ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu ERITTÄIN HUONO Joutsenon ilmanlaatuindeksi vuonna 1 Joutsenon keskusta KORVENKYLÄ MANSIKKALA IMATRA 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TEPPANALA TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu PULPIN KOULU KANGASSAARI PELKOLA RAJA SVETOGORSK PULP KESKUSTA SVETOGORSK JOUTSENO PALOLAITOS KOULUKESKUS ERITTÄIN HUONO Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 Rautionkylä 15 LAURITSALA HUONO KESKUSTA TIRILÄ ARMILA 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 LAPPEENRANTA HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu IHALAINEN Lappeenrannan ilmanlaatuindeksi vuonna 1 Lauritsala ERITTÄIN HUONO ERITTÄIN HUONO 15 HUONO 1 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lappeenrannan ilmanlaatuindeksi vuonna 1 LPR Keskusta Mitattavat komponentit TRS (Hajurikkiyhdisteet) SO (Rikkidioksidi) Nox (Typenoksidit) PM1 (Hengitettävät hiukkaset) PM,5 (Pienhiukkaset) TSP (Kokonaisleijuma) Laskeuma Säätiedot VÄLTTÄVÄ 5 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 1 mittausverkossa oli 19 mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsaannin ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Tässä raportissa Lappeenrannan Joutsenon tuloksia on käsitelty omana Joutsenon alueena. Mittauspisteet sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on vastannut Imatran kaupungin ympäristö- ja tutkimusyksikkö (aikaisemmin ympäristötoimi) yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa yli vuoden ajan. Vuonna 1 Etelä-Karjalan ilmanlaadun tiedonkeruuohjelma uusittiin. vuotta Imatran ilmanlaadun mittausyksikössä käytössä olleesta suomalaisesta Dilta-ohjelmasta luovuttiin ja siirryttiin Israelilaiseen Enview-ohjelmaan. Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 1 aikana enimmäkseen hyvä. Ilmanlaatua eniten heikensi keväinen katupölyajanjakso sekä heinä-elokuussa Venäjän maastopalojen savun leviäminen koko Etelä-Suomeen. Ilmatieteenlaitos ylläpitää valtakunnallista ilmanlaadun verkkopalvelua osoitteessa Verkkopalvelun sivuille päivittyy reaaliaikaisesti Suomen paikkakunnan ilmanlaatutiedot. Kuva 1: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin sivuilla on reaaliaikaista ilmanlaatutietoa paikkakunnalta ja 9 mittausasemalta. 1

3 . Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidin päästöjä (SO ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Typenoksideista typpidioksidi (NO ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Kokonaisleijumaa (TSP), hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja pienhiukkasia (PM,5) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta ja kaukokulkeumana. Kokonaisleijuma eli TSP on kooltaan alle,1 mm hiukkaset, hengitettävät hiukkaset eli PM1 on kooltaan alle 1 µm hiukkaset ja pienhiukkaset eli PM,5 on kooltaan alle,5 µm hiukkaset. Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kahdella sääasemalla. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista.

4 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan /9 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 3/11 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. PM,5:lle on lisäksi annettu WHO:n vuorokausiohjearvoon 5 µg/m³. Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp /9) mukaiset ohjearvot. Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO ) (µg/m³) NO+NO (µg/m³) Rikkidioksidi (SO ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) Hengitettävät (PM1) (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO yksikössä µg(no )/m 3) (Vnp 3/11) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (Vnp 3/11) - vuosi - vuorokausi (9 %-arvo/a) hiukkaset - vuorokausi (. suurin/kk) 7 Haisevat rikkiyhdisteet - vuorokausi (. suurin/kk) 1 (TRS) (µg(s)/m³) Taulukko : Valtioneuvoston asetuksen (3/11) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus (µg/m³) Typpidioksidi (NO ) (µg/m³) 1 tunti vuosi Sallittujen ylitysten määrä, kpl Ajankohta, jolloin pitoisuudet oltava rajaarvoa pienempiä Rikkidioksidi (SO ) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Pienhiukkaset (PM,5) 1 tunti tuntia tuntia 1 vuosi vuosi

5 . Imatran ilmanlaatutulokset 1 Imatran ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 1 enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatua ei mitattu Imatran mittauspisteillä lainkaan. Imatralla ilmanlaatu heikkeni eniten huhtikuussa keväisen katupölyajanjakson aikana, sekä heinä-elokuussa Venäjältä kantautuneiden maastopalosavujen aikana. Pelkolassa Rajan mittauspisteellä ilmanlaatua heikensi rajaliikenteen kasvattamat typpidioksidien pitoisuudet ja Svetogorskin tehtaan päästöt. Rautionkylässä ilmanlaatua heikensi pölypitoisuuksien lisäksi Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta Rautionkylään kantautuneet hajurikkiyhdiste- ja rikkidioksidipitoisuudet. Myös kaukokulkeuman mukana tulleet epäpuhtaudet heikensivät ilmanlaatua koko Imatran alueella..1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Valtioneuvoston antama TRS:n eli hajurikkiyhdisteiden ohjearvo ei ylittynyt Imatran mittauspisteillä vuonna 1. Rautionkylässä mitattiin suurin TRS:n pitoisuus, ja Pelkolassa Rajan mittauspisteellä mitattiin eniten TRS:n kohonneita pitoisuuksia. Pelkolan Rajan mittauspisteellä hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin 79 tuntia, Rautionkylässä 1 tuntia ja Mansikkalassa 1 tunti vuoden 1 aikana. Vuoden 1 Imatran ulkoilman TRS-yhdisteiden pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä viitenä vuotena, mutta pitoisuudet ovat selvästi pienentyneet viimeisen vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. µg(s)/m³ TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 19-1 Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na % Kuva : Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 19 1.

6 . Imatran rikkidioksidi (SO ) Rikkidioksidin pitoisuudet Imatran mittauspisteillä olivat vuonna 1 alle ohje- ja rajaarvojen. Imatran mittauspisteistä Rautionkylässä mitattiin vuoden 1 suurimmat pitoisuudet, kuitenkin Pelkolan Rajan mittauspisteellä mitattiin Imatran mittauspisteistä eniten kohonneita rikkidioksidin pitoisuuksia. Rautionkylän rikkidioksidin pitoisuuksiin vaikuttaa enimmäkseen Stora Enson Imatran tehtaiden päästöt ja Pelkolan Rajan pitoisuuksiin Svetogorskin tehtaan päästöt. Mansikkalan mittauspisteellä pitoisuuksia kasvattavat enimmäkseen lähiasutuksen päästöt. Lisäksi kaikilla mittauspisteillä pitoisuustasot kasvavat ajoittain kaukokulkeuman seurauksena. Imatralla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alle ohje- ja raja-arvojen ja 5 1. Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Pelkola 19-1 vuosikeskiarvo suurin 99%:n arvo µg/ m³ µg/ m³ Rautio vuosikeskiarvo 1 Pelkola raja vuosikeskiarvo 1 Pelkola max 99%tuntiarvo 1 Rautio max 99%tuntiarvo Kuva 3: Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina Imatran typpidioksidi (NO ) Vuonna 1 Imatran suurimmat NO -pitoisuudet mitattiin Mansikkalan ja Pelkolan mittauspisteellä. Pitoisuudet olivat suurimmillaan tammi- ja maaliskuussa. Pelkolan mittauspisteen pitoisuudet olivat suurempia kuin edellisenä vuonna rajaliikenteen vilkastumisen vuoksi. Vuoden 1 typpidioksidien pitoisuudet Imatralla olivat 3 - % ohje- ja raja-arvoista. Typenoksidien pitoisuuksille on tyypillistä ajallinen vaihtelevuus liikennemäärien mukaan varsinkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla sekä myös vuodenajan mukaan. Teollisuuden NO x -päästöt eivät näy mittauksissa yhtä selvästi kuin liikenteen päästöt. 5

7 . Imatran hiukkaset (PM1 ja PM,5) Imatralla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM1) kohosivat huhtikuussa kevätpölyepisodin aikana, sekä heinä-elokuussa Venäjältä kantautuneiden maastopalosavujen aikana. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ei ylittynyt Mansikkalan, Teppanalan eikä Rautionkylän mittauspisteillä. PM1 pitoisuudet olivat vuonna 1 hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena. µg/ m³ T eppanalan ja Mansikkalan PM1 Teppanala vuosikeskiarvo 1 Mansikkalan vuosikeskiarvo vuorokausiohjearvo 7 µg/ m³ Teppanalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Mansikkalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Kuva : Mansikalan ja Teppanalan PM1 vuosikeskiarvot ja ohjearvoon verrattavat pitoisuudet Vuonna 1 pienhiukkasia (PM,5) aloitettiin mitata Teppanalassa. WHO:n vuorokausiohjearvo ylittyi Teppanalan mittauspisteellä neljä kertaa heinä-elokuun aikana. PM,5 pitoisuustasoa kasvatti Suomeen kantautuneet Venäjän maastopalojen savut. PM,5:n vuoroka us ik esk iarvot v W H O :n vu orokau sio hjea rvo Kuva 5: Teppanalan PM,5 vuorokausikeskiarvot ja WHO:n ohjearvo 5 µg/m³.

8 .5 Imatran rikkilaskeuma Imatran laskeumapisteiden kokonaisrikkilaskeuma on pienentynyt kahdenkymmenen vuoden aikana. Pelkolan rikkilaskeuma ylitti valtioneuvoston tavoitetason edelleenkin. mg/m²/a Rikkilaskeuma tavoitetaso 3 mg/m Rautionkylä Pelkola Äitsaari Kuva : Imatran laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina Kuva 7: Imatran ilmanlaadun mittalaitteita: Rautionkylän mittauspisteen SO - analysaattorit ja TRS-konvertteri, ja laskeumakeräin. 7

9 5. Joutsenon ilmanlaatutulokset 1 Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Joutsenon ilmanlaatu oli vuonna 1 enimmäkseen hyvää. Huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Joutsenossa ilmanlaatua heikensi eniten kevätpölyajanjakso sekä heinä-elokuussa kaakkois-etelä tuulten aikana Etelä- Suomeen levinneet maastopalosavut. 5.1 Joutsenon hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 1 haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Joutsenossa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpilla 53 tuntia ja Palolaitoksen mittauspisteellä 9 tunti. Vuoden 1 TRS pitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena. Joutsenon Palolaitoksen ja Pulpin TRS-pitoisuudet µg(s)/ m³ % Palolaitos TRS vuosikeskiarvo Pulp TRS vuosikeskiarvo % Palolaitos TRS tuntika > 1 µg(s)/ m³ % Pulp TRS tuntika >1 µg(s)/ m³ Kuva : Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina

10 5. Joutsenon rikkidioksidi (SO ) Joutsenon rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 1 alle ohje- ja raja-arvojen. Joutsenon SO -pitoisuudet olivat Pulpilla pienempiä kuin edellisenä vuotena vuosikeskiarvo µg/ m³ raja-arvo µg/ m³ Rikkidioksidi: Pulp ja Palolaitos suurin 99% tuntiarvo µg/ m³ ohjearvo 5 µg/ m³ Pulp vuosikeskiarvo Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp 99% tuntiarvo Palolaitos 99% tuntiarvo Kuva 9: Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina Joutsenon hiukkaset (TSP ja PM1) Joutsenon hiukkaspitoisuudet olivat suurimmillaan kevätpölyepisodin aikana huhtikuussa ja heinä-elokuussa Venäjältä kantautuneiden maastopalosavujen aikana. Hengitettävien hiukkasten eli PM1 ohjearvo ei ylittynyt vuonna 1. Kokonaisleijuman eli TSP:n pitoisuudet olivat suurimmillaan toukokuussa ja heinäkuussa siitepölyaikana. TSP:n ohjearvo ei ylittynyt. 5. Joutsenon rikkilaskeuma Rikkilaskeuman tavoitetaso ei ylittynyt Joutsenon laskeumapisteillä vuonna 1. Rikkilaskeuma on pienentynyt kaikilla Joutsenon laskeuman määrityspisteillä viimeisten 1 vuoden aikana. mg/m²/a Rikkilaskeuma tavoitearvo 3 mg/m²/a Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso Kuva 1: Joutsenon laskeumapisteiden rikkilaskeuma vuosina

11 . Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 1 Vuonna 1 Lappeenrannan keskustan ilmanlaatu oli enimmäkseen hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi keväinen katupölyajanjakso ja Venäjän maastopalojen savu heinäelokuusta 1. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu oli enimmäkseen hyvää. Huonoja päiviä mitattiin neljä, ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Kuva 11: Keskustan mittauspiste on sijainnut Kauppahallin tiloissa kesäkuusta alkaen..1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteitä eli TRS:ää mitattiin Lappeenrannassa vuonna 1 kolmessa mittauspisteessä: Tirilässä, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. TRS:n ohjearvo ei ylittynyt vuoden 1 aikana. Tirilän ja Lauritsalan suurimmat TRS:n pitoisuudet mitattiin tuulensuunnan ollessa Kaukaan tehtaalta mittauspisteille päin, Ihalaisen suurimmat pitoisuudet tuulensuunnan ollessa Ihalaisen teollisuusalueelta mittauspisteelle päin. Yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja eli ns. hajutunteja mitattiin Tirilässä 5 tuntia, Lauritsalassa 1 tuntia ja Ihalaisessa yksi tunti. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana. Pitoisuustaso oli vuonna 1 hiukan edellisvuotta suurempi. 1

12 TRS: Tirilä ja Lauritsala µg(s)/m ³ Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ % Kuva 1: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina Lappeenrannan rikkidioksidi (SO ) Vuonna 1 rikkidioksidia mitattiin Lappeenrannan keskustassa ja Tirilässä. Rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 1 hiukan edellistä vuotta suuremmat. Pitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja raja-arvojen. SO -pitoisuudet kohoavat kovien pakkasten, tehtaiden toimintahäiriöiden sekä kaukokulkeumaepisodien aikana. vuosikeskiarvo µg/m³ Tirilän rikkidioksidi: suurin 99% tuntiarvo µg/m ³ Tirilä vuosikeskiarvo Tirilä suurin 99% tuntiarvo Kuva 13: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntikeskiarvot vuosina Tirilässä 199-1, 11

13 .3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO ) Vuonna 1 typpidioksidia mitattiin Keskustassa, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan pitoisuudet olivat vuonna 1 hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena, mutta pääpiirteittäin 15 vuoden aikana pitoisuustasossa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Ihalaisen pitoisuudet olivat suurempia kuin Keskustassa ja Lauritsalassa. Suurimmillaan pitoisuudet olivat tammikuussa. Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamuruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja alhaisen tuulennopeuden vaikutuksesta. Pitoisuudet olivat Keskustassa %, Lauritsalassa 33 9 % ja Ihalaisessa 5-7 % ohje- ja raja-arvoista.. Lappeenrannan hiukkaset (PM1 ja PM,5) Lappeenrannassa mitattiin vuonna 1 hengitettäviä hiukkasia (PM1) kolmessa pisteessä: Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. Pienhiukkasia (PM,5) mitattiin Tirilässä ja Keskustassa. Hiukkaspitoisuudet kohosivat Lappeenrannassa huhtikuussa kevytpölyajanjakson seurauksena sekä heinä-elokuussa Venäjän maastopalosavujen aikana. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ylittyi Ihalaisessa, Keskustassa ja Lauritsalassa huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM1) raja-arvo ei ylittynyt vuoden 1 aikana µg/m³ vrk-ohjearvo 7 µg/m³ Lpr:n Keskustan PM , Lauritsalan ja Ihalaisen PM1 7-1 Keskustan vuosikeskiarvo Lauritsalan vuosikeskiarvo Ihalainen vuosikeskiarvo Lauritsalan maks ts-vrkarvo Ihalainen maks ts-vrkarvo Keskustan maks ts-vrkarvo 199*) *) Kuva 1: Lappeenrannan keskustan hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ja vuosien suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 199 1, Lauritsalan ja Ihalaisen vuosikeskiarvot ja suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 7-1. Pienhiukkasten (PM,5) pitoisuuksien mittaus aloitettiin Lappeenrannassa kesällä Tirilässä ja Keskustassa. Vuonna 1 PM,5 pitoisuudet kohosivat heinä-elokuussa Venäjältä kantautuneiden maastopalosavujen aikana. Tirilän ja Keskustan pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa, suurimmillaan ne olivat 9 % WHO:n ohjearvosta. PM,5 pitoisuuksien vuosiraja-arvo 5 µg/m³ei ylittynyt vuonna 1. 1

14 Tirilän ja Keskustan pienhiukkasten PM,5 vuorokausikeskiarvot µg/m³ 3 WHO:n vrk-ohjearvo 5 µg/m³ Tirilä PM,5 Keskusta PM,5 1 helm maal huht touk kes hein elo syy loka marr joulu Kuva 15: Tirilän ja Keskustan mittauspisteiden pienhiukkaspitoisuuksien (PM,5) vuorokausikeskiarvot vuonna 1..5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikkilaskeumalle ylittyi Ihalaisen laskeumapisteellä. Tirilän rikkilaskeuma oli pienempi kuin tavoitetaso sekä pienempi kuin Etelä-Karjalan taustataso. Laskeuman vertailupiste sijaitsi Äitsaarella. Kaiken kaikkiaan Lappeenrannan laskeumapisteiden kuormitusmäärät ovat laskeneet viimeisen viidentoista vuoden aikana. Rikkilaskeuma mg/m²/a Tavoitetaso 3 µg/m³ Äitsaari Ihalainen Tirilä Etelä-Karjalan taustataso 3 / ³ Kuva 1: Lappeenrannan laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina

15 7. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 1 Vuonna 1 Svetogorskissa mitattiin ilmanlaatua yhdessä mittauspisteessä, joka sijaitsi Svetogorskin hotellin parkkipaikalla. Ilmanlaatu Svetogorskissa on parantunut vuosien varrella. Vuonna 1 mittalaitteita ei ollut Svetogorskin mittauspisteellä samassa laajuudessa kuin aikaisemmin. 7.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) TRS pitoisuudet olivat vuonna 1 hiukan suuremmat kuin kolmena edellisenä vuotena, mutta selvästi pienempiä kuin edellisinä 15 vuotena. Svetogorskin tehtaan prosessimuutokset ovat vähentäneet TRS päästöjä ilmaan. Mitattujen pitoisuuksien pienenemiseen vaikutti myös mittauspisteen sijaintipaikan muutos päiväkodin pihalta Svetogorskin hotellin parkkipaikalle vuonna 7. Vuoden 1 TRS pitoisuudet Svetogorskissa sivusivat Suomen valtioneuvoston TRS:n ohjearvoa, mutta ohjearvo ei ylittynyt. Suurimmat pitoisuudet mitattiin lokakuussa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin mittauspisteellä tuntia eli 3,1 % mittausajasta. 7 µg(s)/m³ TRS:n vuorokausikeskiarvot vuorokausi ohjearvo 1 µg(s)/m³ 1 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 17: Svetogorskin TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot yksikössä µg(s)/m³ ja tuntipitoisuuden 1 µg(s)/m³ylitykset prosentteina vuosina Svetogorskin rikkidioksidi (SO ) Svetogorskissa ei mitattu rikkidioksidia vuonna 1 toimintakuntoisen mittalaitteen puuttumisen vuoksi. Rikkidioksidia mitattiin Svetogorskissa 199. Pitoisuudet pienenivät vuoteen mennessä vuoden 199 tasosta Svetogorskin tehtaan prosessimuutosten ansiosta. 1

16 7.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO ) Typpidioksidipitoisuudet Svetogorskissa eivät ylittäneet Suomen ohje- eikä raja-arvoja. Vuonna 1 pitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena. Typpioksidien pitoisuudet Svetogorskissa vaihtelivat 3-51 % ohje- ja raja-arvoista. µg/m³ 1 Typpidioksidin vuorokausikeskiarvot vuorokausiohjearvo 7 µ g/m³ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1: Svetogorskin mittauspisteen typpidioksidin vuorokausikeskiarvot vuonna Svetogorskin hiukkaset (PM1) Svetogorskissa ei mitattu hiukkaspitoisuuksia vuonna 1 toimintakuntoisen mittalaitteen puuttumisen vuoksi. Hengitettävienhiukkasten pitoisuuksia mitattiin Svetogorskssa Suomen valtioneuvoston ohjearvo ylittyi Svetogorskissa vuosina 1999 ja vuonna 7. 15

17 . YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 1 mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Keväisen katupölyajanjakson lisäksi ilmanlaatua merkittävästi heikensi myös heinäelokuussa kaakkois- ja etelätuulilla koko Etelä-Suomeen kantautuneet maastopalojen savut. Myös marraskuussa alueella oli kevätpölyajanjakson kaltainen pölyjakso, jolloin teille liukkauden estoon levitetty hiekka nousi tuulen ja liikenteen vaikutuksesta ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi edelleenkin Imatran Pelkolassa ja Lappeenrannan Ihalaisessa. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ongelmana ovat joka keväinen katupölyajanjakso sekä ajoittain edelleenkin hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Kaukokulkeumaepisodit heikentävät alueen ilmanlaatua aika ajoin. Ilmatieteenlaitos alkoi ylläpitämään huhtikuussa 7 valtakunnallista verkkopalvelua ilmanlaatuportaali, jonka sivuilta on mahdollista seurata Etelä-Karjalan ja kaiken kaikkiaan Suomen kunnan ilmanlaatutietoja reaaliaikaisesti ( Uutisvuoksessa julkaistaan ilmanlaatuindeksitiedotetta tiistain ja lauantain lehdissä. Etelä-Saimaassa indeksi julkaistaan ajoittain torstain lehdissä. Imatran seudun ympäristötoimen ilmanlaadunvalvonnan kotisivuilta on luettavissa Etelä-Karjalan vuosiraportit vuodelta alkaen ( Kuva 19: Etelä-Karjalan mittausverkon uusi Israelilainen Enview - tiedonkeruuohjelma. 1

18 Yhteystiedot: Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö Tainionkoskentie IMATRA puh: 1 731, [email protected] 17