Pappilan asemakaavan nro 8492 Donna id: 1194949 Infran hankenumero: 4043222 Tampereen Infra Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen Tampereen Infra PL 487 33101 Tampere Käyntiosoite Frenckellinaukio 2E Puhelin 03 5656 6700 Faksi 03 565 65250 etunimi.sukunimi@tampere.fi www.tampereeninfra.fi
Pappilan asemakaavan nro 8492 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suunnittelualueen nykytilan kuvaus... 1 3 Suunnittelualueen maankäytön muutokset... 1 4 Suunnittelualueen maaperä... 2 5 Luonnonsuojelualueet ja muut merkittävät alueet... 3 6 Valuma-alueet... 3 7 Tulevan maankäytön vaikutukset... 4 7.1 Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden virtaussuuntiin... 4 7.2 Maankäytön muutoksen vaikutus valumakertoimiin... 4 7.3 Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden virtaamaan ja määrään... 6 7.4 Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden laatuun... 7 8 Suositeltava hulevesien hallintaratkaisu... 7 8.1 Tarvittava viivytystilavuus... 7 8.2 Suositeltava viivytysrakenne... 8 8.3 Vaihtoehtoinen viivytysratkaisu... 9 9 Tulvareitit... 9 10 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta... 9 11 Ehdotus kaavamääräyksiksi... 10 12 Yhteenveto... 10 Liitteet Liite 1. Valuma-aluekartta Liite 2. Huleveden hallintasuunnitelma
Pappilan asemakaavan nro 8492 1 1 Johdanto Tässä hulevesiselvityksessä ja suunnitelmassa selvitettiin Pappilan asemakaavan nro. 8492 muutoksen vaikutukset kaava-alueen hulevesien hallinnan näkökulmasta. Työn aikana laadittiin valuma-alueselvitys tarvittavalta alueelta, asemakaavatasoinen suunnitelma kaava-alueen hulevesien johtamisesta ja suunnitelma tarvittavien huleveden hallintarakenteiden sijoittamisesta kaava-alueen tulevassa maankäyttötilanteessa. Asemakaavan luonnosvaiheen suunnitelma on laadittu kaavaluonnoksen ja 23.6.14 laaditun havainnekuvan mukaisesti. Tämä ehdotusvaiheen suunnitelma on laadittu 19.9.2014 päivätyn havainnekuvan mukaisesti. Työtä on ohjannut maankäytön suunnittelu ja yleisten alueiden suunnitteluyksikkö. 2 Suunnittelualueen nykytilan kuvaus Selvityksen suunnittelualueena käytetään kaava-aluetta, sillä kaava-alueen valuma-alue on verrattain pieni, eikä kaava-alueen hulevesien johtamisesta aiheudu merkittävää riskiä vastaanottavalle verkostolle, mikäli viivytysjärjestelmä toteutetaan asianmukaisesti. Valuma-aluetarkastelu on tehty huomattavasti kaava-aluetta laajemmalta alueelta mm. kaava-alueen valuma-alueen selvittämiseksi. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1,63 ha. Kaava-alueen itälaidalla sijaitsee nykytilanteessa kuusi 1940-luvulla rakennettua asuinrakennusta, joiden tilalle on määrä rakentaa 4 uudisrakennusta. Kaava-alueen länsireunalla sijaitsee kuusi 1990- luvulla rakennettua asuinrakennusta sekä erillinen varastorakennus jotka on tarkoitus säilyttää. Kaava-alueen maanpinnasta on nykytilanteessa sorapintaa noin 20 %. Kasvipeitteistä aluetta on noin 61 % ja kattopinta-alaa noin 19 %. Kaava-alueen maanpinta viettää yleisprofiililtaan verrattain voimakkaasti alueen länsireunalta itäreunalle lukuun ottamatta alueen koillispäässä sijaitsevaa vedenjakajaa. Kaava-alueella sijaitsee nykytilanteessa Liitteessä 2. Esitettyjen talojen A-F kuivatukseen tarkoitettuja DN110 ja DN 160 hulevesiviemäreitä. 3 Suunnittelualueen maankäytön muutokset Purettavien 1940-luvun rakennusten tilalle toteutettavien uudisrakennusten lisäksi alueelle rakennetaan neljä asfalttipintaista pysäköintialuetta. Nykyistä puustoa ja viheralueita tullaan osittain säästämään ja istutusta täydennetään mahdollisuuksien mukaan. Kaava-alueen maanpinnasta on tulevassa tilanteessa sorapintaa noin 14 %. Kasvipeitteistä aluetta on noin 55 %, kattopinta-alaa noin 21 % ja asfalttipintaa noin 10 %.
Pappilan asemakaavan nro 8492 2 Kuva 1. Kaava-aluerajaus 4 Suunnittelualueen maaperä Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa hietaa. Alueen pohjois- ja eteläkulmat ovat maaperältään hiesua. Maastossa on paikoin havaittavissa avokalliota, joten tämän suunnitelma linjauksia tulee tarkentaa tarvittaessa, mikäli esimerkiksi kallioinen maaperä asettaa haasteita suunnitelman mukaiselle hulevesienhallintarakenteiden sijoittamiselle. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Aakkulanharjun pohjavesialue sijaitsee noin 1,7 km päässä suunnittelualueen eteläpuolella.
Pappilan asemakaavan nro 8492 3 Kuva 2. Maaperäkartta, lähde: paikkatietoikkuna.fi 5 Luonnonsuojelualueet ja muut merkittävät alueet Kaava-alue ei sijaitse luonnonsuojelualueella, eikä sillä ole merkittäviä luontoarvoja. Kaava-alue on merkitty 1940-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen vuoksi Pirkanmaan kulttuuriympäristöalueeksi. 6 Valuma-alueet Työn yhteydessä laaditussa valuma-alueselvityksessä määritettiin työn kannalta merkittävin valuma-alue, jonka nimeksi on annettu VA 1. Valuma-alue on pinta-alaltaan 174 ha ja on esitetty liitteenä 1. Valuma-alueen VA 1. Hulevedet johtuvat Vuohenojaan ja edelleen IIdesjärveen. Valuma-alue VA 1. jakautuu kuuteen osavaluma-alueeseen, joista suunnittelualue sijoittuu pinta-alaltaan noin 6 ha kokoiselle osavaluma-alueelle VA 1.4. Osavalumaalueen VA 1.4 hulevedet johtuvat Luhtaankadun hulevesiviemärin kautta osavalumaalueella VA 1.3 sijaitsevaan, Luhtaankadun kanssa risteävään puroon ja edelleen Vuohenojaan. Osavaluma-alue VA 1.4 on esitetty kuvassa 3.
Pappilan asemakaavan nro 8492 4 Kuva 3. Osavaluma-alue 1.4 7 Tulevan maankäytön vaikutukset Oheisessa kappaleessa käsitellään kaava-alueen maankäytön muutoksen vaikutusta huleveden virtaussuuntiin, valumakertoimiin, huleveden määrään ja laatuun. 7.1 Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden virtaussuuntiin Osavaluma-alue 1.4 on verrattain pieni ja esitettävän asemakaavamuutoksen mukaisella maankäytön muutoksella ei ole vaikutusta valuma-alueen virtaussuuntiin. Kaava-alueen hulevedet esitetään johdettavaksi nykyisen mukaisesti Luhtaankadun hulevesiviemäriin. Tämän hetkisessä tilanteessa kaava-alueen hulevedet imeytyvät tontille lukuun ottamatta muutamaa piha-alueille asennettua ritiläkaivoa, jotka johtavat hulevedet kahteen hulevesiviemärin liitospisteeseen Luhtaankadulle. Esitettävän asemakaavamuutoksen mukaisessa maankäyttötilanteessa kaava-alueen katto- ja asfalttipinnoilla syntyvät hulevedet johdettaisiin viivytysrakenteiden kautta Luhtaankadun hulevesiviemäriin. Luhtaankadun hulevesiviemäröinnin kautta hulevedet johtuisivat osavaluma-alueella 1.3 sijaitsevaan puroon ja edelleen Vuohenojaan. 7.2 Maankäytön muutoksen vaikutus valumakertoimiin Tässä kappaleessa on tarkasteltu kaavamuutoksen vaikutusta kaava-alueen sekä osavaluma-alueen 1.4 valumakertoimiin. Valumakerroin osoittaa kuin suuri osa alueen sadannasta muuttuu pinta-valunnaksi. Pinta-valunta aiheuttaa rankkasadetapahtumissa eroosiota varsinkin sorapintaisille rinnealueille ja lammikoitumista alavimmille alueille.
Pappilan asemakaavan nro 8492 5 Oheisessa kaaviossa ja taulukoissa on esitetty valumakertoimen muutos kaava-alueella sekä osavaluma-alueella VA 1.4. Kaavio 1. Valumakertoimen muutos maankäytön muutoksen seurauksena Taulukko 1. Kaava-alueen valumakerroin nykyisellä maankäytöllä KAAVA-ALUEEN VALUMAKERROIN NYKYISELLÄ MAANKÄYTÖLLÄ Maankäyttötyyppi A (ha) Valumakerroin % osuus Kattopinta 0,31 0,90 19,2 % Sorapinta 0,33 0,30 20,3 % Kasvipeitteinen alue 0,99 0,20 60,5 % Koko kaava-alue 1,63 0,35 100,0 % Taulukko 2. Kaava-alueen valumakerroin tulevalla maankäytöllä KAAVA-ALUEEN VALUMAKERROIN TULEVALLA MAANKÄYTÖLLÄ Maankäyttötyyppi A (ha) Valumakerroin % osuus Kattopinta 0,34 0,90 21,0 % Asfalttipinta 0,16 0,85 9,7 % Sorapinta 0,23 0,30 13,9 % Kasvipeitteinen alue 0,90 0,20 55,4 % Koko kaava-alue 1,63 0,42 100,0 % Kaavaesityksen mukaisella maankäytöllä kaava-alueen kattopinta-ala kasvaa hieman ja osa nykytilassa sorapintaisista alueista asfaltoitaisiin pysäköintialueiksi. Tämä kasvattaa kaava-alueen valumakerrointa noin 20 %.
Pappilan asemakaavan nro 8492 6 Taulukko 3. Osavaluma-alueen 1.4 valumakerroin nykyisellä maankäytöllä OSAVALUMA-ALUEEN 1.4 VALUMAKERROIN NYKYISELLÄ MAANKÄYTÖLLÄ Maankäyttötyyppi A (ha) Valumakerroin % osuus Kattopinta 1,26 0,90 20,8 % Asfalttipinta 0,79 0,85 13,1 % Sorapinta 0,75 0,30 12,5 % Kasvipeitteinen alue 3,25 0,20 53,6 % Koko osavaluma-alue 6,05 0,44 100,0 % Taulukko 4. Osavaluma-alueen 1.4 valumakerroin tulevalla maankäytöllä OSAVALUMA-ALUEEN 1.4 VALUMAKERROIN TULEVALLA MAANKÄYTÖLLÄ Maankäyttötyyppi A (ha) Valumakerroin % osuus Kattopinta 1,29 0,90 21,3 % Asfalttipinta 0,95 0,85 15,7 % Sorapinta 0,65 0,30 10,8 % Kasvipeitteinen alue 3,16 0,20 52,2 % Koko osavaluma-alue 6,05 0,46 100,0 % Maankäytön muutoksen vaikutus valumakertoimeen on osavaluma-alueen 1.4 mittakaavassa vähäinen. 7.3 Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden virtaamaan ja määrään Valumakertoimen kasvaminen kaava-alueella lisää sadannan aikana muodostuvan huleveden määrää ja laskennallista virtaamaa. Tarkastelussa mitoitussateen kestoksi on valittu 5 minuuttia valuma-alueen koosta ja tulevan verkoston teoreettisesta kertymisajasta johtuen. Parkkipaikkojen ja kattopintojen hulevedet johtuvat tulevassa tilanteessa viivytysrakenteelle viiden minuutin kuluessa, jolloin ollaan kaava-alueelle toteutettavan verkoston maksimivirtaustilanteessa. Asemakaavavaiheen hulevesiselvityksen näkökulmasta merkittävintä on se vesimäärä, joka johdetaan kaavamääräyksen myötä huleveden viivytysrakenteeseen alueelle rakennettavan sisäisen hulevesiverkoston välityksellä. Luhtaankadun vastaanottavan hulevesiviemärin putkikoko on DN 300 B ja verkostoalue on verrattain pieni. Tähän hulevesiviemäriin johdetaan Luhtaankadun lisäksi myös osa Eetunkadun ja Pienkodinkadun hulevesistä. Toisaalta myös muualla kaava-alueella syntyvät hulevedet tulee pystyä johtamaan hallitusti. Muu kaava-alueella muodostuva hulevesi johtuu pääosin kohti Luhtaankatua. Pintavalunnan määrä on kuitenkin niin vähäinen, ettei siitä katsota aiheutuvan merkittävää haittaa. Kaavamuutoksen aiheuttaman hulevesivirtaaman lisäyksen ei katsota aiheuttavan haittaa Luhtaankadun vastaanottavalle hulevesiviemärille, mikäli kaava-alueen viivytysrakenne toteutetaan asianmukaisesti. Kestoltaan 5 minuutin sadetapahtumalla, jonka aikana sataa noin 7,8 mm vettä ja sateen intensiteetti on 260 l/s/ha, viivytysrakenteeseen johdettavilla alueilla muodostuva virtaama olisi noin 73 l/s. Muodostuva hulevesimäärä olisi noin 22 m 3. Vastaavalla sateella koko kaava-alueella syntyvä laskennallinen virtaama olisi 180 l/s ja muodostuva hulevesimäärä olisi 54 m 3. Kestoltaan 10 minuutin sadetapahtumalla, jonka aikana sataa noin 10,8 mm vettä ja sateen intensiteetti olisi 180 l/s/ha, viivytysrakenteeseen johdettavilla alueilla
Pappilan asemakaavan nro 8492 7 muodostuva virtaama on noin 50 l/s. Muodostuva hulevesimäärä olisi noin 30 m 3. Vastaavalla sateella koko kaava-alueella syntyvä laskennallinen virtaama olisi 124 l/s ja muodostuva hulevesimäärä olisi 75 m 3. Taulukko 5. Viivytysrakenteeseen johdettavien alueiden laskennallinen hulevesimäärä ja virtaama VIIVYTYSRAKENTEESEEN/TEISIIN JOHDETTAVILLA ALUEILLA SYNTYVÄ HULEVEDEN MÄÄRÄ JA VIRTAAMA Sadetapahtuma Virtaama Huleveden määrä Toistuvuus Intensiteetti (l/s/ha) Kesto (s) Sademäärä (mm) l/s m 3 Kerran 5 vuodessa 260 300 7,8 72,7 21,8 Kerran 5 vuodessa 180 600 10,8 50,3 30,2 Kerran 10 vuodessa 120 1800 21,6 33,6 60,4 7.4 Tulevan maankäytön vaikutukset huleveden laatuun Tulevalla maankäytöllä voi olla pieni vaikutus kaava-alueella syntyvän huleveden laatuun asfaltoitujen parkkipaikkojen rakentamisen myötä. Laadullista muutosta ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä. Kaava-alueesta tulee olemaan kattopintaa noin 21 %, joilla muodostuvia hulevesiä voidaan pitää maanpinnalla syntyviä vesiä puhtaampina. Asfalttialueita tulee olemaan noin 10 %. Asfaltoiduilta alueilta voidaan olettaa kulkeutuvan pieniä määriä öljyjä sekä muita katualueille tyypillisiä epäpuhtauksia. 8 Suositeltava hulevesien hallintaratkaisu Tässä suunnitelmassa myöhemmin esitettävä keskitetyn huleveden hallintarakenteen sijoituspaikka sijaitsee hiesualueella, joten huleveden imeytystä ei suositella. Huleveden hallintaratkaisuksi esitetään huleveden viivyttämistä kaava-alueella ja johtamista viivytysrakenteiden kautta Luhtaankadun hulevesiviemäriin. Huleveden viivytysrakenteiden sijainti on esitetty liitteenä 2. Huleveden viivytysrakenne esitetään ympäröitäväksi tiiviskalvolla, jotta huleveden pääsy maaperään hulevesirakenteesta estettäisiin. Täten varmistuttaisiin, siitä että hulevedet eivät aiheuttaisi arvaamattomista maaperäolosuhteista johtuen riskiä muille rakenteille ja huleveden johtaminen olisi hallittua. 8.1 Tarvittava viivytystilavuus Viivytystilavuudeksi esitetään Tampereella käytetyn hule-9 kaavamääräyksen mukaista viivytystilavuutta. Tällöin tontilla syntyviä hulevesiä tulee viivyttää 1 kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä neliömetriä kohden. Tällöin kaava-alueella vaadittava viivytystilavuus olisi rakennettavasta katto- ja asfalttipinnasta johtuen 38 m 3. Tampereella yleisesti käytetty Hule-9 kaavamääräys sopisi kohteeseen hyvin ja olisi kohtuullisen hyvin toteutettavissa. Viivytysvaatimus ei koske olemassa olevia rakenteita, joihin ei tehdä muutoksia. Täten viivytysvaatimus ei koskisi tässä yhteydessä kaava-alueelle 1990-luvulla rakennettuja, asuinrakennuksia. Kaavamääräys realisoituisi kuitenkin tulevaisuudessa näidenkin rakennusten ja alueen pintojen osalta mikäli kaava-alueella toteutettaisiin kyseisiä rakennuksia koskevia muutoksia. Hule-9 kaavamääräyksen mukainen viivytystilavuus riittäisi viivyttämään kokonaisuudessaan kerran 5 vuodessa toistuvan sadetapahtuman, jonka aikana sataisi
Pappilan asemakaavan nro 8492 8 10 mm vettä ja jonka kesto olisi 10 minuuttia. Loput viivytysrakenteeseen johdettavasta sadannasta johtuisi Luhtaankadun hulevesiviemäriä kohti ylivuotona. Viivytysrakenteeseen ei tulisi asentaa liian suurta purkuputkea, jotta syntyisi padotusta ja rakenne toimisi hule-9 kaavamääräyksen mukaisesti. Kaava-alueelle on suunniteltu uutta kattopinta-alaa noin 1600 m 2 ja uutta asfaltti- ja laattapinta-alaa noin 1600 m 2. Täten kaava-määräyksen mukainen, tarvittava viivytystilavuus olisi noin 32 m 3. 8.2 Suositeltava viivytysrakenne Viivytystilavuuden toteuttamiseen suositellaan käytettäväksi maanalaisia viivytysrakenteita ja tarkemmin viivytyskasetteja. Käytettäessä kasettirakennetta varmistuttaisiin myös viivytysrakenteiden huollettavuudesta. Järjestelmään tulisi asentaa laitevalmistajan ohjeiden mukaiset huoltokaivot huollon mahdollistamiseksi. Kaava-alueen maanpinnankorkeudet mahdollistaisivat kaavamääräyksen mukaisen viivytystilavuuden toteuttamisen käyttäen yhtä viivytysrakennetta, johon rakennettavilla asfaltti- ja kattopinnoilla syntyvät hulevedet johdettaisiin. Viivytysrakenne tulisi asentaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rakenteen sijoittamisessa liitteessä 2. esitetylle kartalle on huomioitu seuraavia suojaetäisyyksiä: - 5 m etäisyys rakennuksista - 6-7 m päähän kellaritiloista - 3 m etäisyys puustoon Liitteessä 2. on esitetty myös pinnat, joilta hulevedet johdetaan viivytysrakenteeseen. Nämä pinnat on yhdistetty toteutettavaksi esitettyyn hulevesiviemäriin. Pinta-ala, jolta hulevesiä johdettaisiin viivytysrakenteeseen, olisi yhteensä noin 3200 m 2. Täten kaava-määräyksen mukainen viivytystilavuus olisi 32 m 3. Liitteessä 2. On esitetty myös arvio laskennallisesta tilantarpeesta hulevesikasetteja käyttämällä. Tilantarve riippuu valittavan laitevalmistajan kasettien koosta. Kuvassa 1. on esitetty alustava arvio tilavarauksesta huleveden viivytysrakenteelle kaseteilla toteutettuna. Rakenteen metrin tarkkuudella arvioidut mitat ilman rakenteen ympärille asennettavaa tiiviskalvoa olisivat: - Korkeus noin 2 m - Leveys noin 5 m - Pituus noin 8 m.
Pappilan asemakaavan nro 8492 9 Kuva 4. Viivytysrakenteen periaatekuva 8.3 Vaihtoehtoinen viivytysratkaisu Liitteessä 2. On esitetty kaava-alueella sijaitsevat johdota sekä olemassa oleva hulevesiverkosto. Viivytysvaatimuksen mukainen viivytystilavuus on toteutettavissa myös käyttäen kahta erillistä viivytysrakennetta. Kiinteistöllä on tällä hetkellä kaksi liitosta Luhtaankadun hulevesiviemäriin. Tällöin olisi suositeltavaa rakentaa toinen viivytysrakenne parkkipaikan P2 alle ja johtaa sinne liitteen 2. mukaisten pysäköintialueiden P1, P2 ja rakennuksen G hulevedet. Rakennusten H. I ja J sekä parkkipaikkojen P3 ja P4 hulevedet johdettaisiin tässä suunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Tämän ratkaisuvaihtoehdon tarkoituksena olisi välttyä rakennukselta E tulevien johtojen ja kaapeleiden alitukselta ja mahdollisilta johtosiirroilta. 9 Tulvareitit Huleveden viivytysrakenne tulee varustaa ylivuotoputkella. Kaava-alue viettää verrattain voimakkaasti länsi-itä- ja pohjoinen etelä suunnassa Luhtaankadun suuntaan. Esimerkiksi rankkasateen aiheuttama pintavalunta ohjautuisi siis kaava-alueelta Luhtaankadulle. Merkittävin ongelma olisi oletettavasti Luhtaankadulle vieviin sorateihin kohdistuva eroosio. 10 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat laadultaan huonoja mm. veden mukana kulkeutuvan kiintoaineksen vuoksi. Rakentamisen aikaiset hulevedet tulisi käsitellä väliaikaisilla ratkaisuilla kaava-alueen sisällä.
Pappilan asemakaavan nro 8492 10 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan tarkoitettujen rakenteiden sijaintia voidaan muuttaa rakennustyömaalla tarpeen mukaan. Huleveden hallintaan tarkoitettuja kaivoja ja putkia voidaan hyödyntää rakentamisen aikaisten hulevesien johtamisessa, mutta viivytysrakenteeseen ei rakentamisen aikaisia vesiä tule johtaa rakenteen tukkiutumisvaaran vuoksi. Kaava-alueelle voidaan esimerkiksi muotoilla painanteita niille paikoille, joihin hulevettä luontaisesti työmaalla kerääntyy. Painanteiden reunat voidaan rakentaa esimerkiksi murskeesta ja suodatinkankaasta. Painanteista voidaan toteuttaa hallittu purku haluttuun purkupaikkaan. Riippuen alueen rakentamisen vaiheistuksesta, voitaisiin alueelle toteuttaa esimerkiksi tulevan eteläisimmän pysäköintialueen kohdalle väliaikainen hulevesiallas rakentamisen aikaisten hulevesien hallitsemiseksi. Altaaseen voitaisiin johtaa hulevettä muualta kaavaalueelta esimerkiksi ns. pintavetona väliaikaisilla hulevesiputkilla. Altaaseen vaitaisiin rakentaa suodattava purkurakenne murskepatoa ja suodatinkangasta käyttäen. Huleveden purku altaasta voitaisiin toteuttaa kaava-alueen hulevedet Tampereen Veden verkostoon johtavaan kaivoon. 11 Ehdotus kaavamääräyksiksi Tonttikohtaisesta huleveden hallinnasta esitetään määrättäväksi asemakaavassa siten, että asemakaavan muutoksessa käytettäisiin hule-9 kaavamääräystä. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1m 3 /100m 2 ). Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 12 Yhteenveto Kaava-alueella syntyvät verrattain nopean virtausnopeuden ja suuren hulevesimäärän tuottavat katto- ja asfalttipinnat viemäröitäisiin viivytysrakenteen kautta Luhtaankadulla sijaitsevaan hulevesiviemäriin. Hulevesien hallintaa koskevaksi kaavamääräykseksi ehdotetaan hule-9 kaavamääräystä. Tampereen Infra Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen