TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017-31.12.2017

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustiedot 3 1..1 Työpaikka 1..2 Työterveysasema 1..3 Työterveyshuollon sisältö 1..4 Yhteistyö 1.5 Päihdetyö yrityksessä 1.6 Yrityksen toiminnan, henkilöstön ja työterveystarpeiden kuvaus 2. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki 5 2.1 Työterveyshuollon toiminnan tavoite 2.2 Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä tavoitetta 2.3 Varhainen tuki 2.4 Sairauspoissaolojen seuranta ja raportointi 2.5 Työntekijän työhön paluun tukeminen pitkien sairauspoissaolojen jälkeen 2.6 Työterveyshuollon yhteistyö työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa työkyvyn tukemiseksi. 3. Työterveyshuollon yksityiskohtaiset toimenpiteet toimintasuunnitelmakaudelle 6 3.1 Työpaikkaselvitykset 3.2 Terveystarkastukset 3.3 Työkykyä ylläpitävä toiminta 3.4 Tietojen antaminen ja ohjaus 3.5 Työyhteisötyö 3.6 Tapaturmien torjunta ja ensiapuvalmiuden ylläpito 4. Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus 8 Liitteet: Ikäryhmätarkastukset Liite 1 Työterveyshuollon muutostukipalvelut Liite 2

3 1. TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAN PERUSTIEDOT, päivitetty 14.12.16 1.1. TYÖPAIKKA Nimi Puhelinnumero (03) 412 0200 Fax-numero (03) 436 0407 TAMMELAN KUNTA Hakkapeliitantie 2, 31300 TAMMELA Toimiala Tilikausi 75110 julkinen yleishallinto kalenterivuosi Yhteyshenkilö Merja Mikkola, henkilöstösihteeri Puhelinnumero (03) 412 0223, gsm 050 4349 025 Fax-numero 03 436 0407 Sähköpostiosoite merja.mikkola@tammela.fi Johtaja Tapaturmavakuutus Eläkevakuutus Kalle Larsson, kunnanjohtaja OP Pohjola Lapinmäentie 1, 00013 POHJOLA Kuntien eläkevakuutus 1.2. TYÖTERVEYSASEMA Nimi Puhelinnumero (03) 4191 2711 Fax (03) 4191 2071 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3, 30100 FORSSA Pääterveysasema, C-siipi, II kerros Y-tunnus 0214295-0 Sähköposti etunimi.sukunimi@fshky.fi Toimisto Ma - To klo 8-15.30 Pe klo 8-14 Päivystävän hoitajan vastaanotto Vastaanotto ilman ajanvarausta klo 8-10. Vastaanotto ajanvarauksella klo 10-16 (perjantaisin 10-15) Puhelinajat arkisin klo 10.30-11, 13.30-14 (tiistaisin vain 10.30-11) p. 4191 2720 Työterveyshenkilöstö Työterveyshuollon toiminnasta vastaa ylilääkäri Anja Pelto-Huikko p. 4191 2711 Yrityksen nimetty työterveyslääkäri Marjo Heikkilä p. 4191 2711 Yrityksen nimetty työterveyshoitaja Maaria Lehti Puhelinaika ti ja to klo 11-11.30 p. 4191 2714 Työfysioterapeutti Erja Kankaanranta-Suomi p. 4191 2830 Korkeavahan terveysasema Fysioterapiayksikkö Työterveyspsykologit Virpi Laakso p. 4191 2750 Pasi Kainulainen p. 4191 2749 Vastaanoton hoitajat, ajanvaraus Teija Puusa Mari Koskenoja p. 4191 2711 Potilasasiamies Päivi Määttäinen, sosiaalityöntekijä Osoite Urheilukentänkatu 2 30100 FORSSA Puhelinnumero 4191 6053 Puhelinajat ti, ke, to klo 10-11 Sähköposti etunimi.sukunimi@fshky.fi

4 1.3. TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluvat LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO (KELA:n korvausluokka I) Toiminnassa noudatetaan työterveyshuoltolakia, ohjaavia säädöksiä ja hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työterveyshuolto edistää yhteistoimin työnantajan ja työntekijöiden kanssa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Työmenetelminä ovat työpaikkakäynnit, terveystarkastukset sekä tietojen antaminen ja ohjaus. Palveluiden piiriin kuuluvat kaikki palvelusuhteessa olevat. SAIRAANHOITO (KELA:n korvausluokka II) Siihen kuuluvat työterveyshoitajan sairaanhoito, yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja näihin liittyvät laboratorio-, kuvantamistutkimukset sekä nimetyn työterveyslääkärin tai hänen poissa ollessaan muun Fshky:n työterveyslääkärin lähetteellä magneettitutkimus. Palveluiden piiriin kuuluvat 6 kk:n yhtäjaksoisessa palvelusuhteessa olevat, palvelusuhteen aikana. Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomalla, sairaus- ja vuosilomalla tai työkykytilanteesta johtuvalla palkattomalla sairaslomalla tai kuntoutustuella olevat voivat käyttää työterveyshuoltopalveluja. Työterveyshuollon piiriin eivät kuulu muulla palkattomalla yli 1 kk virkavapaalla tai työlomalla olevat henkilöt (esimerkiksi vuorottelu-, opinto- ja hoitovapaa). MONIAMMATILLINEN TYÖTERVEYSHENKILÖSTÖ Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Työterveyshuollon ammattihenkilön pyynnöstä voidaan käyttää asiantuntijana työfysioterapeuttia tai työterveyspsykologia. Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa ja ohjauksessa sekä työpaikan ergonomiaan liittyvissä asioissa. Työfysioterapeutin palveluja ovat mm. yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus, fyysisen toimintakyvyn arviointi, ergonomiaan liittyvä suunnittelutyö sekä ergonomiset työpaikkaselvitykset. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja työjärjestelyjen toimivuuden arvioinnissa. Työterveyspsykologin palveluja ovat mm. työpaikkaselvitykset henkisen hyvinvoinnin kannalta, työkykyyn liittyvät psykologiset tutkimukset sekä yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus. Ravitsemusterapeutin palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan. 1.4. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työterveyshuolto toimii tiiviissä yhteistyössä työpaikan kanssa. Yhteistyötä tehdään johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon, yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatioiden kanssa. Yhteistyötoimikunta hoitaa työsuojelutoimikunnan tehtävät. Yhteistyötoimikunnan kokouksia pidetään säännöllisesti ja työterveyshuollon edustajat ovat mukana kokouksessa tarpeen mukaan. Työsuojelupäällikkö on kunnankamreeri Jorma Vettenranta Työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja on Marjukka Kurkela Työsuojeluvaltuutetut ovat Johanna Ylitalo, Susanna Lindberg ja Päivi Klemelä. Työterveyshuolto osallistuu pyydettäessä työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen ja sen seurantaan. Tammelan kunnalla on hyväksytty työsuojelun toimintaohjelma. Työterveyshuolto lähettää työpaikkaselvitysten raportit myös työsuojelupäällikölle. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan, kun toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain työnantajan edustajien kanssa ja yhteistyötoimikunnassa. 1.5. PÄIHDETYÖ Työterveyshuolto ottaa sekä ennaltaehkäisevässä että sairaanhoitotoiminnassaan päihdeasiat huomioon sekä on mukana hoitoonohjaustilanteessa järjestämässä hoitoa. Työpaikalla on hoitoonohjausmalli, joka päivitettiin vuonna 2016 ja otetaan käyttöön

5 1.1.2017 alusta. Henkilöstöä tiedotetaan ja esimiehille järjestetään koulutusta aiheesta vuonna 2017. 1.6. TAMMELAN KUNNAN HENKILÖSTÖN JA TYÖTERVEYSTARPEIDEN KUVAUS Tammelan kunta on julkisen hallinnon työpaikka. Tammelan kunnan palvelusuhteessa on 252 henkilöä (30.6.2016). Suurimmat ammattiryhmät muodostuvat koulutoimen- ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Työterveyshuollon suurin haaste on henkilöstön tukeminen työssä jaksamisessa organisaation muutoksessa sekä henkilöstön toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen. Vuonna 2016 sairauspoissaolopäiviä oli elokuun loppuun mennessä 1985 kalenteripäivää ja vuonna 2015 oli 1813 kalenteripäivää eli nousua edelliseen vuoteen verrattuna on 9,49 %. Tammelan kunta selvittelee sairauspoissaoloja korvaavan työn mahdollisuuksia yksiköissä. 2. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 2.1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITE Toiminnan tavoitteena on moniammatillisesti yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. 2.2 TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISTÄ YHTEISTYÖTAVOITETTA: 1. Henkilöstön tukeminen organisaation muutosvaiheessa 2. Työterveysneuvottelujen aktiivinen käyttö työntekijän työkykyongelmien ratkaisemiseksi 3. Työyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen, positiivinen viestintä 2.3 VARHAINEN TUKI Tammelan kunnalla on varhaisen puuttumisen toimintamalli Yhdessä työkuntoon työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja työkyvyn seurantaa varten laadittiin yhteystyössä työterveyshuollon kanssa vuonna 2006 (tarkistettu 2.3.2009). Toimintamalli on uusittu ja laajennettu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa vuoden 2016 aikana. Toimintamallin nimi vaihdettiin AKTIIVISEN TUEN MALLIKSI. Uudesta toimintamallista on järjestetty tiedotus- ja perehdytystilaisuus esimiehille sekä tiedotusta työntekijöille. Toimintamalli edellyttää aktiivista esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyötä. Mallissa on kuvattuna esimiesten ja työterveyshuollon roolit ja keinoja työntekijöiden työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta. 2.4 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Työnantaja, esimiehet ja työterveyshuolto seuraavat työntekijöiden sairauspoissaoloja Aktiivisen tuen mallin mukaisesti. Mallissa on määritelty seurannan tavoitteet, tehtävät, työkykyasioiden puheeksi ottamisen aiheet ja poissalorajat. Mallin työkyvyn hallinta-osuudessa on sovittu tarkemmin työnantajan ja työterveyshuollon välisestä yhteistyöstä mm. seurannasta (kolmannesvuosittain) ja raportointikäytännöistä. Esimies käy varhaisen tuen keskustelun työntekijän kanssa viimeistään, kun, työntekijällä on toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja 10 työpäivää tai yli viisi kertaa vuodessa, työntekijällä on yli 30 kalenteripäivän yhtäjaksoinen tai kumulatiivinen sairauspoissaolo vuodessa tai sairauspoissaolon jatkuessa yhtäjaksoisesti tai kumulatiivisesti aina 30 kalenteripäivän välein. Varhaisen tuen keskustelusta laaditaan muisto, josta lähetetään kopio työntekijälle, työterveyshoitajalle ja henkilöstöpäällikölle. Esimies ilmoittaa poissaoloista työterveyshuoltoon kun, työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 30 kalenteripäivää. Työntekijän työkyvyn arviointi ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista on tehtävä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa viimeistään, kun sairauspoissaolo on jatkunut 90 päivää. 2.5 TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN JÄLKEEN

6 Toimintaan Aktiivisen tuen mallin mukaisesti. 2.6 TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEISTYÖ TYÖPAIKAN ULKOPUOLISTEN TOIMIJOIDEN KANSSA TYÖKYVYN TUKEMISEKSI Yhteistyö esimerkiksi Kelan, työeläkelaitosten, kuntoutuslaitosten, työvoimahallinnon ja muun terveydenhuollon kanssa. 3. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAISET TOIMENPITEET TOIMINTASUUNNITELMAKAUDELLE 2017 3.1. TYÖPAIKKASELVITYKSET Työpaikkakäynneillä työterveyshuolto selvittää työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Suunnatut työyksikköön kohdistetut selvitykset ovat vuonna 2017: ( selvitykset toteutetaan sovitusti sisältäen mahdollisesti mm. kyselyjä, seulottuja terveystarkastuksia ja työpaikkakäyntejä) Pikkukoulujen henkilöstö (Porras, Riihivalkama, Myllykylä, Kaukijärvi, Teuro, Letku) yhdessä. Ruoka- ja Puhtauspalveluhenkilöstö Työpaikkakäynnit Kirjasto Työterveyshuolto osallistuu mahdollisuuksien mukaan terveysvalvonnan toteuttamille terveydellisten olojen valvontakäynneille koulujen ja päivähoidon toimipisteisiin. Työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja tekevät ergonomisia selvityksiä näyttöpäätetyöpisteissä ja muissa kohteissa tarpeen mukaan. Työfysioterapeutti osallistuu tarpeen mukaan uusien tilojen ergonomiseen suunnitteluun. Työterveyshuolto osallistuu Tammelan kunnan sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Uudet työpaikkakäynnit toteutetaan työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon tai työyksiköiden (käynnit ilmoitetaan yhteyshenkilölle ja työsuojelupäällikölle )aloitteesta. Seurannassa olevien työpaikkojen selvityksiä jatketaan. 3.2. TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastusten tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy, työn asettamien erityisominaisuuksien ja terveydentilan huomioiminen, työntekijän terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä toimivan työyhteisön ja terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittäminen. 3.2.1. TYÖHÖNSIJOITUSTARKASTUKSET Esimiehet ilmoittavat uudet työntekijät työterveyshuoltoon. Kaikille vakinaisille ja harkitusti yli 6 kk kestävissä työsuhteissa oleville työntekijöille tehdään työsuhteen alussa työterveyshuollon työhöntulotarkastus. Terveystarkastuksen sisältö: Terveydenhoitajan haastattelu ( mm. työhistoria, työn sisältö, työn altisteet ja riskitekijät, aikaisempi ja nykyinen terveydentila sekä terveystottumukset). Verenpaine, pituus, paino ja painoindeksi (BMI). Näkö, kuulo ja keuhkojen toimintakoe tutkitaan työn ja/tai yksilöllisen tarpeen mukaan sekä verikokeita (mm. pieni verenkuva, veren rasva- ja sokeriarvot). Tarvittaessa tarkastukseen liitetään lääkärintarkastus ja työfysioterapeutin ja/tai työterveyspsykologin selvitys-/ohjauskäynti. Terveystarkastuksesta laaditaan lausunto, jonka tutkittava toimittaa työnantajalle. Nuoren, alle 18-vuotiaan työntekijän tarkastus ks. "Laki nuoren työntekijän suojelusta". 3.2.2. TARKASTUKSET ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastusten tavoitteena on estää työntekijää sairastumasta työssä olevan vaaran vuoksi. Tällä työpaikalla näihin kuuluvat: Teknisen toimen ja työpajan työntekijät 1x1-3v (pölyt, biologiset altisteet, kemikaalit, melu) Teknisen ja kemian aineiden opettajat, 1x1-3 v (pölyt, melu, kemikaalit) Puhtauspalvelutyöntekijät yksilöllisen riskinarvioinnin perusteella 3-5v (pölyt, jätteet, kemikaalit)

7 Elintarviketyöntekijän terveystarkastukset kuten työhönsijoitustarkastus + hygieniaohjaus 3.2.3 OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN TERVEYSTARKASTUKSET Työterveyshuollon terveystarkastus voidaan suorittaa, mikäli työntekijällä on sairaudesta johtuen pitkiä poissaoloja tai työkyvyn alentumisen uhkaa. Tällöin työterveyshuollossa tehdään tarvittaessa terveydentilan sekä työ- ja suorituskyvyn arviointi, terveyden kannalta tarpeellisia töitä ja työoloja koskevia ehdotuksia, järjestetään työterveysneuvotteluja sekä ohjataan hoitoon ja kuntoutukseen. 3.2.4. MUUT TARKASTUKSET Työterveyshuollon ns. ikäryhmätarkastuksia tehdään 5 vuoden välein 45 ikävuodesta alkaen niille henkilöille, joiden työssä ei muuten ole terveystarkastuksia edellyttäviä altisteita. Henkilö varaa itse ajan terveystarkastukseen. Työterveyshuolto kutsuu tarkastukseen viisikymmentä (50) vuotta täyttävät henkilöt. Sisältö on kuvattu liitteessä 1. Työn edellyttäessä ajokorttia, terveystarkastusten yhteydessä on mahdollisuus saada ajokorttitodistus työnantajan kustantamana. Näyttöpäätetyötä tekeville tehdään tarvittaessa näön tarkastus. 3.3. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja, työntekijä ja työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät. Toimenpiteet kohdennetaan työympäristöön, työyhteisöön, ja yksilöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuu työkykyä ylläpitävän toiminnan (TYKY) toteutumisesta ja käytännön toimenpiteiden aikaansaamisesta on työnantajalla. KOHDERYHMÄNÄ KAIKKI TYÖNTEKIJÄT JA TYÖPISTEET TAVOITTEENA TYÖKYKYÄ UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN ENNAKOINTI JA TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Kunnan strategia on uusittu ja sen alaiset 11 kehittämisohjelmaa on hyväksytty valtuustossa. Työhyvinvointi on yksi kehittämisen painopistealue. Henkilöstön kanssa käydään keskusteluja muutokseen liittyen ja järjestetään työhyvinvointiin liittyviä koulutustilaisuuksia esimiehille ja työntekijöille. Säännölliset työhyvinvointikyselyt henkilöstölle otetaan yhdeksi toimintatavaksi työhyvinvoinnin seurannassa. Työterveyshuollon psykologista muutostukea voidaan järjestää työterveyspsykologien toteuttamana tarvittaessa, ks. liite 2 Työhyvinvointia ylläpitävään toimintaan panostetaan mm. liikunta- ja virkistystoiminnan tukemisella. Tammelan kunnalla on TYKY - ryhmä, jonka jäseninä ovat työnantajan, työntekijöiden ja työsuojelun edustaja. Työterveyshuollon edustaja osallistuu kutsuttaessa ryhmän kokoukseen työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa. Koulukeskukselle ja Riihivalkaman koululle järjestetään työyhteisötapaaminen / työyhteisötapaamisia työterveyspsykologin ja työterveyshoitajan toimesta työyhteisön hyvinvoinnin tukemiseksi. Kelan avopainoitteinen Kiila-kuntoutus on alkanut vuonna 2016. Henkilöstöä ohjataan yksilöllisen tarpeen mukaan kuntoutuksiin. Ruoka- ja puhdistuspalveluhenkilöstölle haetaan kohdennetusti tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvää kuntoutusta sekä järjestetään työfysioterapeutin toteuttamana 2 avomuotoista pienryhmää liittyen tuki- ja liikuntaelinsairauksien itsehoitoon vuonna 2017. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua painonhallinta- ja tupakasta vieroitusryhmiin tai yksilö-ohjaukseen työterveyshuollossa. Painonhallintaryhmiin osallistujia valittaessa huomiota kiinnitetään terveysnäkökulmien lisäksi työssä selviytymiseen. Tammelan kunta tukee työntekijöiden tupakasta vieroitusta osallistumalla yksilöllisesti valittavan hoidon kustannuksiin 3 kuukauden ajalla, edellyttäen työntekijän osallistumista yksilö- tai ryhmäkäynneille työterveyshuollossa. Työterveyshuolto antaa työntekijälle lähetteen valittavasta hoitomuodosta. Tammelan kunta on ollut savuton 4/2011 lähtien. Työntekijöille järjestetään työnäköseulapäivä vuonna 2017 ja jatkossa joka toinen vuosi.

8 Työnantaja tukee erityistyölasien hankintaa näyttöpäätetyössä. Ks. Tammelan kunnan oma ohje. TYÖNTEKIJÄT, JOITA UHKAA TYÖKYVYN ALENTUMINEN JA TYÖYHTEISÖT, JOISSA ILMENEE TOIMINTAHÄIRIÖITÄ Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden ennakointi sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen ympäristöön ja yksilöön kohdistuvin toimenpitein mm. työterveysneuvottelut, kuntoutukset, työyhteisöön kohdistuvat toiminnot TYÖNTEKIJÄT, JOIDEN TYÖKYKY ON ALENTUNUT JA KRIISIYHTEISÖT Tavoitteena työkyvyn palauttaminen ja kriisin hallinta mm. ammatillinen kuntoutus, työterveysneuvottelut, työyhteisöön kohdistuvat toiminnot, traumaattisen työtilanteen jälkihoito (mm. debriefing) 3.4. TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS Työntekijöille annetaan tietoa mahdollisesti terveydelle aiheuttavista vaaroista terveystarkastusten, sairaanhoitokäyntien ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Huomiota kiinnitetään tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn, psyykkisiin kuormitustekijöihin, varhaiskuntoutuksen kehittämiseen ja vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seurantaan. 3.5. TYÖYHTEISÖTYÖ Tammelan kunnan strategia on päivitetty vuoteen 2024 asti ja strategiassa on suunnitelmat työyhteisöjen kehittämiseen liittyvistä asioista. Työterveyshuolto pyrkii toiminnallaan tukemaan työyhteisöjen hyvinvointia. Työterveyshuolto voi tarjota tukea työyhteisön yhteistyön kehittämiseen 3.6. TAPATURMIEN TORJUNTA Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat käytettävissä asiantuntijoina tapaturmien torjuntaan yhdessä työsuojelun kanssa. Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat yhteistyössä työpaikalla sattuneita työtapaturmia ja läheltä piti tilanteita. 3.7. ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Työterveyshenkilöstö osallistuu tarpeen mukaan ensiapuvalmiuden suunnitteluun. Ensiapuvalmiuteen kuuluu, että 5%:lla henkilöstöstä on voimassa oleva ensiapukoulutus (voimassa kolme vuotta) ja ensiaputarvikkeet päivitetään säännöllisesti. 3.8. MUU TERVEYDENHOITO Työnantaja kustantaa influenssarokotuksen halukkaille. Viemäritöitä tekevät saavat halutessaan A + B-hepatiittirokotuksen. 4. TYÖTERVEYSHUOLLON LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työterveyshuoltotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön kohdistuneiden tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista työntekijöiden altistumista ja kuormittumista työn terveydellisille riskitekijöille työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä esimerkiksi työkykyindeksien avulla työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit ) ja työhön liittyviä sairauksia työntekijöiden sairauspoissaoloja työterveyshuollon omia toimintatapoja - asiakastyytyväisyyttä jatkuvalla asiakaspalautejärjestelmällä Tavoitteiden toteutumisen arviointi tapahtuu toimintasuunnitelmaa tarkasteltaessa ja työpaikkakäynneillä työterveyshuollosta keskusteltaessa. Toimintasuunnitelma on käsitelty työsuojelutoimikunnassa pvm TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

9 Kunnanhallitus pvm 27.3.2017 Työnantaja Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Kalle Larsson Marjo Heikkilä Maaria Lehti IKÄRYHMÄTARKASTUKSET Liite 1. Ns. ikätarkastukset 5 vuoden välein 45, 50, 55, 60 ja 63 vuotta täyttäville Työterveyshuolto kutsuu 50 vuotta täyttävät terveystarkastukseen. Muut varaavat itse tarkastusajan. Tarkastukset voidaan toteuttaa työaikana. SISÄLTÖ 1. Työkykyindeksi-kysely toteutetaan sopimuksen mukaan. 2. Työterveyshoitajan tarkastuksessa Haastattelu: työhistoria nykyisen työn kuvaus (kuomitustekijät) sairaudet, lääkitys, sukusairaudet elämäntavat; alkoholi, tupakointi, liikunta, uni, ravinto elämäntilanne rokotukset Tutkimukset: verenpaine, painoindeksi tyypin 2 Diabeteksen riskikysely tehdään yksilöllisen harkinnan mukaan laboratoriokokeita mm. pieni verenkuva, verensokeri- ja veren rasva-arvot tutkitaan, mikäli niitä ei ole lähiaikoina tutkittu. Suppea keuhkojen toimintakoe (mikrospirometria) tehdään tupakoiville ja tarvittaessa laajempi tutkimus (spirometria) mm. keuhkosairaille. kuulo ja näkö tutkitaan tarvittaessa työuupumukseen tai masennukseen liittyviä kyselyjä käytetään yksilöllisen tarpeen mukaan Neuvonta ja ohjaus todetaan ongelmakohdat, hoitosuositukset ja tehdään jatkosuunnitelma, tarvittaessa työterveyslääkärin käynti tai työfysioterapeutin - tai työterveyspsykologin ohjauskäynti. Tarkastuksen pohjalta voidaan päätyä myös esimerkiksi ohjaamaan kuntoutukseen.

10 Liite 2 TYÖTERVEYSHUOLLON MUUTOSTUKIPALVELUT Organisaatiomuutokset ja muut työpaikan muutostilanteet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset riippuvat mm. siitä, minkä laatuisesta muutoksesta on kyse (onko kyseessä fuusio, irtisanomiset, lakkautus vai muu), miten muutoksen toteutus koetaan ja kuinka paljon muutokset vaikuttavat työtehtäviin. Muutostuella voidaan ehkäistä muutoksen haitallisia seurauksia työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnille ja siten myös edesauttaa työn hyvää sujumista muutoksen aikana ja sen jälkeen. Tässä tiedotteessa esitellään työterveyshuollon tarjoamia muutostukipalveluja. Palveluja on tarjolla sekä yksilöille, työyhteisöille että organisaatiolle ja palvelut ovat monimuotoisia, yksilökeskusteluista konsultaatiopalveluihin. ORGANISAATIOTASO Muutos on moniulotteinen ja arvaamaton. Se vaatii seurantaa ja uusien, tilanteeseen sopivien interventioiden kehittämistä. Johto voi tarvita konsultaatioapua toiminnan suunnitteluun. Työterveyshuolto puolestaan tarvitsee tietoa henkilökunnan palvelutarpeista, voidakseen suunnitella asianmukaisia toimia. Niinpä keskusteluyhteyden on hyvä olla auki eri toimijoiden välillä ja muutospalveluja on hyvä suunnitella yhdessä pohtien. Työterveyshuollon palvelut Muutostukiryhmä Muutostukiryhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joka alkaa käytännössä toteuttaa muutosta ja siihen liittyviä tukitoimenpiteitä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida muutosprosessia ja siihen liittyviä toimenpiteitä sen eri vaiheissa. Ryhmään kannattaa ottaa mukaan useiden eri tahojen edustajia (johtoa, henkilöstöhallintoa, viestintää, esimiehiä ja henkilöstöä). Siten ryhmä saa jäsentensä kautta käyttöönsä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä muutoksista ajatellaan ja millaisia tukitoimenpiteitä kannattaisi hyödyntää. Työterveyshuollon edustaja voi olla mukana muutostukiryhmässä. Lisätietoa muutostukiryhmästä Työterveyslaitoksen sivuilta: http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/organisaatiomuutos/hyvia_kaytantoja/muutostukiryhma Psykologin tarjoama asiantuntija-apu johdolle tai henkilöstöhallinnolle. ESIMIEHET Esimiehiin kohdistuu paljon vaatimuksia muutosten aikana. Työntekijät odottavat esimiehiltä tietoa ja tukea. Heiltä odotetaan, että he ajaisivat yksikön asiaa ylöspäin. Samaan aikaan esimiehillä voi olla tiedonpuutteita. Muutos työllistää esimiehiä myös konkreettisen muutostyön lisääntymisenä: he uudistavat rakenteita, tekevät uudelleenjärjestelyjä, muuttavat toimenkuvia, osallistuvat suunnitteluun ja käyvät palavereissa. Lisäksi esimiehet ovat usein esimiesroolistaan johtuen asemassaan yksin. Työterveyshuollon palvelut Esimiesten vertaistukiryhmät. Ryhmätapaamisia tilanteen mukaan 1-5. Tapaamisissa keskustellaan muutokseen liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä esimiesten jaksamisesta muutoksen keskellä. Ryhmän kokoonpano

11 pyritään järjestämään siten, että esimiehet ovat keskenään vertaisia (esim. samankaltainen asema organisaatiossa tai muutoksessa). Ryhmän vetäjistä toinen on psykologi, toinen hoitaja tai psykologi. Ryhmä voi kokoontua joko työterveyshuollossa tai työpaikalla. Konsultaatiotuki esimiehille psykologin ja muun työterveyshuollon henkilökunnan tarjoamana. Esimiesten kohdennetut terveystarkastukset. TYÖYHTEISÖT Työyhteisötasolla tapahtuu työn muutoksia, jotka herättävät hämmennystä, epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Esim. fuusiossa kaksi eri työtapaa yhdistyy ja jotta löydettäisiin uusi, yhteinen tapa toimia, tilanne vaatii yhteistä pohtimista ja keskustelua. Ilman sitä eri organisaatioista tulleet työntekijät jatkavat toimintaa omilla tavoillaan ja yhteentörmäyksiä tulee. Jos työntekijöitä vähennetään, joudutaan työt ja työtehtävät jakamaan ja suunnittelemaan uudelleen, toimenkuvat muuttuvat. Tämä kuormittaa työntekijöitä sekä tiedollisesti että tunnetasolla. Jos kokemus jaosta ei ole oikeudenmukainen, tilanne aiheuttaa työyhteisössä ristiriitoja. Ryhmän on vaikea löytää osuvia toimintatapoja tilanteessa, jossa osa työntekijöistä on jäämässä työpaikkaan jatkamaan työtään ja osa on lähdössä pois. Miten suhtautua jääviin/lähteviin? Ketä otetaan mukaan mihinkin neuvotteluun? Ryhmällä on suuri tiedontarve ja keskustelujen tarve, sekä keskenään että johdon ja työntekijöiden välillä. Työterveyshuollon palvelut Työterveyshuolto voi kartoittaa työyhteisön tilannetta, esim. työpaikkaselvityksin tai muutostukikyselyin. Työyhteisön muutoskokemuksia voidaan käsitellä ja työstää keskustelutilaisuuksissa, jotka voivat olla yksittäisiä tai pidempiä prosesseja. Työterveyshuolto voi antaa ohjantaa ja neuvontaa, luennoin, alustuksin ja ryhmissä. TYÖNTEKIJÄT Työntekijöillä on yksilöllinen tarve jäsentää tilannetta, purkaa tuntojaan ja saada tukea ja välineitä muutostilanteen käsittelyyn. Työkyky saattaa kaivata arviointia muuttuvan työn näkökulmasta: mitä tietoja, taitoja ja muita voimavaroja muuttunut työ edellyttää, tarvitseeko työntekijän työtaitoja täydentää esim. koulutuksella tai neuvonnalla, tarvitseeko työn muutoksessa huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Työterveyshuollon palvelut Tavanomaiset työterveyshuoltopalvelut: lääkärin ja hoitajan terveystarkastukset ja sairasvastaanotot, psykologin ja työfysioterapeutin vastaanotot, työpaikkakäynnit, työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut. Työterveyspsykologin erityisaluetta on ihmisen (erityisesti kognitiivis-psykososiaalisten valmiuksien) ja työn välinen suhde. Psykologin vastaanotolla voidaan pohtia työn kuormitustekijöitä, työjärjestelyjä, työstressin aiheuttajia ja pohtia keinoja niiden kanssa selviytymiseen. Lisäksi psykologin luona voidaan kartoittaa ja aktivoida asiakkaan voimavaroja ja edistää työhyvinvointia. Kohdennetut muutosterveystarkastukset. Erilaisiin tukimahdollisuuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja arviointi. Näitä tukimahdollisuuksia voivat olla esim. yksilölliset työjärjestelyt työpaikalla, kuntoutus, osasairausloma, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu.