KIRJALLINEN KYSYMYS 802/2001 vp Oikeus erityispäivärahaan tupakansavulle altistuttaessa Eduskunnan puhemiehelle Tupakkalaissa ja siihen liittyvissä säädöksissä ympäristön tupakansavun on katsottu aiheuttavan syöpävaaraa ja muita terveydellisiä riskejä. Säädöksissä on lähdetty parantamaan työntekijöiden työturvallisuutta ja kiinnitetty erityistä huomiota riskialttiisiin ryhmiin. Raskaana olevia naisia ei saa velvoittaa työhön, jossa altistutaan tupakansavulle. Tutkimukset osoittavat, että altistuminen tupakansavulle pienentää lapsen syntymäpainoa. Äidin voimakas altistuminen voi johtaa keskenmenoon tai aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen. Mahdollisuudet altistua ympäristön tupakansavulle ovat suurimmat ravintola-alan työpaikoissa. Velvollisuus arvioida tupakansavulle altistumisen taso kuuluu työnantajalle. Mikäli työnantaja ei pysty tarjoamaan savutonta työtä, työntekijällä on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen erityispäivärahaan. Tupakansavulle ei ole määritelty raja-arvoja. Monien työterveyshuollon asiantuntijoiden käsityksen mukaan merkittävä altistuminen voidaan osoittaa normaalein aistein havaittuna. Nyt kuitenkin on tullut esille tapauksia, joissa Kansaneläkelaitoksen paikallisviranomaiset ovat tehneet kielteisiä päätöksiä, jotka koskevat raskaana olevan hakijan oikeutta erityispäivärahaan. Hakemusten käsittelyajat vaihtelevat ja useat kielteiset päätökset ovat johtaneet pitkiin valitusprosesseihin. On myös tapauksia, joissa hakija on joutunut taloudelliseen ahdinkoon ja tilanne on johtanut toimeentulotuen hakemiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että pikaisesti saadaan Kansaneläkelaitoksen paikallistasolle koko maahan yhteneväiset ohjeet erityispäivärahaoikeudesta tupakansavulle altistuttaessa, että erityispäivärahahakemukset ja mahdolliset valitukset käsitellään nopeasti ja että raskaana oleville naisille turvataan heille laissa säädetyt oikeudet? Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2001 Rakel Hiltunen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rakel Hiltusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 802/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että pikaisesti saadaan Kansaneläkelaitoksen paikallistasolle koko maahan yhteneväiset ohjeet erityispäivärahaoikeudesta tupakansavulle altistuttaessa, että erityispäivärahahakemukset ja mahdolliset valitukset käsitellään nopeasti ja että raskaana oleville naisille turvataan heille laissa säädetyt oikeudet? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Sairausvakuutuslain 23 g :n mukaan raskaana olevalle vakuutetulle suoritetaan erityisäitiysrahaa, jos hänen työtehtävänsä tai työolonsa vaarantavat hänen tai sikiön terveyden. Edellytyksenä on, että vakuutetulle ei voida järjestää muuta työtä siten kuin työsopimuslain 2 luvun 3 :n 2 momentissa tai merimieslain 29 :n 2 momentissa tarkoitetaan ja vakuutettu joutuu tämän vuoksi olemaan poissa työstä. Työsopimuslain mainitussa pykälässä säädetään työnantajan velvollisuudesta siirtää raskaana oleva työntekijä raskauden ajaksi muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin, jos hänen työtehtävänsä ja työolonsa vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa. Erityisäitiysrahasta säädettiin ensimmäisen kerran heinäkuun alusta 1991 voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella. Hallituksen esityksen (HE 207/1990 vp) mukaan erityisäitiysrahan tarkoituksena on, että työntekijä voisi erityisäitiysrahan turvin jäädä erityisäitiysvapaalle ennen äitiysrahakauden alkua, mikäli tehtäviä ei voida vaihtaa. Hallituksen esityksen mukaan erityisäitiysvapaasta ei saisi kuitenkaan muodostua yleistä äitiysvapaan varhennusta. Erityisäitiysrahajärjestelmän tarkoituksena on, että ensisijaisena tavoitteena on poistaa vakuutetun työtehtävistä tai työoloista vaaraa aiheuttava tekijä. Mikäli tämä ei ole kohtuudella mahdollista, tulee työntekijä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan siirtämään muihin tehtäviin. Mikäli nämä toimenpiteet eivät ole mahdollisia, on vakuutetulla laissa säädetyissä tilanteissa oikeus erityisäitiysrahaan. Vakuutetun tulee esittää erityisäitiysrahaa hakiessaan työnantajan todistus siitä, ettei työntekijää ole voitu sijoittaa muihin tehtäviin. Työtehtävien tai työolojen sairausvakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla vaaralliseksi toteamiseen tarvitaan työnantajan työterveyshuoltoa toteuttavan lääkärin työpaikkaselvitykseen perustuva lausunto, tai milloin tällaisen saaminen hankaluudetta ei ole mahdollista, muun työolot tuntevan lääkärin lausunto. Käytännössä erityispäivärahaoikeuden selvittäminen silloin, kun hakemus perustuu ympäristön tupakansavulle altistumiseen, on aiheuttanut joitakin tulkintaongelmia. Ympäristön tupakansavulle altistuminen on oikeuttanut erityisäitiysrahaan 1.7.2000 lukien, eikä lain tulkinta kaikissa tilanteissa ole vielä vakiintunut. Sairausvakuutuslain 49 :n perusteella kansaneläkelaitoksen tehtävänä on muun muassa antaa ohjeet korvausten hakemisesta ja asioiden kä- 2
Ministerin vastaus KK 802/2001 vp Rakel Hiltunen /sd sittelemisestä paikallistoimistoissa. Kansaneläkelaitos on ohjeistanut paikallistoimistoja erityisäitiysrahaa koskevilla etuusohjeilla sekä normaaliin tapaan yksittäisiä hakemustapauksia sähköpostiohjeistuksella. Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosasto on lisäksi huhtikuussa 2001 järjestänyt aluekeskustensa asiantuntijoiden kanssa yhteisen työkokouksen, jossa keskusteltiin myös ympäristön tupakansavusta ja pyrittiin löytämään mainitussa asiassa yhteisiä tulkintalinjauksia. Vakuutetulla on aina oikeus valittaa kansaneläkelaitoksen yksittäistä etuusasiaa koskevasta päätöksestä laissa säädetyille muutoksenhakuviranomaisille. Sairausvakuutuslain 51 :n mukaan muutoksenhakueliminä sairausvakuutusasioissa toimivat sosiaalivakuutuslautakunnat ja tarkastuslautakunta. Muutoksenhakuelinten tehtävänä on valvoa, että kansaneläkelaitoksen päätökset ovat lain mukaisia. Näillä keinoilla varmistetaan muun muassa se, että raskaana oleville naisille turvataan heille laissa säädetty oikeus erityisäitiysrahaan. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa miten vakuutettujen oikeus erityisäitiysrahaan toteutuu heinäkuun alussa 2000 tapahtuneen lain muutoksen seurauksena ja ryhtyy tarvittaessa asian edellyttämiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Rakel Hiltunen /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 802/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att man snabbt skall få enhetliga anvisningar till Folkpensionsanstaltens lokalnivå i hela landet om rätten till särskild dagpenning när det gäller exponering för tobaksrök och för att ansökningarna om särskild dagpenning och eventuella besvär skall behandlas snabbt och för att de rättigheter som ges gravida kvinnor i lagen skall tryggas? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 23 g sjukförsäkringslagen betalas särskild moderskapspenning till en försäkrad som är gravid, om hennes arbetsuppgifter eller arbetsförhållanden äventyrar hennes eller fostrets hälsa. En förutsättning är att det för den försäkrade inte kan ordnas annat arbete på det sätt som avses i 2 kap. 3 2 mom. arbetsavtalslagen eller 29 2 mom. sjömanslagen och att hon av den orsaken måste vara borta från arbetet. I den ovan nämnda paragrafen i arbetsavtalslagen föreskrivs om arbetsgivaren skyldighet att flytta en gravid arbetstagare för graviditetstiden till andra uppgifter som är lämpliga med beaktande av hennes arbetsförmåga och yrkesskicklighet, om hennes arbetsuppgifter eller arbetsförhållanden äventyrar hennes eller fostrets hälsa och riskfaktorn inte kan elimineras i arbetet eller arbetsförhållandena. Om den särskilda moderskapspenningen stadgades första gången i en ändring av sjukförsäkringslagen som trädde i kraft fr.o.m. juli 1991. Enligt regeringens proposition (RP 207/1990 rd) är avsikten med den särskilda moderskapspenningen att arbetstagaren med hjälp av den särskilda moderskapspenningen skall kunna få särskild moderskapsledighet innan moderskapspenningperioden börjar, om hon inte kan flyttas till andra uppgifter. Enligt regeringens proposition får dock den särskilda moderskapsledigheten inte bli en allmän tidigareläggning av moderskapsledigheten. Syftet med systemet med särskild moderskapspenning är att i första hand eliminera riksfaktorer i arbetet eller arbetsförhållandena. Om detta inte är möjligt på ett rimligt sätt, skall man i mån av möjlighet försöka flytta arbetstagaren till andra uppgifter. Om dessa åtgärder inte är möjliga, har den försäkrade i de situationer som föreskrivs i lag rätt att få särskild moderskapspenning. Den försäkrade skall när hon ansöker om särskild moderskapspenning förete ett intyg från arbetsgivaren över att det inte har varit möjligt att flytta arbetstagaren till andra uppgifter. För att arbetsuppgifterna eller arbetsförhållandena skall kunna konstateras vara farliga på det sätt som avses i sjukförsäkringslagen behövs ett utlåtande som baserar sig på en arbetsplatsundersökning av den läkare som sköter företagshälsovården hos arbetsgivaren, eller, om det inte möjligt, ett utlåtande av en annan läkare som känner arbetsförhållandena. I praktiken har utredandet av rätten till särskild moderskapspenning orsakat vissa tolkningssvårigheter när det har rört sig om expone- 4
Ministerns svar KK 802/2001 vp Rakel Hiltunen /sd ring för tobaksrök i omgivningen. Exponering för tobaksrök i omgivningen har gett rätt till särskild moderskapspenning fr.o.m. 1.7.2000 och tolkningen av lagen har ännu inte blivit vedertagen i alla situationer. Enligt 49 sjukförsäkringslagen är folkpensionsanstaltens uppgift bl.a. att meddela anvisningar om hur ersättning skall sökas och ärendena handläggas vid lokalbyrån. Folkpensionsanstalten har instruerat lokalbyråerna genom s.k. förmånsanvisningar gällande särskild moderskapspenning samt på normalt sätt genom att ge anvisningar per e-post i fråga om enskilda ansökningar. Folkpensionsanstaltens avdelning för hälsovård och utkomstskydd har dessutom i april 2001 ordnat ett gemensamt arbetsmöte med experterna vid kretscentralerna där man också diskuterade tobaksrök i omgivningen och försökte finna en gemensam tolkningslinje i den aktuella frågan. De försäkrade har alltid rätt att anföra besvär över beslut i enskilda förmånsärenden hos den besvärsinstans som föreskrivs i lag. Enligt 51 sjukförsäkringslagen är socialförsäkringsnämnderna och prövningsnämnderna rättsmedelsinstanser i sjukförsäkringsärenden. Besvärsinstansernas uppgift är att övervaka att folkpensionsanstaltens beslut är lagenliga. Med dessa medel säkerställer man bl.a. att gravida kvinnor garanteras den rätt till särskild moderskapspenning de har enligt lag. Social- och hälsovårdsministeriet följer hur de försäkrades rätt till särskild moderskapspenning förverkligas till följd av den lagändring som genomfördes i juli 2000 och vidtar vid behov de åtgärder som saken kräver. Helsingfors den 27 juni 2001 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5