LIIKKUVAN TYÖN TOIMINTOANALYYSI Ohjekirja

LIIKKUVAN TYÖN TOIMINTOANALYYSI Ohjekirja INSINÖÖRITYÖ Mika Huurre Tietotekniikan koulutusohjelma Tiedonhallintatekniikka Hyväksytty..

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA KUOPIO Koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Tekijä Mika Huurre Työn nimi Liikkuvan työn toimintoanalyysin ohjekirja Työn laji Päiväys Sivumäärä Insinöörityö 23.5.2005 106 + 31 Työn valvoja Lehtori Keijo Kuosmanen Yritys Suomen Kenttädata Oy Tiivistelmä Yrityksen yhdyshenkilö Myyntipäällikkö Veikko Komulainen Nykyaikaisten yritysten on toimittava kustannustehokkaasti samalla tarjoten asiakkailleen hyvää palvelua. Liikkuvan työn yrityksille tämä merkitsee käytännössä tehtävän työn tarkkaa ja ajantasaista ohjausta sekä seurantaa. Samalla yrityksen pääomien ja työntekijöiden pitäminen tuottavassa työssä helpottuu. Nykytekniikka antaa monia mahdollisuuksia liikkuvan työn ohjaukseen ja seurantaan. Ongelmana on usein kuitenkin se, että liikkuvaa työtä tekevät yritykset eivät välttämättä omaa tarvittavaa tietotaitoa uusien toimintaa tehostavien ratkaisujen valintaan ja käyttöönottoon. Tämä insinöörityön aiheena oli dokumentoida yritysten toiminnan tehostamiseen käytetty toimintojen analysointitapa ja tuottaa tältä pohjalta liikkuvan työn toimintoanalyysin ohjekirja. Ohjekirja on tarkoitettu liikkuvaa työtä tekevien yritysten tukijärjestöille, talous- ja investointineuvojille sekä järjestelmätoimittajille. Tämä raportti on samalla myös toimintoanalyysin ohjekirja, joten sen ulkoasu ja toteutustapa poikkeavat hieman tavanomaisista insinööritöiden raporteista. Kirjassa esitellään erilaisia liikkuvaan työhön soveltuvia tekniikoita ja tarkastellaan liikkuvaa työtä eri koneurakoinnin aloilla. Lukija tutustutetaan toimintoanalyysin taustaan, analyysiin yleisesti sekä sen tekemisessä käytettyihin menetelmiin, tekniikoihin ja työkaluihin. Kirjassa kerrotaan, miten toimintoanalyysi sovelletaan liikkuvaan työhön ja kuinka tulokset sovelletaan käytäntöön. Lopuksi esitellään käytännön esimerkki todellisessa yrityksessä tehdystä toimintoanalyysistä. Toimintoanalyysi on enemmän järjestelmähankinnan kuin varsinaisen järjestelmäkehityksen työkalu. Vaikka analyysin tulokset ovat periaatteessa toimittajariippumattomia ja pyrkivät parhaiten toimintaa tehostavaan tavoitteeseen, järjestelmätoimittajien kannalta kyse on myynnin työkalusta. Avainsanat liikkuva työ, toiminto, tietovirta, toimintoanalyysi, tietovirta-analyysi Luottamuksellisuus julkinen

SAVONIA-POLYTECHNIC ENGINEERING KUOPIO Degree Programme Information Technology Author Mr. Mika Huurre Title of Project Guide to Operation-Based Assessment for Mobile Work Type of Project Date Pages Final Project 23.5.2005 106 + 31 Academic Supervisor Mr. Keijo Kuosmanen, Lecturer Company Suomen Kenttädata Oy (Ltd.) Abstract Company Supervisor Mr. Veikko Komulainen, Sales Manager Modern companies have to operate as efficiently as possible while retaining a good quality in customer services. For the machine entrepreneurs doing mobile work like forestry or earth moving, this means that the work is accurately guided and tracked. At the same time these requirements allow companies to keep invested capital and employees productive. Current technology has created number of possibilities for controlling and tracing mobile work. Often the problem is that companies do not have a necessary knowledge to select and implement new solutions, which would boost their efficiency. The aim of this thesis was to document an existing way to assess processes and data flows, and to create a guide to operation-based assessment for mobile work. The target audience of the guide are organisations and individuals related to mobile work, like economy and investment consultants and system providers. The results of assessments are more often used for system investments than for system development. This book is both the thesis report and the guide for the assessment. Because of this dual nature, the layout and implementation is more like that of a manual than a report. The manual begins with a general discussion of the techniques suitable for mobile work, and then considers mobile work in different fields of machine entrepreneuring. The reader is familiarised with backgrounds of operation-based assessment, and then introduced to assessment methods, techniques and tools, and to a general way to do assessment. The manual describes how to apply operation-based assessment to mobile work and how its results are transferred to practice. In the end the guide presents an assessment which was done to a real company, and how it was put into practice. Operation-based assessment is more like an investment tool than a development tool. While the results are provider independent in principle, and geared towards obtaining the best boost for productivity, from the system provider's point of view the analysis is one kind of sales tool. Keywords mobile work, assessment, analysis, process, data flow, operation-based Confidentiality public

ALKUSANAT Tämä insinöörityön aihe tuli harkittavakseni hieman yllättäen aivan ystäväpiiristäni. Ohjekirjamuodossa olevan insinöörityön raportin sijasta odotin päätyväni tekemään tavanomaisempaa tietotekniikan insinöörityötä jonkin ohjelmistoprojektin puitteissa. Koneurakointiin, sen tiedonhallintaan ja teknologioihin tutustuminen on ollut antoisa aihepiiri, joka myös poikkesi aikaisemmista työkokemuksistani tietotekniikan järjestelmäasiantuntijana ja -suunnittelijana. Työn aikana tutustuin koneurakoinnin alojen asiakkaisiin eri puolella maata. Eteläisin piste oli Helsinki, pohjoisin Sodankylä. Tämä työn alkuperäinen toimeksiantaja oli ristijärveläinen konsulttiyritys t:mi HP-Kone. Työn aikana HP-Koneen liikkuvaan työhön liittyvät liiketoiminnot siirrettiin Suomen Kenttädata Oy:lle, joka on liikkuvan työn ohjaukseen ja seurantaan erikoistunut järjestelmäintegraattori. Samalla myös työn toimeksiantaja vaihtui vastaavasti. Työn läpivientiin osallistuivat myös kajaanilaiset Tietohippu Oy ja Trippi Ky sekä sotkamolainen metsäurakointiyritys Martti Sirviö Oy. Työni tukemisesta ja ohjaamisesta kiitosta ansaitsevat useat eri henkilöt. Kiitokset insinöörityöni ohjaajalle lehtori Keijo Kuosmaselle, joka myös ymmärsi toteutustavaltaan poikkeavan työn luonteen. Kiitokset kuuluvat myös työtäni avustaneille Trippi Ky:n toimitusjohtaja Seppo Räsäselle sekä Tietohippu Oy:n toimitusjohtaja Timo Komulaiselle. Erityiset kiitokset ansaitsevat Martti Sirviö Oy:n toimitusjohtaja Martti Sirviö sekä HP-Koneen ja Suomen Kenttädata Oy:n myyntipäällikkö Veikko Komulainen. Martti Sirviö antoi ystävällisesti yrityksensä analyysipilotiksi sekä panosti omaa aikaansa analyysin läpivientiin. Veikko Komulainen taas ehdotti tätä insinöörityöaihetta sekä toimi työn yhdyshenkilönä ja käytännön opastajana. Näin lopuksi lienee vielä syytä painottaa, että luonteensa vuoksi tämä raportti poikkeaa ulkoasultaan ja kuvitukseltaan tavanomaisesta insinöörityön raportista. Kuopiossa 23.5.2005 Mika Huurre

SISÄLTÖ LYHENTEET JA SELITYKSET...8 1 JOHDANTO...12 2 LIIKKUVA TYÖ...14 2.1 Seuranta- ja ohjaustekniikat...15 2.1.1 Langattomat tiedonsiirtotekniikat...16 2.1.2 Paikannus...17 2.1.3 Anturit...18 2.1.4 Tiedonkeruulaitteet...19 2.1.5 Matkapuhelimet ja kämmenmikrot...19 2.1.6 Ajoneuvotietokoneet ja kannettavat tietokoneet...20 2.1.7 Tietokoneohjelmistot...21 2.1.8 Ohjelmistoyhdistelmät...22 2.1.9 Tietoturva...24 2.2 Liikkuva työ eri toimialoilla...25 2.2.1 Maatalous...26 2.2.2 Kiinteistöhuolto...27 2.2.3 Maanrakennus...28 2.1.4 Metsäkoneurakointi...28 2.2.5 Muut alat...29 3 TOIMINTOANALYYSIN TAUSTAT...30 3.1 Liiketoimintaprosessit ja niiden uudistaminen...31 3.2 Tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen...32 3.3 Tietojärjestelmien hankinta...33 3.4 Toimintolaskenta...34 4 TOIMINTOANALYYSI...35 4.1 Yrityksen toiminnot...37 4.1.1 Toimintojen hierarkia...37 4.1.2 Toiminnon osat...38 4.1.3 Pullonkaulat eli toiminnalliset kapeikot...39 4.2 Analyysin valmistelu...39 4.2.1 Aloituspalaveri...39 4.2.2 Analyysitavoite...41 4.2.3 Rajaus...42 4.2.4 Arviointiperusteet...44 4.3 Nykytilan kuvaus...45 4.3.1 Tietojen kerääminen...45 4.3.2 Kuvaus...48 4.3.3 Kustannusten laskenta...51 4.3.4 Hyväksyttäminen...53 4.4 Nykytilan analysointi...54 4.4.1 Kehityskohteiden haku...54 4.4.2 Toteutustapojen haku...56 4.4.4 Toteutusvaihtoehtojen toiminnalliset säästöt...58 4.4.5 Toteutustavan valintakriteerit...60 4.4.6 Toteutustavan valinta...62 4.5 Tulevan toiminnan kuvaus ja hyväksyttäminen...63 5

5 TYÖMENETELMÄT JA KUVAUSTEKNIIKAT...64 5.1 Haastattelu...65 5.1.1 Valmistelu...65 5.1.2 Perustyövälineet...66 5.1.3 Nauhoitus...67 5.1.4 Haastattelutilanne...68 5.1.5 Tulokset...69 5.2 Sanallinen kuvaus...70 5.2.1 Kuvauksen sisältö...70 5.2.2 Työvälineet...70 5.3 Kaaviot...71 5.3.1 Yhteyskaavio...72 5.3.2 Lävistäjämatriisi...73 5.3.3 Toiminto- ja tietovirtakaavio...75 5.3.4 Työnkulkukaavio...77 5.3.5 Työvälineet...80 5.4 Investointilaskenta...81 5.4.1 Takaisinmaksuajan menetelmä...81 5.4.2 Nettonykyarvomenetelmä...82 5.6 Muita työvälineitä...83 5.6.1 Tulostus ja sähköiset asiakirjat...83 5.6.2 Sähköposti ja muut sähköiset viestintävälineet...84 5.6.3 Oman työympäristön suojaaminen...85 5.6.4 Ryhmätyö...86 5.6.5 Analyysimallit...87 5.6.6 Tuotteistetut ratkaisut...89 6 TOIMINTOANALYYSI KÄYTÄNNÖSSÄ...90 6.1 Tarve ja taustat...91 6.1.1 Miten toiminnan muuttumiseen suhtaudutaan?...91 6.1.2 Yrittäjän muutosvastarinta...92 6.2 Ketkä toimintoanalyysiä voivat tehdä?...92 6.3 Analyysin käyttötarkoitus ja sopimus analyysistä...93 6.4 Toimintojen nykytilan selvitys ja kuvaus...95 6.5 Nykytilan analysointi ja tehostamisvaihtoehdot...95 6.6 Tulevan tilan valinta ja kuvaus...96 6.7 Analyysin tuloksen soveltaminen käytäntöön...96 6.7.1 Käyttöönoton valmistelu...97 6.7.2 Käyttäjien koulutus...97 6.7.3 Ratkaisun käyttöönotto...98 6.7.4 Ratkaisun dokumentointi...99 6.7.5 Hankinnan ja käyttöönoton ongelmia...99 6.8 Ylläpito ja jatkokehitys...100 7 YHTEENVETO...101 7.1 Lisätietoa...102 7.2 Liikkuvan työn toimintoanalyysin ohjekirja insinöörityönä...103 6

8 KIRJALLISUUS JA VIITTEET...104 8.1 Viitteet...104 8.2 Muu kirjallisuus...104 8.3 Lähteet ja oikeudet...105 9 LIITTEET...106 LIITE A TIETOJA OHJELMISTOISTA LIITE B TOIMINTOANALYYSIN ASIARUNKO LIITE C ANALYYSIPILOTTI: MARTTI SIRVIÖ OY 7

Lyhenteet ja selitykset 8 LYHENTEET JA SELITYKSET anturi Bluetooth CAN, CANbus CDMA digitaalinen allekirjoitus digitaalinen varmenne diskonttaus GPS, Galileo GSM, GPRS GSM-modeemi Java järjestelmähankinta Laite, joka muuttaa mitattavan suureen verrannolliseksi sähköiseksi tai pneumaattiseksi viestiksi. Tällaisia suureita ovat esimerkiksi lämpötila, paino, liike- tai pyörimisnopeus sekä kappaleen sijainti. Magneettianturi lähettää viestin (sähköisen signaalin) joka kerta, kun se joutuu sopivaan magneettikenttään. Nokian, Ericssonin ja muutaman muun valmistajan standardi lähietäisyydellä tapahtuvaan langattomaan laitteiden väliseen kommunikaatioon radiotaajuuksilla. Toteuttaa IEEE 802.15.1 -standardin. Uusissa ajoneuvoissa, työkoneissa ja -laitteissa yleistynyt tiedonsiirtoväylä (paikallisväylä), jonka kautta välitetään laitteen tai ajoneuvon toimintaan liittyvää tietoa laitteelta toiselle. Esimerkiksi matkanopeus voidaan siirtää anturilta väylän kautta ajoneuvotietokoneelle. CAN Controller Area Network Koodinjakokanavointitekniikka, jota käytetään langattomissa verkoissa puheen ja datan välitykseen. Kts. GSM, GPRS. CDMA Code Division Multiple Access Vastaa kynällä paperille kirjoitettua henkilön allekirjoitusta. Lähettäjä laskee lähetettävästä tiedosta nk. tiivisteluvun, joka salataan ja lähetetään tiedon mukana. Vastaanottaja voi varmistua tiedon eheydestä laskemalla vastaanotetusta tiedosta oman tiivistelukunsa, jota sitten verrataan alkuperäiseen tiivistelukuun. Jos luvut ovat samat, tieto on tullut perille muuttamattomana. [11] Sähköinen, kolmannen osapuolen digitaalisesti allekirjoittama todistus, jonka avulla voidaan tunnistaa ja varmentaa käyttäjän tai sähköisen palvelun todenmukaisuus. [11] Tulevaisuudessa käsiteltävän hinnan, maksun tai arvon muuttaminen laskennallisesti nykyhetkeen. Esimerkiksi investoinnin tulevia tuottoja voidaan diskontata nykyhetkeen, eli laskea kuinka paljon rahaa tulevat tuotot vastaisivat nykyhetkessä. Diskonttaustaulukko sisältää etukäteen laskettuja diskonttausarvoja eri vuosille ja koroille. Satelliitteihin perustuvia paikannusjärjestelmiä. GPS on vanhempi ja hyvin yleinen amerikkalaisten ylläpitämä järjestelmä. Galileo on eurooppalainen GPS:n vastine, jonka toteutus on vielä tätä kirjoitettaessa kesken. GPS Global Position System Langattomia radiotaajuutta käyttäviä tiedonvälitystekniikoita, joita käytetään puheen ja datan välittämiseen. GSM-tekniikkaa voidaan käyttää myös paikannukseen. GSM Global System for Mobile Communications GPRS General Packet Radio Service Laite, joka tarjoaa data-yhteyden GSM-verkkoa käyttäen toiseen modeemiin. Modeemina käytetään yleensä GSM-puhelinta, mutta se voi olla myös erillinen laite esimerkiksi kannettavia tietokoneita tai tiedonkeruulaitteita varten. Laitteisto- ja käyttöjärjestelmäriippumaton sovellusohjelmien ohjelmointikieli. Riippumattomuus perustuu kullekin laitteelle ja käyttöjärjestelmälle tehtyyn ajoympäristöön, joka puolestaan kykenee suorittamaan Javalla kirjoitettuja ohjelmia. Yrityksen liiketoimintaan liittyvän teknisen kokonaisuuden ostoprosessi. Kokonaisuus voi olla joko valmis järjestelmä tai sellaisen kehitystyöprojekti.

Lyhenteet ja selitykset 9 kustannusrakenne Yrityksen kustannukset voidaan jakaa niitä yhdistäviin kategorioihin, kuten yleiskulut, markkinointi, myynti, jne. Kustannusrakenne kertoo, kuinka kokonaiskustannus jakautuu eri kustannuskategorioihin. kuvaustekniikka Standardoitu tai yhteisesti sovittu tapa esittää tai kuvata tietty tulos [12, s. 9-107]. käsiteanalyysi käyttöjärjestelmä langaton USB liiketoimintasääntö modeemi liikkuva työ logistiikka OFDM ohjelma ohjelmisto pääte RDS relaatio relaatiomalli RS232 Käsiteanalyysi selvittää ja mallintaa loogisesti organisaation ja sen toiminnan käsitteistön (terminologian). Analyysin tuloksena syntyy käsitemalli. Käsiteanalyysi ja käsitemalli on systeemityön työmenetelmä. Ohjelmisto, joka mahdollistaa muiden ohjelmien (sovellusohjelmien) suorittamisen samassa laitteessa. Käyttöjärjestelmiä ovat mm. Microsoft Windows, Apple OS X, eri Linux-pohjaiset jakelut ja Symbian. USB-standardin radiotaajuuksilla toimiva versio. Kts. USB. Yrityksessä määritelty sääntö, joka rajoittaa jonkin toiminnon tai tiedon sisältöä. Esimerkiksi liikesääntö voi määrittää, että minkään tilauksen lähetyspäivä ei voi olla aikaisempi kuin sen tilauspäivä [4, s. 318]. Liiketoimintasääntöjä ei välttämättä ole kirjattu mihinkään ylös, vaan ne voivat olla organisaatiossa hiljaisena tietona. Myös nimellä business-sääntö. Laite, jolla saadaan rakennettua digitaalinen yhteys analogista kanavaa, kuten puhelinlinjaa, käyttäen. Muuntaa lähetyksessä digitaalisen signaalin analogiseksi ja vastaanotossa päinvastoin. Liittyy tietoliikennetekniikkaan. Työ, jonka merkittävä piirre on paikasta toiseen liikkuminen joko työjaksojen välillä, aikana tai näinä molempina. Tavara-, energia- ja tietovirtojen ohjausta sekä hallintaa. Käytetään terminä mm. ostotoiminnassa, kuljetuksessa, varastoinnissa sekä näiden suunnittelussa. Taajuudenjakotekniikka, jota käytetään langattomissa verkoissa puheen ja datan välitykseen. Kts. GSM, GPRS. OFDM Orthogonal Frequency-Division Multiplexing Mikroprosessorin suorittama ryhmä prosessorikohtaisia komentoja, jotka saavat prosessorin sisältävän laitteen toimimaan halutulla tavalla. Yhden tai useamman ohjelman muodostama yhtenäinen kokonaisuus, joka toteuttaa yhden tai useamman toiminnon. Esimerkiksi taloushallinnon ohjelmisto voi koostua useammasta yksittäisestä ohjelmasta. Laite joka on tietoliikenteen päätepiste. Eli laite jolla syötetään ja/tai luetaan tietoja, jotka yleensä sijaitsevat muualla kuin itse päätteessä. Tavallinen pöytätietokone voi toimia päätteenä, mutta tavallisesti tämä termi liitetään yksikertaisempiin ja kevyempiin laitteisiin, kuten matkapuhelimiin tai tiedonkeruulaitteisiin. Relational Systems Development, relaatiojärjestelmien (tietokantojen) kehittäminen. Joukon relaatio on yhteys joukon alkioiden välillä [9, s. 339]. Liittyy joukkooppiin. Tietojoukko muodostuu jonkin niitä yhdistävän tiedon tai tietojen perusteella. Tietomalli, joka perustuu tiedon järjestämiseen taulukoiksi ja joka pohjautuu pitkälti matemaattiseen relaation käsitteeseen. Relaatiotietokannat sisältävät toisiinsa liittyviä tietoja taulukoissa. Kts. relaatio. Vanha sarjaliikennestandardi (EIA232) sarjamuotoisen tiedon siirtoon. On korvautumassa USB-standardilla.

Lyhenteet ja selitykset 10 SA-menetelmä Tietojärjestelmän määrittelymenetelmä. Sisältää useita eri kaaviotyyppejä. Käytetään etenkin sulautettujen järjestelmien suunnitteluun. SA Structured Analysis sarjaliitäntä, sarjamuotoinen tiedonsiirto Tiedonsiirtotapa, jossa ennen lähetystä tieto paloitellaan osiksi ja lähetettäessä osat siirtyvät peräkkäin laitteelta toiselle. Perille päästyään tieto kootaan osista taas yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Standardeja sarjamuotoiseen tiedonsiirtoon ovat esim. RS232 ja USB. SMS sovellus Symbian systeemi GSM-järjestelmän tekstiviestipalvelu. SMS Short Message Service Kts. Ohjelma. Matkapuhelinten käyttöjärjestelmä, joka on puhelinvalmistajien lisensioitavissa ja kolmansille osapuolille avoin ohjelmistoympäristö. Myös käyttöjärjestelmää kehittävän ja ylläpitävän yrityksen nimi. Osista muodostuva kokonaisuus [12, s. C-170]. Systeemiä vastaa samaa merkitsevä termi järjestelmä. Tietosysteemi on siis tietojärjestelmä. systeemityö Tietosysteemin rakentamista, kehittämistä ja kunnossa pitämistä [12, s. C- 171]. Myös nimellä järjestelmätyö. TCP/IP Internet-yhteyksissä käytetty protokolla eli yhteyskäytäntö. Liittyy tietoliikennetekniikkaan ja ohjelmistojen väliseen kommunikointiin. TCP/IP Transmission Control Protocol / Internet Protocol tietovirta Kuljettaa tietoa prosessien, tietovarastojen ja ulkoisten kohteiden välillä [8, s. 102]. Joukko tietoja, jotka ovat 'tulossa' tai 'menossa' johonkin toimintoon tai tietovarastoon [12, s. 9-111]. tietovirta-analyysi Systeemityössä ja järjestelmäkehityksessä tietovirtojen analysointia, eli organisaation tai sen toiminnallisen osan tietovirtojen kartoitusta. Käytetään myös kauppanimenä tästä poikkeavassa merkityksessä kuvaamaan yrityksen toimintojen ja tietovirtojen kartoitus- ja tehostamisprosessia kokonaisuutena (esim. 4Field Oy). toiminnanohjausjärjestelmä Ohjelmisto- ja laitekokonaisuus, jolla yritys aktiivisesti ohjaa ja seuraa omaa toimintaansa. toimintamenetelmä Standardoitu tai yhteisesti sovittu tapa toimia ja tuottaa tietty tulos [12, s. 9-107], menettelytapa. toimintamalli toimintoanalyysi tunnusluku Ohjeisto, joka kiinnittää työvaiheet ja -tehtävät sekä usein myös käytettävät menetelmät, tekniikat, työvälineet ja kuvaamisen [12, s. 9-107]. Malli on järjestelmän tai työkokonaisuuden esitys. Systeemityössä ja järjestelmäkehityksessä toiminnan analysointia, eli organisaation tai sen toiminnallisen osan toimintojen kartoitusta. Tätä termiä käytetään tässä kirjassa kuvaamaan organisaation toiminnan analysointia, kehittämistä ja tehostamista kokonaisuutena (vrt. Tietovirta-analyysi kauppanimenä). Tunnusluku kuvaa jotain yrityksen taloudellista ominaisuutta. Yksittäinen tunnusluku ei kuitenkaan ole aina yksiselitteinen, mistä syystä tunnuslukuja tulisi olla useampia. Tunnuslukuja käytetään esimerkiksi yrityksen kannattavuuden arviointiin. Toiminnallisia (yrityksen sisäisiä) tunnuslukuja johdetaan yrityksen toimintaan liittyvistä tiedoista ja käytetään yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tunnusluvut voivat olla myös työkonekohtaisia.

Lyhenteet ja selitykset 11 UMTS USB VoIP välitysohjelmisto WAP Langaton tiedonvälitystekniikka joka käyttää radiotaajuuksia. Kts. GSM, GPRS. UMTS Universal Mobile Telecommunications System Sarjaliikennestandardi, joka mahdollistaa vanhaa RS232-standardia monipuolisemman ja nopeamman tietojen siirron laitteiden välillä. Tavallinen USB-yhteys vaatii aina välittäjäksi tietokoneen, mutta USB-On-the-Go -standardi mahdollistaa myös liikennöinnin kahden itsenäisen laitteen välillä. USB-standardista on kehitteillä langaton radiotaajuuksia käyttävä versio (Wireless USB). USB Universal Serial Bus Tekniikka, jolla tavallinen puhelinsoitto välitetään Internet-yhteyden läpi. Analogisen väylän sijasta puhe siirretään tietoliikennepaketteina tietoverkon läpi, esimerkiksi kahden tietokoneen välillä. Päätelaitteina voivat olla myös VoIP-yhteensopivat puhelimet. VoIP Voice over Internet Protocol Tietokoneohjelma, jota käytetään kahden ohjelmiston välisessä tiedonsiirrossa kun lähettävä ja vastaanottava ohjelma eivät suoraan ymmärrä toistensa tietosisältöä. Välitysohjelma muuttaa lähettävän ohjelman tiedon vastaanottavan ohjelman ymmärtämään muotoon. Matkapuhelimia varten kehitetty protokolla eli yhteyskäytäntö, jonka avulla on mahdollista käyttää langattoman yhteyden yli erilaisia palveluita. WAP Wireless Application Protocol Windows Mobile Edition Microsoftin matkapuhelimille tehty Windows-käyttöjärjestelmän versio, johon myös kolmannet osapuolet voivat kehittää ohjelmia. Wireless USB WLAN Zigbee Englannin kielinen termi langattomalle USB-standardille. Kts. USB. Langaton tiedonvälitystekniikka, joka käyttää radiotaajuuksia. Käytetään langattoman lähiverkon muodostamiseen. Voidaan myös käyttää paikannukseen lähietäisyyksillä, jolloin käytetään hyväksi WLAN-tukiasemia GSM-paikannuksen tapaan. WLAN Wireless Local Area Network Motorolan, Philipsin ja muiden yritysten standardi, joka määrittelee Bluetoothia kevyemmän, ja nimenomaisesti antureita varten tarkoitetun langattoman radiotaajuuksisen tiedonsiirtotekniikan. Zigbee on myös oma standardinimensä. Toteuttaa IEEE 802.15.5 -standardin täydentäen sitä mm. tietoturvamäärittelyllä.

1 Johdanto 12 1 JOHDANTO Liikkuva työ muodostaa vuodenajasta riippumatta tärkeän osan yhteiskunnan toimivuudesta. Se liittyy infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon maatalouden, tehtaiden ja kaupan toimintaan ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen. Liikkuvaa työtä tekevät esimerkiksi kiinteistöhuollon huoltomies ja metsäkoneyrityksen hakkuukoneen hytissä istuva kuljettaja. Molemmilla työn tekopaikka siirtyy pisteestä toiseen. Työn tuottavuus muodostuu nimenomaan toimiston ulkopuolella tehdystä työstä, ja yrityksen toimisto onkin lähinnä vain pistäytymispaikka tai tukikohta varsinaisten töiden ohella. Metsäkoneyrityksessä yrityksen merkittävät rahalliset investoinnit on tehty yrityksen toimipisteen ulkopuolella liikkuviin koneisiin, laitteisiin ja huollon infrastruktuuriin. Molemmissa tapauksissa palkkakustannukset ovat myös oleellinen osa kokonaiskustannuksia. Kuten millä toimialalla tahansa, myös liikkuvassa työssä menestyksellisen liiketoiminnan edellytyksiin kuuluvat kustannustehokkuus ja toiminnan sujuvuus. Olipa liikkuva työ päätoiminto tai sitä tukeva toiminto, sen tulisi olla mahdollisimman hyvin hoidettua. Työstä aiheutuneet kustannukset ja tuotot pitäisi pystyä laskemaan järjestelmällisesti. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Tämä pätee myös yrityksiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin, jotka harvoin toimivat jo perustamisvaiheessaan tehokkaasti ja loppuun asti mietityin keinovalikoimin. Useimmin toiminta kehittyy tehtäessä käytännön töitä, jolloin työntekotavat muotoutuvat kokemuksien myötä johonkin tiettyyn muottiin. Olemassa on toki yrittäjiä, jotka ovat jo yrityksen aloitusvaiheessa miettineet tarkemmin, kuinka tehtyä työtä ohjataan ja seurataan. Tätä varten on voitu jopa hankkia tarvittavat automatisoivat järjestelmät. Yritystoiminta käynnistyy. Saadaan asiakkaita ja homma näyttää sujuvan. Työt ja investoinnit lisääntyvät... mutta toiminnan hallinta alkaakin olla ongelmallista. Asiakkaatkin huomauttelevat jo. Nykymenolla homma hajoaa käsiin. Pitäisi siis tehdä jotain? Kuva 1. Kun yritys kehittyy, sen toimintatavat eivät välttämättä tee niin.

1 Johdanto 13 Usein täsmällisen ohjauksen ja seurannan tarve sekä niihin liittyvät investoinnit tulevat esille vasta myöhemmin, kun yrityksen koko kasvaa, tehdään uusia investointeja tai asiakkaiden raportointivaatimukset kehittyvät. Ohjausta ja seurantaa voidaan kehittää ja automatisoida myöhemminkin, kun toiminta on muuttumassa tai tekniikka antaa uusia mahdollisuuksia. Kun yrittäjä havaitsee tämän muutostarpeen, yrityksen toimintatapoja mietitään joko omatoimisesti yrityksen sisällä tai käytetään apuna konsulttia. Konsultti voi olla esimerkiksi järjestelmätoimittaja tai investointineuvoja. Tätä prosessia varten tässä ohjekirjassa käydään läpi erityyppisten liikkuvien töiden taustoja sekä niiden tehostamisessa käytettäviä tekniikoita. Tutkitaan ja tehostetaan toimintatapoja! Selvitetään ja dokumentoidaan nykytilanne. Analysoidaan tilanne ja haetaan ratkaisu. Otetaan uusi ratkaisu käyttöön. Kuva 2. Yrityksen toimintatavat eivät saa olla kiveen hakattuja käskyjä, vaan tarpeen mukaan muuttuvia ohjeita. Lisäksi tässä kirjassa määritellään toimintamenetelmät ja kuvaustekniikat liikkuvaa työtä hyödyntävien yritysten toimintojen ja tietovirtojen kartoitukselle näiden analysoinnille tämän perusteella tehtävälle toiminnan tehostamiselle. Tästä kokonaisuudesta eli toimintomallista käytetään tässä kirjassa nimeä toimintoanalyysi. Toimintoanalyysin tarkoitus on toimia ensisijaisesti yrityksen toimintojen tehostamisen ja järjestelmähankinnan työkaluna. Saadun lopputuloksen tarkoituksena on parantaa yrityksen liiketoimintaedellytyksiä: Yrityksen olemassa olevat työntekijät voivat oheistoimintojen sijasta keskittyä tekemään tuloksellista työtä. Yrityksen johto saa tarkempaa tietoa yrityksen toiminnasta suunnittelua ja seurantaa varten. Tämän kirja on tarkoitettu liikkuvan työn yrityksiä konsultoivien tahojen käyttöön. Tällaisia ovat maatalouskeskuksien talousneuvojat ja muut alalla toimivat järjestelmäkonsultit ja -toimittajat. Toimintoanalyysin tulosraporttia käyttävät konsultoitavat yritykset, järjestelmätoimittajat sekä -kehittäjät. Tämä kirja soveltuu paitsi toimintoanalyysin ohjekirjaksi, myös toimintoanalyysiin tutustumiseen esimerkiksi toimintoanalyysin tekijän valintaa tai analyysiin osallistumista varten.

2 Liikkuva työ 14 2 LIIKKUVA TYÖ Liikkuva työ on työtä, jossa työ liikkuu paikasta toiseen työjaksojen välillä työjaksojen aikana työn mittaukset ja kirjaukset tapahtuvat muualla kuin toimistotiloissa yrityksen toiminnan kannalta tärkeät työt ja pääomainvestoinnit sijoittuvat muualle kuin toimistoon. Liikkuvan työn kevyempää sarjaa edustaa esimerkiksi kiinteistöhoitaja, kun taas raskaampaa liikkuvaa työtä tehdään suurilla ja paljon pääomaa sitovilla ympärivuorokautisesti työskentelevillä maanrakennuskoneilla. Tässä luvussa käydään läpi liikkuvaan työhön käytettävissä olevia tekniikoita ja niiden soveltumista liikkuvan työn eri aloille. Aiheita käsitellään yleisesti, joten ennen varsinaisen analyysin tekemistä on aina syytä tutustua nykyhetken tekniikoihin ja niiden antamiin mahdollisuuksiin sekä analysoitavana olevan yrityksen toimialan tilanteeseen.

2 Liikkuva työ 15 2.1 Seuranta- ja ohjaustekniikat Nykytekniikka antaa mahdollisuuden tehostaa yrityksen liikkuvan työn seurantaa ja ohjausta kohtuullisin työkone- ja työntekijäkohtaisin kustannuksin. Taloushallinnon, palkanlaskennan ja toiminnanohjauksen ohjelmistot ovat nykyisin liitettävissä kohtuullisen helposti muihin järjestelmiin. Lisäksi markkinoilla on jo useita toimijoita, jotka pystyvät tarjoamaan erilaisia ratkaisuja työseurannan ja ohjauksen toteutukseen sekä ohjelmistojen väliseen kommunikaatioon. Ohjaus- ja seurantatieto siirtyy työyksikön ja yrityksen välillä sähköisesti. Seuranta ja ohjaus on yrityksen omassa tai palveluntarjoajan tietojärjestelmässä. Tietoa voidaan välittää myös muiden yritysten ja organisaatioiden tietojärjestelmiin esimerkiksi materiaalivirtojen seurantaa varten. Yrityksen työntekijät ja asiakkaat voivat hyödyntää järjestelmää ajasta ja paikasta riippumatta. Tieto on ajan tasalla. Kuva 3. Ohjauksen ja seurannan siirto sähköiseen muotoon antaa yritykselle uusia toimintamahdollisuuksia ja tehostaa toimintaa. Seurantaan ja ohjaukseen käytettävät laitteet vaihtelevat matkapuhelimista kämmenmikroihin, tiedonkeruulaitteisiin ja täysimittaisiin ajoneuvotietokoneisiin. Tiedonvälitystapoina voivat toimia muistikortit, modeemiyhteydet, teksti- ja multimediaviestit tai langattomat Internet-yhteydet. Näissä laitteissa käytetyt ohjelmistot ovat yleensä toimittajakohtaisia, mutta järjestelmien välinen tiedonsiirto yleensä onnistuu joko standardoiduilla yhteystavoilla kuten TCP/IP-yhteyksillä tai erillisillä välitysohjelmistoilla. Liikkuvan työn ympäristöt ovat tavallista toimistoa vaativampia niin lämpötilojen, pölyisyyden kuin sähkön saanninkin puolesta. Tämä pitää aina huomioida käyttöön otettavissa ratkaisuissa. Valintoja tehtäessä oleellista on laitteiden ja tekniikoiden keskinäinen yhteensopivuus, myös siirrettävien ja tallennettavien tietojen osalta laitteiden kyky suorittaa käyttöön otettavia ohjelmistoja ja välittää niiden tietoja laitteiden tekniset ominaisuudet, ulkoinen kestävyys ja virran kulutus kohteena olevissa työympäristöissä soveltuvuus ja käytettävyys töitä ja työntekijöitä varten. Kannattaa kuitenkin muistaa, että järjestelmän valinta ja käyttöönotto on perustuttava aina yritykselle sopivaan ratkaisutapaan, ei tekniikkaan itseensä.

2 Liikkuva työ 16 2.1.1 Langattomat tiedonsiirtotekniikat Langattomuus on tuonut työn seurantaan ja ohjaukseen uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi jo yksinkertainen matkapuhelin on tehnyt pysyvän vaikutuksen liikkuvan työn yritysten toimintaan. Langattomiin ratkaisuihin liittyviä tekniikoita ovat mm. GSM, GPRS ja UMTS. Tiedonsiirtoa tehdään paljon GSMmodeemeilla ja tekstiviesteillä niiden yksinkertaisuuden vuoksi. GPRS on yleistynyt kentällä olevissa yksiköissä kohtuullisen nopean TCP/IP-yhteyden tarjoavana tiedonsiirtotapana. Sitä käytetään mm. isoissa työkoneissa, joiden tekemä työ ja tulokset pitää sitoa laajemman teollisen materiaalilogistiikan osaksi. UMTS on tätä kirjoitettaessa vasta käynnistymässä, ja sen kokonaispeitto on avoin etenkin maaseudun ja asumattomien alueiden osalta. UMTSin voi haastaa NMTverkon tilalle kaavailtu langaton dataverkko. mittaustietojen siirto langalla tai langattomasti päätelaitteelle työntekijän päätelaite GSM-verkko työkoneen anturit SIRUKORTTI OY YRITYS AB Nimi: Teuvo tiedot voidaan siirtää yritykseen joko päätelaitteen tai muistikortin avulla. Kuva 4. Seurantatieto voidaan siirtää työpisteestä toimistoon joko langattomasti tai tallennemedioilla, kuten muistikorteilla. Ohjaustiedon välitykseen voidaan käyttää esimerkiksi tekstiviestejä. (tuotekuvat: a, c) Pienillä etäisyyksillä, kuten työkoneen hytissä, tietoa voidaan siirtää Bluetoothia tai langatonta USBia tukevien laitteiden avulla. Näitä tekniikoita voidaan käyttää työtietojen sekä työkoneen anturien tietojen siirtoon tiedonkeruulaitteesta työntekijän päätelaitteeseen, ja siitä taas eteenpäin. Lyhyillä työpiste-etäisyyksillä ei kannata unohtaa perinteistä lankayhteyttäkään, joka joissain tapauksissa saattaa olla langatonta helpompi ja luotettavampi tiedonsiirtotapa. Oma langaton tekniikkansa ovat siirrettävät muistikortit (tallennemediat). Työntekijä kuljettaa töitä tehdessään henkilökohtaista muistikorttia mukanaan, ja sille kirjataan esimerkiksi työkonekohtaisella laitteella työtietoja töiden edistyessä. Muistikortti palautetaan toimistolle määrävälein luettavaksi. Muistikortit voivat toimia myös työntekijöiden tunnisteina, ja mahdollistavat esimerkiksi työntekijäkohtaisen ajoneston ja ajoluokituksen. Tulevaisuudessa anturit voivat olla liitettynä langattomalla yhteydellä toisiinsa ja tiedonkeruuyksikköön, vaikkakin työkoneiden sisällä metalliseinämät rajoittavat tätä käyttötapaa. Esimerkiksi puunkorjuukoneen koura voi välittää painotiedon suoraa kuljettajalle ja tiedonkeruuyksikölle metsäkoneen hyttiin. Langaton Zigbee-standardi on kehitetty juuri tällaista tilannetta varten. Testaaja tiedonkeruulaite mittaustiedot yrityksen tietojärjestelmä vastaanottaa työtiedot ja lähettää työmääräyksiä