KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS RUUTANAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, HONKATIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.1.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 768 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE RUUTANA KORTTELIT OSA KORTTELIA 7024 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Honkatie, Ruutana Jaettava tontti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 8.1.2015 KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahtia. Valmisteluaineistosta kuultiin osallisia vuoden 2016 alussa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä keväällä ja tuli hyväksyttäväksi huhtikuussa 2016. 2.2 Asemakaava Kaavalla muutetaan ohjeellista tonttijakoa, rakennusaloja ja rakennusoikeutta uuden rakennuspaikan muodostamiseksi. Alueen käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Rakennusoikeuden määrä sovitetaan tonttikokoon ja alueen rakennuskantaan. Alueen omaleimainen rakennettu ympäristö voidaan edelleen säilyttää. Uusi rakennuspaikka tulee olevan rakennuksen takapihalle, eikä se vaikuta häiritsevästi Honkatien yhtenäiseen ja arvokkaaseen ympäristökuvaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteutusvastuu on maanomistajalla. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Jaettava tontti Ilmakuva lähialueesta. Muutettava tontti sijaitsee Ruutanassa Lokomon omakotialueella, joka muodostettiin tehdastyöväestöä varten Pohjanmaan radan varteen sotien jälkeisen asutustoiminnan aikana. Luonnonympäristö Alueen ympäristö on puutarhamainen. Maaperä on rakentamiselle sovelias.
Rakennettu ympäristö Alue on rakennettu hyvin yhtenäisesti 1950-luvun puolivälissä pääosin ns. AAtaloista, joita valmistettiin Ahlströmin tehtaalla Antti Ahströmin ja Alvar Aallon ideoiden ja suunnitelmien pohjalta. Lokomon alueelle pystytettiin kaikkiaan yli 50 saman sarjan tyyppitaloa. Maanomistus Maa-alue on yksityisen omistama. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueella on voimassa 1990-luvun puolivälissä laadittu asemakaava, jossa on ollut tavoitteena alueen alkuperäisen luonteen säilyttäminen ja varovaisen täydennysrakentamisen mahdollistaminen. Jaettava tontti 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve juontuu omakotitonttien puutteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat Maanomistajat Alueen asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka) Kangasalan Vesi-liikelaitos
Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan valmisteluaineistosta kuultiin naapureita ja osallisia viranomaisia tammikuussa 2016. Kangasalan Vesi -liikelaitos 18.1.2016 Ei huomautettavaa. Yhdyskuntatekniikka 18.1.2016 Toteutus-otsikon alta puuttuu hulevesien käsittelyä koskeva teksti. Rakennusvalvonta 8.2.2016 Ei huomautettavaa. Kommenttien vaikutus suunnitelmaan: Hulevesiteksti on lisätty selostukseen. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 29.2. 14.3.2016. Siitä saatiin seuraavat lausunnot: Rakennustarkastaja, 24.03.2016 Asemakaavan muutos jakamalla kiinteistö mahdollistaa täydennysrakentamisen alueen toteutuneeseen rakentamistapaan soveltuvalla tavalla kerrosluvun ja kattokulman osalta. Kaavamääräykset noudattavat alueella muutoin olemassa olevaa asemakaavaa. Kaava mahdollistaa olemassa olevien rakennusten säilyttämisen. Muutoin rakennusvalvonnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi ollut tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tontin jakaminen kahtia. Lisäksi tavoitteena on säilyttää alueen arvokas rakennettu ympäristö ja Honkatien ympäristökuva. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös 8.1.2016 Luonnos nähtävillä 29.1.2016 asti. Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 16.2.2016 Asemakaavaehdotus nähtävillä 29.2. 14.3.2016 Asemakaavan hyväksyminen kaavoituslautakunnassa 19.4.2016 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava mitoitetaan yhdelle uudelle asunnolle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudisrakentamisen sopeutuminen ympäristöön varmistetaan samoilla kaavamääräyksillä kuin alueella nytkin on voimassa.
5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Tontit ovat omakotitalojen korttelialuetta AO. Tonttien pinta-alat ovat 749 ja 991 m 2. Tonteille merkitään rakennusoikeutta asuinrakennuksille 180 krs-m 2 ja talousrakennuksille 40 m 2. Kerroslukumerkintänä on kummallakin tontilla I u1/3. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Tiivistäminen rakennetulla alueella on yhdyskuntarakenteen kannalta edullista. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia luontoon. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Rakennettuun pihapiiriin sisältyvät kulttuuriarvot voidaan säilyttää, mikä edistää asukkaiden tyytyväisyyttä. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä yksityistaloudellisia vaikutuksia. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavassa säilytetään voimassa olevan kaavan määräykset, jotka tähtäävät rakennuksen sovittamiseen ympäristön arvokkaaseen vanhaan rakennuskantaan.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva uudisrakennuksista. Korttelia suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Alueella ei ole sadevesiverkostoa. Ennen rakennusluvan myöntämistä rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan. KANGASALA 19.4.2016 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen