Asiakirjatyyppi YVA-ohjelma Päivämäärä 4.11.2013 HEDET-BJÖRKLIDEN TUULIVOIMAHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Päivämäärä 4/11/2013 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Jouni Laitinen, Jonas Lindholm Viite 1514680 Ramboll Ruukintie 54 60100 SEINÄJOKI +358 20 755 7611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
PROKON WIND ENERGY FINLAND OY HEDET-BJÖRKLIDEN TUULIVOIMAHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA SISÄLTÖ ESIPUHE 1 YHTEYSTIEDOT 1 TIIVISTELMÄ 2 1. JOHDANTO 5 2. HANKKEESTA VASTAAVA 6 3. HANKKEEN KUVAUS 6 3.1 Hankkeen yleiskuvaus 6 3.2 Hankkeen vaihtoehdot 6 3.2.1 Vaihtoehto 0 (VE0) 6 3.2.2 Vaihtoehto 1A (VE1A) 6 3.2.3 Vaihtoehto 1B (VE1B) 7 3.2.4 Vaihtoehto 2 (VE2) 7 3.3 Sähkönsiirto 9 3.3.1 Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto 9 3.3.2 Sähkönsiirto valtakunnanverkkoon 9 3.4 Tuulivoimapuiston rakenteiden kuvaus 10 3.4.1 Tuulivoimalaitosten vaihtoehtoisia perustamistekniikoita 12 3.4.2 Rakennus- ja huoltotiet sekä sähköasema 12 3.5 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin 14 3.6 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 14 3.7 Hankkeen suhde suunnitelmiin ja ohjelmiin 15 3.7.1 Ilmasto ja ilmastonmuutoksen ehkäisy 15 3.7.2 Luonnonsuojelu 15 3.7.3 Alueidenkäyttö 16 3.7.4 Melun ohjearvot 17 4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 17 4.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet 17 4.2 Arvioinnin tarpeellisuus 17 4.3 Arviointimenettelyn vaiheet 17 4.4 YVA menettelyn osapuolet 18 4.5 Kansalaisten osallistuminen 18 4.6 Suunnitteluryhmä 18 4.7 Seurantaryhmä 18 4.8 Yleisötilaisuudet ja tiedottaminen 19 4.9 YVA-menettelyn aikataulu 19 4.10 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa 20 5. HANKEALUEEN NYKYTILAN KUVAUS 20 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 20 5.1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö 20 5.1.2 Asutus, loma-asutus ja virkistyskäyttö 20 5.1.3 Liikenne 22 5.1.4 Maa-alueiden omistus 25 5.1.5 Kaavat ja kaavoitustilanne 26 5.1.6 Yleiskaava 28 5.2 Maisema ja kulttuuriympäristö 33 5.2.1 Maisema 33 5.2.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet 34 5.2.3 Muinaisjäännökset 37 5.3 Luonnonympäristö 37 5.3.1 Maa- ja kallioperä 37 5.3.2 Pohjavedet 38 5.3.3 Pintavedet 39 5.3.4 Kasvillisuus 40 5.3.5 Linnusto 41
PROKON WIND ENERGY FINLAND OY HEDET-BJÖRKLIDEN TUULIVOIMAHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 5.3.6 Muu huomionarvoinen eläimistö 43 5.3.7 Luonnonsuojelualueet 44 5.3.8 FINIBA-alueet 45 5.3.9 Tuulisuus 46 6. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTI- MENETELMÄT 47 6.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset 47 6.2 Vaikutusten arvioinnin päävaiheet ja vaikutusalueen rajaus 48 6.3 Vaikutusten ajoittuminen 49 6.4 Vaikutukset ilmastoon ja ilmaan 50 6.5 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen 50 6.6 Vaikutukset maa- ja kallioperään 51 6.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 51 6.8 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön 51 6.8.1 Kasvillisuus ja luontotyypit 51 6.8.2 Linnusto 52 6.8.3 Muu eläimistö 54 6.9 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin 55 6.10 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön 55 6.11 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöihin ja muinaisjäännöksiin 56 6.12 Melu- ja varjostusvaikutukset 57 6.13 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 61 6.14 Vaikutukset liikenteeseen 61 6.15 Arvio ympäristöriskeistä 62 6.16 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot 62 6.17 Vaikutusten seuranta 62 6.18 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa 62 7. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET 62 7.1 Kaavoitus 62 7.2 Rakennusluvat 63 7.3 Sähkömarkkinalain mukainen rakentamislupa 63 7.4 Voimajohtoa koskevat tutkimus- ja lunastusluvat ja lunastusmenettely 63 7.5 Muut rakentamista koskevat luvat 63 7.6 Ympäristölupa 64 7.7 Lentoestelupa 64 7.8 Liittymissopimus sähköverkkoon 64 7.9 Sopimukset maanomistajien kanssa 64 7.10 Natura-arviointi 64 8. LÄHTEET 64
1 ESIPUHE PROKON Wind Energy Finland Oy on käynnistänyt selvitykset tuulivoimapuiston rakentamiseksi Närpiön Hedet-Björkliden alueelle. Hankealue sijoittuu noin 18 kilometriä Närpiön keskustaajaman pohjoispuolelle, Ylimarkun ja Rangsbyn kylien väliselle metsäalueelle. Hankealue koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, joista itäpuolisin Hedet on kooltaan noin 10 km 2 ja länsipuolisin osa-alue Björkliden noin 5 km 2. Voimaloiden lukumäärä hankealueella on enintään yhteensä 28 kpl. Tuulivoimaloiden yksikköteho on alustavasti 3 MW eli puiston kokonaiskapasiteetti olisi noin 84 MW. Voimaloiden suunniteltu napakorkeus on 142 metriä ja roottorin halkaisija 116,5 metriä. Hankkeesta toteutetaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Samanaikaisesti arvioinnin kanssa laaditaan tuulivoimaalueen osayleiskaavaa. Arvioinnin aikana valmistuvat selvitykset palvelevat YVA:n lisäksi alueen kaavoitusta. Tähän ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan on koottu suunnitelma Närpiön Hedet-Björkliden alueelle sijoittuvan sisämaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy, PROKON Wind Energy Finland Oy toimeksiannosta. YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: PROKON Wind Energy Finland Oy Postiosoite: Yrittäjänkatu 13, 65380 VAASA Yhteyshenkilöt: Michael Sandberg, puh. 0400-469049 sähköposti: m.sandberg@prokon.net Yhteysviranomainen: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Postiosoite: PL 77, 67101 Kokkola Yhteyshenkilöt: Päivi Saari, puh. 0295 028 031 sähköposti: paivi.saari@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy Postiosoite: Ruukintie 54, 60100 SEINÄJOKI Yhteyshenkilö: Ville Yli-Teevahainen, puh. 040 590 4286 sähköposti: ville.yli-teevahainen@ramboll.fi
2 TIIVISTELMÄ Hanke ja hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavana PROKON Wind Energy Finland Oy, joka suunnittelee maksimissaan 28 tuulivoimalan rakentamista Närpiön Hedet-Björkliden alueelle. Yhtiön strategisena tavoitteena on harjoittaa ympäristöystävällistä sähköntuotantoa ja vastata omalta osaltaan asetettuihin uusiutuvan energian lisäämistavoitteisiin. Valtioneuvoston 6.11.2008 hyväksymän Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulisi rakentaa seuraavan noin kymmenen vuoden jaksolla noin 2 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomeen tulisi rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää. Tuulivoima on ekologisesti erittäin kestävä energiantuotantomuoto, koska energian lähde on uusiutuva ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin. Tuulivoimaloiden käytöstä ei synny hiilidioksidia eikä muita ilmansaasteita. Hankealue Hankealue sijoittuu noin 18 kilometriä Närpiön keskustaajaman pohjoispuolelle, Ylimarkun ja Rangsbyn kylien väliselle metsäiselle selännealueelle. Hankealue koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, joista itäpuolisin Hedet on kooltaan noin 10 km 2 ja länsipuolisin osa-alue Björkliden on noin 5 km 2. Hankealueen läheisyyteen sijoittuva asutus on keskittynyt itäpuoliseen Närpiönjokilaaksoon Ylimarkkuun ja länsipuoliseen Rangsbyyn peltoalueiden liepeille. Lisäksi pienimuotoista asutuskeskittymää on mm. hankealueen eteläpuolella Ängsbyssä ja pohjois- ja luoteispuolella Ömossassa sekä Pettersborgissa. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista sijaitsee yksi asuinrakennus (etäisyys 940 m). Lisäksi yksi vapaa-ajan asunto sijaitsee alle kilometrin päässä suunnitelluista voimaloista (etäisyys 800 m). Hankealueen läheisyydessä sijaitsevia kyliä ovat Ängsby, Ömossa, Ylimarkku ja Rangsby. Kahden kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee noin 180 asuinrakennusta ja 8 vapaa-ajan asuntoa. Hankealueella tai sen ympäristössä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu Maalahteen-Mustasaareen (Övermalax- Åminne), jonne on yli 30 kilometriä matkaa. Maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi luokiteltu Närpiönjoen kulttuurimaisema avautuu hankealueen itä- ja kaakkoispuolella vajaan kilometrin päässä. Närpiönjokilaakossa kulkeva Adolf Fredrikin postitie välillä Närpiö Ylimarkku Pirttikylä (Vaasantie 6760) on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Lähimmät Natura-2000 alueet ovat Risnäsmossen (SCI, FI0800020), jonka etelärajaus sijaitsee noin 1,1 kilometrin päässä koillisessa lähimmistä voimaloista ja Hinjärvi (SPA ja SCI, FI0800059), jonka etelärajaus sijaitsee noin 3,3 kilometriä lähimpien voimaloiden pohjoispuolella. Muut Natura 2000-alueet ja luonnonsuojelualueet ovat yli kymmenen kilometrin päässä hankealueesta. Hankealueella sijaitsee yksi muinaisjäännös. Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu aluevarauksia. Hedet -nimisen osa-alueen halki on merkitty pyöräilyreitti Korsnäsvägeniä pitkin. Parhaillaan Pohjanmaalla on meneillään Vaihekaava 2, joka päivittää kokonaismaakuntakaavan tuulivoima-alueet. Vaihekaava 2:n kaavaluonnos on ollut nähtävillä 16.1. 17.2.2012 ja kaavaehdotus 11.3-9.4.2013. Hedet- Björkliden tuulivoima-alue sisältyy vaihekaava 2:sessa oleviin tuulivoima-alueisiin. Itse hankealueella ei ole voimassa olevaa yleis-, osayleis- tai asemakaavaa. Sähkönsiirto Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulivoima-alueelle rakennettavalle sähköasemalle toteutetaan maakaapelein. Maakaapelit kaivetaan maahan vähintään noin 0,7 metrin syvyyteen ja ne sijoitetaan pääasiassa rakennettavien huoltoteiden yhteyteen. Sähkönsiirrossa tuulivoimapuistosta valtakunnanverkkoon on olemassa kaksi vaihtoehtoa:
3 VE1. Tuulivoimapuisto liitetään puiston alueelle rakennettavan sähköaseman ja sitä eteenpäin rakennettavalla 110 kv:n ilmajohdolla nykyiseen EPV Alueverkko Oy:n omistamaan Närpiö-Vaskiluoto 110 kv voimajohtoon Ylimarkun sähköasemalle. VE2. Sähkönsiirto hankealueen sähköasemalta tapahtuu 110 kv ilmajohdolla Pirttikylään rakennettavalle 400 kv sähköasemalle. YVA-menettely ja aikataulu Hankkeen suunnittelun yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tuulivoimapuiston toteuttaminen on 1.6.2012 lähtien edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuulivoimaloiden kokonaisteho ylittää 30 MW. YVA-menettelyssä on kaksi vaihetta: arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaihe, joissa kummastakin on mahdollista antaa mielipiteitä ja lausuntoja. Arviointiohjelma esittelee suunnitelman siitä, miten alueelle sijoittuvan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointi on tarkoitus toteuttaa. YVA-selostuksessa esitellään laadittujen selvitysten tulokset ja arvioidaan hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Arvio YVA-menettelyn aikataulusta on esitetty ohessa: YVA-arviointiohjelma lokakuu 2013 Yhteysviranomaisen lausunto joulukuu 2013 YVA-selostus huhtikuu 2014 Yleisötilaisuudet (2 kpl) YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheen aikana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsiteltävät vaihtoehdot Vaihtoehto 0 (VE0) Vaihtoehdossa 0 (VE0) Närpiön Rangsbyn alueelle suunniteltua tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1A (VE1A) Närpiön Rangsbyn alueelle rakennetaan enintään 28 tuulivoimalan tuulivoimapuisto (Björkliden 10 tuulivoimalaa ja Hedet 18 tuulivoimalaa). Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW ja kokonaiskorkeus 200 metriä. Vaihtoehto 1B (VE1B) Närpiön Rangsbyn alueelle rakennetaan enintään 25 tuulivoimalan tuulivoimapuisto (Björkliden 7 tuulivoimalaa ja Hedet 18 tuulivoimalaa). Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW ja kokonaiskorkeus 200 metriä. Vaihtoehto 2 (VE2) Närpiön Rangsbyn alueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoimalan tuulivoimapuisto (Hedet 18 tuulivoimalaa). Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW ja kokonaiskorkeus 200 metriä. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana tutkitaan voimalakohtaisesti suunniteltujen rakentamispaikkojen soveltuvuutta tuulivoimaloiden rakentamiseen.
4 Arvioitavat ympäristövaikutukset YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tarkasteltavien vaikutusten alueen laajuus riippuu vaikutuksen luonteesta. Vaikutuksina otetaan huomioon rakentamisesta rakennuspaikalla maaperään, kasvillisuuteen, eliöstöön ja muinaisjäännöksiin kohdistuvat vaikutukset sekä vaikutus luonnonvarojen käyttöön. Toiminnan aikaisia vaikutuksia ovat tuulivoimaloiden rakenteista aiheutuvat muutokset maisemassa, tuulivoimaloiden melu ja roottoreista aiheutuva varjostus sekä tuulivoimatuotannon vaikutus ilmastoon. Osallistuminen ja tiedotus Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset ja sidosryhmät, joiden oloihin ja etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Osallistumismenettelyn tarkoituksena on tiedottaa hankkeesta ja kerätä asianosaisten kannanottoja. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana järjestetään tiedotustilaisuuksia, joissa on mahdollista tutustua hankkeeseen ja esittää mielipiteitään. Ensimmäinen järjestetään ohjelmavaiheessa ja toinen selostusvaiheessa. Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tilaisuuksista sanomalehdissä ja omilla verkkosivuillaan. Tätä hanketta varten on myös perustettu seurantaryhmä, joka koostuu eri viranomaisista ja paikallisten sidosryhmien edustajista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta.
5 1. JOHDANTO JA HANKKEEN TARKOITUS EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden noin 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonekaasuja 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Valtioneuvoston 6.11.2008 hyväksymän Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulisi rakentaa seuraavan noin kymmenen vuoden jaksolla noin 2 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Nykyisellä tuulivoimatekniikalla toteutettuna tämä tarkoittaa käytännössä, että Suomeen tulee rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää. Valtioneuvoston 20.3.2013 hyväksymässä kansallisen ilmasto- ja energiastrategia päivityksessä tuulivoiman tuotantotavoite vuoteen 2025 mennessä on noin 9 TWh, mikä merkitsee noin 1000 tuulivoimalaa. Rakentamistavoite on mahdollista saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja että myös maalle sijoitettavia tuulivoimapuistoja. Tuulivoima on ekologisesti erittäin kestävä energiantuotantomuoto, koska energian lähde on uusiutuva ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin. Tuulivoimaloiden käytöstä ei synny hiilidioksidia eikä muita ilmansaasteita. Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia rakentaa noin 84 MW:n tuulivoimapuisto Närpiön Rangsbyyn (kuva 1). Tuotanto tapahtuisi enintään 28 tuulivoimalaitoksella. PROKON Wind Energy Finland Oy:n tavoitteena on rakentaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoimapuisto, ja vastata omalta osaltaan asetettuihin uusiutuvan energian lisäämistavoitteisiin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVAmenettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy, kun PROKON Wind Energy Finland Oy jättää tämän arviointiohjelman Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka toimii tämän hankkeen YVAyhteysviranomaisena. Kuva 1. Närpiön Björklidenin-Hedet tuulivoimapuiston sijaintikartta. Hankealue koostuu kahdesta eri osa-alueesta (Björkliden ja Hedet).
6 2. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaava on PROKON Wind Energy Finland Oy, joka on osa saksalaista uusiutuviin energianlähteisiin keskittyvää yritysryhmää nimeltä PROKON Regenerative Energien GmbH. PRO- KON Regenerative Energien GmbH on 1200 henkilöä työllistävä yritys, jolla on 18 vuoden kokemus uusiutuvan energian alalta. Yrityksen tärkeimpiä liiketoiminta-aloja ovat tällä hetkellä tuulivoima, biopolttoaineet, biomassa sekä ekologiset investoinnit. Suomessa yrityksen toimitilat sijaitsevat Vaasassa. Yrityksen päätoimipaikka on Itzehoessa Saksassa, ja toimintaa on lisäksi Puolassa ja Romaniassa. PROKON:in strategisena tavoitteena on harjoittaa ympäristöystävällistä sähköntuotantoa ja vastata omalta osaltaan näin Euroopan komission asettamiin uusiutuvan energian lisäämistavoitteisiin. Yhtiöllä on meneillään tuulivoimahankkeita mm. Laihialla, Kalajoella, Kannuksessa, Vöyrissä ja Uusikaarlepyyssä. 3. HANKKEEN KUVAUS 3.1 Hankkeen yleiskuvaus Tuulivoimahankkeeseen kuuluu varsinaisen tuulivoimalaitoksen lisäksi huoltotiet ja sähkönsiirto valtakunnan verkkoon. Näitä kokonaisuuksia on tarkasteltu jäljempänä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Tarkasteltavat vaihtoehdot on muodostettu siten, että hanke on teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ja siten, että ne mahdollistavat syntyvien vaikutusten suuruuden tarkastelun eri kokoisilla vaihtoehdoilla. YVA lain mukaan yhtenä vaihtoehtona on oltava ns. nolla vaihtoehto. Se tarkoittaa, ettei hanketta toteuteta lainkaan. Hankkeen lopulliseen toteuttamismuotoon vaikuttavat ympäristövaikutusten lisäksi tarkentuvat teknis-taloudelliset perusteet. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana tutkitaan mm. voimalakohtaisesti suunniteltujen rakentamispaikkojen soveltuvuutta tuulivoimaloiden rakentamiseen. Hankkeen suunnittelun edetessä ja arviointien valmistuttua on mahdollista että hankevaihtoehdot muuttuvat tai muodostetaan kokonaan uusi toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Tässä arvioinnissa nolla vaihtoehdon lisäksi arvioidaan kolmea kooltaan erisuuruista vaihtohehtoa: vaihtoehto 1A (VE1A), vaihtoehto 1B (VE1B) ja vaihtoehto 2 (VE2). Vaihtoehtoja kuvataan seuraavissa kappaleissa tarkemmin. 3.2 Hankkeen vaihtoehdot 3.2.1 Vaihtoehto 0 (VE0) Vaihtoehdossa 0 (VE0) Närpiön Rangsbyn ja Ylimarkun alueelle suunniteltua tuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. 3.2.2 Vaihtoehto 1A (VE1A) Närpiön Rangsbyn ja Ylimarkun alueelle rakennetaan enintään 28 tuulivoimalan tuulivoimapuisto (Björkliden 10 tuulivoimalaa ja Hedet 18 tuulivoimalaa, kuva 2). Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW ja kokonaiskorkeus 200 metriä.
7 3.2.3 Vaihtoehto 1B (VE1B) Närpiön Rangsbyn ja Ylimarkun alueelle rakennetaan enintään 25 tuulivoimalan tuulivoimapuisto (Björkliden 7 tuulivoimalaa ja Hedet 18 tuulivoimalaa, kuva 3). Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW ja kokonaiskorkeus 200 metriä. 3.2.4 Vaihtoehto 2 (VE2) Närpiön Ylimarkun alueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoimalan tuulivoimapuisto (Hedet 18 tuulivoimalaa, kuva 4). Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3 MW ja kokonaiskorkeus 200 metriä. Kuva 2. Hankevaihtoehto VE1A. Läntisempää osa-aluetta kutsutaan nimellä Björkliden ja itäisempää Hedet.
8 Kuva 3. Hankevaihtoehto VE1B. Kuva 4. Hankevaihtoehto VE2.
9 Rakenteiden sijoituspaikat täsmentyvät hankkeen jatkosuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. 3.3 Sähkönsiirto 3.3.1 Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omalle sähköasemalle (1 kpl) toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan pääasiassa huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Sähköasemalla kaapeleiden jännitetaso (20 45 kv) muunnetaan siirtojännitetasoon (110 kv). Tuulivoimaloilla jännitetason nosto sisäisten kaapeleiden jännitetasoon tapahtuu voimalakohtaisessa muuntajassa. Muuntaja sijaitsee joko voimalan sisällä tai tornin vieressä erillisessä muuntamokopissa. Voimala-generaattoreiden jännite on tyypillisesti luokkaa 1 kv tai alle. 3.3.2 Sähkönsiirto valtakunnanverkkoon Sähkönsiirrossa tuulivoimapuistosta valtakunnanverkkoon on olemassa kaksi vaihtoehtoa. 1. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (kuva 6) tuulivoimapuisto liitetään puiston alueelle rakennettavan sähköaseman ja sitä eteenpäin rakennettavalla 110 kv:n ilmajohdolla nykyiseen EPV Alueverkko Oy:n omistamaan Närpiö-Vaskiluoto 110 kv voimajohtoon Ylimarkun sähköasemalle (vaihtoehto 1). Tässä vaihtoehdossa uusi rakennettava voimajohto-osuus on noin 2,2 kilometriä, josta noin 1,2 kilometriä kulkee olemassa olevan voimajohdon rinnalla ja 1,0 kilometriä uudessa voimajohtokäytävässä. 2. Toisessa vaihtoehdossa (kuva 7) sähkönsiirto hankealueen sähköasemalta tapahtuu 110 kv ilmajohdolla Pirttikylään mahdollisesti rakennettavalle 400 kv sähköasemalle nykyisen Fingrid Oyj:n Kristiina-Tuovila 220 kv + 220 kv (400 kv) voimajohdon viereen (ko. vaihtoehdon voimajohtopituus on noin 20 km, sähköaseman paikka ei vielä tarkka). Uuden 400 kv:n sähköaseman rakentaminen Kristiina-Tuovila linjan varteen on mahdollista, mikäli lähialueen tuulivoimahankkeista pystytään muodostamaan vähintään 250 MVA kapasiteettia. Tarkempi johtoreittisuunnittelu ja sähköaseman paikka luontotietoineen täsmentyy myöhemmin tehtävässä jatkosuunnittelussa. Kuva 5. Voimajohdon johtoalueen ja sen osien nimitykset (Fingrid Oyj)
10 Ylimarkun sähköasema Kuva 6.Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto Ylimarkun sähköasemalle, VE1. Kuva 7.Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto, VE2. Mahdollisesti uusi 400 kv sähköasema rakennetaan Pirttikylän itäpuolelle nykyisen Kristiina-Tuovila voimajohdon viereen (sininen ympyrä). 3.4 Tuulivoimapuiston rakenteiden kuvaus Tuulivoimalaitos koostuu perustusten päälle asennettavasta teräslieriötornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimaloilla on erilaisia rakennustekniikoita, jotka ovat kokonaan teräsrakenteinen, betonirakenteinen, ristikkorakenteinen ja betonin ja teräksen yhdistelmä. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan nykyisellä tekniikalla noin 40 m x 60 m alueet. Tältä alueelta puusto on raivattava kokonaan ja maan pinta tasoitettava. Perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta. Tässä hankkeessa tarkasteltavien tuulivoimaloiden tornin korkeus on 142 metriä ja roottorin halkaisija 116,5 metriä. Kyseessä on hankkeesta vastaavan valmistama oma tuulivoimalatyyppi P3000-116.
11 Kuva 8. Periaatepiirros YVA:ssa tarkasteltavasta voimalavaihtoehdosta (lähde: PROKON) Kuvassa 9 havainnollisetaan nykyisten tuulivoimalaitosten yleistä mittasuhdetta ympäristöönsä.
12 Kuva 9. Havainnekuva nykyaikaisten tuulivoimalaitosten mittasuhteista. 3.4.1 Tuulivoimalaitosten vaihtoehtoisia perustamistekniikoita Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu jokaisen yksittäisen voimalaitoksen paikan pohjaolosuhteista. Myöhemmin tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannuksiltaan edullisin perustamistapavaihtoehto. Tuulivoimalaitosten perustamistekniikat ovat mm. maavarainen teräsbetoniperustus, teräsbetoniperustus massanvaihdolla, teräsbetoniperustus paalujen varassa ja kallioankkuroitu teräsbetoniperustus (kuva 10). Kuva 10. Tuulivoimalaitosten perustamistekniikoita. 3.4.2 Rakennus- ja huoltotiet sekä sähköasema Tuulivoimalaitoksia palvelemaan tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto. Huoltoteitä pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimarakentamisessa tarvittavat kuljetukset tuovat erityisvaatimuksia myös tien kantavuuden suhteen. Rakennettavat huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä.
13 Kuva 11 havainnollistaa tuulivoimapuiston huoltotierakenteiden mittasuhteet. Kuva 11. Huoltotierakenteiden periaatepiirros. Tuulivoimapuisto tarvitsee myös sähköaseman ja voimajohdon, jonka avulla tuulivoima-alue liitetään kantaverkkoon. Kuva 12. Ylimarkun sähköasema. Sähkönsiirrosta on tarkemmin kerrottu kappaleessa 3.3.
14 3.5 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin Närpiön Rangsbyn läheisyyteen sijoittuvista olemassa olevista ja suunnitelluista tuulivoimapuistohankkeista on esitetty oheisella kartalla (kuva 13) (VTT:n tuulivoimatilastot, poiminta 28.6.2013). Lähimmät Närpiön Björkliden-Hedet -hankealuetta sijoittuvia hankkeita ovat: Närpiö, Norrskogen. EPV Tuulivoima Oy suunnittelee alueelle 28 tuulivoimalaitosta, kokonaisteholtaan 56-140 MW, yksikköteholtaan 2-5 MW. Norrskogenin tuulivoimapuisto sijaitsee Björklidenin osa-alueen eteläpuolella. Norrskogenin YVA on valmis, myös tuulivoimaosayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 (ei lainvoimainen). Närpiö, Finnsätret. EPV Tuulivoima Oy suunnittelee alueelle 4 tuulivoimalaitosta, kokonaisteholtaan 12-20 MW, yksikköteholtaan 2-5 MW. Korsnäs, Harrström. Smålands Miljöenergi Ab suunnittelee alueelle noin 4 tuulivoimalaitosta. Ympäristöselvitykset on tehty 2012, osayleiskaava ehdotusvaiheessa. Korsnäs, Edsvik. Smålands Miljöenergi Ab suunnittelee alueelle noin 4 tuulivoimalaitosta. Ympäristöselvitykset on tehty 2012, osayleiskaava valmistelussa. Kuva 13. Muut lähiseudun tuulivoimapuistohankkeet. 3.6 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Hankkeen alustavaa suunnittelua on tehty PROKON Wind Energy Finland Oy:ssä vuodesta 2012 alkaen. Hankkeen yleissuunnittelua tehdään samaan aikaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä, ja se jatkuu ja tarkentuu arviointimenettelyn jälkeen. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat on esitelty edellä. Laajan tuulipuiston toteuttaminen edellyttää mm. alueen kaavoittamista sekä rakennuslupia. Alustava toteutusaikataulu on seuraava: Kaavaprosessi v. 2013-2014 YVA-prosessi v. 2013-2014
15 Tekninen suunnittelu v. 2013-2014 Alueen rakentaminen ja ensimmäisten tuulivoimaloiden pystytys v. 2015 Koko alueen toteutus v. 2016 Hankkeesta vastaava on tehnyt Hedet-Björkliden hankealueella sopimukset kaikkiaan 170 maanomistajan kanssa. 3.7 Hankkeen suhde suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeen tavoitteisiin ja toteuttamiseen liittyviä ympäristönsuojelua koskevia suunnitelmia ja ohjelmia ovat muun muassa ilmastoa ja luonnonsuojelua koskevat kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja säädökset: 3.7.1 Ilmasto ja ilmastonmuutoksen ehkäisy EU:n energiastrategia EU:n energiastrategia (An Energy Policy for Europe) julkaistiin 10.1.2007. EU:n energiastrategian tavoitteena on turvata kilpailukykyinen ja puhdas energian saanti vastaten ilmastonmuutoksen hillintään, kasvavaan globaaliin energiankysyntään ja tulevaisuuden energian toimituksen epävarmuuksiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kymmenen kohdan toimintaohjelma. Ohjelmaan sisältyvät mm. EU:n sisäisen energiamarkkinoiden kehittäminen, energian huoltovarmuuden takaaminen ja sitoutuminen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Vuoden 2008 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetään ehdotukset keskeisiksi toimenpiteiksi, joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä 144 MW:sta noin 2 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Valtioneuvoston 20.3.2013 hyväksymässä kansallisen ilmasto- ja energiastrategia päivityksessä tuulivoiman tuotantotavoite vuoteen 2025 mennessä nostettiin 9 TWh:iin, mikä merkitsee noin 1000 tuulivoimalaa Suomeen. 3.7.2 Luonnonsuojelu Natura 2000 -verkosto Valtioneuvosto päätti Suomen ehdotuksesta Natura 2000 -verkostoksi 20.8.1998. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoitteena on turvata luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella ja toteuttamaan luonto- ja lintudirektiivin mukaiset suojelutavoitteet. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Valtioneuvosto hyväksyi strategian joulukuussa 2012. Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Strategian viisi päämäärää: 1) Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa. 2) Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä. 3) Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus.
16 4) Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille. Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä. 3.7.3 Alueidenkäyttö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto teki vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n perusteella päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Valtioneuvoston päätöksellä tavoitteita tarkistettiin vuonna 2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on muun muassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteissa esitetään tuulivoimaan liittyen mm. seuraavaa: Maakuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, Uuden energian Pohjanmaa Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 linjataan muun muassa Pohjanmaan tavoitetiloja eli visioita kehityksen suunnasta. Tavoitetiloihin kuuluu mm. profiloituminen energiaosaamisen edelläkävijäksi ja uusiutuvien energianmuotojen tuotannon ja käytön kärkialueeksi. Energiaosaamisessa keskitytään erityisesti hajautettuihin, uusiutuvia lähteitä käyttäviin energiajärjestelmiin. Maakuntasuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin kuuluu myös maakunnan energiaomavaraisuuden lisääminen. Pohjanmaan maakuntakaava 21.12.2010 sekä Vaihekaava 2 Vahvistetussa Pohjanmaan maakuntakaavassa on esitetty kolme tuulivoimaloiden aluetta: Korsnäs, Siipyy ja Bergö. Parhaillaan Pohjanmaalla on meneillään Vaihekaava 2, joka päivittää kokonaismaakuntakaavan tuulivoima-alueet. Vaihekaava 2:n kaavaluonnos on ollut nähtävillä 16.1. 17.2.2012 ja kaavaehdotus 11.3-9.4.2013. Hedet-Björkliden tuulivoima-alue sisältyy vaihekaava 2:sessa oleviin tuulivoima-alueisiin. Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla 2010 Hedet-Björkliden hankealue on mukana Pohjanmaan liiton teettämässä selvityksessä "Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla". Hankealue sisältyy laajaan Norrskogen- Hedet nimiseen tuulivoima-alueeseen. Tuulivoima-alueet on selvityksessä luokiteltu kolmeen luokkaan. A on ensisijaisesti suositeltava alue, alue soveltuu hyvin maakuntakaavan tuulivoimala-alueeksi. B on toissijaisesti suositeltava alue, alue soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoimala-alueeksi ja C aluetta ei suositella tuulivoima-alueeksi maakuntakaavaan ilman lisäselvityksiä. Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla -selvityksessä Hedet-Björkliden alue sijoittuu laajalle Norrskogen-Hedet kohteelle ja on luokiteltu A/C-luokkaan. Merkinnällä on osoitettu alueet, jotka rajausmuutoksin soveltuvat hyvin (ensisijaisesti suositeltava alue) maakuntakaavan tuulivoimala-alueeksi. Norrskogen-Hedet aluetta suositellaan rajattavaksi pohjoisja eteläpäästä, jotta voidaan merkittävimmin ehkäistä asutukseen ja luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Ensisijaisesti suositeltava alue on keskiosassa. Alueen etelä- ja pohjoisosia ei suositella maakuntakaavaan ilman lisäselvityksiä.
17 3.7.4 Melun ohjearvot Melun ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Melutason ohjearvoja koskeva päätös annettiin meluntorjuntalain (382/1987) nojalla. Ohjearvopäätös jäi voimaan, vaikka meluntorjuntalaki kumoutui ympäristönsuojelulain (86/2000) tullessa voimaan vuonna 2000. Ohjearvopäätöksen soveltamiskäytäntö on sittemmin laajentunut ympäristönsuojelulain ja myös maa-aineslain (555/1981) mukaisiin lupa- ja valvonta-asioihin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan otettavaksi huomioon Ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemassa oppaassa esitettäviä suunnitteluohjearvoja. 4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 4.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ("YVA-laki" 468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Sen tavoitteena on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa, niin myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös jonkin hankeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa päätöksentekoa varten. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja yleiskaavan laatimisessa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. 4.2 Arvioinnin tarpeellisuus Tuulivoimapuiston toteuttaminen on 1.6.2012 lähtien edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuulivoimaloiden kokonaisteho ylittää 30 MW. PROKON Wind Energy Finland Oy:n Hedet- Björkliden tuulivoimapuistohanke koostuu maksimissaan 28 tuulivoimalasta, joten hanke on YVAasetuksen hankeluettelon mukainen. 4.3 Arviointimenettelyn vaiheet YVA -menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: Arviointiohjelman laatiminen: Vaiheen aikana laaditaan suunnitelma arvioinnin tekemiseksi. Laaditaan ympäristön nykytilanteen kuvaus, muodostetaan vaihtoehdot, asetetaan suunnittelua koskevat tavoitteet sekä laaditaan suunnitelma tarvittavista ympäristöselvityksistä sekä suunnitelma osallistumisen ja tiedottamisen järjestämisestä Arviointiselostuksen laatiminen: Vaikutusselvitykset tehdään arviointiohjelman ja siitä yhteysviranomaisen antaman lausunnon pohjalta. Vaiheen aikana tarkennetaan ympäristöä koskevia tietoja ja suunnitelmavaihtoehtoja, arvioidaan ja verrataan vaihtoehtoja ja laaditaan ehdotukset vaikutusten seurannaksi.
18 4.4 YVA menettelyn osapuolet Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset. Närpiön Hedet-Björkliden tuulivoimahankkeessa hankkeesta vastaavana on PROKON Wind Energy Finland Oy. YVA:n laadinnassa hankevastaava käyttää konsulttia, Ramboll Finland Oy:tä. Yhteysviranomainen Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -laissa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu mm. YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville laittaminen, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Muut viranomaiset Muita tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiin osallistuvia viranomaisia ovat mm. Närpiön kaupunki, Pohjanmaan liitto ja Museovirasto. 4.5 Kansalaisten osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan: esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista silloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolosta ilmoitetaan esittää kannanottonsa arviointiselostuksen sisällöstä kuten tehtyjen selvitysten riittävyydestä arviointiselostuksen tiedottamisen yhteydessä. Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioonottaminen. Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan siten suunnittelussa nostaa esille niin, että kaikki näkemykset voidaan päätöksenteossa ottaa huomioon. Hankkeeseen liittyen järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, ensimmäinen ohjelmavaiheessa ja toinen selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki, joita asia kiinnostaa. Yleisötilaisuudesta tiedotetaan alueen päälehdessä. 4.6 Suunnitteluryhmä Suunnitteluryhmä vastaa ympäristövaikutusten arvioinnin käytännön toteutuksesta, kuten lähtötietojen kokoamisesta, dokumenteista ja tiedottamisesta. Suunnitteluryhmään osallistuvat hankkeesta vastaava PROKON Wind Energy Finland Oy ja YVA konsultti Ramboll Finland Oy. 4.7 Seurantaryhmä YVA-menettelyä varten on perustettu seurantaryhmä, jonka tarkoituksena on edistää tiedonkulkua ja vaihtoa sekä osallistumista hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmän tarkoituksena on osaltaan varmistaa arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus. Närpiön Hedet-Björkliden tuulivoimapuiston YVA:n seurantaryhmään on kutsuttu edustajat seuraavilta tahoilta: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan liitto Närpiön kaupunki
19 Länsirannikon valvontalautakunnan ympäristöyksikkö Fingrid Oyj Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Sydbottens Natur och Miljö Rannikon Metsäkeskus Pohjanmaan museo Övermark byaråd Yttermark ungdomsförening Rangsby ungdomsförening Övermarks ungdomsförening Närpesnejdens jaktvårdsförening Yttermark jaktförening Rangsby jaktförening Övermark jaktklubb Rangsby byaråd 4.8 Yleisötilaisuudet ja tiedottaminen Suunnittelu- ja seurantaryhmätyöskentelyn lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä halutaan tavoittaa vaikutusalueen asukkaita, maanomistajia ja muita intressiryhmiä. Menettelyn aikana pidetään yleisötilaisuuksia, joiden tavoitteena on saada kartoitettua konkreettisia vaikutuksia, joita paikalliset asukkaat ja alueen käyttäjät haluavat arvioinnissa ja tulevassa päätöksenteossa otettavaksi huomioon. Ensimmäinen yleisötilaisuus pidetään YVA-ohjelmavaiheessa. Yhteysviranomainen kuuluttaa ja asettaa nähtäville arviointiohjelman. Kuulutuksessa kutsutaan koolle yleisötilaisuus. Toinen yleisötilaisuus järjestetään arviointiselostusvaiheessa. Arviointiohjelma ja selostus, kuulutukset ja yhteysviranomaisen lausunnot tulevat nähtäville yhteysviranomaisen nettisivuille www.ely-keskus.fi > Kuulutukset > Etelä-Pohjanmaa > Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen kuulutukset. 4.9 YVA-menettelyn aikataulu Närpiön Hedet-Björkliden tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy, kun tämä arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle. Arvio YVA-menettelyn aikataulusta on esitetty ohessa: - YVA-arviointiohjelma lokakuu 2013 - Yhteysviranomaisen lausunto joulukuu 2013 - YVA-selostus huhtikuu 2014 - Yleisötilaisuudet (2 kpl) YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheen aikana. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelmasta ja asettaa sen nähtäville sekä pyytää tarvittavat lausunnot ja varaa mahdollisuuden mielipiteiden esittämiselle. Lausuntojen ja mielipiteiden jättämisen määräaika ilmoitetaan kuulutuksessa. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Lausunto on annettava hankkeesta vastaavalle kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Lausunnossa esitetään yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Lausunto toimitetaan samalla tiedoksi hanketta käsitteleville viranomaisille, hankkeen vaikutusalueen kunnille sekä tarvittaessa asianomaisille maakuntien liitolle ja muille asianomaisille viranomaisille.
20 4.10 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetyt asiat antavat tietoa hankkeen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun sekä hanketta koskevan osayleiskaavan laatimiseen ja päätöksentekoon. Kaikissa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisissa lupa- tai muissa päätöksissä on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 13 :n mukaan esitettävä, miten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 5. HANKEALUEEN NYKYTILAN KUVAUS Seuraavassa kuvataan yleispiirteisesti arvioitavan hankealueen ympäristön nykytilaa, suunniteltua maankäyttöä ja suojelukohteita. Tarkempi selvitys tehdään vaikutusten arviointia varten ja julkaistaan arviointiselostuksessa. Tämän yleiskuvauksen tehtävänä on ohjata vaikutusten arviointia tärkeisiin asioihin. 5.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 5.1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Hankealue sijoittuu noin 18 kilometriä Närpiön keskustaajaman pohjoispuolelle, Ylimarkun ja Rangsbyn kylien väliselle metsäiselle selännealueelle. Pohjanlahden rannikko on lähimmillään hankealueen reunasta noin neljän kilometrin päässä lännessä. Hankealue koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, joista läntisempää kutsutaan nimellä Björkliden ja itäisempää nimellä Hedet. Björkliden on pinta-alaltaan noin 5,3 km 2 ja Hedet vastaavasti 9,8 km 2. Hankealueen ympäristö koostuu rakentamattomista talousmetsistä ja soista. Alueen pääasiallinen maankäyttömuoto on maa- ja metsätalous sekä kasvihuoneviljely. Maa-aineslain mukaisia maa-aineksen ottamispaikkoja on alueella kolme: Hedetin osa-alueella Högbackenissa ja Torgetissa sijaitsevat hiekan ja - soranottopaikat sekä Björklidenin osa-alueella Brännbackenin eteläpuolella sijaitseva kalliolouhos. Kuvat 14 ja 15. Torgetissa (vas.) ja Brännbackenin eteläpuolella (oik.) sijaitsevat maaaineksenottoalueet. Ville Yli-Teevahainen. 5.1.2 Asutus, loma-asutus ja virkistyskäyttö Hankealueella ei ole vakituista eikä vapaa-ajan asutusta. Hankealueen läheisyyteen sijoittuva asutus on keskittynyt itäpuoliseen Närpiönjokilaaksoon Ylimarkkuun ja länsipuoliseen Rangsbyyn peltoalueiden liepeille. Lisäksi pienimuotoista asutuskeskittymää on mm. hankealueen eteläpuolella Ängsbyssä ja pohjois- ja luoteispuolella Ömossassa sekä Pettersborgissa. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista sijaitsee yksi asuinrakennus (etäisyys 940 m). Lisäksi yksi vapaa-ajan asunto sijaitsee alle kilometrin päässä suunnitelluista voimaloista (etäisyys 800 m).
21 Hankealueen läheisyydessä sijaitsevia kyliä ovat Ängsby, Ömossa, Ylimarkku ja Rangsby. Kahden kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee noin 180 asuinrakennusta ja 8 vapaa-ajan asuntoa. Kuva 16. Asuinrakennusten (punainen neliö) ja vapaa-ajan rakennusten (vihreä neliö) sijainti suunnittelualueella ja sen läheisyydessä (bufferi 2 kilometriä). Hankealuetta käytetään virkistykseen ja ulkoiluun, kuten mm. marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen ja muuhun luontoharrastukseen. Luontovalokuvausta harjoitetaan mm. ojittamattomalla pohjoisella Starrmossenilla (suo), jossa on luontovalokuvaukseen soveltuva piilokoju. Hankealueella ei ole valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai retkeilyreitistöjä.
22 Kuva 17. Ylimarkun keskustaa yhdystien 6760 varrella. Ville Yli-Teevahainen. Kuva 18. Valokuvaukseen käytettävä piilokoju pohjoisella Starrmossenilla. Ville Yli-Teevahainen. 5.1.3 Liikenne Hankealue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Hankealueesta noin viisi kilometriä itään kulkee valtatie 8, jossa keskimääräinen liikenne Pirttikylän ja Ylimarkun välillä vuonna 2012 oli
23 2414 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus oli 342 ajoneuvoa/vrk (Liikennevirasto 2013). Itäisimmän osa-alueen, Hedetin halki kulkee asfalttipäällysteinen Korsnäsvägen (yhdystie 6750), joka saa alkunsa Ylimarkun keskustasta ja kulkee Bodbackan ja Taklaxin kautta Edsvikiin. Hankealueiden etelälaidalla kulkee sorapäällysteinen Rangsbyvägen (yhdystie 6765), joka saa alkunsa Ylimarkusta ja päättyy Rangsbyyn. Korsnäsvägenin keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 115 ajoneuvoa/vrk (Liikennevirasto 2013). Rangsbyvägenin keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 148 ajoneuvoa/vrk (Liikennevirasto 2013). Yhdysteiden lisäksi hankealueella sijaitsee runsaasti yksityisiä metsäautoteitä, joten kokonaan uusien teiden rakentamisen tarve tuulivoimakomponenttien kuljettamiseksi tullee olemaan vähäistä. Nykyisiä olemassa olevia tieyhteyksiä parantamalla, kantavuuksia lisäämällä ja jyrkimpiä tielinjauksia oikomalla voidaan yhteydet rakennettaville voimaloille pääosin muodostaa. Kuva 19. Liikennemääräkartta (ajoneuvoa/vrk) hankealueen ympäristöstä (Liikennevirasto 2013). Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset raportin (Ramboll 2012) mukaan tuulivoimakomponenttien kuljetus hankealueelle onnistuu useampaakin eri vaihtoehtoa pitkin. Yksi vaihtoehto on tuoda erikoiskuljetukset valtatie 8:lta hankealueelle yhdysteiden 6772, 6760 ja 6765 kautta. Toinen vaihtoehto on tuoda kuljetukset valtatie 8:aa pitkin Pirttikylään, josta pääsee yhdysteiden 6760 ja 6765 kautta hankealueelle. Tässä vaihtoehdossa vältytään yhdystiellä 6772 olevan Närpiönjoen ylittävän sillan kautta kulkeminen, jonka kantavuus etenkin suurimpien konehuoneiden kuljetusten osalta on epävarmaa. Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää kuljetusten tuomista hankealueen länsipuolelta seututien 673 ja yhdystien 6765 kautta Rangsbyn läpi. Erikoiskuljetusreittien reittivaihtoehdot ja tarkemmat tiedot täsmentyvät hankkeen suunnittelun edetessä.
24 Kuva 20. Tienumerokartta hankealueelta (Liikennevirasto 2013). Kuvat 21 ja 22. Yhdystie 6765 (Rangsbyvägen) Ängsbyn kohdalla (vas), Korsnäsvägen 6750 oikealla. Ville Yli-Teevahainen. Vaasan lentokenttä sijaitsee noin 50 kilometrin päässä tuulivoima-alueelta koilliseen. Kauhajoen lentokenttä sijaitsee noin 55 kilometrin päässä tuulivoima-alueelta kaakkoon. Seinäjoen lentokenttä sijaitsee noin 75 kilometrin päässä idässä.
25 Kuva 23. Lentoliikenteen aiheuttamat korkeusrajoitukset rakenteille (Lähde: FINAVIA ja PROKON) 5.1.4 Maa-alueiden omistus Hankealueen maanomistus on pirstoutunutta ja valtaosa kiinteistöistä on yksityisomistuksessa. Tilat ovat erittäin kapeita ja pitkämäisiä. Hankkeesta vastaava on tehnyt maanomistajien kanssa tuulivoimaloiden alustavia sijoituspaikkoja koskevia vuokrasopimuksia kaikkien voimaloiden osalta. Hankealueen tilajakokartta on esitetty kuvassa 24.
26 Kuva 24. Hankealueen tilajakokartta. 5.1.5 Kaavat ja kaavoitustilanne 5.1.5.1 Maakuntakaavat Pohjanmaan maakuntakaava Närpiö kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi 29.9.2008 Pohjanmaan maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010 (kuva 25). Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu aluevarauksia. Hedet -nimisen osa-alueen halki on merkitty pyöräilyreitti Korsnäsvägeniä pitkin ja Björklidenin osa-alueen eteläpuoli rajoittuu Rangsbyvägeniin, joka on merkitty yhdystieksi (yt) maakuntakaavassa. Hankealueen itäpuolelle on osoitettu jokilaaksojen kehittäminen merkinnällä Närpiön jokilaakso (mk-2). Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Närpiönjokilaakson alueidenkäytön suunnittelussa tule edistää vedenlaadun parantumista, alueen moninaiskäyttöä sekä kulttuurimaisema-arvojen säilyttämistä. Närpiön jokilaaksossa on myös merkintä matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv-3). Kaavaselostuksessa merkinnälle mv-3 (Närpiön jokilaakso) on osoitettu, että matkailualueen suunnittelussa on otettava huomioon mm. seuraavat erityispiirteet: Närpiön joen virkistysmahdollisuudet ja joen lakeusmaisema ja hiljaisuus sekä nauha-asutus Pirttikylän-Ylimarkun tien varrella. Närpiönjokilaakso on myös merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tällaisten alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä.
27 Hankealueen länsipuolella olevat kylät Töjby, Rangsby ja Norrnäs on osoitettu maakuntakaavassa toimintapohjaltaan ja aluerakenteeltaan toimiviksi kyliksi (at), joiden merkitystä lisäävät kylän sijainti, etäisyys muista keskuksista tai vetovoimainen ympäristö. Ylimarkun kyläkeskus hankealueen itäpuolella on vastaavasti merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Hankealueen koillis- ja pohjoispuolella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualue merkinnällä osoitettua aluetta, joista lähempi, Risnäsmossen, on merkitty maakuntakaavaan soidensuojeluohjelman mukaan perustetuksi tai perustettavaksi tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi (SL-2) ja kauempana pohjoisessa oleva Hinjärv on merkitty lintuvesiensuojeluohjelman mukaan perustetuksi tai perustettavaksi tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi. Molemmat ovat Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Luonnonsuojelualueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kuva 25. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (hankealue merkitty sinisellä). Ympäristöministeriön vahvistama 21.12.2010. Pohjanmaan liitto on ryhtynyt laatimaan vaihekaavaa 2, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla ja kaavaluonnos (kuva 26) on ollut nähtävillä 16.1. 17.2.2012. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 11.3-9.4.2013 välisenä aikana. Kaavaa varten on syyskuussa 2010 valmistunut selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, joka muodostaa lähtökohdan vaihekaava 2:lle. Suunnittelualue sijoittuu kaavaluonnoksen mukaiselle tv alueelle.
28 Kuva 26. Ote Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 18.2.2013 (hankealue merkitty sinisellä). 5.1.6 Yleiskaava Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Lähimmät vahvistetut osayleiskaavat ovat Ylimarkussa aivan hankealueen kaakkoispuolella (23.6.1993), Norrnäsin kylän osayleiskaava (7.5.1993) hankealueen lounaispuolella sekä Yttermarkissa hankealueen eteläpuolella (10.6.1988, täydennetty 26.1.1990). Ranta-alueilla on voimassa oikeusvaikutteinen Närpiön rantayleiskaava (vahvistettu 16.2.2000). Ylimarkun osayleiskaava Ylimarkun osayleiskaavan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 23.6.1993 93. Kyseessä on ensimmäisen asteen yleiskaava ilman oikeusvaikutuksia. Kaavassa on osoitettu seuraavia aluevarausmerkintöjä: pientalovaltainen asuinalue (AP), pientalovaltainen asuinalue (AP-1), pientalovaltainen asuinalue, reservialue (APres), keskustatoimintojen alue (C), julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK), teollisuus- ja varastoalue (T), teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), virkistysalue (V), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), hautausmaa-alue (EH), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), maatalousalue (MT), maatalousalue (MT-1), alue on tarkoitettu kasvihuonerakennuksille ja muuhun koulutus-, tutkimus-, jalostustoimintaan tarpeellisille rakennuksille ja laitteille, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Lisäksi on osoitettu alue, jolla ympäristö säilytetään, rakennus- tai kulttuuri-historiallisesti arvokas kohde, valta- tai kantatie, seutu- tai kokoojatie, yhdystie sekä kävely- ja pyöräilytie.
29 Kuva 27. Ote Ylimarkun osayleiskaavasta (hankealueen rajaus hahmoteltu sinisellä katkoviivalla kuvan vasempaan laitaan). Yttermarkin keskusta osayleiskaava Yttermarkin keskusta osayleiskaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 10.6.1988 ja täydennyksen 26.1.1990. Kyseessä on ensimmäisen asteen yleiskaava ilman oikeusvaikutuksia. Kaavassa on osoitettu seuraavia aluevarausmerkintöjä: asuinpientalojen alueet (AP-1, AP-2), alue, joka on varattu lähinnä karjattomien tilojen talouskeskuksille (enintään viisi eläintä) (AM-1), alue, joka on varattu tilojen karjatuotantoon (yli viisi eläintä) (AM-2), yleisten rakennusten alue (Y), liike- ja toimistorakennusten alue (K), teollisuusalue, jolla ympärstö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia (TY), viheralue (VP), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), yleisen pysäköinnin alue (LP), turkistarhausalue (EM), maatalousalue (MT) ja vesialue (W). Lisäksi on osoitettu alueellinen tie, yhdystie ja kevyen liikenteen reitti sekä suojelukohde: rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jonka hoidosta tulee erityisesti huolehtia.
30 Kuva 28. Ote Yttermarkin osayleiskaavasta. Norrnäsin osayleiskaava Norrnäsin osayleiskaavan on kaupunginhallitus hyväksynyt 7.5.1993. Kyseessä on ensimmäisen asteen yleiskaava ilman oikeusvaikutuksia. Kaavassa on osoitettu seuraavia aluevarausmerkintöjä: pientalovaltainen asuinalue (AP), maatilakiinteistöjen talouskeskusten alue (AM), julkisten palvelujen ja hallinnonalue (PY), palvelujen ja hallinnon alue (PK), teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), turkistarhausalue (E-1), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), maatalousalue (MT), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja (MU), lähivirkistysalue (VL) ja vesialue (W). Lisäksi on osoitettu alueellinen tie, yhdystie ja kevyen liikenteen reitti sekä suojelukohde: rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jonka hoidosta tulee erityisesti huolehtia.
31 Kuva 29. Ote Norrnäsin osayleiskaavasta. Närpiön rantayleiskaava Närpiön rantayleiskaava on vahvistettu 16.2.2000, muutos 20.8.2007. Kaavassa on osoitettu mm. seuraavia aluevarausmerkintöjä: erillispientalovaltainen alue (AO), kyläalue (AT), lomaasuntoalue (RA), venesatama/venevalkama (LV), maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M-1, M-2, M-3), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), palvelujen ja hallinnonalue (P), luonnonsuojelualueet (SL-1, SL-2)), virkistysalue (V), retkeily- ja ulkoilualue (VR) ja vesialue (W).
32 Kuva 30. Ote Närpiön rantayleiskaavan yhdistelmäkartasta. Kuva
33 5.1.7 Asemakaava Hankealuetta ei ole asemakaavoitettu. Lähin asemakaavoitettu alue on Ylimarkussa (20.11.2003), hankealueen kaakkoispuolella. Muut asemakaavoitetut alueet Närpiössä ovat Pirttikylä (4.1.2007) ja Närpiön kaupungin keskusta-alue (2002---10.2008). Kuva 31. Ote Ylimarkun keskustan asemakaavakartasta. 5.2 Maisema ja kulttuuriympäristö 5.2.1 Maisema Suomi on jaettu kymmeneen eri maisemamaakuntaan, joista osa jakautuu edelleen seutuihin. Jako ilmentää kulttuurimaisemille ominaisia alueellisia piirteitä ja maisemien vaihtelevuutta. Hankealue sijoittuu Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja tarkemmin siinä Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudun ja Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seudun vaihettumisvyöhykkeelle. Hankealueen maisema koostuu pääosin rakentamattomasta metsäalueesta. Metsät ovat tehokkaassa talouskäytössä, joten taimikkoja, hakkuuaukeita ja nuoria kasvatusmetsiä on runsaasti. Maaperä on kivennäismaan peitossa ja kalliopaljastumia on vähän. Soita on harjanteiden väliin jäävillä alangoilla, joista osa kuten Ömossen ja pohjoinen Starrmossen ovat pääosin ojittamattomia avoimia