YKKÖSAKSELI RY:N HANKE- JA YRITYSTUKIEN ULKOINEN ARVIOINTI Ohjelmakausi 2007 2013 Eija Eloranta
Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja 4 Julkaisija: Turun yliopiston Brahea-keskus Ulkoasu ja taitto: Arja Meriluoto ISBN 978-951-29-6047-7 (verkkojulkaisu) ISSN 2342-4273 (verkkojulkaisu)
Tiivistelmä Tämän Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää Ykkösakseli ry:n päättyneiden hankkeiden toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia ohjelmakaudella 2007 2013 hankehakijoiden näkökulmasta. Ykkösakseli ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä, joka ohjelmakaudella 2007 2013 on toteuttanut laatimaansa Tuumasta teoiksi -paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa rahoittamalla sen mukaisia yleishyödyllisiä ja yritystukihankkeita. Ohjelmakauden aikana Ykkösakseli käsitteli yhteensä 269 hanketta ja myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 202. Ykkösakseli ry:n hanke- ja yritystukien vaikuttavuusarviointi toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, henkilökohtaisina haastatteluina ja kirjallisen aineiston analyysina. Kyselyyn ja haastatteluihin vastasi yhteensä 73 hankehakijaa. Ykkösakselin myöntämällä tuella on ollut positiivisia vaikutuksia niin hakijatahoon kuin ohjelman toteutumiseen. Ykkösakselista rahoitusta hakeneet tahot ovat erittäin tyytyväisiä Ykkösakselin toimintaan ja toimistolta saamaansa palveluun. Ykkösakselilta saatu palvelu arvioidaan asiantuntevaksi ja nopeaksi. Tukiprosessin osa-alueet, kuten tuen ja maksun hakeminen, käytetyt asiakirjat sekä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmän keskinäinen työnjako eivät hahmottuneet hakijoille täysin selkeästi ohjelmakaudella. Hankkeen suunnittelu, aikataulu sekä tavoitteet ja tulokset ovat toteutuneet hankkeissa hyvin, ja Ykkösakselin neuvonnalla ja rahoituksella on ollut merkittävä rooli hankkeiden toteutumisessa. Tämän tutkimuksen mukaan tukea saaneet tahot kokevat kokonaistilanteensa olevan saadun tuen ansioista parempi. Ykkösakselin myöntämällä tuella on saavutettu kestäviä vaikutuksia. Yritystuilla on ollut positiivinen vaikutus erityisesti yrittäjän motivaatioon sekä yrityksen työpaikkojen säilymiseen. Yleishyödyllisten hanketukien myönteisimmät vaikutukset kohdistuvat virkistysmahdollisuuksiin ja viihtymiseen sekä yhteistyöhön ja osallistumiseen. Hankkeiden toteuttamisessa haastavaa on ollut erityisesti lomakkeiden ja paperityön määrä sekä näiden monimutkaisuus. Haastavaksi koettiin usein myös hankkeen suunnittelu sekä rahoituspäätöksen viipyminen. Yksittäisissä tapauksissa hankkeet eivät toteutukseltaan ja tavoitteiltaan ole onnistuneet toivotulla tavalla. Hankkeita, ja erityisesti yritystukia on myös peruuntunut sekä ennen että jälkeen rahoituspäätöksen. Syyt ovat olleet tapauskohtaisia, ja hankkeen peruuntumiseen tai keskeytymiseen ovat vaikuttaneet tekijät kuten toteutumattomat odotukset liiketoiminnasta, työntekijän irtisanoutuminen, tukiprosessin koettu työläys suhteessa hankkeen hyötyihin, tai se, että yritystoiminta on ehtinyt päättyä tuen hakemisen ja rahoituspäätöksen välissä. Leader-rahoitus ja hankkeiden toteuttaminen kiinnostavat hakijoita tulevaisuudessa ja tuen hakemista pidetään todennäköisenä. Hankehakijat toivovat, että jatkossa Ykkösakseli tiedottaa toiminnastaan ja rahoitusmahdollisuuksistaan aktiivisesti, erityisesti sähköpostilla. Lisäksi toivotaan byrokratian keventämistä ja lomakkeiden selkeyttämistä.
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimuskysymykset 1 1.2 Tutkimusmenetelmät 1 1.3. Tutkimusaineisto 2 2. TUTKIMUSKOHTEEN KUVAUS 4 2.1. Ykkösakseli ry 4 2.2. Tuumasta teoiksi -paikallinen maaseudun kehittämissuunnitelma 5 2.3. Tukimuodot ja tuen hakeminen 7 3. VASTAAJAT 9 3.1. Vastaajien taustatiedot 9 3.2. Vastaajien tietolähteet 10 4. HANKKEIDEN TOTEUTUMINEN 12 4.1. Tukiprosessin onnistuminen 12 4.2. Hankkeiden muutostarpeet 15 4.3. Hankkeiden onnistumiset 15 4.4. Hankkeiden haasteet 18 4.4.1. Esimerkkejä raportoiduista haasteista 21 5. TUEN VAIKUTTAVUUS 22 5.1. Hakijan kokonaistilanteeseen 22 5.2. Ohjelman tavoitteisiin 23 6. HANKKEIDEN PERUUNTUMINEN 26 6.1. Peruuntuneet ja osittain toteutuneet hankkeet 26 6.2. Ykkösakselin rooli 26 6.3. Toimenpiteiden toteutuminen 27 7. TULEVAISUUS 27 7.1. Osallistuminen Leader-toimintaan 27 7.2. Tiedotuskanavat 29 7.3. Kehittämisehdotuksia 30 8. YHTEENVETO 31 Lähteet 35 Liitteet 36
1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimuskysymykset Tämän Turun yliopiston Brahea-keskuksessa toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää Ykkösakseli ry:n päättyneiden hankkeiden toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia ohjelmakaudella 2007 2013. Ykkösakseli ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä, joita Manner-Suomessa on ohjelmakaudella 2007 2013 ollut 55. Leader-ryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Käytännössä Leaderryhmät kehittävät oman alueensa maaseutua laatimalla kehittämissuunnitelman. Suunnitelma toteutetaan rahoittamalla sen mukaisia yleishyödyllisiä ja yrityshankkeita. Lisäksi Leader-ryhmä kouluttaa, tiedottaa, aktivoi ja auttaa avustuksen hakijoita ja hankkeiden toteuttajia hankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja asioinnissa viranomaisten kanssa. Käytännön toiminnasta vastaa yhdistyksen hallitus ja yhdistyksen palveluksessa oleva henkilökunta. (MMM 2014.) Tutkimuskysymykset olivat: Miten onnistuneena hakijat ovat kokeneet Ykkösakselin Leader-tukiprosessin? Millainen on ollut Leader-tukien vaikuttavuus ja merkitys tukea saaneille? Miksi osa hankkeista, ja erityisesti yritystuista, keskeytyi tai peruuntui? Tavoitteena on siten ollut arvioida ohjelmakauden onnistumisia ja ilmenneitä haasteita rahoitusta hakeneiden tahojen näkökulmasta, sekä tuottaa tietoa kehittämistarpeista työn tilaajan, Ykkösakseli ry:n, tulevaa toimintaa varten. 1.2 Tutkimusmenetelmät Tämä raportti perustuu kolmen menetelmän yhdistelmällä kerättyyn aineistoon: 1) sähköisellä kyselylomakkeella hankehakijoilta kerättyyn aineistoon, 2) puhelinhaastatteluilla yritystukia hakeneilta kerättyyn aineistoon sekä 3) Ykkösakseli ry:n dokumenttiaineistoon. Tutkimustulokset koostuvat survey-menetelmillä 73 hankkeesta saaduista vastauksista sekä kirjallisen aineiston analyysista. Tulokset esitetään teemoittain aineistoja yhdistäen. Survey-tutkimus, suunnitelmallinen kysely- tai haastattelututkimus, perustuu aineiston keräämiseen jäsennellyillä lomakkeilla. (Holopainen et al. 2012:21.) Tämän raportin aineisto koottiin sekä kysely- että haastattelumenetelmin, kyselylomaketta (Liite 2) hyödyntäen. Hankehakijoiden kokemuksia tukiprosessista ja tuen vaikuttavuudesta selvitettiin toteuttamalla sähköinen kysely Leader-tukea Ykkösakselista ohjelmakaudella 2007 2013 hakeneille. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol-sovelluksella, ja kyselylomake sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. 1
Tutkijan näkökulmasta lomakkeen käyttö nopeuttaa tiedon keräämistä, tarkentaa tietojen tallentamista sekä sujuvoittaa tulosten käsittelyä. Vastaajan näkökulmasta lomake takaa tasapuolisuutta vastaajien kesken sekä selkeyttää vastaamista. (Holopainen et al. 2012:42.) Kyselytutkimuksen haasteena taas ovat tavoittamattomuuteen ja vastaamattomuuteen liittyvät virheet (Holopainen et al. 2012:41). Sähköisen kyselyn tavoittamattomuuteen liittyvien virheiden minimoimiseksi Ykkösakselin henkilökunta tarkisti vastaajien sähköpostiosoitteet ennen kyselytutkimuksen toteuttamista. Vastaamattomuudesta johtuvia virheitä pyrittiin minimoimaan kohdentamalla kyselykutsut hanke- ja hakijakohtaisesti. Tavoitteena oli näin lisätä vastaushalukkuutta. Ykkösakselin toiveena oli selvittää hankekohtaisia (vrt. hakijakohtaisia) kokemuksia tukiprosessista ja tukien vaikuttavuudesta. Ykkösakselin hankerekisterin (1.9.2014) mukaan 39 hakijaa oli hakenut useammalle kuin yhdelle hankkeelle rahoitusta, ja useimmiten sama henkilö toimi yhteyshenkilönä hakijatahon kaikissa hakemuksissa. Erityisesti tästä syystä kyselyn kutsukirje haluttiin lähettää hankekohtaisesti osoitettuna, ja näin varmistaa että tuloksia saataisiin hankekohtaisesti eriteltyinä. Toisaalta osa vastaanottajista sai näin usean sähköpostin muistutuksineen ja tämä saattoi osaltaan vähentää vastaushalukkuutta. Ykkösakselin henkilökunta osallistui aktiivisesti kyselylomakkeen luonnosteluun. Tämä oli olennaista lomakkeen onnistumisen kannalta, jotta tukiprosessin eri vaiheet ja käytetyt termit saatiin kuvattua Ykkösakselin toimintaa vastaaviksi. Kyselylomaketta testasivat ennen käyttöön ottoa sekä työn tilaaja että toteuttaja. Lisäksi testattiin vastausten raportointi ennen kyselylomakkeen käyttöön ottoa. Näin pyrittiin minimoimaan lomakkeesta johtuvat, vastaamiseen liittyvät virheet. (Holopainen et al. 2012:41.) Ykkösakselia kiinnosti myös selvittää, miksi moni yritystukihanke peruuntui kuluneella ohjelmakaudella. Vastauksia tähän haettiin Webropol-kyselyssä, ja toisena tutkimusmenetelmänä toimi haastattelututkimus, jolla täydennettiin peruuntuneiden hankkeiden ja yritystukien edustusta aineistossa. Webropol-kyselyn tuloksia täydennettiin siis haastattelemalla peruuntuneiden yritystukien hakijoita puhelimitse. Puhelinhaastattelujen runkona toimi Webropol-kyselyn lomake hankkeen peruuntumista käsittelevin osin. Puhelut nauhoitettiin tämän sopiessa haastateltavalle ja valintakysymysten osuudet kirjattiin vastauslomakkeisiin ja avointen kysymysten osuudet litteroitiin analyysia varten. Survey-menetelmin kerättyä aineistoa täydensi kirjallinen aineisto, jota käsiteltiin temaattisesti analysoiden. Tutkimuksen kirjallinen aineisto; survey-tutkimuksen avoimet vastaukset sekä Ykkösakselin kokoama ja toimittama kirjallinen aineisto, käytiin läpi ja luokiteltiin teemoittain tutkimuskysymysten mukaisesti tulkintaa varten. 1.3. Tutkimusaineisto Ykkösakseli ry on ylläpitänyt haetuista hanketuista ja niiden toteumasta hankerekisteriä läpi ohjelmakauden 2007 2013. Survey-tutkimuksen lähtökohtana ja yhteystietorekisterinä on ollut tämän hankerekisterin 1.9.2014 päivätty versio, jossa hankkeita oli 269 kappaletta. Aivan kaikille hankehakijoille ei Ykkösakselilla ollut tiedossa ajantasaista sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa. Hakijan yhteystiedot olivat esimerkiksi ehtineet muuttua hakuhetkestä, eikä hakija ollut päivittänyt tietojaan Ykkösakselille. Kaksi kolmasosaa näistä hakijoista, joiden yhteystietoja ei voitu käyttää kyselyssä, olivat hakeneet tukea ohjelmakauden alkuvuosina, ennen vuotta 2010. 2
Koska sekä sähköinen kysely että puhelinhaastattelut edellyttävät onnistuakseen potentiaalisten vastaajien yhteystietoja, hankerekisteristä jouduttiin rajaamaan yhteystiedottomat hankkeet pois. Tutkimuksen näyte valikoitui siis käytettävissä olevien yhteystietojen perusteella koko hankerekisteristä, eikä kaikilla vastaajilla siksi ollut yhtäläistä mahdollisuutta tulla valituksi tutkimukseen. Näytteen perusteella ei välttämättä voidakaan tehdä yhtä luotettavia ja edustavia johtopäätöksiä koko kohdejoukkoa, tai sen osajoukkoa, koskien kuin mitä otoksen perusteella voitaisiin tehdä (Karjalainen 2010:35). Kyselyllä ja puhelinhaastatteluilla tavoitettiin kuitenkin 73 hanketta, ja tulosten voidaan katsoa edustavan riittävää joukkoa hankehakijoista, jotta tulokset tuottavat Ykkösakselille tietoa ohjelmakauden 2007 2013 arvioinnin tueksi ja tulevan toiminnan kehittämiseksi. Sähköisen kyselytutkimuksen aineistoksi rajattiin hankerekisteristä ne hankkeet, jotka kyselyn toteutushetkeen mennessä olivat kirjattu valmiiksi, keskeytyneiksi, päättyneiksi tai peruuntuneiksi. Käynnissä olleet hankkeet rajattiin siis kyselyn ulkopuolelle. Arviointiin soveltuvia hankkeita oli hankerekisterissä yhteensä 215 kappaletta. Näin rajatusta aineistosta poimittiin kyselyyn lopulta mukaan ne hankkeet, joilla oli hankerekisterissä Ykkösakselin tietojen mukaan toimiva sähköpostiosoite. Sähköisen kyselyn näytteeksi rajautui näin 155 hanketta. Kyselyn toteutuksen jälkeen yksi osoitteista osoittautui vääräksi ja lopullinen näyte oli 154 hanketta. Kutsu (Liite 1) vastata kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 132 sähköpostiin, yhteensä 155 hankkeelle 19.9.2014. Osalla hankkeista oli siis sama hakija ja yhteyshenkilö. Muistutusviestejä lähetettiin vastaamattomille kolme kertaa, ja alkuperäistä vastausaikaa jatkettiin siten, että vastausaika päättyi 15.10.2014. Kyselyyn saatiin 66 vastausta, eli vastausprosentti oli 43 %. Tulokset esitellään hankekohtaisesti (N =66). Jatkossa termi vastaaja viittaa siis tekstissä hankkeeseen. Sähköinen kysely toteutettiin ja vastaukset koottiin Webropol-kyselysovelluksella. Kysely sisälsi kaikille hanketoteuttajille yhteisiä kysymyksiä sekä tukimuodosta ja hankkeen toteumasta riippuen eri vastaajaryhmille eriteltyjä kysymyksiä. Aineisto käsiteltiin Webropol- sovelluksessa kysymyksittäin ja ristiintaulukoimalla haettiin osajoukkojen (eri tukimuodot) vastaukset. Webropol-kyselyn tulokset kuvataan tässä raportissa kaikkien vastaajien yhteenvetona sekä soveltuvin osin kolmeen vastaajaryhmään jaoteltuina: 1) yritystuet (yrityksen investointituki, yrityksen kehittämistuki, yrityksen käynnistystuki eli 1. työntekijän palkkaaminen), 2) yleishyödylliset hankkeet (yleishyödyllinen kehittämishanke, yleishyödyllinen investointihanke, koulutus- ja tiedonvälityshanke, elinkeinojen kehittämishanke, kansainvälinen hanke, alueiden välinen hanke) sekä 3) Elämää kylille -pienet investointihankkeet (koordinaatiohankkeen alahankkeet). Puhelinhaastattelujen yhteystietorekisterinä toimi sähköisen kyselyn tapaan Ykkösakselin hankerekisteri. Hankerekisteristä rajattiin puhelinhaastatteluun kaikki ne hankkeet, jotka olivat tukimuodoltaan yritystukia (3 alatyyppiä) ja jotka olivat peruuntuneet. Tästä 49 hankkeen joukosta rajattiin vielä pois jo Webropol-kyselyyn vastanneet hankkeet, 3
sekä ne hankkeet, joilla ei hankerekisterissä ollut yhteystietoja. Näin ollen mahdollisten vastaajien joukoksi saatiin 19 peruuntunutta yritystukihanketta. Soittokierroksen aikana otoksesta rajautui pois vielä 4 hanketta ja puhelimitse tavoiteltiin haastatteluun lopulta 15 peruuntuneen yritystukihankkeen hakijaa. Neljä ei halunnut lainkaan vastata, yhtä ei sovituista haastatteluajoista huolimatta tavoitettu ja kolmea mahdollista vastaajaa ei tavoitettu. Haastattelu toteutettiin 7 vastaajan kanssa. Tutkimuksen kirjallinen aineisto koostui hankerekisterin lisäksi hankkeiden loppuraporteista (92 kappaletta), päättyneiden hankkeiden indikaattorilomakkeista (115 kappaletta) sekä Ykkösakseli ry:n paikallisen kehittämisen ohjelmista kausille 2007 2013 ja 2014 2020. Kehittämishankkeiden loppuraportit käytiin systemaattisesti läpi hankkeiden toteuttamiseen liittyviä teemoja havainnoiden ja luokitellen. Tulosten kannalta on huomioitava, että tämä aineisto ei kattanut kaikkia yritystukimuotoja, sillä loppuraportti laaditaan kaikissa yleishyödyllisissä hankkeissa, mutta yritystukien osalta ainoastaan yritysten kehittämishankkeissa. Lisäksi näiden yleishyödyllisissä hankkeissa laadittujen loppuraporttien informatiivisuus vaihteli suuresti; osa hanketoteuttajista kuvasi hankkeen toteutusta hyvinkin tarkasti toisten raportoidessa hankkeen lähinnä toteutuneen suunnitelmien mukaisesti. Luokittelemalla raporttien havaintoja voitiin aineistosta kuitenkin tunnistaa tiettyjä hankkeissa toistuvia teemoja. Päättyneiden hankkeiden indikaattorilomakkeita puolestaan hyödynnettiin hankkeiden vaikutusten arviointia tukevana aineistona. 2. TUTKIMUSKOHTEEN KUVAUS 2.1. Ykkösakseli ry Ykkösakseli ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä, joka ohjelmakaudella 2007 2013 toimi osittain Uudenmaan ja osittain Varsinais-Suomen maakunnissa, Salon (pois lukien Kuusijoki ja Särkisalo), Vihdin, Karkkilan ja Lohjan alueella. Ykkösakseli ry toteutti ohjelmakaudeksi laatimaansa paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa Tuumasta teoiksi. (Ykkösakseli 2007:4). Tuumasta teoiksi ohjelman mukaan Ykkösakselin tehtävänä paikallisessa kehittämisessä on herättää kiinnostusta maaseudun kehittämistä kohtaan, tiedottaa kehittämissuunnitelman tavoitteista, aktivoida hankehakijoita ja neuvoa heitä maksuttomasti hankkeiden toteuttamisessa. Kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi Ykkösakseli etsii ja rahoittaa paikallisia hankkeita sekä joitakin omia hankkeitaan, joiden toimenpiteet ovat kehittämissuunnitelman painopisteiden mukaisia. (Ykkösakseli 2007:4). Toimintaryhmien hallituksessa ovat edustettuina yksityishenkilöt, paikallishallinto sekä yhdistykset. Ryhmät saavat vuosittain käyttöönsä tietyn summan julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toiminta-alueellaan. Alueen kunnat ja kaupungit rahoittavat osaltaan hankkeita, osin niitä rahoitetaan EU:n maaseuturahaston Leader -varoista ja noin kolmannes rahoituksesta on yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. (MMM 2014). Ykkösakseli sai Tuumasta teoiksi -kehittämissuunnitelman toteuttamiseen kaudelle 2007 2013 julkista rahoitusta 5 698 100 euroa, josta toimintarahaa 1 190 000 euroa. Yksityistä rahoitusta ohjelman toteuttamiseen sitoutuu noin 3 068 200 euroa. 4
2.2. Tuumasta teoiksi -paikallinen maaseudun kehittämissuunnitelma Tuumasta teoiksi -kehittämissuunnitelmaan valitut painopisteet ovat kaudella 2007 2013 olleet 1) Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, 2) Paikallisen kulttuurin kehittäminen, hyödyntäminen ja tuotteistaminen sekä paikallisuuteen perustuvientuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen edistäminen, 3) Maaseutu työteon, yrittämisen ja osaamisen paikkana: osaamisen edistäminen ja osaamispotentiaalin hyödyntäminen sekä 4) Luonnon ja ympäristön hoitaminen sekä luonnon kestävän ja monipuolisen käytön edistäminen (Ykkösakseli 2007:37, Ykkösakseli 2014:4-5). Painopiste HANKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ Tavoite (Arvio toteumasta) OSUUS RAHOITUKSESTA % Tavoite (Arvio toteumasta) KESKENERÄISIÄ HANKKEITA ARVIOINTI- HETKELLÄ, kpl Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Paikallisen kulttuurin kehittäminen, hyödyntäminen ja tuotteistaminen sekä paikallisuuteen perustuvien tuotteiden, palveluiden ja toimintatapojen edistäminen Maaseutu työteon, yrittämisen ja osaamisen paikkana: osaamisen edistäminen ja osaamispotentiaalin hyödyntäminen Luonnon ja ympäristön hoitaminen sekä luonnon kestävän ja monipuolisen käytön edistäminen 78 (75) 46 (33) 20 42 (29) 19 (20) 4 30 (73) 14 (36) 24 42 (25) 21 (12) 6 Taulukko 1. Rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden jakautuminen ohjelman painopisteille sekä alustava arvio toteumasta (Ykkösakseli 2014:7, hankerekisteri 1.9.2014) Läpikäyviä teemoja Tuumasta teoiksi -kehittämisohjelmassa ovat puolestaan olleet: 1) Yhteisöllisyys, 2) Yhteistyön edistäminen ja verkottuminen, 3) Kestävä kehitys, 4) Työllistävyys, 5) Innovatiivisuus, 6) Tasa-arvoisuus (sukupuolten, ikä- tai muiden väestöryhmien, alueiden) sekä 7) Kansainvälisyys. (Ykkösakseli 2007:37). 5
Tuumasta teoiksi ohjelman mukaiset määrälliset tavoitteet kaudelle 2007-2013 olivat: Tavoite Tavoitetaso (suluissa alustava arvio toteumasta 16.5.2014, kun hankkeita kesken 54 kpl) Rahoitettavia hankkeita 200 (196) Uusia työpaikkoja htv joista uusia työpaikkoja naisille htv Säilyviä työpaikkoja htv joista säilyviä työpaikkoja naisille htv 60 (39) 32 (17,5) 50 (36,5) 22 (16,25) Hankkeen aikaisia työpaikkoja htv 120 (22,5) Koulutushankkeita 15 (4) Koulutukseen osallistujia 800 (423) Koulutuksissa oppilastyöpäiviä 2800 (3938) Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia 700 (35) Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksiin osallistujia 9500 (600) Uusia yhteistyöverkostoja 50 (50) Kansainvälisiä yhteistyöverkostoja 5 (3) Uusia yrityksiä 47 (5) Kylä- ja mökkitalkkareita 11 (1) Uusia kyläsuunnitelmia 20 (18) Uusia kylä- ja asukasyhdistyksiä 10 (8) Uusia tuotteita 43 (10) Uusia palveluja 48 (77) Uusia tapahtumia 40 (5) Korjattavia rakennuksia 15 (34) Uusia vetovoimakohteita 5 (3) Uusia majoituspaikkoja 50 (0) Uusia matkailureitistöjä tai niiden osia 10 (3) Kunnostettuja maisema- ja luontokohteita 10 (8) Kunnostettuja perinnebiotooppeja ha 50 (10) Uusia kosteikkoja 25 (6) Taulukko 2. Alustava tieto Tuumasta teoiksi -paikallisen kehittämisohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumisesta. *Alustava arvio toteumasta 16.5.2014 tilanteen mukaan. Käynnissä olevien hankkeiden osalta arvioitu (Ykkösakseli 2014:24.) 6
Ohjelmakauden 2007 2013 laadullisia tavoitteita olivat positiiviset vaikutukset seuraaviin asioihin: ympäristön tilaan (maisemaan, rakennettuun ympäristöön) paikalliskulttuurin säilyttämiseen ja lisäämiseen asumiseen ja elinoloihin tietotaidon ylläpitoon ja lisäämiseen virkistysmahdollisuuksiin ja viihtymiseen yhteistyöhön ja osallistumiseen työ- ja ansiomahdollisuuksien paranemiseen erityisryhmiin: nuoriin, naisiin, työttömiin, maahanmuuttajiin kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen paikallisidentiteetin syventymiseen (Ykkösakseli 2007:62). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osaltaan selvittää, miten erityisesti ohjelmakaudelle asetetut laadulliset tavoitteet ovat toteutuneet hanketoteuttajien mielestä. 2.3. Tukimuodot ja tuen hakeminen Maaseudun mikroyritykset, eli alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, ovat ohjelmakaudella 2007 2013 voineet hakea Ykkösakselin kautta yritystukia. Yritystuki voi olla: 1) yritystoiminnan käynnistystukea, 2) yrityksen investointitukea tai 3) yrityksen kehittämistukea. (Ykkösakseli 2007:43). Hanketukea taas on myönnetty julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle 1) yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen, 2) yleishyödylliseen investointihankkeeseen, 3) elinkeinojen kehittämishankkeeseen, 4) koulutus- ja tiedonvälityshankkeeseen, 5) alueiden väliseen hankkeeseen ja 6) kansainväliseen hankkeeseen. (Ykkösakseli 2007:43). Ykkösakselin hallitus on päättänyt ohjeelliset tukiprosentit hanketyypeittäin, joista on hallituksen harkinnan mukaan voitu poiketa tapauskohtaisesti kunkin puolletun hankkeen kohdalla. Lisäksi hankemuotona on ollut pieniä investointeja mahdollistava koordinaatiohanke. Koordinaatiohankkeeseen on sisällyttävä vähintään kolme toteuttamiskelpoista alahanketta, joilla on eri toteuttajat. Ykkösakselin Elämää kylille pienillä investoinneilla -koordinaatiohankkeella on nimensä mukaisesti tuettu kylien pieniä investointeja, ja alahankkeiden tukiprosentti on ollut 60 % (Ykkösakseli 2014). 7
Ykkösakselin rahoittamat hankkeet jakaantuvat hanketyypeittäin seuraavasti (Ykkösakselin hankerekisteri 1.9.2014): Taulukko 3. Ykkösakselin hankerekisterissä 1.9.2014 olleet hankkeet (kpl) hanketyypeittäin (N = 269). Ohjelmakauden aikana hankkeita käsiteltiin Ykkösakselissa 269 kappaletta ja myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 202. Rahoituksen pääpaino oli erilaisissa kehittämishankkeissa; hankerahoituksesta 80 % kohdistui kehittämishankkeille ja 20 % yritystukiin. Kehittämishankkeista suurin osa oli erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita. (Ykkösakseli 2014:4-5). Ohjelmakaudella 2007 2013 tukien hakuprosessi eteni seuraavasti: Tehtyään alustavan hankesuunnitelman hakija on ottanut yhteyttä Ykkösakselin henkilökuntaan. Hankesuunnitelman täsmennyttyä hakija on täyttänyt tukihakemukseen tarvittavat lomakkeet ja hakenut tukea toimittamalla tukihakemuksensa Ykkösakselille. Hanke on tullut vireille kun hakemus on saapunut Ykkösakseliin. Tämän jälkeen Leader-ryhmän hallitus on käsitellyt hakemuksen ja antanut siitä lausuntonsa. Hallitus on valinnut rahoitettavat hankkeet sen perusteella, mitkä toteuttavat parhaiten ryhmän laatimaa paikallista maaseudun kehittämissuunnitelmaa, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa sekä Leader-periaatteita. Hallituksen käsittelyn jälkeen Leader-ryhmä on toimittanut hakemuksen lausuntoineen Uudenmaan ELY-keskukseen. ELY-keskus on sitten tarkistanut hankkeen laillisuuden ja tehnyt hankkeesta virallisen päätöksen. Hakijan on suositeltu aloittaa hankkeen toteuttaminen vasta, kun ELY-keskus on antanut virallisen päätöksen hankkeen rahoittamisesta. Omalla riskillä hankkeen on kuitenkin voinut aloittaa jo hakemuksen tultua vireille Leaderryhmässä. (Ykkösakseli 2014). 8
3. VASTAAJAT 3.1. Vastaajien taustatiedot Webropol-kyselyn aluksi selvitettiin, millaista tahoa vastaajat edustavat. Vastaajista yli kaksi kolmasosaa, 47 kappaletta (71 %) oli yhdistyksiä, seuroja tai järjestöjä, yrityksiä 14 kappaletta (21 %), kuntia yksi (2 %) ja oppilaitoksia 2 kappaletta (3 %). Lisäksi yksi vastaaja oli säätiö ja yksi elinkeinoyhtiö. Vastanneiden tukimuotoa selvitettiin valintakysymyksellä, jossa vastausvaihtoehtoina olivat Ykkösakselin rahoittamat tukimuodot. Kaikkien vastaajien ei arvioitu muistavan tukimuotoaan, joten vastausvaihtoehdoksi tarjottiin myös En osaa sanoa. Kaksi vastaajaa ei osannut kertoa tukimuotoaan. Tukimuodon perusteella vastaajat ohjattiin jatkossa omaa tukimuotoaan koskeviin kysymyksiin. Kyselytutkimuksen vastaajat jakaantuivat tukimuodoittain siten, että yleishyödyllisiä hankkeita oli 51 kappaletta ja yritystukia hakeneita 13 kappaletta. Vastaajista 2 ei osannut kertoa tukimuotoaan. Taulukko 4. Hankkeet (kpl) tukimuodoittain. (Webropol-kysely, N=66) 9 Sähköisen kyselyn tuloksia käsitellään jatkossa kaikkien vastaajien osalta sekä soveltuvin osin ryhmiteltynä 1) yritystukia (investointituki, kehittämistuki, käynnistystuki) hakeneisiin, 2) yleishyödyllisiä hankkeita (kehittämishanke, investointihanke, koulutus- ja tiedonvälityshanke, elinkeinojen kehittämishanke, kansainvälinen hanke, alueiden välinen hanke) sekä 3) Elämää kylille pientä investointihanketta hakeneisiin.
Vastanneiden hankkeista 19 kappaletta oli tullut vireille vuonna 2011. Toiseksi eniten vastanneiden hankkeita oli tullut vireille vuonna 2012, yhteensä 15 kappaletta. Muiden ohjelmakauden vuosien osalta vastaukset jakaantuivat tasaisesti: vastanneiden hankkeista 8 oli tullut vireille vuonna 2013, 7 kappaletta vuonna 2008, 5 kappaletta sekä vuonna 2009 ja 2010 ja yksi hanke vuonna 2007. Lisäksi kuusi hanketta ei osannut kertoa vireille tulovuottaan. Vuonna 2014 vireille tulleita hankkeita ei vastauksissa mukana ollut. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin hankkeista, jotka olivat tulleet vireille Ykkösakseliin vuosina 2011 ja 2012. Taulukko 5. Kyselyyn vastanneet hankkeet ja hankerekisterissä olleet hankkeet (kpl) vuosittain. Kyselyyn vastanneista (N=66) 6 kpl ei osannut sanoa hakemusvuottaan. Lähde: Ykkösakselin hankerekisteri 1.9.2014. Suuri osa vastaajista (72 %) haki ensimmäistä kertaa Leader-tukea ja neljäsosalla vastaajista (27 %) oli aiempaa kokemusta Leader-rahoituksesta. 3.2. Vastaajien tietolähteet Kaikilta sähköisen kyselyn vastaajilta selvitettiin myös, mistä he olivat saaneet tietoa Leader -rahoituksesta. Monivalintakysymyksessä annettiin valmiita vastausvaihtoehtoja, joista vastaaja voi valita haluamansa määrän vastausvaihtoehtoja. Lisäksi oli mahdollista vastata Muualta. Mistä? ja täydentää tekstikenttään vastausta tämän osalta. Keskeisimpänä tietolähteenä vastauksissa korostuu Ykkösakselin henkilökunta, jonka mainitsee tietolähteekseen reilusti yli puolet (59 %) vastaajista. Toiseksi tyypillisin tietolähde hakijoille on ollut Ykkösakselin kotisivut, joilta tietoa on saanut yli kolmannes vastaajista. 10
Noin kymmenesosa vastaajista oli saanut tietoa muilta hanketoteuttajilta, tuttavilta, Tuumasta teoiksi kehittämisohjelmasta tai tapahtumassa tai infotilaisuudessa. Yhtä usein tietoa saatiin Uusyrityskeskuksesta tai ELY-keskuksesta. Muualta. Mistä? vaihtoehdon valinneista kaksi kertoi saaneensa tietoa paikallislehdestä ja yksi kertoi saaneensa tietoa luultavimmin netistä. Taulukko 6. Hakijoiden tietolähteet (kpl) yritystukien, yleishyödyllisten hankkeiden ja Elämää kylille pienten investointihankkeiden osalta. (Webropol-kysely, N=64). Kyselyn vastaajista (N=66) 2 kpl ei osannut kertoa tukimuotoaan. Hakijatyypeittäin vastauksia tarkasteltiin yritystukien, yleishyödyllisten hankkeiden sekä Elämää kylille pienten investointihankkeiden osalta omina ryhminään. Yrityshankkeista 6 vastaajaa oli saanut tietoa Ykkösakselin henkilökunnalta. Yhtä usein tietoa oli saatu uusyrityskeskuksesta tai yritysneuvonnasta. Muiden tietolähteiden osuus oli yritysvastaajilla vähäisempi, ja esimerkiksi tapahtumissa tai infotilaisuuksissa ei yksikään vastanneista yrityksistä saanut tietoa Leader-rahoituksesta. Yleishyödyllisten hankkeiden hakijoista kaksi kolmasosaa oli saanut tietoa Ykkösakselin henkilökunnalta. Toiseksi yleisin tietolähde oli Ykkösakselin kotisivut. Muilta hanketoteuttajilta ja tuttavilta tietoa Leader-rahoituksesta saatiin yhtä usein kuin esimerkiksi tapahtumissa ja infotilaisuuksissa. Elämää kylille pienten investointihankkeiden hakijat olivat saaneet tietoa rahoituksesta useimmiten Ykkösakselin henkilökunnalta, Ykkösakselin kotisivuilta sekä tapahtumasta tai infotilaisuudesta. 11
4. HANKKEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1. Tukiprosessin onnistuminen Kaikilta vastaajilta selvitettiin sähköisessä kyselyssä myös sitä, miten hanke oli toteutunut. Vastanneista suurin osa (86 %) oli toteutunut kokonaan. Osittain toteutuneita hankkeita vastaajista oli reilusti alle kymmenesosa, samoin toteuttamatta jääneitä hankkeita. Toteutuneista hankkeista enemmistö oli yleishyödyllisiä yhteisöjen hankkeita ja vajaa viidennes yritystukia. Osittain toteutuneista hankkeista taas hieman yli puolet oli yleishyödyllisiä ja hieman alle puolet yritystukia. Toteutumattomista hankkeista puolet oli yritystukia ja puolet yleishyödyllisiä hankkeita. Raportissa käsitellään myöhemmin, luvussa 4.4. peruuntuneita hankkeita erikseen. Taulukko 7. Hankkeen toteutuminen (kpl). (Webropol-kysely, N=66) Kaikkia 66 sähköiseen kyselyyn vastannutta hanketta pyydettiin erilaisin väittämin arvioimaan tukiprosessin onnistumista. Vastaajat arvioivat asteikolla 1-4 tyytyväisyyttään Ykkösakselin palveluun sekä Ykkösakselin toimistolta saadun palvelun asiantuntevuutta ja nopeutta. Lisäksi kaikkia vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten helppo oli hahmottaa Ykkösakselin ja ELY-keskuksen työnjako, miten helppoa oli täyttää asiakirjoja sekä miten selkää oli tuen hakeminen. Ne 62 vastaaja, joiden hankkeet olivat toteutuneet joko kokonaan tai osittain, arvioivat myös sitä, miten selkeää tuen hakeminen maksuun oli ollut. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat Ykkösakselilta saamaansa palveluun. Keskiarvoina tarkasteltuina parhaiten pisteytyivät väittämät, jotka koskivat Ykkösakselin toimistolta saatua palvelua. Omana ryhmänään, selkeästi alhaisemmilla keskiarvoilla olivat muut itse tukiprosessiin liittyvät väittämät. 12
Taulukko 8. Tukiprosessia koskevien väittämien saamat keskiarvot (Webropol-kysely, N=66). 4 =täysin samaa mieltä, 3= melko samaa mieltä, 2=melko eri mieltä, 1= täysin eri mieltä, 0=en osaa sanoa (ei mukana ka:ssa). *N=62 (vain kokonaan tai osittain toteutuneet arvioivat ko. väittämiä). Suurin osa vastaajista (86 %) oli väittämän perusteella tyytyväisiä Ykkösakselilta saamaansa palveluun. Asiantuntevana Ykkösakselin palvelua piti vielä useampi: yhteensä 92 % oli väittämän kanssa täysin tai melko samaa mieltä. Suurin osa vastaajista (82 %) piti Ykkösakselilta saamaansa palvelua myös nopeana. Kaksi kolmasosaa vastaajista (67 %) oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen oli selkää. Lähes yhtä moni (62 %) piti käytettyjä asiakirjoja helposti täytettävinä. Yli puolet vastaajista (53 %) oli väittämän perusteella sitä mieltä, että Ykkösakselin ja ELYkeskuksen työnjako oli helppo hahmottaa. Tuen hakemista maksuun piti selkänä reilusti yli puolet (60 %) vastaajista. Puolet vastaajista piti tukiprosessia kokonaisuutena selkeänä. Ykkösakselin toiminta koettiin siis tähän kysymykseen saatujen vastausten perusteella onnistuneemmaksi kuin itse tukiprosessiin liittyvät toiminnan osa-alueet. 13
Taulukko 9. Vastaajien arviot tukiprosessin eri osa-alueista myönteisten arvioiden (3=melko samaa mieltä tai 4=täysin samaa mieltä) mukaan (kpl). (Webropol-kysely, N=66, * N=62). Eos-vastaukset ei mukana. Tyytyväisyys Ykkösakselin toimintaan verrattuna muihin tukiprosessin osa-alueisiin korostuu selkeimmin yritystukien osalta. Yritystukien osalta kukaan vastaajista ei ollut täysin samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen olisi ollut selkeää, tai että käytetyt asiakirjat olisivat olleet helposti täytettäviä. Kukaan vastaajista ei myöskään ollut sitä mieltä, että Ykkösakselin ja ELY-keskuksen työnjako olisi ollut helppo hahmottaa, että tuen hakeminen olisi ollut selkää tai että tukiprosessi olisi ollut kokonaisuutena selkeä. Melko tai täysin eri mieltä näistä väittämistä oli yli puolet yritystukia hakeneista vastaajista. Ykkösakselin toimintaa koskevista väittämistä kaksi kolmasosaa yritystukia hakeneista vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä. Yksi kolmasosa oli väittämistä melko tai täysin eri mieltä. Yleishyödyllisistä hankkeista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki vastanneet olivat täysin tai melko samaa mieltä Ykkösakselia koskeneista väittämistä. Yritystukia hakeneista poiketen tukiprosessin eri osa-alueita koskevista väittämistä oltiin osassa vastauksia täysin samaa mieltä. Suurin osa yleishyödyllisten hankkeiden hakijoista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen oli selkää ja että käytetyt asiakirjat olivat helposti täytettäviä. Reilusti yli puolet vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä myös siitä, että Ykkösakselin ja ELY-keskuksen työnjako oli helppo hahmottaa, että tuen hakeminen maksuun oli selkää ja että tukiprosessi oli kokonaisuutena selkeä. Elämää kylille pienten investointihankkeiden hakijoista lähes kaikki olivat muiden vastaajaryhmien tapaan täysin tai melko samaa mieltä Ykkösakselin toimintaa koskevista väittämistä, eikä yksikään vastaaja ollut niistä täysin eri mieltä. Tukiprosessin eri osa-alueita kos- 14
kevista väittämistä pienten investointihankkeiden vastaajista kukaan ei ollut täysin samaa mieltä siitä, että käytetyt asiakirjat olisivat olleet selkeitä, tuen hakeminen maksuun olisi ollut selkeää tai että tukiprosessi olisi kokonaisuutena ollut selkeä. Yli puolet vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että tuen hakeminen oli selkeää. Yli puolet vastaajista oli myös täysin tai melko eri mieltä siitä, että käytetyt asiakirjat olisivat olleet helposti täytettäviä tai että tukiprosessi olisi kokonaisuutena ollut selkeä. 4.2. Hankkeiden muutostarpeet Tukiprosessin etenemistä selvitettiin ensin hankkeiden muutostarpeilla. Vastanneista 62 hankkeesta hieman yli puolet (55 %) edusti hanketta, johon ei toteutusaikana tehty muutoksia. Vastaajista 2 ei osannut vastata kysymykseen ja muihin hankkeisiin oli tehty muutoksia seuraavasti: kustannusarviota muutettiin 12 hankkeessa, toteutusaikaa 13 ja sisältöä 12 hankkeessa. Tukimuodoittain vertailtuna vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja: muutoksen kohteet jakaantuivat sekä yritystukiin että yleishyödyllisiin hankkeisiin, samoin muutoksia toteuttaneiden hankkeiden määrä. Hankkeiden muutostarpeet eivät indikaattorina kerro välttämättä siitä, miten hyvin hanke, tukiprosessi tai Ykkösakseli onnistui. Hankkeiden muutostarpeet kuitenkin työllistävät sekä hanketoteuttajaa että rahoittajatahon henkilökuntaa, ja silloin kun mahdollista hankkeen huolellisella suunnittelulla niin toimenpiteiden kuin kustannusten osalta voitaneen jatkossakin vähentää hankkeiden muutostarpeita. Tässä tutkimuksessa saatujen vastausten perusteella hankkeiden muutosten voidaan nähdä kertovan myös hankkeen onnistumisista, tulosten saavuttamisesta sekä tukiprosessin joustavuudesta. Muutoksilla on hankehakijan ja rahoittajan yhteistyönä taattu hankkeiden onnistuminen. 4.3. Hankkeiden onnistumiset Hankkeensa kokonaan tai osittain toteuttaneet arvioivat myös hankkeen eri osa-alueiden toteutumista koskevia väittämiä asteikolla 1-4. Kaikilla kysymyksen osa-alueilla yli puolet vastaajista koki hankkeen onnistuneen erinomaisesti tai hyvin. Keskiarvoina väittämät pisteytyivät keskenään melko tasaisesti välille 3,3 3,7. Korkeimman keskiarvon sai väittämä Ykkösakselin myöntämä rahoitus auttoi hanketta. 15
Taulukko 10. Hankkeen eri osa-alueiden toteutuminen keskiarvoina (Webropol-kysely, N=62). 4= täysin samaa mieltä, 3=melko samaa mieltä, 2=melko eri mieltä, 1=täysin eri mieltä, 0=en osaa sanoa (ei mukana ka:ssa). Vastaajista suurin osa eli 52 vastaajaa (83 %) oli täysin samaa mieltä väittämästä Ykkösakselin myöntämä rahoitus auttoi hanketta. Ykkösakselin tuella on siis useimmissa hankkeissa ollut toteutumisen kannalta ratkaiseva rooli. Täysin samaa mieltä oltiin myös siitä, että hankkeella oli ollut myönteinen vaikutus yritykseen tai yhteisöön; tätä mieltä oli 44 vastaajaa (71 %). Yksittäisissä hankkeissa raportoitiin, etteivät tietyt osa-alueet toteutuneet lainkaan. Neljä vastaajaa oli sitä mieltä, ettei rahoitus auttanut hanketta lainkaan. Kolmella hankkeella taas ei ollut lainkaan myönteistä vaikutusta yritykseen tai yhteisöön, eivätkä hankkeen tavoitteet toteutuneet lainkaan. 16