta maakunnalle. Liiton omistama merkittävin omaisuuserä on Kiinteistö Oy Lantonkulma, minkä tasearvo on noin 200.000 euroa. Kiinteistöyhtiöiden osakeomistukset ovat siirtymässä Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Siirtyvät osakeomistukset Maakunnalle siirtyvät kunnan omistamat, sellaisen osakeyhtiön osakkeet 1) jotka kunta omistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä tai tuottamista varten 2) jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; 3) joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6-8 :n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys tai jossa kuntien yhteenlaskettu omistusosuus muodostaa tässä tarkoitetun omistusosuuden; ja 4) jonka kanssa kunnalla on 1 päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Irtaimisto ja osakkeet, jotka kunta omistaa työterveyshuoltolaissa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi eivät siirry maakunnalle.

26 Voimaanpanolaissa esitetään, että maakunnilla on velvollisuus siirtää omistukseensa tulleet kiinteistöt, kiinteistön hallintaan oikeuttavat kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet, maanvuokrasopimukset sekä toimitilojen vuokrasopimukset maakuntien yhdessä omistamalle Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Omistusten siirto maakuntien omistamaan yhtiöön toteutettaisiin osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun 12 :n tarkoittamalla apporttiluovutuksella. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNALLE SIIRTYVÄT OSAKEOMISTUKSET 31.12.2016 tilanne Tytäryhteisöosakkeet Omistus.% Kp-arvo eur Oulun Keskuspesula Oy 80 5 438 203 Pohjois-Suomen Leikkaus Oy 97 159 920 Yhteensä 5 598 122 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuus liikelaitoskuntayhtymästä Omistus.% Kp-arvo eur Medieco Oy 49 70 523 FinnHEMS Oy 20 2 000 NordLab Liikelaitoskuntayhtymä 54 2 175 000 Oulun Työterveys Oy 30 30 000 Oulun Työterveys Oy, sijoitus svop-rahastoon 150 000 Yhteensä 2 427 523 Muut osakkeet Omistus.% Kp-arvo eur Partnera Oy 69 801 Technopolis Oyj 3 700 Monetra Oy 20 % 135 470 Labquality Oy 2 % 101 Kuntarahoitus Oyj 0 % 57 364 Osuuskunta PPO 24 067 Luottokunta 84 Kunnan Taitoa Oy 1 Kuntien Tiera Oy 1 Kuntien Hetapalvelut Oy 10 % 12 000 Yhteensä 302 590 Maakunnalle siirtyvät osakkeet yhteensä 8 328 235

27 Vuoden 2016 alussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri perusti yhdessä Oulun kaupungin kanssa Oulun tuotantokeittiö Oy:n. Sairaanhoitopiirin omistus (210.000 euroa ja svop-sijoitus 390.000 euroa) yhtiöstä siirtyy maakunnalle. Omistuksia kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeista on maakunnalla tasearvoltaan yhteensä 22,6 miljoonan euron arvosta. Osa kiinteistöyhtiöiden osakekannasta on edelleen varsinaisen toiminnan tuotantokäytössä (mm. Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus ja Kiinteistö Oy Medikomppania) ja osa myynnissä olevaa vanhaa sairaalarakennuskantaa (Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne). Lisäksi on useita työntekijöiden virkistyskäyttöön tarkoitettuja mökki tms. tiloja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on omistuksessaan Oulun Medikiinteistöt Oy. Yhtiö tarjoaa vuokra-asuntoja yksityishenkilöille Sairaalarinteellä ja Oulu Kaukovainiolla. Yhtiön myymisestä on shp:n valtuusto tehnyt päätöksen. KIINTEISTÖOMISTUKSET (siirtyvät Maakuntien tilakeskus Oy:lle) Omistus.% Kp-arvo eur Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus (myyntipäätös) 100 70 000 Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne (myynnissä) 100 1 320 000 Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju 100 770 000 Kiint. Oy Medikomppania 100 12 094 185 Oulun Medikiinteistöt Oy (myynissä) 100 6 545 280 Kiint. Oy Piilorivi 50 75 685 Kiint. Oy Uusikatu 22 31 747 595 As Oy Isonsyötteen tunturimajat 6 113 064 As Oy Vuokatin Varjola 7 1 842 Kiint. Oy Ahveroinen 7 63 916 Kiint. Oy Kelokaltiokylä 3 173 543 Kiinteistö Oy Reisjärven Pikku-Hukka 3 18 900 As Oy Isonsyötteen tunturimajat 60 548 Kiinteistö Oy Vaulujärvi 43 964 Asunto Oy Vuokatin Rinneportti, Sotkamo 100 125 000 Kiinteistö Oy Raahen Kauppakulma 100 184 000 Kiinteistö Oy Lantonkulma 200 000 Yhteensä 22 607 523 Yhteenveto maakunnalle siirtyvästä omaisuudesta, varauksista ja leasingvastuista (v. 2016 tilinpäätös)

28 Toiminto Omaisuus Milj. euroa Pakolliset varaukset Leasingvastuut Sosiaali- ja terveystoimi 70,2 33,6 13,4 Pelastustoimi ja ensihoito 9,5 2,3 2,0 Ympäristöterveydenhuolto 0,1 - - Lomituspalvelut - - - Maaseutuhallinto - - - Pohjois-Pohjanmaan liitto - - - Valtiolta siirtyvä omaisuus - - - Yhteensä 79,8 35,9 15,4 Velat Maakunnille tulee sote- ja maakuntauudistuksessa siirtymään sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien sekä maakuntien liittojen varat, velat ja vastuut. Koska sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä pelastustoimeen liittyvä rakennusomaisuus jää sairaanhoitopiirien omaisuutta lukuun ottamatta edelleen kuntien omistukseen, myös niihin liittyvät velat jäävät sairaanhoitopiirien velkoja lukuun ottamatta edelleen kunnille. Omaisuusjärjestelyillä ei ole vaikutuksia kuntien velkojen määrään eli kuntien vastuulla olevat velat säilyisivät ennallaan. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen irtainta omaisuutta, kuten koneita ja kalustoa koskevat leasingrahoitusvastuut sen sijaan poistuvat kunnilta ja siirtyvät maakunnille. Siirtyvien kuntayhtymien tulee antaa selvitys maakunnalle omaisuudesta ja veloista. Selvityksestä tulisi ilmetä maakunnan vastuulle siirtyvät velat ja vastuut. Vaikka kuntayhtymien velanotto ei ole ns. korvamerkittyä eli määrättyyn käyttötarkoitukseen otettua, selvityksestä tulisi käydä ilmi mikä osuus kuntayhtymän veloista, vastuista ja sitoumuksista liittyy kuntayhtymän toimitiloihin. Toimitiloihin liittyvät velat siirtyvät maakunnalta edelleen maakuntien yhteisesti omistamalle Maakuntien Tilakeskus Oy:n vastuulle. PPSHP:n veloista koko pitkäaikainen lainakanta kohdistuu toimitiloihin. PPSHP:llä oli pitkäaikaista velkaa vuoden 2016 lopussa 99,3 milj. euroa.

29 Maakunnan talouden simulointi Maakunnan rahoituslaista on eduskunnan käsiteltävänä kaksi hallituksen esitystä. Toisessa esityksessä täydennetään rahoituslakiehdotusta maakuntien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien rahoituksen määräytymistä koskevan sääntelyn osalta. Maakunta järjestäjänä vastaa valtion rahoituksen allokoinnista maakunnan palveluihin. Maakunnan tehtävänä on huolehtia rahoituksen riittävyydestä, laatia talousarvio sekä seurata maakunnan taloutta. Rahoituksen allokoinnissa maakunnan tulee huolehtia siitä, että sitä kautta palvelut voidaan tuottaa väestön palvelutarpeen mukaisesti ja vaikuttavasti. Talouden ohjausta ja rahoituksen riittävyyden arviointia käsitellään seuraavissa laeissa ja niiden pykälissä: Rahoituslaki sääntelee maakuntien yleiskatteellista rahoitusta, jonka käytöstä ja kohdentamisesta maakunnat päättävät. Lisäksi maakunnille osoitetaan kohdennettua erillisrahoitusta. Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin. Rahoitusta määritettäessä toteutuneet kustannukset otetaan huomioon julkisen talouden kestävyys ja peruspalvelujen saatavuus turvaavalla tavalla (6 ja 29 ). Vuosina 2020-2023 on siirtymäaika, jonka aikana siirrytään toteutuneista laskennallisiin kustannuksiin (27-28 ) Järjestäjän tehtävistä talouden ohjaukseen ja rahoituksen riittävyyden arviointiin liittyen säädetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa sekä maakuntalaissa. Syksystä 2017 alkaen toteutetaan maakuntatalouden ja sen ohjauksen simulointi. Simuloinnin avulla otetaan haltuun talous- ja ohjausprosessi maakunnissa ja valtion hallinnossa, pienennetään virheitä ja epätarkkuuksia budjetoinnissa ensimmäisinä vuosina sekä saadaan maakunnittaisia arvioita uudistukseen liittyvistä siirtymäkustannuksista. Lisäksi simuloinnin avulla on mahdollisuus tarkentaa maakunnittainen näkemystä rahoituksen riittävyydestä ja sopeutustarpeista sekä varmistaa, että ohjausprosessi on toimiva. Lisäksi

30 simulointi edistää kokemusperäisen tiedon keräämistä talouspäätöksien tekemisestä uudessa järjestelmässä sekä antaa tietoa talous- ja ohjausprosessien sisällöllisestä ja aikataulullisesta toimivuudesta. Työryhmien työskentelyn rajapinnat Talousasioiden valmistelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä muun maakuntavalmistelun kanssa. Toiminnan suunnittelulla on merkittävä vaikutus talouden suunnitteluun. Sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenne ja digitalisaation hyödyntäminen palvelutuotannossa ratkaisevat pitkälle maakunnalle myönnettävän rahoituksen riittävyyden. Maakunnan tulee aktiivisesti hakea yhteistyötä myös maakunnan kuntien ja toisten maakuntien kanssa. Kiinteistöomaisuuden siirto Maakuntien tilakeskus Oy:lle muuttaa talouden rakennetta merkittävästi nykyisestä mallista missä kiinteistöt ovat olleet valtaosin omassa omistuksessa. Velvoite vuokrata kunnilta sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt kolmen vuoden ajaksi aiheuttaa kustannusrasitetta maakunnan toiminnan käynnistyessä. Maakuntien tilakeskuksen tulee aktiivisesti hakea vuokralaisia tyhjiksi jääviin sotekiinteistöihin. Henkilöstön optimaalisella siirrolla on ratkaiseva vaikutus tulevan maakunnan toimintakuluihin. Maakunta tarvitsee riittävän määrän osaavaa ja kyvykästä henkilöstöä suoriutumaan velvoitteistaan. Tukipalvelujen siirtyvä henkilöstö tulee suunnitella huolella, jotta toiminta pysyy katkeamatta käynnissä sekä perustettavassa maakunnassa, että kunnissa.