Ympäristöohjelma 2013 2016 Sivistystoimen toimiala
Sisällysluettelo Päämäärät, joille ohjemassa asetetaan tavoitteet vuoteen 2016... 4 Ohjelman seuranta ja raportointi... 6 Sivistystoimen ympäristöryhmä... 6
Ympäristöohjelma 2013 2016 Vantaan kaupungin strategisissa tavoitteissa on viime vuosina noussut vahvasti esiin ympäristöjohtaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Vuodesta 2010 alkaen kaupungin arvot ovat olleet kestävä kehitys, innovatiivisuus, ja yhteisöllisyys. Sivistystoimen toinen ympäristöohjelma on laadittu vuosiksi 2013 2016. Ohjelma toteuttaa kaupunkitasoisessa strategiassa asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Taustalla kulkevina tavoitteina ovat luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ekologisesti kestävä kehitys näkyy sivistystoimessa ympäristötietoisuutena ja ympäristövastuullisuutta toteuttavana toimintakulttuurina. Sivistystoimen toimialan tehtävänä on opetuslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Sivistystoimi huolehtii kaupungin asukkaiden varhaiskasvatus-, opetus-, kirjasto-, liikunta, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden järjestämisestä. Toimialan palvelujen piirissä on päivittäin noin 40 000 lasta ja nuorta. Vakinaista henkilökuntaa toimialalla on vuoden 2013 alussa n. 5600 henkilöä. Vantaalaisissa kirjastoissa kävi 1 310 275 henkilöä vuonna 2012. Toimijoiden suuresta määrästä johtuen myös toiminnan ympäristövaikutukset ovat merkittävät kaupunkitasoisesti mitattuna. Toimialan järjestämää toimintaa ylläpidetään yli 200 kiinteistössä, joissa päivittäin kulutetaan huomattava määrä energiaa, tuotetaan jätettä ja tehdään erilaisia hankintoja. 3
Päämäärät, joille ohjemassa asetetaan tavoitteet vuoteen 2016 Sivistystoimen ympäristöohjelman päämäärinä ovat ympäristöjohtamisen vakiinnuttaminen osaksi johtamisjärjestelmää, ympäristötietoisuuden lisääminen ja ylläpitäminen sekä energia- ja materiaalitehokas toiminta. Ympäristöjohtaminen on osa sivistystoimen ja sen yksiköiden strategiaa, arvoja ja toimintakulttuuria. Ympäristöjohtaminen tarkoittaa toimialan, tulosalueen tai yksikön johtamista siten, että toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset huomioidaan päätöksenteossa. Yksiköissä toimitaan ympäristövastuullisesti ja ympäristökasvatus on osa jokapäiväistä toimintaa. Esimiehen sitoutuminen on perusedellytys toiminnan onnistumiselle. Esimiehen perustehtävään kuuluu ympäristöjohtaminen, myös osana henkilöstöjohtamista ja -rekrytointia. Esimiehen vastuualueeseen kuuluu ympäristöasioiden näkyvyys arjessa ja ympäristöviestinnässä. Esimies mahdollistaa yhteistyössä henkilöstön asiakkaiden osallistamisen ympäristövastuulliseen toimintaan. Ohjelmakauden aikana luodaan toimintamalli henkilöstön ympäristövastuulliselle toiminnalle. Uutta henkilökuntaa palkattaessa otetaan rekrytointitilaisuudessa keskustelunaiheeksi ympäristöasiat. Uudet työntekijät perehdytetään ympäristötoimintaan ja asiasta keskustellaan vuosittain tulosja kehityskeskusteluissa. Vastuullisesta ja vaikuttavasta ympäristötoiminnasta voidaan palkita yksilöitä, ryhmiä ja / tai yksiköitä. Ympäristötietoisuudella tarkoitetaan ympäristöä koskevien tietojen, arvojen, asenteiden ja toiminnan muodostamaa kokonaisuutta. Se on tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, mihin ihmisen ja ympäristön suhde ja vuorovaikutus perustuvat. Henkilöstön ympäristöosaamista lisäämällä vahvistetaan työntekijöiden valmiuksia toimia ympäristöystävällisesti työpaikoilla. Ympäristöteemoja käsitellään koulutuksissa ja yksiköiden henkilöstöpalavereissa. Toimintayksikön vuosikelloon päivitetään ympäristöön liittyviä teemapäiviä ja tapahtumia. Tulosalueet tukevat yksiköitä osallistumaan Vihreä Lippu toimintaan ja/tai tavoittelemaan muita ympäristösertifikaatteja. EkoTeko kilpailu on väline motivoida yksiköitä ympäristövastuulliseen toimintaan. Lähes kaikissa sivistystoimen yksiköissä on koulutettu ekotukihenkilö ja määrää tullaan kasvattamaan ohjelmakaudella. Ekotukitoiminnalla vahvistetaan henkilöstön ympäristötietoisuutta ja sen mukaista konkreettista toimintaa. Ekotukihenkilöiden osaamista ja motivaatiota ylläpidetään yhteisillä koulutuksilla ja säännöllisellä tiedottamisella. Luonto- ja ympäristökasvatuksella voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja valintoihin aikuisina. Lapset ja nuoret osallistetaan ympäristötoimintaan mm. EkoTeko-kilpailulla. Päiväkotien lähimetsätilanne on kartoitettu v. 2010. Tuloksena oli, että kolmea päiväkotia lukuun ottamatta kaikilla päiväkodeilla on lähietäisyydellä metsäalue, jota he voivat käyttää päivittäin. Tällä ohjelmakaudella kartoitetaan koulujen lähiluontoalueet ja niiden käyttöaste ja -mahdollisuudet opetuksessa. 4
Energiantehokkuudella tarkoitetaan sähkön, lämmön, ja lämpimän veden käyttöön liittyvää säästöä. Energiansäästö toteutuu energiankäyttöä tehostamalla, turhaa kulutusta karsimalla sekä sähkö- ja lämpöhäviötä minimoimalla. Kaupungin sähkönkulutus on vuosien saatossa ollut jatkuvassa nousussa ja samalla myös sähkölaitteiden määrä mm. kouluissa on kasvanut. Valojen ja sähkölaitteiden sammuttaminen ovat yksinkertaisia toimenpiteitä sähkönkulutuksen vähentämiseen. Sisälämpötilasuositus on +21 C plus miinus yksi aste. Liian lämmin sisäilma kuivattaa ihoa ja limakalvoja. Erityisesti lämmintä vettä kannattaa säästää, koska veden lämmittäminen vaatii energiaa. Sivistystoimi kannustaa yksiköitään energiatehokkuuteen tulouttamalla osan rahallisesta säästöstä takaisin yksiköille. Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana. Jätelain mukaan ensisijaista on jätteen määrän vähentäminen. Syntyvien jätteiden määrään ja laatuun voi vaikuttaa jo ostopäätöstä tehdessä. Lisäksi tulee pyrkiä kierrättämään syntyvät jätteet uusiokäyttöön tai lajittelemaan ensisijaisesti raaka-aineeksi ja toissijaisesti energiantuotantoon. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Paperin kulutuksen vähentäminen säästää luonnonvaroja ja energiaa. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän sähköiseen viestintään sekä lisätä kaksipuolista kopiointia. Paperinkulutuksen seurantajärjestelmä otetaan käyttöön ohjelmakaudella. 5
Ohjelman seuranta ja raportointi Vuodelle 2013 asetetut tavoitteet ovat sitovia, seuraaville vuosille ja koko ohjelmakaudelle asetettuja tavoitteita tarkennetaan vuosittain ohjelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä. Toimialan ympäristöohjelman toteuttamisen konkreettiset tavoitteet toimenpiteineen ja mittareineen on esitetty liitteenä olevassa tuloskortissa. Sivistystoimen johtoryhmä käsittelee ympäristöohjelman kokouksessaan huhtikuussa 2013 ja opetuslautakunta ja vapaa-ajan lautakunta hyväksyvät sen huhtikuussa 2013. Ympäristöohjelman toteuma raportoidaan vuosittain molemmille lautakunnille ja toimialan johtoryhmälle. Toimialan ympäristötyöryhmä seuraa ja arvioi säännöllisesti ohjelman toteutumista. Sivistystoimen ympäristöryhmä Sivistystoimen johtoryhmä on nimennyt työryhmän laatimaan toimialalle ympäristöohjelman. Toimialan työryhmään on nimetty edustajia kaikilta tulosalueilta. Työryhmän jäsenet 1.4.2013: Sanna Ahjoniemi, opettaja, perusopetuksen tulosalue Mia Eriksson-Pulkkinen, opetustoimen suunnittelija, svenskspråkig service Laura Heikkilä, talous- ja hallintopalveluiden tulosalue Anne Kaarna, kuraattori, kulttuuripalveluiden tulosalue Eira Kasper, rehtori, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue Klaus Kojo, opettaja, svenskspråkig service Leena Lahtinen, päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen tulosalue Annika Lemola, kirjastonhoitaja, kirjasto- ja tietopalveluiden tulosalue Teea Markkula,, sivistystoimi, työryhmän puheenjohtaja Ulla Nurmi, opetustoimen suunnittelija, perusopetuksen tulosalue Mervi Pykäläniemi, päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuksen tulosalue Taina Saarenpää, nuorisoasiainpäällikkö nuorisopalveluiden tulosalue Ulla Saastamoinen, toimialasihteeri, työryhmän sihteeri Markku Tiusanen, kalastusteknikko, liikuntapalveluiden tulosalue Jaakko Turpeinen, opetustoimen suunnittelija, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue Vuokko Vänskä, opetusalajohtaja, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue 6
Ympäristöjohtaminen osaksi toimintakulttuuria Ympäristöjohtaminen on osa yksikön strategiaa, arvoja ja toimintakulttuuria. Ympäristöjohtaminen tarkoittaa yksikön johtamista siten, että toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset huomioidaan päätöksenteossa. Yksikössä toimitaan ympäristövastuullisesti ja ympäristökasvatus on osa jokapäiväistä toimintaa. tavoite aikataulu vastuu seuranta raportointi 1.1 Esimiehet vastaavat ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamisesta tulosalueellaan / yksiköissään. tavoitetaso, toimenpide/mittari 1.1.1 Ympäristöohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen osana toimialan ja tulosalueiden vuosittaista toiminnan suunnittelua (tuloskortit) 1.1.2 Ympäristöohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä toteutetaan suunnitelmallisesti kirjaamalla ne yksikön tuloskorttiin / lukuvuosisuunnitelmaan / työsuunnitelmaan lähtötaso v. 2012 1.1.1 Ympäristöohjelman tavoitteita on sisällytetty kaikkien tulosalueiden tuloskortteihin 1.1.2 Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen ja lukioiden lukuvuosisuunnitelmissa on ympäristö / kestävän kehityksen osio. Varian tuloskortissa on ympäristöosio. koko ohjelmakausi koko ohjelmakausi tulosaluejohtajat ja tulosaluejohtajat, esimiehet ja 1.2 Esimiesten ympäristöjohtamisen osaamista lisätään 1.1.3 Kunta- ja yksikkötason opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmissa on kirjattuina tulosalueen / yksikön ympäristötoiminta 1.1.4 Navigointien tai auditointien yhteydessä arvioidaan ympäristötavoitteiden toteutuminen. 1.2. Ympäristöasioita sisällytetään esimiesten koulutuksiin vähintään kerran vuodessa 1.1.3 Varhaiskasvatuksen kuntatason suunnitelmassa v. 2012 on kestävä kehitys kirjattuna. Ympäristöasioiden kirjauksia vaihtelevasti päivähoitoyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten yksikkötasoisissa opetussuunnitelmissa. 1.1.4 Suomenkielisten koulujen navigoinneissa lv. 2012-2013 arvioitu kestävän kehityksen toteutumista. 1.2. Varhaiskasvatuksen esimiesten kehittämispäivässä, perusopetuksen rehtorikokouksissa ja Varian opetusalajohtajien kokouksessa on käsitelty ympäristöasioita vähintään kerran lukuvuoden 2012-2013 aikana. koko ohjelmakausi koko ohjelma-kausi koko ohjelmakausi esimiehet, tulosaluejohtajat tulosaluejohtajat,, henkilöstö-päällikkö 7
1.3 Henkilöstön kannustaminen ympäristövastuulliseen toimintaan 1.3.1 Työnhakijan ja yksikön ympäristötoiminta keskusteluaiheena rekrytointitilanteessa. 1.3.2 Uudet työntekijät perehdytetään toimialan ja yksikön ympäristötoimintaan. 1.3.1 Ympäristötoiminta ei ole ollut keskustelun aiheena rekrytointitilanteessa. 1.3.2 Sivistystoimen henkilöstön yleisessä perehdytyskoulutuksessa on ollut ympäristöosio vuodesta 2011 alkaen. Yksikkötason perehdytyksessä ympäristötoimintaan perehdytys on ollut satunnaista. V 2014> pilotointi nimetyissä yksiköissä, 2016 käytössä kaikissa rekrytoinneissa. V.2014 > pilotointi nimetyissä yksiköissä, 2016 käytössä koko toimialalla., henkilöstöpäällikkö, esimiehet, henkilöstöpäällikkö, esimiehet 1.3.3 Ympäristöasiat tulos- ja kehityskeskustelujen teemaksi. 1.3.4 Osa ympäristötoiminnasta saadusta rahallisesta säästöstä kohdennetaan henkilöstön palkitsemiseen (yksilön tai ryhmän). 1.3.3 Ympäristöasiat eivät ole olleet teemana tulos- ja kehityskeskusteluissa. 1.3.4 Ympäristötoiminnasta palkitseminen on ollut satunnaista. V.2014> pilotointi, 2016 käytössä koko toimialalla. V.2014>pilotointi, v. 2016 käytössä koko toimialalla., henkilöstöpäällikkö, esimiehet tulosaluejohtajat, henkilöstöpäällikkö, esimiehet 1.4 Sisäisen ja ulkoisen ympäristöviestinnän kehittäminen 1.4.1 Tehdään internet- ja intrasivustot (Avaimeen), jossa ympäristöohjelmaan ja ympäristökasvatukseen liittyvät materiaalit. 1.4.1 Sivuja ei ole tehty. 2013 1.4.2 Ympäristöviestinnässä toteutetaan sivistystoimen viestintäsuunnitelmaa ja kaupungin ympäristöviestintäsuunnitelmaa. 1.4.3 Kartoitetaan sosiaalisen median käyttöä ympäristöviestinnässä. 1.4.4 Jaetaan ja levitetään yksiköiden ja yksilöiden kehittämiä ja toteuttamia ympäristöideoita. 1.4.2 Ympäristöviestintää toteutettu suunnitelmallisesti, mutta ollut lähinnä henkilöstölle viestintää. 1.4.3 Sosiaalista mediaa ei ole käytetty toimialan ympäristöviestinnässä. 1.4.4 Ympäristöideoita levitetty satunnaisesti. koko ohjelmakausi 2014 > koko ohjelmakausi, viestintäpäällikkö, viestintäpäällikkö, viestintäpäällikkö 1.5 Asiakasryhmien ja yhteistyökumppaneiden osallistaminen ympäristötoimintaan. 1.5 Tulosalueet määrittelevät miten asiakkaat osallistetaan ympäristövastuulliseen toimintaan. Tulosalueille suunnattu kysely. 1.5 Osallistaminen ei ole ollut suunnitelmallista. 2014-2015 tulosaluejohtajat, 8
Ympäristötietoisuus vahvistuu Ympäristötietoisuudella tarkoitetaan ympäristöä koskevien tietojen, arvojen, asenteiden ja toiminnan muodostamaa kokonaisuutta. Se on tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, mihin ihmisen ja ympäristön suhde ja vuorovaikutus perustuvat. tavoite mittarin tavoitetaso v. 2016 aikataulu vastuu seuranta raportointi 2.1 Henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen 2.1.1 Ohjelmakaudella toteutetaan kaksi EkoTeko -kilpailua. EkoTeko kilpailuun osallistuvien yksiköiden määrä vrt. edellisiin kilpailuihin. 2.1.1 Edellisellä ympäristöohjelmakaudella toteutettu kaksi EkoTeko-kilpailua. Ensimmäiseen osallistui 52 yksikköä ja toiseen 31 yksikköä. lukuvuosi 2013 2014 ja lukuvuosi 2015 2016 2.1.2 Henkilöstökoulutuksissa ympäristöteemoja. Henkilöstökoulutusten määrä, joissa ympäristöteemoja. 2.1.2 Vuonna 2012 ympäristöteemoja on käsitelty varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja Varian henkilöstölle suunnatuissa koulutuksissa. Lisäksi on koulutettu toimistosihteereitä ja kouluavustajia. Koulutustilaisuuksia yhteensä 18. Uuden henkilökunnan perehdytyskoulutuksessa on ollut ympäristöosio vuodesta 2010. koko ohjelmakausi, henkilöstöpäällikkö 2.2 Ekotukitoiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen 2.1.3 Tulosalueet mahdollistavat taloudellisella tuella päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten osallistumisen Vihreä Lippu toimintaan tai muun sertifikaatin hakemiseen. Vihreä Lippu tai muun sertifikaatin saaneiden yksiköiden määrä kasvaa vrt. vuoteen 2012. 2.2.1 Ekotukihenkilöiden määrä / yksikkö. 2.1.3 Vihreä Lippu osallistumismaksut maksettu keskitetyistä määrärahoista vuosina 2011 ja 2012. Vihreä Lippu päiväkoteja 1, kouluja 4 ja lukioita 1. Varia hakee Kestävän kehityksen sertifikaattia vuodelle 2015, työ alkanut v. 2012. 2.2.1 Kaikissa päivähoitoyksiköissä, kouluissa, lukioissa ja Varian opetuspisteissä on koulutettu ekotukihenkilö. Yhdestä ruotsinkielisestä päiväkodista ja muutamasta pienestä kirjastosta puuttuu ekotukihenkilö. Kuudessa koulussa on kaksi ekotukihenkilöä, kolmessa koulussa kolme. Kahdessatoista päivähoitoyksikössä on kaksi ekotukihenkilöä ja yhdessä päivähoitoyksikössä on kolme ekotukihenkilöä. (tilanne 3/2103) koko ohjelmakausi koko ohjelmakausi tulosaluejohtajat esimiehet 2.3 Lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistaminen 2.2.2 Ekotukihenkilöiden jatkokoulutuksiin osallistuvien määrä. 2.2.3 Arvioidaan ekotukitoimintaa, kysely ekotukihenkilöille ja esimiehille. 2.3.1 Kartoitetaan koulujen ja oppilaitosten lähimetsät / viheralueet. 2.3.2 Tehdään opas viheralueista, lähimetsistä ja muista opetuskäyttöön soveltuvista lähialueella sijaitsevista luontokohteista. 2.2.2 Ei ole järjestetty jatkokoulutuksia. 2.2.3 Kyselyä ei ole toteutettu vuosina 2010-2012 2.3.1 Päiväkotien lähimetsäkartoitus tehty v. 2011. Koulujen lähimetsäkartoitus aloitettu syksyllä 2012. 2.3.2 Opasta ei ole aiemmin tehty. koko ohjelmakausi 2015 2013 2016 yhteistyössä ympäristökeskuksen yhteistyössä ympäristökeskuksen yhdessä maton toimialan 9
Energia- ja materiaalitehokkuus paranee Energiantehokkuudella tarkoitetaan sähkön, lämmön, polttoaineiden ja lämpimän veden käyttöön liittyvää säästöä. Energiansäästö toteutuu energiankäyttöä tehostamalla, turhaa kulutusta karsimalla sekä sähkö- ja lämpöhäviötä minimoimalla. Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. tavoite mittarin tavoitetaso v. 2016 aikataulu vastuu seuranta raportointi 3.1 Energiankulutuksen vähentäminen 3.1.1 Sähkön kulutuksen vähentäminen. Nimetään lukuvuosittain yksiköt, jotka osallistuvat tuetusti sähkönkulutuksen vähentämiseen. 3.1.1 EkoTeko kilpailun aikana lv. 2009-2010 säästettiin sähköä 175 000 kwh. Lukuvuotena 2012 2013 sähkön säästö hankkeessa mukana 10 kiinteistöä. 2013 > yhdessä tilakeskuksen 3.1.2 Lämpöenergian kulutuksen vähentäminen. Sisätilalämpötila 21 astetta. 3.1.3 Veden kulutuksen vähentäminen. Veden virtaaman pienentäminen. 3.1.2. Sisälämpötila vaihtelee kiinteistöittäin ja jopa saman kiinteistön eri tiloissa. 3.1.3 Veden kulutuksen vähentämiseen ei ole opastettu systemaattisesti. Ekotukihenkilöidenkoulutuksessa asiaa on käsitelty. 2014> 2015> yhdessä tilakeskuksen yhdessä tilakeskuksen 3.2 Materiaalitehokkuus 3.1.4 Ekotukihenkilöt seuraavat energian kulutusta Teho Web:n kautta ja tiedottavat siitä yksikössään. 3.2.1 Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys. Yksiköiden jätekatoksissa tarkoituksenmukaiset jäteastiat. Toteutetaan jätemäärien seurantaa yhteistyössä Hsy:. 3.1.4. Kaikilla ekotukihenkilöillä on tunnukset Teho Web:iin v. 2013 keväällä. 3.2.1 Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat saaneet jäteastioita mm. energiajakeelle. Joissakin päiväkodeissa jätekatoksen koko rajoittaa jätteiden lajittelua. jatkuva koko ohjelmakausi yhdessä tilakeskuksen 3.3 E aineistojen käytön lisääminen kirjastoissa 3.2.2 Biojätteen määrän vähentäminen. Eko- Teko kilpailun v. 2013-2014 teemana ruoka ja ruokailu. 3.2.3 Paperinkulutuksen vähentäminen. Seurantajärjestelmätoimivaksi, jotta voidaan mitata, leasing koneiden ominaisuuksiin kulutuslukema. 3.3.1 Hankitaan kysyntää vastaava kokoelma. 3.3.2 Toteutetaan käytettävyydeltään hyvin toimiva jakeluratkaisu. 3.2.2 Biojätteen määrää ei ole systemaattisesti mitattu, yksittäiset koulut tehneet mittauksia. 3.2.3 Paperikulutuslukemia ei ole saatavilla toimialatasoisesti. 3.3.1 3.3.2 2013-2014 2014-2016 yhdessä Vantaan Tilapalvelut oy:n ja muiden ruokapalvelujen tuottajien yhdessä hankintakeskuksen 2014> kirjastopalveluiden johtaja 10
Julkaisija Sivistystoimi 2013 Teksti Teea Markkula Kannen kuva Teea Markkula Ulkoasu Anitta Mäkinen Taitto Heidi Hölttä Kuvitus Jokiniemen koulun oppilaat
Vantaan kaupunki Sivistystoimi Asematie 6 A