Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2016

1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 216 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas

2

3 ESIPUHE Kotkan ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen mittaukset on toteutettu yhteistarkkailuna. Viimeisten 14 vuoden ajan siihen ovat osallistuneet Kotkan kaupungin lisäksi myös Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti sekä näiden keskeisimmät kuormittajat. Vuonna 216 tarkkailussa noudatettiin vuosille tarkkailusopimusta ja -suunnitelmaa 215 219. Etelä-Kymenlaakson alueella ilmanlaadun jatkuvatoimisista mittauksista huolehtii Kotkan kaupungin ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella on kaksi pysyvää mittausasemaa, toinen kattotasolla Kotkansaarella ja toinen katutasolla Rauhalassa. Lisäksi mittausverkkoon kuuluu yksi siirrettävä mittausasema, joka oli sijoitettu HaminaKotka Satama Oy:n Haminan toiminta-alueelle vuodeksi 216. Pysyvillä asemilla mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS), Rauhalassa lisäksi typen oksideja (NO,NO 2 ) ja Kotkansaarella sääparametreja. Siirrettävällä asemalla mitattiin pienhiukkasia (PM 2.5 ), hengitettäviä hiukkasia ja typen oksideja. Mittausjärjestelmän hoidosta ja mittausten laadunvarmennuksesta vastasi ympäristöteknikko Timo Valkonen ja tulosten raportoinnista ja tiedotuksesta ympäristönsuojelusuunnittelija Eija Värri. Tässä raportissa tarkastellaan ilmanlaadun mittaustuloksista vuodelta 216. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia on verrattu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin ja arvioitu ilmanlaadun kehittymistä viime vuosina. Raportissa kuvataan myös ilman epäpuhtauksien päästömääriä ja niiden kehitystä. Ajantasainen tieto Etelä-Kymenlaakson ilmanlaatutilanteesta on esillä Kotkan kaupungin verkkosivuilla (www.kotka.fi/ilmanlaatu). Sivuilla julkaistaan myös ilmanlaadun kuukausikatsaukset ja tiedot ilmanlaadun raja-arvotasojen ylityksistä. Kuukausikatsaukset on toimitettu myös ilmanlaadun yhteistyöryhmälle sekä tiedotusvälineille. Heikentyneestä ilmanlaadusta on tiedotettu tarvittaessa erikseen. Mittaustiedot ja -tulokset löytyvät myös Ilmatieteen laitoksen ylläpitämästä ilmanlaatuportaalista (www.ilmanlaatu.fi). Kotkassa 5.4.217

4

5 TIIVISTELMÄ Julkaisija: Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Tekijä: Eija Värri Päivämäärä: 5.4.217 Kieli: suomi Sivumäärä: 41 + 11 Julkaisun nimi: Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 216 Vuosi 216 oli Kotkassa hieman tavanomaista lämpimämpi. Vuosi alkoi ja päättyi myös lähes lumettomana. Kaikkein kylmintä oli tammikuussa, mutta kunnon lumipeite saatiin vasta helmikuun puolenvälin jälkeen. Silloin lunta satoi useita kymmeniä senttimetrejä yhden viikon aikana. Kevään merkit alkoivat näkyä vähitellen maaliskuussa, kun lauha sää alkoi jälleen sulattaa lumipeitettä ja tienpintoja. Ensimmäinen tuntuma katupölystä koettiin maaliskuun 18. päivänä, kun auringon ja tuulen kuivattamat tien pinnat pölisivät päivälämpötilojen noustua plus-asteiden puolelle. Säätilan epävakaistuttua katupölykausi jäi kuitenkin melko lyhyeksi ja pölyisiä päiviä kertyi edellisvuotta vähemmän. Ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Kotkansaarella, kattotasolla se oli hyvä 93 % ja Rauhalan mittausasemalla 81 % ajasta. Välttäväksi ilmanlaatu heikkeni Rauhalassa neljänä päivänä. Välttävän ilmanlaadun tunteja oli Rauhalan mittausasemalla hieman edellisvuotta enemmän, mutta toisaalta huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli aiempaa vuotta vähemmän. Niiden määrän kasvua hillitsi ennen kaikkea edellisvuotta lievempi katupölykausi. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ja vuosi- ja vuorokausiraja-arvo eivät ylittyneet kummallakaan mittausasemalla. Vuosikeskiarvot olivat suunnilleen kolmasosan vuosiraja-arvosta ja vuorokausiarvot enimmillään puolet vuorokausiraja-arvosta. Myöskään WHO:n vuosiohjearvoa ei ylitetty. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu raja-arvotaso (5 µg/m 3, saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana) ylittyi 4 päivänä Rauhalan mittausasemalla, kun vuonna ylityksiä oli 1. Typpidioksidin pitoisuudet olivat reilusti ohje- ja raja-arvoja pienempiä. Vuosipitoisuus oli Rauhalassa vajaan kolmasosan vuosiraja-arvosta. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt kummallakaan mittausasemalla. Kotkansaarella oli hajutunteja noin,2 % mittausajasta, hieman edellisvuotta vähemmän. Rauhalassa niitä oli noin,3 % mittausajasta, hieman aiempaa vuotta enemmän. Eniten hajutunteja esiintyi Kotkansaarella tammikuussa ja Rauhalassa marraskuussa. Hajut liittyivät useimmiten tehtaiden prosessien huoltoseisokkien aikaisiin alas- ja ylösajoihin ja hajukaasujen käsittelyjärjestelmien häiriöihin. Laitosten ja satamien yhteenlasketut hiukkaspäästöt olivat noin 7 % ja rikin oksidien päästöt noin 15 % pienemmät kuin edellisvuonna. Typenoksidien päästöt olivat suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt olivat nousseet selvimmin edellisvuodesta. Liikenteen päästöt vuodelta 215 olivat muun muassa hiukkasten ja typenoksidien päästöjen osalta jonkin verran pienemmät kuin vuonna 214. Avainsanat: ilmanlaatu, typpidioksidi, hengitettävät hiukkaset, haisevat rikkiyhdisteet, pienhiukkaset Sarjan nimi ja numero: Kotkan ympäristökeskuksen julkaisuja 1/217 ISSN (nid.) 1795-849 Kotkan kaupunki, ympäristökeskus, Kotkantie 6, 482 KOTKA

6

7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 9 2 PÄÄSTÖTILANNE... 1 2.1 Laitosten ja tieliikenteen päästöt... 1 2.2 Päästömäärien kehitys... 1 2.2.1 Hiukkaspäästöt... 1 2.2.2 Typenoksidien (NO x ) päästöt... 11 2.2.3 Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt... 12 3 SÄÄ... 13 3.1 Mittausjakson sääolot... 13 4 MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA -AINEISTO... 15 4.1 Mittausjärjestelmä... 15 4.2 Mittausten luotettavuus ja järjestelmän toimivuus... 16 4.3 Laitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus... 17 5 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 17 6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA... 19 6.1 TYPPIDIOKSIDI (NO 2 )... 19 6.1.1 Typpidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvovertailu... 19 6.1.2 Typpidioksidipitoisuuden ajallinen vaihtelu... 2 6.1.3 Typpidioksidipitoisuuden tuulensuuntien mukainen vaihtelu... 21 6.1.4 Typpidioksidipitoisuuksien kehitys... 22 6.2 HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS)... 24 6.2.1 TRS-pitoisuuksien kehittyminen ja pitoisuustaso vuonna 216... 24 6.2.2 Hajutuntien esiintyminen... 26 6.3 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 )... 28 6.3.1 PM 1 - pitoisuuksien ohje- ja raja-arvovertailu... 28 6.3.2 PM 1 -pitoisuuksien ajallinen vaihtelu... 29 6.3.3 PM 1 -pitoisuuksien tuulensuuntien mukainen vaihtelu... 31 6.3.4 PM 1 -pitoisuuksien kehitys Kotkan mittausasemilla... 32 7 ILMANLAATUINDEKSIT... 34 7.1 Ilmanlaatu indekseillä määriteltynä... 35 8 KATUPÖLY- JA MUUT POIKKEUKSELLISET ILMANLAATUTILANTEET... 36 9 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT... 39 1 LÄHTEET... 41 Liitteet: 1 Yleisimpien ilmansaasteiden mahdollisia terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä tärkeimmät päästölähteet 2 Etelä-Kymenlaakson laitosten ja liikenteen päästömäärien kehitys 3 Pistemäisten päästölähteiden sijainti ja mittausasemakuvaukset 4 Mittaustulosten ohje- ja raja-arvovertailu 5 Typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvot vuonna 216 6 Mittaustulosten yhteenvetotaulukot

8

9 1 JOHDANTO Säädökset ilmanlaadun seurannan perusteista ovat ympäristönsuojelulaissa. Niiden mukaan kunnan on huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadun seurannasta ja tiedotettava mittaustuloksista tarvittavassa laajuudessa. Toiminnanharjoittajien on puolestaan oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvanvaraisten laitosten lupamääräyksiin onkin usein sisällytetty ympäristön seurantaa ja mittauksia koskevia velvoitteita. Ilmanlaaduntarkkailun osalta lupaviranomainen on voinut myös määrätä toiminnanharjoittajia osallistumaan alueellisiin yhteistarkkailuihin. Kotkan ilmanlaadun yhteistarkkailu laajeni Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun yhteistarkkailuksi vuonna 23. Tuolloin yhteistarkkailun piiriin tulivat myös Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti sekä niiden suurimmat kuormittajat. Yhteistarkkailu on hoidettu viisivuotisten, yhteisesti hyväksyttyjen tarkkailusuunnitelmien pohjalta /1/. Suunnitelmiin sisältyvät muun muassa tiedot tarkkailuverkon laajuudesta, mittausasemien määrästä ja sijainnista, mitattavista komponenteista ja mahdollisista laitehankinnoista. Tarkkailukustannukset jaetaan osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan päästöjen suhteessa. Kuntien maksuosuudet jaetaan tieliikenteen päästöjen ja asukasluvun perusteella. Vuonna 216 tarkkailuun osallistuneet tahot ja niiden osuudet kokonaiskustannuksista olivat: toiminnanharjoittaja osuus tarkkailukustannuksista Ahlstrom Glassfibre Oy,2 % Haminan kaupunki 1,9 % HaminaKotka Satama Oy 7, % J. M. Huber Finland Oy,2 % Karhulan Valimo Oy,1 % Kotkan Energia Oy 2,3 % Kotkan kaupunki 5, % Miehikkälän kunta,2 % Pyhtään kunta,5 % Kotkamills Oy 11,9 % Stora Enso Oy. Sunilan tehdas 7,4 % Virolahden kunta,3 % Kotkan ilmanlaatua seurataan kahdella pysyvällä mittausasemalla, Kotkansaarella ja Rauhalassa. Kotkansaaren mittaukset on sijoitettu kaupunginkirjaston katolle ja mitatut pitoisuudet antavat kuvan kaupunkialueen taustatasosta ja pitkän ajan trendeistä. Rauhalan asema on sijoitettu katutasolle ja sieltä saatavat mittaustulokset kuvaavat melko vilkasliikenteisen esikaupunki-teollisuusalueen ilmanlaatua. Siirrettävällä mittausasemalla mitataan ilmanlaatua noin vuoden kestävillä jaksoilla etukäteen sovituissa kohteissa. Asema palvelee lähinnä muiden kuntien ja satamien lyhytaikaisempia mittaustarpeita. Vuonna 216 ilmanlaatua mitattiin HaminaKotka Satama Oy:n toiminta-alueella Haminassa.

1 2 PÄÄSTÖTILANNE 2.1 Laitosten ja tieliikenteen päästöt Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Kotkassa ovat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä satamat. Liikenteen ja puun pienpolton päästöosuudet liikenteen typenoksidipäästöjä lukuun ottamatta ovat laitosten ja satamien päästöjä pienemmät. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vapautuvat yleensä korkeista piipuista ja leviävät laajalle, jonka takia ne eivät useinkaan aiheuta paikallisesti korkeita ilmansaasteiden pitoisuuksia. Sitä vastoin autoliikenteellä ja puun pienpoltolla voi olla päästöosuuttaan suurempi vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun, koska niiden päästöt purkautuvat matalalta. Ilmansaasteita kulkeutuu Suomeen myös maan rajojen ulkopuolelta, kaukokulkeumana. Voimakkaat kaukokulkeumat voivat aiheuttaa myös Etelä-Kymenlaaksossa merkittävää ilmanlaadun heikkenemistä. Suomessa kaupunkialueiden merkittävimpiä ilmanlaadun heikentäjiä ovat hiukkaset, typpidioksidi, otsoni, rikkidioksidi, hiilimonoksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Etelä-Kymenlaaksossa merkittävimmät epäpuhtaudet ovat hiukkaset, typenoksidit ja haisevat rikkiyhdisteet. Niiden ja muutamien muiden tavallisempien ilmansaasteiden terveys- ja ympäristövaikutuksia on esitetty liitteessä 1. Ilmanlaadun yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten ja satamien rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten, haisevien rikkiyhdisteiden ja hiilidioksidin päästöt ilmaan on esitetty liitteessä 2. Päästötiedot perustuvat valtion ympäristöhallinnon Vahti-tietokantaan ilmoitettuihin lukuihin /2/. Kuntien päästöt on ilmoitettu tieliikenteen pakokaasupäästöinä VTT:n LIPASTO -laskentajärjestelmästä /3/ saatuina laskennallisina päästömäärinä. LIPASTO-mallit uudistettiin perusteellisesti vuosina 213-215. Laskentavuoden 216 lukuja ei sen vuoksi voi enää suoraan verrata aikaisempien versioiden lukuihin. Päästötaulukoissa ei ole mukana ns. pintalähteiden kuten kiinteistöjen lämmityksestä, puun pienpoltosta ja pien- ja keskisuuresta teollisuudesta peräisin olevia päästöjä. Erityisesti hiukkaspäästöissä niiden osuus alueen kokonaispäästöistä voi olla kuitenkin huomattava. 2.2 Päästömäärien kehitys 2.2.1 Hiukkaspäästöt Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmään raportoitu Kotkan laitosten ja satamien yhteenlaskettu hiukkaspäästö vuodelta 216 oli noin 369 t, hivenen edellisvuotta pienempi (kuva 1). Suurin yksittäinen päästölähde oli Stora Enso Oy:n Sunilan tehdas, jonka osuus kokonaispäästöstä oli lähes 94 %, 346 t. Vahti-tietojärjestelmään päästönsä ilmoittaneiden laitosten ja satamien yhteenlaskettu hiukkaspäästö oli Kaakkois-Suomessa noin 99 t vuonna 215 t /2/.

1987 1991 1995 1999 23 27 211 215 hiukkaspäästö (t/a) 11 3 25 2 15 1 5 Kuva 1. Laitosten hiukkaspäästöt Kotkassa v. 1987 216. Tieliikenteen pakokaasupäästöt ovat vähentyneet tuntuvasti 198-luvulta lähtien. Polttoaineiden epätäydellisessä palamisessa syntyviä hiukkaspäästöjä ovat hillinneet muun muassa puhtaammin palavat polttoaineet ja dieselautojen hiukkaspuhdistimet. Jaksolla 199 213 Suomen tieliikenteen vuotuinen hiukkaspäästö on vähentynyt yli 82 % /4/. Pakokaasuhiukkasia syntyy dieselmoottorissa enemmän kuin bensiinimoottorissa. Dieselkäyttöinen tavaraliikenne aiheuttaa suorista päästöistä yli 5 % ja linja-autot noin 15 %. Henkilöautojen päästöjen osuus on vajaat 2 %. /5/ Tieliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöjen osuus Kotkan teollisuus- ja energiantuotantolaitosten, sataman ja liikenteen kokonaishiukkaspäästöistä oli noin 2 % vuonna 215. Suorien pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne nostaa ilmaan katupölyä, joka on tienpinnasta, hiekoitusmateriaalista, jarruista, renkaista, nastoista ym. irronnutta ainesta. Katupöly on jokakeväinen ongelma varsinkin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Taajama-alueilla liikenne onkin usein merkittävin ilmanlaadun heikentäjä. 2.2.2 Typenoksidien (NO x ) päästöt Kotkan laitosten ja satamien yhteenlaskettu typenoksidien päästö oli noin 1936 t, hivenen suurempi kuin vuonna 215 (kuva 2). Koko Kaakkois-Suomen suurimpien kuormittajien yhteenlaskettu NO x - päästö oli vuonna 215 noin 8 945 t /2/. Kotkan suurimmat NO x -päästölähteet olivat Stora Enso Oyj:n Sunilan tehdas ja satama (825+98 t), HaminaKotka Satama Oy:n Kotkan satama (554 t) ja Kotkamills Oy (31 t) /2/.

1987 199 1993 1996 1999 21 24 27 21 213 216 TRS-päästö (ts/a) 1987 1991 1995 1999 23 27 211 215 NO x -päästö (tno 2 /a) 12 5 4 3 2 1 Kuva 2. Laitosten typenoksidien päästöt Kotkassa vuosina 1987 216 Kotkan tieliikenteen laskennallinen typenoksidien päästö oli vuonna 215 noin 279 t, noin 13 % Kotkan laitosten, satamien ja tieliikenteen yhteenlasketusta päästöstä. Valtakunnan tasolla liikenteen osuus kokonaispäästöistä on suurempi, yli 5 %. Typenoksideja syntyy erityisesti suurilla ajonopeuksilla ja kiihdytystilanteissa. Katalysaattoritekniikka on vähentänyt päästöjä tuntuvasti vuodesta 1992 alkaen, jolloin katalysaattorit tulivat pakollisiksi uusiin autoihin. Jaksolla 199 213 Suomen tieliikenteen NO x -päästöt vähenivät noin 71 % /4/. 2.2.3 Haisevien rikkiyhdisteiden (Total Reduced Sulphur eli TRS) päästöt Kotkamills Oy:n ja Stora Enso Oy:n Sunilan tehtaan yhteenlaskettu TRS-päästö oli vuonna 216 noin 11 t, josta Kotkamillsin päästö oli noin 5 t ja Stora Enson Sunilan tehtaan päästö noin 6 t. Päästömäärä oli hivenen edellisvuotta suurempi. Kaakkois-Suomen suurimpien kuormittajien yhteenlaskettu TRS-päästö oli vuonna 215 noin 8 t /2/. Siitä Kotkan laitosten osuus oli kymmenisen prosenttia. Kotkan tehtaiden toimenpiteet TRS-päästöjen vähentämiseksi ovat tuottaneet tulosta. Päästöt vähenivät voimakkaasti 198-luvun lopulta 199-luvun lopulle ulottuneella jaksolla (kuva 3). Nykyisin hajupäästöjen hallinta ja ennaltaehkäisy on osa tehtaiden jokapäiväistä toimintaa ja päästömäärien muutokset ovat olleet entistä pienempiä. 12 1 8 6 4 2 4 3 2 1 Kuva 3. Laitosten TRS-päästöt Kotkassa vuosina 1987 2 ja 21 216.

13 3 SÄÄ 3.1 Mittausjakson sääolot Vallitsevilla tuuli-, lämpö- ja kosteusoloilla on päästötilanteen ohella suuri merkitys ilmanlaadun kehittymiselle. Otollisin tilanne ilmanlaadun heikkenemiselle on selkeä, heikkotuulinen pakkasjakso, jolloin ilmansaasteet pakkautuvat ja kertyvät lähelle päästölähdettään. Tuuli ja sade sitä vastoin yleensä puhdistavat ilmaa. Ilmavirtaukset voivat kuitenkin kuljettaa mukanaan kaukokulkeumia muista maista, esim. maastopalojen ja peltojen kulotusten savuja tai teollisuuden ja energiantuotannon saasteita. Toinen yleinen ilmanlaadun heikkenemiselle otollinen ajankohta on sateeton kevätaika, jolloin auringon ja tuulen kuivattamat tienpinnat, liikenne ja talven aikana tienpinnoille kertynyt hiekoitushiekka ja muu aines aikaansaavat ns. katupölytilanteita. Suomen keskilämpötila oli vuonna 216 noin 3,4 astetta, noin 1,1 astetta vertailukauden 1981 21 keskilämpötilaa korkeampi. Myös Kotkassa vuosi oli hieman tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden keskilämpötila oli +5,8 astetta, noin,6 astetta vertailukauden keskiarvoa suurempi. Kotka Rankissa suurimmat poikkeamat vertailukauden lämpötiloihin ajoittuivat tammikuulle, helmikuulle ja toukokuulle. Tammikuu oli yli viisi astetta keskimääräistä kylmempi ja helmikuu yli viisi astetta keskimääräistä lämpimämpi. Myös toukokuussa oli useita asteita tavanomaista lämpimämpää. Kesän lämpötilat eivät suuresti poikenneet tavanomaisesta. Lämpimintä Rankissa oli heinäkuussa, +16,8 astetta. Sen sijaan marraskuusta muodostui aiempia vuosia viileämpi ja talvisempi, koska kuukauden alkupuoli oli selvästi tavanomaista kylmempi. Joulukuu puolestaan päätti vuoden hieman pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpänä. /6,7/ Vuosi oli myös hieman tavanomaista sateisempi. Sateisinta oli helmikuussa. Ilmatieteen laitoksen interpoloinnin avulla saama Kirkonmaan sademäärä oli 9 mm, kun pitkän ajan keskiarvo on 36 mm kuukaudessa. Vähiten satoi joulukuussa, noin 17 mm, kun tavanomainen määrä on 51 mm. Myös maaliskuussa ja toukokuussa satoi vähän, noin 26 mm. /8/ Vuosi alkoi lumettomana. Ensimmäiset lumisateet alkoivat kuitenkin kerryttää lumipeitettä tammikuun toisella viikolla. Sää oli kuitenkin varsin vaihtelevaa - vuoroin satoi lunta, vuoroin lauhtunut sää sulatti sen taas lähes olemattomaksi. Kunnon lumipeite saatiin vasta helmikuun puolenvälin jälkeen. Silloin lunta satoikin useita kymmeniä senttimetrejä yhden viikon aikana. Kevään merkit alkoivat näkyä vähitellen maaliskuussa, kun lauha sää alkoi jälleen sulattaa lumipeitettä ja tienpintoja. Ensimmäinen tuntuma katupölystä koettiin maaliskuun 18. päivänä, kun auringon ja tuulen kuivattamat tien pinnat pölisivät päivälämpötilojen noustua plus-asteiden puolelle. Loppuvuodesta ensilumi satoi etelärannikolle jo 1. 2.11., mutta kuukauden puolivälissä tapahtunut lauhtuminen ja vesisateet sulattivat ne pois nopeasti. Vuosi päättyi etelärannikolla lumettomana ja myös joulua ja uutta vuotta vietettiin lumettomissa merkeissä. Kuvassa 4 on esitetty lämpötila ja suhteellinen kosteus kuukausittain Kotkansaaren mittausasemalla.

lämpötila ( o C) 14 T Kotkansaari T 1981-21 Kirkonmaa RH Kotkansaari 25 2 15 1 5-5 -1-15 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 1 8 6 4 2 RH (%) Kuva 4. Lämpötila (T) ja suhteellisen kosteus (RH) Kotkansaaren mittausasemalla vuonna 216. Vertailuarvoina on kauden 1981 21 keskilämpötilat Kirkonmaan havaintoasemalta./8/ Taulukossa 1 on esitetty Ilmatieteen laitoksen Rankin havaintoaseman lämpötilat ja tuulen nopeudet jaksolla tammikuu - joulukuu. Vertailuarvoina on kauden 1981 21 keskilämpötilat Kirkonmaan havaintoasemalta. Vuoden 216 sademäärätiedot on saatu Ilmatieteen laitokselta interpoloinnin avulla, koska Kirkonmaan säähavaintoasema lopetti toimintansa syyskuussa 213. Taulukko 1. Säätietoja Rankin säähavaintoasemilta vuonna 216. Vuoden 215 tietoja suluissa. /8/ kuukausi keski o C keski o C 1981-21 tammikuu -1.1 (-1.7) helmikuu -.4 (-.4) maaliskuu -.1 (1.1) huhtikuu 3.9 (3.7) toukokuu 12.2 (8.) kesäkuu 14.1 (11.9) heinäkuu 16.8 (15.4) elokuu 16.4 (17.1) syyskuu 13.3 (14.) lokakuu 5.9 (6.8) marraskuu -.1 (5.1) joulukuu -.5 (3.) -4.8-6. -2.6 2.3 8.6 13.8 17.4 16.5 11.8 6.7 1.5-2.2 ylin o C alin o C interpoloitu sademäärä (mm) 2.9-25.9 (4.5) (-12.2) 2.9-8.4 (3.7) (-9.) 7.3-7.9 (6.5) (-7.2) 11.4-2. (1.4) (-1.1) 22.7 4.1 (16.) (2.7) 22.8 4.8 (19.1) (7.) 23.8 11.3 (21.9) (1.) 21. 11.1 (24.) (11.9) 2. 7. (18.8) (7.7) 14.1 -.5 (14.7) (-1.1) 6. -7.8 (11.) (-2.8) 5.1 (8.) -9.4 (-6.8) sademäärä (mm) 1981-21 31 45 9 36 26 37 53 26 26 36 42 52 65 51 78 64 48 56 44 65 62 58 17 51

15 Tuulen suuntien ja nopeuksien jakauma Kotkansaaren mittausasemalla on esitetty kuvassa 5. Vallitsevin tuulen suunta oli lounas, josta tuuli noin 18 % ajasta. Kuva 5. Kotkansaaren mittausaseman tuuliolot vuonna 216. 4 MITTAUSJÄRJESTELMÄ JA -AINEISTO 4.1 Mittausjärjestelmä Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun mittausverkkoon kuuluu kaksi pysyvää (Kotkansaari ja Rauhala) ja yksi siirrettävä mittausasema. Rauhalassa mitataan jatkuvatoimisesti hengitettävien hiukkasten (PM 1 ), typen oksidien (NO, NO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuutta, Kotkansaarella hengitettäviä hiukkasia, haisevia rikkiyhdisteitä ja säätilaa kuvaavia muuttujia: lämpötilaa, suhteellista kosteutta, tuulen suuntaa ja nopeutta. Typen oksidien mittaukset lopetettiin Kotkansaaren mittausasemalla vuoden 215 alussa, koska pitoisuudet olivat olleet jo pitkään alhaisella tasolla eivätkä uudet mittaustulokset olisi enää tuoneet lisäarvoa ilmanlaadun arvioinnille. Siirrettävä asema on varustettu PM 1 -, PM 2.5 - ja NO x -analysaattoreilla. Mittaustulosten keräämisessä, analysoinnissa ja raportoinnissa käytetään Envidas/Enview-2 tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelyjärjestelmää. Mittausdata ja säähavainnot tallentuvat mittausasemilta Kotkan ympäristökeskuksen tietokoneelle kahden minuutin keskiarvoina. Kotkansaaren mittausasema sijaitsee pääkirjaston katolla, Kirkkokadun ja Korkeavuorenkadun välissä. Kattotasolta, 13 m korkeudelta saadut mittaustulokset antavat kuvan kerrostalovaltaisen kaupunkialueen taustatasosta ja pitkän ajan trendeistä. Rauhalan mittausasema sijaitsee Rauhalan alaasteen piha-alueen reunalla, noin 6 m etäisyydellä Ratakadun reunasta. Rauhalan asema on sijoitettu katutasolle ja sieltä saatavat mittaustulokset kuvaavat melko vilkasliikenteisen esikaupunkiteollisuusalueen ilmanlaatua. Mittauskorkeus on noin 3 m eli asema sijaitsee huomattavasti lähempänä hengityskorkeutta kuin Kotkansaaren mittausasema. Rauhalan asemalta saadaan tietoa

16 muun muassa katupölyn ja lähialueen liikenteen sekä teollisuuslaitosten päästöjen vaikutuksista ilman laatuun. Siirrettävä mittausasema sijaitsi vuoden 216 Haminan satama-alueella. Mittausasemien sijainti, kuvaus ja keskeiset pistemäiset päästölähteet on esitetty liitteessä 3. Mittausmenetelmät ja laitteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun seurantajärjestelmä, mittausasemat ja -laitteistot. mittausasema komponentit mittausmenetelmät mittalaite/analysaattori Kotkansaari, kattotaso (13 m) kiinteä PM 1 TRS Säätila Beta-säteilyn absorptio UV-fluoresenssi Termoelementti Eberline FH 62IR Environnement AF22M+TRS-konvertteri LSI Spa Rauhala, katutaso (3 m) NO, NO x PM 1 Kemiluminesenssi Beta-säteilyn absorptio Environnement AC31M Eberline FH 62IR kiinteä TRS UV-fluoresenssi Environnement AF22M+TRS-konvertteri HaminaKotka Satama Hamina katutaso (3 m) siirrettävä NO, NO x PM 1 PM 2.5 Säätila Kemiluminesenssi Beta-säteilyn absorptio Beta-säteilyn absorptio Environnement AC31M Environnement MP11M Environnement MP11M Vaisala WXT 4.2 Mittausten luotettavuus ja järjestelmän toimivuus Ilmanlaatuasetuksen (VnA 38/211) mukaan mittaustulokset ovat tilastollisesti edustavia ja hyväksyttäviä, jos tulosten saatavuus on vähintään 75 % yhden tunnin tai vuorokauden ajalta. Vuosikeskiarvon laskentaan tarvitaan vähintään 9 % mittaustuloksista, lukuun ottamatta tietokatkoksia, jotka johtuvat laitteiden kalibroinneista ja normaalista kunnossapidosta. Mittaustulosten on myös jakauduttava tasaisesti koko vuoden ajalle. Raja-arvovertailu edellyttää jatkuvien mittausten tuloksilta 1 % ajallista kattavuutta. Aineiston vähimmäismäärän tulisi puolestaan olla vähintään 9 %. Mittalaitteet toimivat vuonna 216 valtaosan ajasta ilman suurempia vikaantumisia. Kaikkien mitattavien komponenttien mittaustuloksia saatiin talteen yli 9 % vuoden maksimimäärästä. Rauhalan NO 2 -analysaattori rikkoutui lopullisesti 14.1.16. Korvaava laite saatiin toimintakuntoon vasta 27.1.16. Tammikuulta ei siten saatu riittävästi NO 2 :n mittaustuloksia ohjearvovertailua ja kuukausikeskiarvon laskentaa varten. Myös Rauhalan PM 1 -analysaattorin toiminnassa oli tammikuussa vikatiloja. Tiedonsiirto-ongelmien vuoksi tammikuun tuloksista menetettiin yhteensä kuuden päivän mittaustulokset.

17 4.3 Laitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus Mittalaitteiden huolto, kalibrointi ja laadunvarmennus ovat tärkeä osa mittaustoimintaa. Mittauksille laaditun laatujärjestelmän, laitetoimittajien ja Ilmatieteen laitoksen mittausohjeiden mukaan hoidetuilla laitteilla pyritään varmistamaan se, että saadut tulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia. Analysaattorien toimintahäiriöt voivat tuottaa virheellisiä mittaustuloksia. Niiden eliminoimiseksi laitteet huolletaan ja kalibroidaan säännöllisesti. Mittausasemilla käydään viikoittain ja käynneistä pidetään laatujärjestelmän mukaista kirjanpitoa. Huolto- ja kalibrointitoimenpiteet ja analysaattoreiden näytöiltä kirjatut signaalitestiarvot tallennetaan kannettavalle tietokoneelle. Käytössä olevalla mittausohjelmalla laitteiston toimintaa ja mittaustuloksia voidaan seurata reaaliaikaisesti, etävalvontana, myös Kotkan ympäristökeskuksen tietokoneelta. Etävalvonta nopeuttaa laitteiden vikatilojen havaitsemista. NO x - ja TRS-analysaattorien kalibroinnit on ulkoistettu J. P. Pulkkisen Kalibrointi Ky:lle. Vuonna 216 Rauhalan mittausaseman NO x -analysaattori kalibroitiin kolme kertaa ja molempien mittausasemien TRS-analysaattorit kaksi kertaa. Kalibrointeihin sisältyi konvertterien hyötysuhteiden, laitteiden lineaarisuuden ja toistettavuuden määritykset. Hiukkasanalysaattorit kalibroitiin kaksi kertaa ns. kalibrointiliuskoilla. Mittaustulokset korjattiin kalibrointitulosten perusteella ja samalla niistä poistettiin laitteiden toimintahäiriöistä johtuneet virheelliset arvot. 5 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on mahdollisuuksien mukaan turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan. Ilmanlaadun turvaamiseksi ilman epäpuhtauksille on määritetty kansalliset ohjearvot sekä EU:n direktiiveihin perustuvat raja- ja kynnysarvot. Ohjearvot on tarkoitettu maankäytön ja liikenteen suunnittelun ohjeeksi ja sovellettaviksi ympäristölupamenettelyissä. Ohjearvot eivät ole sitovia, mutta niiden ylittyminen pyritään estämään ennakolta. Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia. Ne määrittelevät ilmansaasteille suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimiin pitoisuuksien alentamiseksi. Raja-arvojen ylittymisistä ja niiden syistä on myös tiedotettava alueen asukkaille ja raportoitava Euroopan Unionille. Yksittäinenkin raja-arvon numeroarvon ylittyminen laukaisee tiedottamisvelvoitteen. Suomessa merkityksellisimmät raja-arvot ovat typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo. Ne saattavat ylittyä esimerkiksi suurimpien kaupunkien liikenneympäristöissä, katukuiluissa ja työmaiden läheisyydessä. Kotkassa raja-arvoja ei ole toistaiseksi ylitetty. PM 1 :n ja NO 2 :n vuorokausiohjearvo on ylittynyt voimakkaissa katupöly-, kaukokulkeuma- ja inversiotilanteissa.

18 Taulukossa 3 on esitetty osa Suomessa voimassa olevista ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoista (VnP 48/1996 ja VnA 38/211). Tulosten ilmoittamisessa ohjearvoon verrattavat pitoisuudet ilmoitetaan + 2 asteen lämpötilassa ja 11 kpa paineessa lukuun ottamatta PM 2.5 - ja PM 1 -tuloksia, jotka ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Haisevat rikkiyhdisteet ilmoitetaan rikkinä. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoja. /9,1/ epäpuhtaus NO 2 typpidioksidi NO x typenoksidit PM 1 hengitettävät hiukkaset ohjearvo μg/m 3 15 7 tilastollinen määrittely kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo raja-arvo μg/m 3 2 4 tilastollinen määrittely tuntikeskiarvo sallitut ylitykset 18 h/a vuosikeskiarvo - - 3 vuosikeskiarvo kasvillisuuden suojelemiseksi 7 kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 5 4 vuorokausikeskiarvo sallitut ylitykset 35 vrk/a vuosikeskiarvo voimaantulo 1.1.21 1.1.21 19.7.21 1.1.25 1.1.25 PM 2.5 pienhiukkaset TRS haisevat rikkiyhdisteet 1 kuukauden 2. suurin vuorokausikeskiarvo 25 vuosikeskiarvo 1.1.21 - - - Maailman Terveysjärjestö WHO on julkaissut maailmanlaajuiset ilmanlaadun ohjearvot terveyshaittoja aiheuttaville ilman epäpuhtauksille. WHO:n ohjearvot ovat hengitettävien ja pienten hiukkasten vuosi- ja vuorokausipitoisuuksien osalta kireämmät kuin EU:n vastaavat raja-arvot (taulukko 4). Taulukko 4. Maailman Terveysjärjestön (WHO) ohjearvoja. /11/ epäpuhtaus ohjearvo tilastollinen määrittely Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Typpidioksidi 5 µg/m 3 vuorokausi ei sallittuja ylityksiä 2 µg/m 3 kalenterivuosi 25 µg/m 3 vuorokausi ei sallittuja ylityksiä 1 µg/m 3 kalenterivuosi 2 µg/m 3 tunti 4 µg/m 3 kalenterivuosi

NO 2 :n 2. suurin vrk-arvo (µg/m 3 ) NO 2 :n 99 % tuntiarvo (µg/m 3 ) 19 6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA Mittaustulosten ohje- ja raja-arvovertailut on esitetty taulukoituina liitteessä 4 ja typpidioksidipitoisuuden, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvot graafisesti liitteessä 5. Liitteeseen 6 on koottu numeerinen yhteenveto vuoden 216 mittaustuloksista. 6.1 TYPPIDIOKSIDI (NO 2 ) 6.1.1 Typpidioksidipitoisuuden ohje- ja raja-arvovertailu Typpidioksidin pitoisuudet alittivat voimassa olevat ohje- ja raja-arvot Rauhalan mittausasemalla vuonna 216. NO 2 :n vuosikeskiarvo oli 12 µg/m 3 eli 3 % vuosiraja-arvosta (4 µg/m 3 ). Vuosipitoisuus oli samaa tasoa kuin vuonna 215. Imatran Mansikkalan ja Pelkolan mittausasemilla vuosipitoisuus oli vuonna 216 hieman pienempi kuin Rauhalassa, 9 µg/m 3 /12/. Toisaalta, esimerkiksi pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisillä väylillä ja katukuiluissa vuosikeskiarvot ovat olleet huomattavasti korkeampia, esim. Mäkelänkadulla vuosikeskiarvo oli 43 µg/m 3 vuonna 215 /13/. Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustamittausasemalla vuosina 213 215 NO 2 :n vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet 3,6 4, µg/m 3 /14/. Typpidioksidin tuntiraja-arvoon (2 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli Rauhalassa 75 µg/m 3, 38 % rajaarvosta. Tuntiraja-arvotaso ei ylittynyt yhtään kertaa. Korkein tuntipitoisuus oli 11 µg/m 3. Typpidioksidin tuntiraja-arvo ylittyy, jos tuntikeskiarvo 2 µg/m 3 ylittyy yli 18 kertaa vuodessa. Typpidioksidin pitoisuudet pysyivät myös tunti- ja vuorokausiohjearvojen alapuolella (kuva 6). Korkein vuorokausiohjearvoon (7 µg/m 3 ) verrannollinen pitoisuus oli 45 µg/m 3 ja korkein tuntiohjearvoon (15 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus 85 µg/m 3. 1 Rauhala vrk-ohjearvo 2 Rauhala tuntiohjearvo 8 6 4 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi kuukausi Kuva 6. NO 2 -pitoisuudet verrattuna vuorokausi- ja tuntiohjearvoon.

NO 2 -pitoisuuden kuukausikeskiarvo (µg/m 3 ) 2 6.1.2 Typpidioksidipitoisuuden ajallinen vaihtelu Ulkoilman typenoksidien pitoisuuksiin vaikuttavat monet tekijät, muun muassa laitosten ja dieselajoneuvojen päästömäärien vaihtelut, otsonipitoisuus ja sääolot. Myös mittauspaikkojen ympäristössä tapahtuvat muutokset voivat näkyä mittaustuloksissa. Pitoisuudet ovat yleensä korkeimmillaan talvisin, kun päästöt ovat suurimmillaan ja ilmansaasteiden laimenemisolot heikoimmillaan. Pitoisuudet nousevat usein myös keväisin, kun auringonsäteily voimistuu ja otsonipitoisuudet kohoavat. Silloin myös typpimonoksidin muutunta typpidioksidiksi lisääntyy. Typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat Rauhalan mittausasemalla 6 22 µg/m 3. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa. NO 2 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot on esitetty kuvassa 7. 4 3 Rauhala 216 Rauhala 215 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 7. NO 2 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvot v. 216 ja 215. Typpidioksidin pitoisuudet eri vuorokaudenaikoina kuvastavat liikenteen rytmiä (kuva 8 ja 9). Vuoden 216 tulokset vastasivat edellisvuosia. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin arkipäivisin talvella ja pienimmät kesäviikonloppuisin, liikenteen hiljennyttyä. Pitoisuushuippu saavutettiin noin klo 8 9, aamun työmatkaliikennehuipun aikaan. Viikonloppuisin korkeimmat pitoisuudet mitattiin loppuillasta, mihin vaikutti todennäköisesti sekä lisääntyneet liikenteen päästöt että heikentyneet laimenemisolot; tuulen tyyntyminen tai inversion muodostuminen.

NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) 21 35 3 Rauhala talvi Rauhala kesä 25 2 15 1 5 ma ti ke to pe la su Kuva 8. NO 2 -pitoisuuksien viikonpäivävaihtelu. 3 Rauhala arki Rauhala la-su 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 kellonaika Kuva 9. NO 2 -pitoisuuden vuorokausivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin. Puuttuvat arvot (klo 3) johtuvat analysaattoreiden ko. aikana suorittamasta aluetason tarkistuksesta 6.1.3 Typpidioksidipitoisuuden tuulensuuntien mukainen vaihtelu Typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan etelän puoleisilla (15 18 astetta) tuulilla. Muita tuulensuuntia korkeampia pitoisuuksia mitattiin lisäksi silloin, kun tuuli kävi pohjoisen ja koillisen ( 3 astetta) sekä lounaan ja lännen (24 27 astetta) väliltä. Tuulensuunnan vaikutusta mitattuihin NO 2 -pitoisuuksiin on havainnollistettu kuvissa 1 ja 11.

3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) 22 3 25 2 15 1 5 tuulisektori (asteluku) Kuva 1. NO 2 -pitoisuuden tuntikeskiarvot eri tuulensuuntaluokissa ja tyynellä säällä.(etelä=18 o, pohjoinen= o /36 o, itä=9 o, länsi=27 o ) 2 Rauhala NO2 15 1 5 Kuva 11. NO 2 -pitoisuuden tuntiarvot tuulen suunnan mukaan 6.1.4 Typpidioksidipitoisuuksien kehitys Typenoksideja on mitattu Rauhalassa vuodesta 1999 lähtien. NO 2 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvojen kehittymistä mittausten alkuajoista näihin päiviin on havainnollistettu kuvassa 12. Kuva kertoo kuukausikeskiarvojen lähteneen selvään laskuun vuodesta 25 alkaen. Jyrkintä pitoisuuslasku oli vuosina 25 29. Sen jälkeen pitoisuudet ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet vain vähän.

1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 NO 2 -pitoisuus (µg/m 3 ) 1.99 1. 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 1.13 1.14 1.15 1.16 NO 2 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) 23 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Rauhala 12 kk liukuva keskiarvo kuukausi Kuva 12. NO 2 :n kuukausikeskiarvot ja pitoisuuksien kehitys Rauhalassa v. 1999 216. Sama suuntaus näkyy myös typpidioksidin vuosipitoisuuksissa. Ne ovat olleet suunnilleen samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta. Typpidioksidin vuosi-, vuorokausi- ja tuntipitoisuuksien kehittyminen suhteessa tunti- ja vuorokausiohjearvoon ja vuosiraja-arvoon vuosina 1999 216 on esitetty kuvassa 13. 175 15 125 1 75 5 25 vuorokausiarvo tuntiarvo vuosikeskiarvo vrk-ohjearvo tuntiohjearvo vuosiraja-arvo Kuva 13. NO 2 :n korkeimmat vuorokausi- ja tuntiohjearvoon sekä vuosiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Rauhalassa vuosina 1999 216. Typpidioksidin lyhytaikaispitoisuuksissa on ollut vuosien varrella enemmän vaihtelua. Korkeimmat tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet mitattiin Rauhalassa vuonna 25 (131 µg/m 3 ) ja korkeimmat vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 24 (82 µg/m 3 ).

TRS:n 2. suurin vrk-arvo (µgs/m 3 ) 24 6.2 HAISEVAT RIKKIYHDISTEET (TRS) 6.2.1 TRS-pitoisuuksien kehittyminen ja pitoisuustaso vuonna 216 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä. TRS-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Rauhalan ja Kotkansaaren mittausasemalla μgs/m 3. Kuukausikeskiarvopitoisuudet vaihtelivat 1 μgs/m 3. Vuosi- ja kuukausikeskiarvopitoisuudet vastasivat tasoltaan esimerkiksi Imatralla, Mansikkalan ja Pelkolan mittauksista vuonna 216 saatuja keskiarvopitoisuuksia /12/. TRS:n vuorokausipitoisuudelle terveydellisin perustein asetettu ohjearvo (1 μgs/m 3 ) alittui kummallakin mittausasemalla. Suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus oli 2 μgs/m 3 molemmilla mittausasemilla. Ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet on esitetty kuvassa 14. 15 1 Rauhala Kotkansaari ohjearvo 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 14. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna vuorokausiohjearvoon. TRS-pitoisuutta on mitattu Kotkassa 199-luvun alkupuolelta lähtien ja vuorokausiohjearvo tuli voimaan vuonna 1996. Koko mittaushistorian aikana ohjearvo on ylittynyt viitenä vuotena; Rauhalaa edeltäneellä mittausasemalla Sunilan Tupakadulla vuosina 1992, 1993, 1996, 1997 ja 1999.. TRS-mittaukset siirrettiin Sunilasta Rauhalaan v. 2. Nykyisillä mittausasemilla vuorokausiohjearvo ei ole ylittynyt kertaakaan. Korkeimpien vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitystä vuosina 1992 216 on havainnollistettu kuvassa 15. Kotkansaarella TRS-pitoisuuksissa näkyy laskeva suuntaus 199-luvun loppupuolelta alkaen. Rauhalassa pitoisuuksien aleneminen näkyy selvemmin vuodesta 24 alkaen. Laskeva trendi liittyy sellutehtailla toteutettuihin ympäristönsuojeluinvestointeihin, Stora Enso Oyj:n Sunilan tehtaalla aloitettuun väkevien hajukaasujen polttoon ja Kotkamills Oy:llä aloitettuun laimeiden hajukaasujen käsittelyyn.

1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) 25 2 15 Kotkansaari 13 m Rauhala (v. 1999 asti Sunila) ohjearvo 1 5 Kuva 15. Haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset korkeimmat vuorokausiarvot vuosina 1992 216. Ohjearvo tuli voimaan 1.9.1996. Kuvassa 16 on esitetty TRS:n 99 % tuntiarvojen kehitys vuosina 1992 216. TRS:n lyhytaikaisarvoissakin näkyy selvä laskeva suunta erityisesti vuoden 1997 jälkeen. Viime vuosina haisevien rikkiyhdisteiden lyhytaikaispitoisuudet ja niiden vaihtelut ovat olleet entistä pienempiä. Vuonna 216 korkeimmat tuntipitoisuudet mitattiin Rauhalassa marraskuussa ja Kotkansaarella toukokuussa. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntiarvoille ei ole asetettu kansallisia ohjearvoja. 4 3 Kotkansaari 13 m Rauhala (v. 1999 asti Sunila) 2 1 Kuva 16. Haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat 99 % tuntiarvot vuosina 1992 216.

26 6.2.2 Hajutuntien esiintyminen Hajun esiintymistä ja viihtyvyyshaittaa voidaan arvioida hajutuntien lukumäärän perusteella. Eri hajuyhdisteiden hajukynnykset eroavat toisistaan ja ihmiset kokevat hajun häiritsevyyden eri tavoin. Useilla sellupaikkakunnilla hajutunniksi on kuitenkin luokiteltu tunti, jolloin TRS:n tuntikeskiarvo on suurempi tai yhtä suuri kuin 3 μgs/m 3. Taulukossa 5 on esitetty hajutuntien lukumäärät Kotkan mittausasemilla vuosina 23 216. Taulukko 5. Hajutuntien esiintyminen vuosina 23 216. MITTAUSASEMA 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Kotkansaari TRS>3 µgs/m 3 272 143 22 343 57 18 16 96 71 145 58 62 3 18 TRS>1 µgs/m 3 8 3 2 1 5 1 8 1 1 4 1 7 1 mittausaika (h) 868 8721 5981 65 7135 7614 747 8144 8218 7892 83 8384 8386 8394 Rauhala TRS>3 µgs/m 3 715 831 74 332 179 61 38 15 14 27 96 24 17 25 TRS>1 µgs/m 3 34 49 1 2 3 5 3 4 7 8 1 1 5 mittausaika 7716 8758 8258 8537 238 8287 827 858 724 835 8287 749 8385 8295 laitosten TRS-päästö (t/a) 39 19 13 7 6 9 3 8 9 6 6 6 7 11 Hajutunteja oli Kotkan mittausasemilla vuonna 216 vähemmän kuin Imatralla Rautionkylän (477 kpl), Pelkolan (448 kpl) ja Mansikkalan (46 kpl) mittausasemilla /12/. Kotkansaarella niitä oli noin,2 % mittausajasta, Rauhalassa noin,3 % mittausajasta. Eniten hajutunteja esiintyi Kotkansaarella tammikuussa ja Rauhalassa marraskuussa. Kuukausittaiset hajutunnit on esitetty taulukossa 6. Tutkimusten mukaan selvää haittaa hajuista koetaan silloin, kun niitä esiintyy yli 3 5 % ajasta /15/. VTT:n selvityksessä Hajuohjearvojen perusteet (VTT 1995) on esitetty suositus hajujen esiintyvyydelle. Sen mukaan hajuja saisi esiintyä 3 9 % vuoden tunneista hajun miellyttävyysasteesta riippuen. Alarajaa voidaan soveltaa laadultaan epämiellyttäville hajuille (esim. öljynjalostamon tai sellutehtaan hajut) ja ylärajaa hajuille, joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi (esim. kahvipaahtimon tai leipomon hajut) /16/. Hajutilanteiden keston perusteella selvän hajuhaitan esiintyminen olisi ollut mittausasemien lähiympäristössä epätodennäköistä. Taulukko 6. TRS-pitoisuuden 3 μgs/m 3 ylittäneiden tuntien lukumäärä vuonna 216. Kotkansaari kk mittausaika (h) TRS > 3 µgs/m 3 mittausaika (h) TRS > 3 µgs/m 3 1 713 6 618 1 2 667 661 1 3 712 698 1 4 69 2 69 2 5 692 4 78 2 Rauhala 6 69 1 69 7 713 713 1 8 713 713 9 69 69 1 711 1 711 11 69 4 69 17 12 713 713 yht. 8394 18 8295 25

3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 TRS-pitoisuus (µgs/m 3 ) 27 Tavallista korkeammat TRS-pitoisuudet ja myös Kotkan ympäristökeskukselle tehdyt hajuvalitukset liittyivät useimmiten tehtaiden prosessien huoltoseisokkien aikaisiin alas- ja ylösajoihin, lyhyisiin ajokatkoksiin tai hajukaasujen käsittelyjärjestelmien häiriöihin. Karhulan suunnalla hajuhaittoja koettiin muun muassa 14.7.16, jolloin hajujen syynä oli Sunilan tehtaan jätevesien neutraloinnissa vapautunut rikkivety. Kotkamills Oy:n alueelta levisi tavallista voimakkaampaa hajua tehtaan lähialueelle 19.8. 2.8.16. Ilmeisesti kyse oli lyhytaikaisesta alasajosta tai lietteen käsittelyn viiveestä. Lokakuussa, 5.1. ja 21. 23.1.16, Sunilan tehtaan tuotantokatkoksista johtuvia hajuhaittoja koettiin eri puolilla Kotkaa. Marraskuussa, 14. 16.11.16, tavallista vahvempaa hajua aiheutui puolestaan Sunilan tehtaan huoltoseisokkiin liittyneistä prosessien alas/ylösajotilanteista. Rauhalassa korkein TRS:n tuntipitoisuus oli 25 µgs/m 3, (15.11.16) ja Kotkansaarella 14 µgs/m 3 (25.5.16). Kotkamills Oy:n tehtaalla oli integraattiseisokki 9.5. 22.5.16. Uusi kartonkikone käynnistyi 18.6.16. Kuvissa 17 on havainnollistettu tuulen suunnan vaikutusta mitattuihin. Hajukynnyksen ylittäneet tunnit jakautuivat Kotkansaarella idän ja koillisen puoleisille tuulille, mikä kertoo myös päästölähteiden sijainnin suhteessa mittausasemaan. Rauhalassa suurin osa hajutunneista osui eteläiselle tuulisektorille. 3 25 2 15 1 5 Kotkansaari TRS 3 25 2 15 1 5 Rauhala Kuva 17. TRS-pitoisuudet tuulen suunnan mukaan Kotkansaarella ja Rauhalassa.

PM 2.5 :n 2. korkein vrk-arvo (µg/m 3 ) 28 6.3 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) 6.3.1 PM 1 -pitoisuuksien ohje- ja raja-arvovertailu Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittivat vuosiraja-arvon (4 µg/m 3 ) ja WHO:n vuosiohjearvon (2 µg/m 3 ) molemmilla mittausasemilla. PM 1 :n vuosikeskiarvo oli Rauhalan mittausasemalla 14 µg/m 3, Kotkansaarella 11 µg/m 3. Ne olivat samaa tasoa kuin edellisvuonna ja vastasivat muualla Suomessa samantyyppisissä mittausympäristöissä saatuja keskiarvoja. Esimerkiksi Imatralla PM 1 - pitoisuuden vuosikeskiarvot vaihtelivat 1 12 µg/m 3 vuonna 216 /12/. Pääkaupunkiseudun mittausasemilla vuonna 215 vuosikeskiarvot vaihtelivat 12 µg/m 3 (Kallion tausta-asema) 25 µg/m 3 (Helsinki, Mäkelänkatu) /13/. Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustamittausasemalla vuosina 213 215 PM 1 :n vuosikeskiarvot vaihtelivat 9,2 13 µg/m 3 /14/. Myöskään PM 1 :n vuorokausiohjearvoa (7 µg/m 3 ) ei ylitetty. PM 1 :n vuorokausipitoisuus oli Rauhalassa katutasolla enimmillään 69 % vuorokausiohjearvosta, Kotkansaarella kattotasolla (13 m) enimmillään 4 % ohjearvosta (kuva 18). 15 125 Kotkansaari 13 m Rauhala 3 m ohjearvo 1 75 5 25 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 18. PM 1 :n pitoisuudet verrattuna vuorokausiohjearvoon. Vuorokausipitoisuuden raja-arvo (5 µg/m 3 ) ei ylittynyt kummallakaan mittausasemalla, sillä rajaarvotason ylitysten lukumäärä jäi alle sallitun, 35 ylitystä kalenterivuodessa. Raja-arvoon verrannollinen tunnusluku (36. suurin vuorokausiarvo) oli Rauhalassa 27 µg/m 3 ja Kotkansaarella (13 m) 19 µg/m 3. Raja-arvotaso ylittyi Rauhalan mittausasemalla 4 päivänä. Kotkansaarella se ei ylittynyt kertaakaan. Ylitykset ja niiden todennäköiset syyt on listattu taulukkoon 7.

PM 1 :n kuukausikeskiarvo (µg/m 3 ) 29 Taulukko 7. Vuorokausiraja-arvotason 5 µg/m 3 ylittäneet PM 1 :n vuorokausipitoisuudet ylityspäivä PM 1 :n vuorokausikeskiarvo (µg/m 3 ) PM 1 :n korkein tuntikeskiarvo (µg/m 3 ) tuulen suunta tuulennopeus (m/s) todennäköinen syy Rauhala (3 m) 16.1 63 139 N 1 tyyni sää, inversio 2.3. 59 265 W 1 katupöly 12.4. 51 177 S 1 katupöly 19.6. 71 255 SW 4 lähipäästö 6.3.2 PM 1 -pitoisuuksien ajallinen vaihtelu PM 1 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vaihtelivat 6 22 µg/m 3. Pienimmät keskiarvot saatiin 13 metrin korkeudelta Kotkansaaren mittauspisteestä ja korkeimmat katutasosta Rauhalan mittausasemalta. Korkeimmat kuukausikeskiarvot ajoittuivat tammikuuhun ja kesäkuuhun (kuva 19). Tammikuun keskiarvoa nosti muutamana päivänä kireä pakkanen sekä kuiva ja tyyni sää, jolloin hengitettävät hiukkaset jäivät leijumaan lähelle maanpintaa. Kesäkuun keskiarvoa nostivat paikalliset päästöt. 4 3 Kotkansaari 13 m PM1 Rauhala 3 m 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 19. PM 1 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vuonna 216. Hengitettävien hiukkasten vuorokausi- ja viikonpäivävaihtelu on esitetty kuvissa 2 ja 21. Jaksolla maaliskuu marraskuu PM 1 :n pitoisuudet olivat molemmilla mittausasemilla hieman muita arkipäiviä korkeampia tiistaisin. Talvikaudella, jaksolla joulukuu helmikuu pitoisuudet olivat hivenen pienempiä kuin sulan maan aikana. Pienimmät pitoisuudet mitattiin talviaikaan Rauhalassa torstaisin ja Kotkansaarella lauantaisin.

PM 1 -pitoisuus (µg/m 3 ) PM 1 -pitoisuus (µg/m 3 ) 3 3 25 2 15 1 5 Rauhala kesä Kotkansaari kesä Rauhala talvi Kotkansaari talvi ma ti ke to pe la su Kuva 2. PM 1 - pitoisuuden päivittäisvaihtelu Rauhalassa PM 1 -pitoisuudet olivat korkeimmillaan arkiaamuisin klo 8 9 ja arki-iltaisin klo 2 22. Kotkansaarella kattotasolla pitoisuudet olivat korkeimmillaan iltapäivällä klo 15 18. Viikonloppuisin PM 1 -pitoisuudet olivat molemmilla mittausasemilla korkeimmillaan vasta illalla. Pitoisuuksien kohoaminen iltaa kohden voi liittyä tuulen tyyntymiseen tai myöhäisiltoina vilkastuneeseen liikenteeseen, mahdollisesti myös asuinkiinteistöissä tapahtuneeseen puun pienpolttoon. Rauhalassa myöhäisiltoina kohonneita pitoisuuksia selittävät myös muutamat tammi- ja maaliskuun lauantai- ja sunnuntai-illoille ajoittuneet voimakkaat pölytilanteet. 3 Rauhala arki Rauhala la-su Kotkansaari 13 m arki Kotkansaari 13 m la-su 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 kellonaika Kuva 21. PM 1 -pitoisuuden vuorokausivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin Mittausasemien korkeuseron vuoksi Kotkansaaren kattotason PM 1 - pitoisuudet olivat aamupäivän aikana, klo 7-12, selvästi pienempiä kuin katutason mittausasemilla Rauhalassa. Kotkansaaren mittausasema sijaitsee noin 13 m korkeudella, jossa katupölyn ja liikenneperäisten hiukkasten vaikutus ilmanlaatuun on pienempi kuin katutasossa sijaitsevilla mittausasemilla.

31 6.3.3 PM1 -pitoisuuksien tuulensuuntien mukainen vaihtelu Hiukkasten pitoisuuksissa erottui tuulensuuntaan ja -nopeuteen liittyvää vaihtelua (kuva 23). Rauhalan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan etelän ja kaakon välisillä tuulilla. Tulokseen on todennäköisesti vaikuttanut mittausaseman sijainti. Rauhalan asema sijaitsee Ratakadun vaikutuspiirissä ja Rauhalan koulun piha-alueen reunalla. Suurin osa pihasta on asfaltoimatonta hiekkakenttää. Kotkansaarella, kattotasossa, hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat hieman muita ilmansuuntia korkeampia silloin, kun tuuli kävi idän suunnalta. Tuulensuunnan vaikutusta PM1:n tuntipitoisuuksiin on havainnollistettu kuvissa 22 ja 23. 3 PM1-pitoisuus (µg/m3) 25 Kotkansaari Rauhala 2 15 1 5 tuulisektori (asteluku) Kuva 22. PM1-pitoisuuksien tuntikeskiarvot eri tuulensuuntaluokissa (tuulen suunta on etelästä asteluvulla 18, pohjoisesta asteluvuilla ja 36, idästä asteluvulla 9 ja lännestä asteluvulla 27). Kotkansaari PM1 Rauhala PM1 3 2 1 Kuva 23. 2 1 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 PM1-pitoisuus (µg/m3) 3 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 PM1-pitoisuus (µg/m3) 4 PM1-pitoisuuksien tuntikeskiarvot tuulen suunnan mukaan.

1. 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 1.13 1.14 1.15 1.16 PM 1 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) PM 1 :n vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 2 22 24 26 28 21 212 214 216 32 6.3.4 PM 1 -pitoisuuksien kehitys Kotkan mittausasemilla PM 1 :n vuosipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Viime vuosina PM 1 :n vuosikeskiarvopitoisuudet ovat olleet 15 µg/m 3 tuntumassa (kuva 24). Kotkansaari 13 m Rauhala vuosiraja-arvo 5 4 3 2 1 Kuva 24. PM 1 -pitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Kotkassa vuosina 2 216. Kuukausikeskiarvot ovat laskeneet selvimmin Kotkansaaren mittausasemalla. Vuosina 2 26 PM 1 -pitoisuuden kuukausikeskiarvo ylitti Kotkansaarella vielä melko usein tason 25 µg/m 3, mutta niin korkeita arvoja ei ole enää nykyisin saatu. Rauhalan kuukausikeskiarvopitoisuuksissa erottuu maali huhtikuulle ajoittuvien katupölypiikkien lyheneminen - 3 µg/m 3 ylittäneet PM 1 :n kuukausikeskiarvot ovat selvästi harvinaistuneet. Poikkeuksen tästä tekee vuosi 215, jolloin katupölytilanne oli myös muualla Suomessa erittäin hankala. (kuva 25 ja 26) 5 Kotkansaari 13 m 12 kk liukuva keskiarvo 4 3 2 1 kuukausi Kuva 25. PM 1: n kuukausiarvojen kehitys Kotkansaarella v. 2 216

kk-keskiarvo (µg/m 3 ) kk-keskiarvo (µg/m 3 ) 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.1 1.11 1.12 1.13 1.14 1.15 1.16 PM 1 :n kk-keskiarvo (µg/m 3 ) 33 5 Rauhala 12 kk liukuva keskiarvo 4 3 2 1 kuukausi Kuva 26. PM 1: n kuukausiarvojen kehitys Rauhalassa v. 22 216. Kuvassa 27 on esitetty PM 1 -pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 216 sekä vuosien 29 216 pienimpien ja suurimpien kuukausikeskiarvojen vaihtelu. Kuvassa 28 on esitetty vuorokausirajaarvotason 5 µg/m 3 ylittäneiden PM 1 -pitoisuuksien lukumäärät vuosina 23 216. Vuonna 216 PM 1 -pitoisuudet olivat molemmilla mittausasemilla tammikuussa ja toukokuussa ja Rauhalassa myös kesäkuussa vertailujakson ylärajoilla. Muuten pitoisuudet olivat enimmäkseen lähempänä vertailutason alarajaa. 3 25 min-max 29-216 Kotkansaari 13 m 216 3 25 2 2 15 15 1 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 5 min-max 29-216 Rauhala 216 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva 27. PM 1: n kuukausikeskiarvot vuonna 216 ja vuosien 29 216 minimit ja maksimit.

23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 34 4 35 3 Kotkansaari Rauhala sallitut ylitykset 35 kpl/vuosi 25 2 15 1 5 Kuva 28. Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) vuorokausiraja-arvotason (5 µg/m 3 ) ylityspäivien lukumäärät v. 23 216. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat pysyneet Kotkassa reilusti voimassa olevien vuosi- ja vuorokausiraja-arvotasojen alapuolella. Vuorokausiraja-arvotaso on viime vuosina ylittynyt enimmillään kymmenenä päivänä vuodessa, kun sallittujen ylitysten määrä on 35. 7 ILMANLAATUINDEKSIT Päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa käytetään HSY:n kehittämää ilmanlaatuindeksiä, joka kuvaa sanallisesti vallitsevaa ilmanlaatutilannetta. Indeksit jaottelevat ilmanlaadun viiteen luokkaan, hyvästä erittäin huonoon. Indeksin laskentaan käytetään Kotkassa typpidioksidin (vain Rauhala), hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksia. On huomattava, että indeksi ei ota huomioon mahdollisia ilmansaasteiden yhteisvaikutuksia. Ilmanlaatu määräytyy huonoksi kun indeksin arvo ylittää 1. Huono tai erittäin huono ilmanlaatu voi aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia herkillä ihmisillä. (taulukko 8) Taulukko 8. Ilmanlaatuindeksit ja niiden luonnehdinta Indeksin arvo Ilmanlaatuluokka terveys- ja ympäristövaikutukset 5 hyvä ei todettuja terveysvaikutuksia lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51 75 tyydyttävä terveysvaikutukset hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76 1 välttävä terveysvaikutukset epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 11 15 huono terveysvaikutukset mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 151 erittäin huono terveysvaikutukset mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. indeksin arvo 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. indeksin arvo 35 7.1 Ilmanlaatu indekseillä määriteltynä Ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Kotkansaarella kattotasolla ilmanlaatu oli hyvä 93 % ja tyydyttävä 7 % vuoden päivistä. Rauhalan mittausasemalla ilmanlaatu oli hyvä 81 % ajasta ja tyydyttävä 16 % ajasta. Ilmanlaatuluokka määräytyi useimmiten hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien perusteella. Laadultaan välttävä ilma oli Rauhalassa neljänä päivänä; 16.1., 2.3., 12.4. ja 19.6. Huonoa se ei ollut yhtenäkään päivänä. Kotkansaarella kattotasolla ei ollut yhtään välttävän ilmanlaadun päivää. Vuoden 216 vuorokausi-indeksit on esitetty kuvissa 29-3. Vuorokausi-indeksit ovat kunkin vuorokauden korkeimpien tunti-indeksien keskiarvoja. 15 125 1 75 5 25 päivämäärä Kuva 29. Keskimääräiset vuorokausi-indeksit Kotkansaaren (13 m) mittausasemalla. 15 125 1 75 5 25 päivämäärä Kuva 3. Keskimääräiset vuorokausi-indeksit Rauhalan (3 m) mittausasemalla

36 Ilmanlaatu oli Rauhalan mittausasemalla välttävä, huono tai erittäin huono yhteensä 27 tunnin ajan ja Kotkansaarella kattotasolla 31 tunnin ajan. Rauhalassa välttävän ilmanlaadun tunteja oli hieman edellisvuotta enemmän, mutta toisaalta huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli vastaavasti aiempaa vuotta vähemmän. Syynä oli aiempaa vuotta lievempi katupölyjakso. Eniten heikentyneen ilmanlaadun tunteja oli katupölytilanteissa maaliskuussa. Korkein ilmanlaatuindeksin arvo oli Rauhalassa 183 (2.3.16), Kotkansaarella kattotasolla 129 (3.5.16). Korkeimman indeksin laukaisivat kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Heikentyneiden ilmanlaatutuntien ajoittuminen eri kuukausille on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Heikentyneiden ilmanlaatutuntien ajoittuminen eri kuukausille vuonna 216 v=välttävä, h=huono, eh= erittäin huono Rauhala Kotkansaari 13 m kuukausi v h eh v h eh tammikuu 45 7 9 helmikuu 4 maaliskuu 51 1 2 5 huhtikuu 43 11 5 toukokuu 27 1 6 3 kesäkuu 23 12 1 1 heinäkuu 13 2 1 elokuu syyskuu lokakuu marraskuu 15 3 1 joulukuu yhteensä 221 46 3 28 3 indeksin laukaisija PM 1 : 92 % NO 2 : 6 % TRS: 2 % PM 1 : 97 % TRS: 3 % 8 KATUPÖLY- JA MUUT POIKKEUKSELLISET ILMANLAATUTILANTEET Ilmanlaatu voi heiketä äkillisesti erilaisissa episoditilanteissa. Episodi on tilanne, jossa ilmansaastepitoisuudet kohoavat huomattavasti tavanomaista korkeammiksi. Niitä voivat aiheuttaa esim. keväinen katujen pölyäminen, heikkotuuliset inversiotilanteet, pienhiukkasten ja otsonin voimakkaat kaukokulkeumat ja laitosten poikkeukselliset päästötilanteet. Joskus erilaiset episodityypit voivat osua samaankin aikaan. Kotkassa pidempiaikaisia episoditilanteita on aiheutunut lähinnä keväisestä katupölystä ja rajantakaisten maastopalojen aiheuttamista pienhiukkasten kaukokulkeumista. Vuonna 216 ei esiintynyt pitkäkestoisia, voimakkaita pienhiukkasten kaukokulkeumia. Myös ilmanlaatua heikentäneitä heikkotuulisia inversiotilanteita oli vähänlaisesti. Selvimmin heikko tuuli ja kireä pakkanen vaikuttivat ilmanlaatuun tammikuun puolivälissä, kun lämpötila laski -2 asteen alapuolelle ja tuuli oli heikkoa. Kuvassa 31 on esitetty hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksien kohoaminen 15. 17.1.16.

17.3. 24.3. 31.3. 7.4. 14.4. 21.4. 28.4. PM 1 :n vuorokausipitoisuus (µg/m 3 ) 1: 5: 9: 13: 17: 21: 1: 5: 9: 13: 17: 21: 1: 5: 9: 13: 17: 21: PM 1 -pitoisuus (µg/m 3 ) 37 Rauhala PM1 Kotkansaari PM1 ws T 15 125-5 1 75 5-1 -15 lämpötila (aste) 25-2 -25 Kuva 31. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet 15. 17.1.16. T=lämpötila, ws=tuulen nopeus Katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat vuosittain, muun muassa kevään etenemisen ja sääolojen sekä talvihiekoituksen tarpeen ja hiekanpoiston etenemisen mukaan. Vuonna 216 Katupölytilanne oli edellisvuotta helpompi. Lumet alkoivat sulaa maaliskuun 2. viikolla Föhn-tuulen tuotua Suomeen lämmintä ilmaa. Aurinkoiset päivät ja tuuli kuivattivat sulat tien pinnat ja ensimmäiset merkit katujen pölyämisestä saatiin jo maaliskuun 18. päivänä. PM 1 :n vuorokausipitoisuudelle asetettu raja-arvotaso, 5 µg/m 3, ylittyi Rauhalan mittausasemalla 2.3. kuten monin paikoin muuallakin Suomessa. Toisen kerran pölyäminen nosti päätään huhtikuun 2. viikolla, mutta pölyäminen jäi lyhytaikaiseksi sään muututtua aiempaa epävakaisemmaksi ja sateisemmaksi. (kuva 32) Rauhala PM1 Kotkansaari PM1 PM1:n vrk-raja-arvo suhteellinen kosteus 1 75 5 25 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 suhteellinen kosteus (%) Kuva 32. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet 17.3. 3.4.16.

1: 3: 5: 7: 9: 11: 13: 15: 17: 19: 21: 23: TRS:n tuntipitoisuus (µgs/m 3 ) 38 Kaupunki aloitti hiekoitussepelin koneellisen poiston kevyen liikenteen väyliltä, linja-autoasemilta ja toreilta maaliskuun viimeisellä viikolla kun päivälämpötilat kohosivat selvästi plusasteiden puolelle. Sen jälkeen olivat vuorossa vilkkaamat keskusta-alueet. Asuntokatujen hiekanpoistoon päästiin huhtikuun loppupuolella. Sunilan tehtaan huoltoseisokkiin liittyneet päästöt näkyivät Rauhalan mittausasemalla kohonneina TRS:n pitoisuuksina erityisesti 15.11.16 (kuva 33). Prosessien pysäytys aloitettiin 14.11. ja takaisin normaaliajoon siirryttiin 16.11. alkaen. Varsinkin tehtaan alasajon aikana mitattiin huomattavasti tavanomaista tasoa korkeampia TRS:n hetkellispitoisuuksia. TRS:n tuntipitoisuus nousi korkeimmillaan 25 µgs/m 3 :iin ja lyhytaikaispitoisuus (2 min. keskiarvo) 52 µgs/m 3 :iin. 3 25 2 15 1 5 Rauhala TRS tuulen suunta 36 33 3 27 24 21 18 15 12 9 6 3 tuulensuunta (asteluku) Kuva 33. Hajutilanne 15.11.216 Rauhalassa.

39 9 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Ilmansaasteet ovat yksi merkittävimmästä ympäristöstä johtuvista terveysriskeistä. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat kuitenkin Euroopan pienimmästä päästä - Suomen ilmanlaatu on Euroopan parhaimmistoa. Myös Kotkassa ilmanlaatu on suurimman osan ajasta hyvä ja täällä ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä joko laskeneet tai pysyneet ennallaan. Kotkassa suurin osa ilman epäpuhtauksien päästöistä on peräisin teollisuudesta, satama-alueilta, energiantuotannosta ja liikenteestä sekä rajojen takaa leviävistä kaukokulkeumista. Tieliikenteen päästöosuudet ovat Kotkassa pienempiä kuin keskimäärin Suomessa. Matalan päästökorkeuden takia tieliikenteen suorat ja epäsuorat päästöt ovat kuitenkin tärkeitä ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä hengityskorkeudella, vilkasliikenteisillä taajama- ja satama-alueilla. Myös tulisijojen käyttö voi heikentää ilmanlaatua pientalovaltaisilla asutusalueilla. Energia- ja teollisuuslaitosten päästöt vapautuvat ilmaan korkealta, minkä vuoksi niiden vaikutukset hengitysilman laatuun ovat vähäisemmät kuin liikenteen aiheuttamien päästöjen. Laitosten päästöjen vaikutus näkyy selvimmin erilaisissa häiriötilanteissa kuten savukaasunpuhdistimien ohitustilanteissa ja laitosten alas- tai ylösajotilanteissa. Inversiotilanteissa ilmansaasteiden pitoisuuksia voivat kohottaa sekä liikenteen, laitosten että puunpolton päästöt. Näkyvin ilmanlaatua heikentävä tekijä Kotkassa, kuten muissakin Suomen kaupungeissa, on katupöly. Kehittyneiden hiekanpoisto- ja pölynsidontatekniikoiden sekä tehokkaan kunnossapidon ansiosta keväiset katupölypitoisuudet ovat olleet viime vuosina pienempiä kuin kymmenen vuotta sitten. Siitä huolimatta pitoisuudet voivat edelleenkin nousta ajoittain korkeiksi. Kotkan seudulle voi levitä kaukokulkeumia kaukaa rajojen takaa. Niistä esim. Itä- ja Keski-Euroopasta leviävät metsä- ja maastopalojen ja kulotussavujen sisältämät pienhiukkaset voivat heikentää ilmanlaatua merkittävästi. On arvioitu, että kaukokulkeumat aiheuttaisivat yli puolet pienhiukkasten pitoisuudesta. Voimakkaat kaukokulkeumat nostavat pienhiukkasten pitoisuuksia, mutta ne saattavat näkyä myös hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kohoamisena. Aiempina vuosina kaukokulkeumien aiheuttamat hiukkaspitoisuudet ovat nousseet Kotkassa pahimmillaan samalle tasolle kuin keskellä katupölyepisodia. Vuonna 216 ei esiintynyt voimakkaita kaukokulkeumatilanteita. Ilmanlaatu voi heiketä myös heikon tuulen ja vahvan inversiotilanteen seurauksena. Inversiotilanteessa erityisesti liikenteen päästöt, katupöly ja lämmityksestä aiheutuvat päästöt voivat kertyä lähelle maanpintaa, jolloin myös ilmanlaatu usein heikkenee. Inversiotilanteet muodostuvat useimmiten talvisin selkeän yön aikana. Vuonna 216 ilmanlaatuun vaikuttaneita inversiotilanteita esiintyi lähinnä tammikuussa, mutta niiden kokonaiskesto jäi lyhyeksi. Päästöissä pientä nousua ja laskua Rikin oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden ja hiukkasten päästöt vähenivät Kotkassa merkittävästi 198-luvun loppupuolella. Mussalon voimalaitosten lopetettua toimintansa vuoden 29 paikkeilla päästöjen väheneminen on tasaantunut. Nykyisin vuotuiset päästömäärät selittyvät lähinnä laitosten markkinatilanteesta johtuneilla tuotantotasomuutoksilla ja sääoloilla ja sitä kautta kunkin vuoden lämmitystarpeella.

4 VAHTI-järjestelmään raportoidut hiukkaspäästöt vähenivät noin 7 % ja rikin oksidien päästöt noin 15 %. Typenoksidipäästöt kasvoivat hivenen, noin 4 % edellisvuodesta. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt kasvoivat edellisvuodesta ollen suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 211. Liikenteen suorat pakokaasupäästöt vuodelta 215 olivat hiukkasten, rikin oksidien ja typenoksidien osalta 9 25 % pienemmät kuin vuonna 214. Liikenteen epäsuoria hiukkaspäästöjä, tienpinnoilta nousevan katupölyn määrää ja määrissä tapahtuneita muutoksia on sen sijaan vaikea arvioida. Katupöly kiusasi edellisvuotta lyhyemmän aikaa Ilmanlaadussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Poikkeuksen tekivät hengitettävät hiukkaset. Niiden pitoisuudet eivät ylittäneet vuorokausiohjearvoa toisin kuin vuonna 215. Ilmanlaadun heikkenemiseen liittyvät Kotkassa useimmiten keväinen katupöly, voimakkaat pienhiukkasten kaukokulkeumatilanteet ja talviaikana heikkotuuliset inversiotilanteet. Vuonna 216 ei esiintynyt laajoja kaukokulkeumaepisodeja, ilmanlaadun heikkenemiselle otolliset inversiotilanteet olivat lyhytkestoisia ja myös katupölykausi jäi edellisvuotta lievemmäksi. Ilmanlaatu luokittui Kotkan mittausasemilla hyväksi tai tyydyttäväksi yli 9 % mittausajasta. Tyydyttävän ilmanlaadun osuus oli kuitenkin jonkin verran suurempi kuin vuonna 215. Myös välttävän ilmanlaadun tunteja oli Rauhalassa enemmän kuin edellisvuonna, mutta toisaalta huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli aiempaa vähemmän. Ne aiheutuivat pääosin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunneista noin 6 % ajoittui vuoden ensimmäiselle kolmannekselle ja kolmannes kesäkaudelle. Lisäksi haisevien rikkiyhdisteiden kohonneet pitoisuudet heikensivät ilmanlaadun huonoksi kolmen tunnin ajaksi marraskuussa. Typenoksidit eivät ole Kotkassa enää nykyisin merkittävä ilmanlaatua heikentävä ilmansaaste. Eniten terveyshaittoja aiheuttavan typpidioksidin pitoisuudet olivat myös vuonna 216 ohje- ja raja-arvoja pienempiä. Pitoisuudet olivat liikennepainotteisella Rauhalan mittausasemalla suunnilleen edellisvuosien tasolla, keskimäärin kolmasosan tunti- ja vuosiraja-arvosta ja korkeimmillaan vajaat 65 % tunti- ja vuorokausiohjearvosta. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuussa, jolloin lämpötilan vuorokausivaihtelu voimakasta ja tuuli heikkoa tai lähes olematonta. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet jäivät myös vuorokausiohjearvoa pienemmiksi. Korkeimmillaan ne olivat viidesosan vuorokausiohjearvosta. Hajutuntien määrien muutokset olivat vähäisiä. Kotkansaaren mittausasemalla hajutunteja oli noin,2 % mittausajasta ja Rauhalassa noin,3 % mittausajasta. Eniten hajutunteja oli Rauhalassa marraskuussa. Hajut liittyivät Stora Enson Sunilan tehtaan huoltoseisokkiin. Kaiken kaikkiaan hajutuntien määrät ovat vuositasolla vähentyneet tuntuvasti. Suurimmat pudotukset tapahtuivat vuosina 24 26, jolloin myös Kotkamills Oy:n ja Stora Enso Oyj:n Sunilan tehtaan TRS-päästöt pienenivät merkittävästi. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet pysyivät voimassa olevien vuosi- ja vuorokausiraja-arvojen ja vuorokausiohjearvon alapuolella. Vuosikeskiarvopitoisuudet alittivat myös WHO:n vuosiohjearvon. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle asetettu raja-arvotaso (5 µg/m 3 ) ja samalla WHO:n vuorokausiohjearvo ylittyi neljänä päivänä Rauhalassa, kun edellisvuonna oli kymmenen ylityspäivää (raja-arvo ylittyy, mikäli ylityksiä on yli 35). Hiukkaspitoisuudet olivat varsinkin katupölykaudella huomattavasti pienempiä kuin edellisvuonna. Vuonna 216 katupölykausi ei ollut niin voimakas ja laaja-alainen kuin vuonna 215.

41 LÄHTEET 1. Sopimus alueellista ilmanlaadun tarkkailusta Etelä-Kymenlaaksossa vuosina 215 219. Allekirjoitettu 12/214. 2. Valtakunnallinen ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmä. Ilmapäästötiedot vuodelta 216. Luettu 4.4.217. 3. VTT. Suomen tieliikenteen päästöt ja energiankäyttö kunnittain vuonna 215. http://lipasto.vtt.fi/liisa/kunnat.htm Luettu 22.3.217. 4. Liikenteen energiankulutus ja pakokaasupäästöt. Vajaa viidennes energiasta liikenteeseen. https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/perustietoa_liikenteesta/liikent een_energiankulutus_ja_pakokaasupaastot Luettu 22.3.217. 5. Liikenteen päästöt ilmaan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. http://www.trafi.fi/tietopalvelut/arviointipalvelut/indikaattorit/ymparistoindikaattorit/liikenteen_ paastot_ilmaan. Luettu 22.3.217. 6. Ilmatieteen laitos. Tiedotearkisto: 217. Keski- ja Pohjois-Lapissa poikkeuksellisen lämmin vuosi. http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/291348664. 2.1.217. 7. Ilmastokatsaus. Säävuosi 216. 19.1.217. http://www.ilmastokatsaus.fi/217/1/19/cialisonline-html/ luettu 22.3.217 8. Ilmatieteen laitos, 216: Vuoden 216 säätiedot Kotka Rankin havaintoasemalta. Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus. 9. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta nro: 38/211. Annettu 2.1.211. 1. Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta nro: 48/1996. Annettu 19.6.1996. 11. WHO 26: Air quality Guidelines. Global Update 25. Particulate matter, ozone, nitrogen dioxide and sulfur dioxide. World Health Organization. 12. Ahlqvist, Minna 217. Mittaustuloksia Imatran mittausasemilta vuonna 216. Imatran kaupunki, ympäristö- ja tutkimusyksikkö. Sähköpostitiedonanto 14.3.217. 13. Kaski, N., Aarnio, P., Loukkola, K. ja Portin, H. 216: Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 215. HSY:n julkaisuja 6/216. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Helsinki 7.6.216 14. Ilmatieteen laitos. Ilmanlaatuportaali 217: Tarkistetut mittaustulokset. Vuositilastot. http://www.ilmanlaatu.fi/tarkistetut_tulokset/vuositilastot/215/vuosi_215.php Luettu 17.3.217 15. Lappi, Sari 21: Hajupäästön vaikutusten arviointi leviämislaskelmilla. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 4.5.21. Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Ilmatieteen laitos. 16. Arnold, M., 1995. Hajuohjearvojen perusteet. VTT Kemiantekniikka. VTT:n tiedotteita 1711. Espoo. Etelä-Kymenlaakson karttapalvelu. Kotkan kaupungin internetsivut. http://karttapalvelu.kotka.fi/ Värri, Eija 216: Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 215. Kotkan ympäristökeskus. Julkaisu 1/216.

42 Liite 1 Yleisimpien ilmansaasteiden mahdollisia terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä tärkeimmät päästölähteet ilmansaaste terveyshaitat suurina pitoisuuksina ympäristöhaitat tärkeimmät päästölähteet typen oksidit (NO ja NO 2) eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi (NO 2) aiheuttaa ja lisää hengitysteiden ärsytystä ja hengityselinoireita, voi myös lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten pakkaselle ja siitepölyille herkimpiä ovat astmaatikot ja yleensä iäkkäät sepelvaltimo- ja keuhkoahtaumatautia sairastavat, joilla voi heikentää keuhkojen ja sydämen toimintakykyä ja supistaa keuhkoputkia rehevöittää ja happamoittaa ekosysteemejä vaurioittaa kasvien lehtiä ja neulasia aiheuttaa korroosiota osallistuu alailmakehän otsonin muodostukseen. tie- ja alusliikenne energiantuotanto teollisuuden polttoprosessit Rikkidioksidi (SO 2) ärsyttää ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita ja astmaoireita happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita aiheuttaa korroosiota energiantuotanto alusliikenne Hengitettävät hiukkaset (PM 1) aiheuttaa viihtyisyyshaittoja herkimpiä ovat hengitystiesairaat, erityisesti astmaatikot ja lapset, joilla voi aiheuttaa nuhaa, yskää, kurkun ja silmien kutinaa ja hengitysoireita. lisää likaantumista ilmastovaikutukset tie- ja alusliikenne katupöly energiantuotanto teollisuuden polttoprosessit Pienhiukkaset (PM 2.5) aiheuttaa silmien, nenän ja kurkun ärsytysoireita tai lievää hengenahdistusta, myös terveillä puun pienpoltto kaukokulkeumat lisää erityisesti astmaatikoiden ja iäkkäiden sepelvaltimo- ja keuhkoahtaumatautia sairastavien hengitystie- ja sydänoireita lisää hengityselin- ja sydänsairauksista johtuvia sairaalakäyntejä ja kuolleisuutta Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) aiheuttaa viihtyisyyshaittoja ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua ja voi aiheuttaa hengenahdistusta, päänsärkyä ja pahoinvointia selluteollisuus öljynjalostus jätevesienkäsittely jätehuolto Alailmakehän otsoni (O 3) aiheuttaa nenän, kurkun ja silmien limakalvojen ärsytystä ja päänsärkyä, lisää astmaoireita voi pahentaa siitepölyjen aiheuttamia allergiaoireita aiheuttaa kasvillisuusvaurioita aiheuttaa korroosiota ilmastovaikutukset muodostuu ilmakehässä auringonvalon vaikutuksesta, typenoksidien ja haihtuvien hiilivetyjen reaktiotuotteena kaukokulkeumat Hiilimonoksidi eli häkä (CO) heikentää veren hapenkuljetuskykyä ja aiheuttaa sydän-verisuoniston hapenpuutetta osallistuu alailmakehän otsonin muodostukseen tieliikenne energiantuotanto työkoneet

43 Liite 2 (1/2) Laitosten rikkidioksidipäästöt v. 25 216. Yksikkö t/a. laitos 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Ahlstrom Glassfibre Oy 157 92 84 99 38 76 89 - - - - - HaminaKotka Satama Oy, Hamina 15 158 179 154 26 18 18 17 5 5 3 3 Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 3 3 2 2,1,7 1,3 1,9 1, 1,4 2,2,8 2,4 1,5 1,2 1, 1,,9,9 1,8,9 Haminakotka Satama Oy, Kotka 87 119 55 79 63 39 38 35 47 41 15 17 Mussalon Voima Oy 54 733 531 346 165 - - - - - Kotkamills Oy 9 4 19 132 46 135 89 6 76 6 5 37 Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas 39 53 48 21 16 42 67 58 54 45 63 53 Muut laitokset/kotka 11 8 17 23 6 Muut laitokset/hamina 45 28 45 3 1 1 1 6 6 6 1 <1* Kotkan laitokset yhteensä 846 148 755 72 336 295 286 156 18 95 129 11 Haminan laitokset yhteensä 195 186 224 157 36 28 19 23 11 11 13 4* Laitosten typenoksidipäästöt v. 25 216. Yksikkö t/a. Ilmoitettu NO 2 :na. laitos 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Ahlstrom Glassfibre Oy 415 367 367 396 11 169 4 5 4 4 4 4 HaminaKotka Satama Oy, Hamina 35 368 418 359 226 251 232 233 8 94 15 118 J. M. Huber Finland Oy 16 9 1 9 7 7 6 5 5 8 8 8 O-I, Karhulan Lasi Oy 37 194 161 95 41 - - - - - - - Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 241 299 241 278 19 238 6 276 57 26 59 211 64 191 6 175 59 163 53 176 56 Haminakotka Satama Oy, Kotka 541 714 619 719 611 6 541 533 581 54 487 554 Mussalon Voima Oy 457 1264 692 31 145 <1 - - - - - Kotkamills Oy 282 344 366 332 33 376 385 411 379 368 35 31 Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas 631 989 954 75 181 84 738 778 825 878 79 825 Muut laitokset/kotka 15 85 151 178 44 4 4 6 5 5 5 11 Muut laitokset/hamina 182 28 2 37 29 34 39 69 57 23 87 82 Kotkan laitokset yhteensä 343 4256 355 323 1731 2318 2387 28 245 234 1853 1936 Haminan laitokset yhteensä 547 585 628 45 262 291 276 38 142 126 199 28 Laitosten TRS-päästöt v. 24 216. Yksikkö t/a. Ilmoitettu rikkinä. laitos 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Kotkamills Oy 6 3 1 1 6 2 4 4 3 1,9,7 2, 4,9 Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas 13 11 6 5 3 1 4 5 3 4,2 5,3 4,9 5,8 Kotkan laitokset yhteensä 19 13 7 6 9 3 8 9 6 6,1 6. 6,9 1,7 Laitosten hiukkaspäästöt v. 25 216. Yksikkö t/a. laitos 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Ahlstrom Glassfibre Oy 28 25 41 41 27 36 2 2 2 2 1,5 1,6 HaminaKotka Satama Oy, Hamina 6 8 1 8 7 4 8 5,5 1,5 1,1 1,1 J. M. Huber Finland Oy 5 5 15 2 1 1 4 4 4,7,7,6 O-I, Karhulan Lasi Oy 37 13 1 7 3 - - - - - - - Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 4 7 4 8,3 1,5,2,5,3,5,3,5,2 1,5,2,6,2,2,3,7,3 HaminaKotka Satama Oy, Kotka 18 21 26 31 21 16 17 16 1 14 8 9 Mussalon Voima Oy 34 73 67 46 23 - - - - - Kotkamills Oy 14 34 39 24 32 25 46 17 18 18 17 1 Karhulan Valimo Oy 4 3 3 4 3 2 2 1 1 2 1,7 Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas 328 383 539 385 93 485 294 394 2 391 369 346 Muut laitokset/kotka 2 1 3 4 1 Muut laitokset/hamina 2 7 6 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Kotkan laitokset yhteensä 469 56 733 551 25 564 379 431 232 427 397 369 Haminan laitokset yhteensä 13 2 31 11 8 6 12 9 4 2 2 2 *) VAHTI-järjestelmän tiedot 4.4.217

44 Liite 2 (2/2) Laitosten fossiiliset hiilidioksidipäästöt v. 26 216. Yksikkö t/a. laitos 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Ahlstrom Glassfibre Oy 41 122 41 2 41 781 27 921 3 487 31 727 6761 6938 6734 6976 754 Haminakotka Satama Oy, 19 244 21 871 18 811 15 587 13 515 12 918 14 257 4744 5567 622 684 Hamina J. M. Huber Finland Oy 13 53 14 337 12 337 1 674 11 14 1 283 1 125 9736 8886 846 83 O-I, Karhulan Lasi Oy 34 19 16 73 15 933 7187 - - - - - - - Kotkan Energia Oy Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 165 977 136745 127 815 1 623 98 59 478 137 318 39 882 12 275 38 379 88 76 38 819 66 995 37 9 72 582 39 183 56 133 37 69 66 914 39 38 HaminaKotka Satama Oy, Kotka 35 891 3 835 37 416 31 598 31 619 3 97 3 634 37 56 3 931 27 832 31 761 Mussalon Voima Oy 649 552 3928 14 625 73 138 943 - - - - - Kotkamills Oy 252 766 27571 261 418 218 49 268 916 249 796 236 43 255 34 226 15 245 557 188775 Karhulan Valimo Oy 2863 2988 269 1693 2819 2754 2539 248 229 2253 1293 Stora Enso Oyj Sunila 54 387 54 35 45 234 17 27 55 881 53 834 52 912 54 899 51 87 42 74 31 871 Muut laitokset/kotka 28 752 32 259 34 87 3614 2148 165 2253 2153 4175 2126 897 Muut laitokset/hamina 36 156 41 449 26 218 21 187 24 836 16 49 26 565 26 225 13 42 21 32 1582* Kotkan laitokset yht. 1265419 89474 717 542 483 884 57 14 511 385 458 33 463 23 433 725 421 38 37663 Haminan laitokset yht. 68 93 77 657 57 366 47 448 49 365 39 25 5 947 4 75 27 855 35 712 396* * Laitosten biologiset hiilidioksidipäästöt v. 26 216. Yksikkö t/a. laitos 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 St1 Biofuels Oy Hamina 12 49 27 431 76 357 314 189 228 Kotkan Energia Oy, Hovinsaaren voimalaitos Hyötyvoimala 95 224 77 827 96 766 15166 6 426 93 139 35 48 117 29 35 492 116 248 36 563 117 34 35 692 99 87 38 177 12 376 35 49 18 633 38 44 Kotkamills Oy 347 412 31 532 299 715 22 614 279 734 257 568 245 247 234 847 258 994 278 491 256 395 Stora Enso Oyj. Sunila 931 647 826 683 728 249 22 996 839 955 822 295 767 922 731 753 85 716 85 23 85 229 Kotkan laitokset yht. 1374283 121542 112473 589 22 1 248 38 1 232 564 1 165 98 1 119 632 1 247 694 1 266 56 1 253 31 Haminan laitokset yht. 183 446 186 835 12 49 27 431 76 357 314 189 228 Tieliikenteen kuntakohtaiset päästöt ilmaan v. 26 215. Yksikkö t/a. kunta 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 rikkidioksidi (t/a) Haminan kaupunki.4.42.39.32.35,35,35,2,2,2 Kotkan kaupunki.6.62.6.56.59,59,55,4,4,3 Miehikkälän kunta.3.3.3.3.3,3,3 Pyhtään kunta.15.16.15.14.15,14,15,1,1,1 Virolahden kunta.15.17.17.14.15,15,15,1,1,1 yhteensä 1.3 1.4 1.3 1.2 1.3 1,3 1,2,8,8,7 typenoksidit (NO 2:na) Haminan kaupunki 3 39 285 22 222 214 22 212 28 179 Kotkan kaupunki 437 421 391 353 346 328 288 333 38 279 Miehikkälän kunta 24 23 23 2 19 19 18 17 16 13 Pyhtään kunta 125 12 18 96 95 89 88 5 15 67 Virolahden kunta 135 134 137 15 14 1 93 97 78 58 yhteensä 121 17 944 794 786 75 689 79 715 596 hiukkaset (t/a) Haminan kaupunki 14 14 13,5 11,2 11,3 1,8 1 6,6 6,2 5,1 Kotkan kaupunki 22 22 21,1 19,9 19,6 18,5 16 11,3 1,1 8,5 Miehikkälän kunta 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1,1 1,5,5,4 Pyhtään kunta 5,7 5,7 5, 4,9 4,9 4,6 4,5 1,5 2,8 1,9 Virolahden kunta 5,8 5,7 5,7 5, 4,7 4,5 4,3 2,6 2, 1,6 yhteensä 49 49 47 42 42 4 36 22,5 21,6 17,5 hiilidioksidi ekv (t/a) Haminan kaupunki 61 854 69 515 64 365 52 341 55 949 54 385 54 29 53 91 54 96 47 575 Kotkan kaupunki 99 96 15 946 1 626 92 52 96 34 91 957 85 556 89 744 85 526 77 921 Miehikkälän kunta 5532 5841 5697 5186 526 587 5125 4745 461 47 Pyhtään kunta 25 92 26 655 24 292 22 167 23 453 22 37 22 686 14 67 29 54 19 362 Virolahden kunta 25 418 27 611 26 87 21 99 23 241 22 779 22 616 23 419 19 847 15 769 yhteensä 217 82 235 568 221 787 194 24 23 883 196 515 19 12 185 885 193 934 164 697 Huom. LIPASTO-mallit uudistettiin perusteellisesti v. 213-215. Aiempien vuosien päästölukuja ei voi verrata suoraan vuosien 213 215 päästöihin.

45 Liite 3 (1/3) Merkittävimmät päästölähteet ja kiinteät ilmanlaadun mittausasemat pohjakartta/maanmittauslaitos lupanro. 43/KASU/7

46 Liite 3 (2/3) MITTAUSASEMAKUVAUS Aseman nimi: Kotkansaari (Kirjastotalo) Aseman tyyppi: kaupunki-tausta Osoite: Kirkkokatu 24 Ympäristö: kerrostalovaltainen kaupunkikeskusta-alue, keskustaliikennettä Koordinaatit: pohjoiskoordinaatti ( o N): 6.4655 itäkoordinaatti ( o E): 26.93893 Korkeus meren pinnasta: 25 m Näytteenottokorkeus: 13 m Lähimmät pistelähteet: Kotkamills Oy, etäisyys n. 1 m suunta E Kotkan Energia Oy, Hovinsaaren voimalaitos, etäisyys n. 11 m suunta NW Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas, etäisyys n. 26 m suunta NE Mittalaitteet: - Environnement AF-22M + TRS-konvertteri: SO 2 -ja TRS-analysaattori (UV-fluoresenssi) - Eberline FH 62 IR: PM 1 -analysaattori (β-säteilyn absorptio) - sääasema

47 Liite 3 (3/3) MITTAUSASEMAKUVAUS Aseman nimi: Rauhala (Rauhalan ala-aste) Aseman tyyppi: esikaupunki-teollisuus Osoite: Mällinkatu 1 A, Ympäristö: esikaupunkialue, lähellä teollisuutta, vieressä vilkas liikenne teollisuusalueelle Koordinaatit: pohjoiskoordinaatti ( o N): 6.51316 itäkoordinaatti ( o E): 26.94621 Korkeus meren pinnasta: 6 m Näytteenottokorkeus: 4 m Lähimmät pistelähteet: Stora Enso Oyj. Sunilan tehdas, etäisyys 21 m suunta S Kotkamills Oy, etäisyys n. 48 m suunta S Ahlstrom Glassfibre Oy, etäisyys n. 12 m suunta SW Kotkan Energia Oy, Hyötyvoimala, etäisyys n. 3 m suunta NW Karhulan valimo Oy, etäisyys n. 9 m suunta SW Mittalaitteet: - Environnement AF-22M + TRS-konvertteri: SO 2 -ja TRS-analysaattori (UV-fluoresenssi) - Environnement AC-31M: NO- ja NO 2 -analysaattori (kemiluminisenssi) - Eberline FH 62 IR: PM 1 -analysaattori (β-säteilyn absorptio)