TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

Transkriptio

1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustiedot Työpaikka 1..2 Työterveysasema 1..3 Työterveyshuollon sisältö 1..4 Yhteistyö 1.5 Päihdetyö yrityksessä 1.6 Yrityksen toiminnan, henkilöstön ja työterveystarpeiden kuvaus 2. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveyshuollon toiminnan tavoite 2.2 Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä tavoitetta 2.3 Varhainen tuki 2.4 Sairauspoissaolojen seuranta ja raportointi 2.5 Työntekijän työhön paluun tukeminen pitkien sairauspoissaolojen jälkeen 2.6 Työterveyshuollon yhteistyö työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa työkyvyn tukemiseksi. 3. Työterveyshuollon yksityiskohtaiset toimenpiteet toimintasuunnitelmakaudelle Työpaikkaselvitykset 3.2 Terveystarkastukset 3.3 Työkykyä ylläpitävä toiminta 3.4 Tietojen antaminen ja ohjaus 3.5 Työyhteisötyö 3.6 Tapaturmien torjunta ja ensiapuvalmiuden ylläpito 4. Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus 9 Liitteet: Ikäryhmätarkastukset Liite 1 Työterveyshuollon muutostukipalvelut Liite 2

3 3 1. TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAN PERUSTIEDOT, päivitetty TYÖPAIKKA Nimi Puhelinnumero (03) Fax-numero (03) TAMMELAN KUNTA Hakkapeliitantie 2, TAMMELA Toimiala Tilikausi julkinen yleishallinto kalenterivuosi Yhteyshenkilö Merja Mikkola, henkilöstösihteeri Puhelinnumero (03) , gsm Fax-numero Sähköpostiosoite Johtaja Tapaturmavakuutus Eläkevakuutus Kalle Larsson, kunnanjohtaja Pohjola Lapinmäentie 1, POHJOLA Kuntien eläkevakuutus 1.2. TYÖTERVEYSASEMA Nimi Puhelinnumero (03) Fax (03) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3, FORSSA Pääterveysasema, C-siipi, II kerros Y-tunnus Sähköposti Toimisto Ma - To klo Pe klo 8-14 Päivystävän hoitajan vastaanotto Vastaanotto ilman ajanvarausta klo Vastaanotto ajanvarauksella klo (perjantaisin 10-15) Puhelinajat arkisin klo , (tiistaisin vain ) p Työterveyshenkilöstö Työterveyshuollon toiminnasta vastaa ylilääkäri Anja Pelto-Huikko p Yrityksen nimetty työterveyslääkäri Marjo Heikkilä p Yrityksen nimetty työterveyshoitaja Maaria Lehti Puhelinaika ti ja to klo p Työfysioterapeutti Erja Kankaanranta-Suomi p Korkeavahan terveysasema Fysioterapiayksikkö Työterveyspsykologit Virpi Laakso p Pasi Kainulainen p Vastaanoton hoitajat, ajanvaraus Teija Puusa Hannele Suokas p Sosiaali- ja potilasasiamies Maija Heiskanen, sosiaalityöntekijä Osoite Urheilukentänkatu 9, Forssan Sairaala, FORSSA Puhelinnumero (03) Puhelinajat ti, ke, to klo Sähköposti maija.heiskanen@fshky.fi

4 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluvat LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO (KELA:n korvausluokka I) Toiminnassa noudatetaan työterveyshuoltolakia, ohjaavia säädöksiä ja hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työterveyshuolto edistää yhteistoimin työnantajan ja työntekijöiden kanssa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Työmenetelminä ovat työpaikkakäynnit, terveystarkastukset sekä tietojen antaminen ja ohjaus. Palveluiden piiriin kuuluvat kaikki palvelusuhteessa olevat. SAIRAANHOITO (KELA:n korvausluokka II) Siihen kuuluvat työterveyshoitajan sairaanhoito, yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja näihin liittyvät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Palveluiden piiriin kuuluvat 6 kk:n yhtäjaksoisessa palvelusuhteessa olevat, palvelusuhteen aikana. Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomalla, sairaus- ja vuosilomalla tai työkykytilanteesta johtuvalla palkattomalla sairaslomalla tai kuntoutustuella olevat voivat käyttää työterveyshuoltopalveluja. Työterveyshuollon piiriin eivät kuulu muulla palkattomalla yli 1 kk virkavapaalla tai työlomalla olevat henkilöt (esimerkiksi vuorottelu-, opinto- ja hoitovapaa). MONIAMMATILLINEN TYÖTERVEYSHENKILÖSTÖ Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Työterveyshuollon ammattihenkilön pyynnöstä voidaan käyttää asiantuntijana työfysioterapeuttia tai työterveyspsykologia. Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa ja ohjauksessa sekä työpaikan ergonomiaan liittyvissä asioissa. Työfysioterapeutin palveluja ovat mm. yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus, fyysisen toimintakyvyn arviointi, ergonomiaan liittyvä suunnittelutyö sekä ergonomiset työpaikkaselvitykset. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden ja työjärjestelyjen toimivuuden arvioinnissa. Työterveyspsykologin palveluja ovat mm. työpaikkaselvitykset henkisen hyvinvoinnin kannalta, työkykyyn liittyvät psykologiset tutkimukset sekä yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus. Ravitsemusterapeutin palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työterveyshuolto toimii tiiviissä yhteistyössä työpaikan kanssa. Yhteistyötä tehdään johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon, yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatioiden kanssa. Yhteistyötoimikunta hoitaa työsuojelutoimikunnan tehtävät. Yhteistyötoimikunnan kokouksia pidetään säännöllisesti ja työterveyshuollon edustajat ovat mukana kokouksessa tarpeen mukaan. Työsuojelupäällikkö on kunnankamreeri Jorma Vettenranta Työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja on Marjukka Kurkela Työsuojeluvaltuutetut ovat Johanna Ylitalo, Susanna Lindberg ja Päivi Klemelä. Työterveyshuolto osallistuu pyydettäessä työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen ja sen seurantaan. Tammelan kunnalla on hyväksytty työsuojelun toimintaohjelma. Työterveyshuolto lähettää työpaikkaselvitysten raportit myös työsuojelupäällikölle. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan, kun toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain työnantajan edustajien kanssa ja yhteistyötoimikunnassa PÄIHDETYÖ Työterveyshuolto ottaa sekä ennaltaehkäisevässä että sairaanhoitotoiminnassaan päihdeasiat huomioon sekä on mukana hoitoonohjaustilanteessa järjestämässä hoitoa. Työpaikalla on hoitoonohjausmalli ja sopimus on vahvistettu Tammelan kunnanhallituksessa Esimiehet ja työterveyshenkilöstö toimivat yhteyshenkilöinä. Malli päivitetään

5 5 vuoden 2016 aikana TAMMELAN KUNNAN HENKILÖSTÖN JA TYÖTERVEYSTARPEIDEN KUVAUS Tammelan kunta on julkisen hallinnon työpaikka. Tammelan kunnan palvelusuhteessa on 252 henkilöä ( ). Suurimmat ammattiryhmät muodostuvat koulutoimen- ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Työterveyshuollon suurin haaste on henkilöstön tukeminen työssä jaksamisessa organisaation muutoksessa sekä henkilöstön toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen. Vuonna 2015 sairauspoissaolopäiviä on ollut elokuun loppuun mennessä 1203 (1524 vuonna 2014) päivää eli laskua on ollut 21,06 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tammelan kunta selvittelee sairauspoissaoloja korvaavan työn mahdollisuuksia yksiköissä. 2. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 2.1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITE Toiminnan tavoitteena on moniammatillisesti yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. 2.2 TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISTÄ YHTEISTYÖTAVOITETTA: 1. Henkilöstön tukeminen organisaation muutosvaiheessa 2. Työterveysneuvottelujen aktiivinen käyttö työntekijän työkykyongelmien ratkaisemiseksi 3. Työyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen, positiivinen viestintä 2.3 VARHAINEN TUKI Tammelan kunnalla on varhaisen puuttumisen toimintamalli Yhdessä työkuntoon työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja työkyvyn seurantaa varten. Toimintamalli on laadittu yhteystyössä työterveyshuollon kanssa vuonna 2006 ja tarkistettu Esimiehet ovat saaneet perehdytystä ja koulutusta toimintamallin käyttöön ja työntekijöitä on tiedotettu toimintamallista. Toimintamalli edellyttää aktiivista esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyötä. Mallissa on kuvattuna esimiesten ja työterveyshuollon roolit ja keinoja työntekijöiden työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Toimintamalli päivitetään ja laajennetaan vuoden 2016 aikana mm. työkyvyn hallinnan osalta. Uudesta toimintamallista järjestetään tiedotus- ja perehdytystilaisuus esimiehille ja tiedotusta työntekijöille.

6 6 2.4 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Esimiehet ja työterveyshuolto seuraavat työntekijöiden sairauspoissaoloja varhaisen tuen mallin mukaisesti. Mallissa on määritelty mm. seurannan tavoitteet, tehtävät, työkykyasioiden puheeksi ottamisen aiheet ja poissalorajat. Mikäli työntekijällä on ollut poissa sairauden ja/tai työtapaturman vuoksi 10 työpäivää tai 5 kertaa vuoden alusta lukien, esimies lähtee tukemaan ja selvittelemään tilannetta työntekijän kanssa sekä ottaa tarvittaessa yhteyden työterveyshuoltoon yllä olevan kaavion mukaisesti. Esimiehen ja työntekijän välisen keskustelun pohjalta laaditusta muistiosta toimitetaan kopio työterveyshuollolle tiedonkulun lisäämiseksi. Työterveyshuoltolain muutoksen (1.6.12) osalta esimies lähtee tukemaan ja selvittelemään myös työntekijän 30 arkipäivää kestänyttä sairauspoissaoloa ja lähettää tiedot sovitulla lomakkeella työterveyslääkärille ja/tai työterveyshoitajalle. Työntekijän sairauspoissaolon pitkittyessä työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelalle, kun sairaspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää (Sairausvakuutuslain muutos ). Lausunnossa työterveyshuolto arvioi työntekijän jäljellä olevaa työkykyä ja työnantaja selvittää yhdessä työterveyshuollon ja työntekijän kanssa tämän mahdollisuuksia jatkaa työssä. Tammelan kunta ja työterveyshuolto ovat sopineet myös seuraavista sairaus poissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöistä: Tammelan kunta toimittaa raportin työntekijöiden poissaoloista 3 kk välein, jossa lisätietona sairauspoissaolon diagnoosiluokan ensimmäinen kirjain. Työterveyshuolto selvittää tilannetta ja tarvittaessa ehdottaa työterveysneuvottelua. Sairauspoissaoloista keskustellaan yhteistyöpalavereissa. Työterveyshuolto raportoi poissaoloista suuntaa antavasti 2 kertaa vuodessa kunnan yhteistyötoimikunnassa elokuun lopussa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma-neuvottelussa joulukuussa. Työterveyshuollon yhteyshenkilö laatii vuosittain kunnan henkilöstöraporttiin graaffisen yhteenvedon poissaoloista työyksiköittäin. Mikäli jossakin työyksikössä on merkittävää muutosta poissaoloissa, lähdetään selvittelemään tilannetta yhteystyössä työterveyshuollon kanssa. 2.5 TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN JÄLKEEN Toimintaan varhaisen tuen mallin mukaisesti, jossa sovittu mm. seuraavista toimintatavoista: Esimiehen yhteydenpito työntekijään sairasloman aikana Esimiehen ja työntekijän työhön paluun suunnittelu sairasloma-aikana Yli 1kk poissaoloissa esimies järjestää ns. työhön paluukeskustelun ennen varsinaista työhön paluuta, johon pyydetään tarvittaessa työterveyshuolto mukaan 2.6 TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEISTYÖ TYÖPAIKAN ULKOPUOLISTEN TOIMIJOIDEN

7 7 KANSSA TYÖKYVYN TUKEMISEKSI Yhteistyö esimerkiksi Kelan, työeläkelaitosten, kuntoutuslaitosten, työvoimahallinnon ja muun terveydenhuollon kanssa. 3 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAISET TOIMENPITEET TOIMINTASUUNNITELMAKAUDELLE TYÖPAIKKASELVITYKSET Työpaikkakäynneillä työterveyshuolto selvittää työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Suunnattujen työyksikköön kohdistettujen selvitysten kohteena ovat vuonna 2016 pienempien koulujen työntekijät (Porras, Riihivalkama, Myllykylä, Kaukijärvi, Teuro, Letku) yhdessä. Selvitystä toteutetaan kyselyjen ja seulottujen terveystarkastusten perusteella, tarvittaessa toteutetaan työpaikkakäyntejä. Työterveyshuolto osallistuu mahdollisuuksien mukaan terveysvalvonnan toteuttamille terveydellisten olojen valvontakäynneille koulujen ja päivähoidon toimipisteisiin. Työterveyshuolto osallistuu Tammelan kunnan sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Sisäilmastokysely (Örebro) toteutetaan Kunnantalon henkilökunnalle seurantakyselynä alkuvuodesta Kyselyn jälkeen järjestetään sisäilmatyöryhmän kokous ja pidetään palautetilaisuus henkilöstölle. Myllykylän koulun henkilöstölle toteutetaan sisäilmastokysely (Örebro) seurantakyselynä alkuvuodesta Uudet työpaikkakäynnit toteutetaan työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon tai työyksiköiden ( käynnit ilmoitetaan yhteyshenkilölle ja työsuojelupäällikölle ) aloitteesta. Tarpeen mukaan työterveyshuollon työpaikkakäynneistä ilmoitetaan ja/tai tehdään etukäteen kysely henkilökunnalle. Seurannassa olevien työpaikkojen selvityksiä jatketaan. Työfysioterapeutti tai työterveyshoitaja tekevät ergonomisen selvityksen näyttöpäätetyöpisteissä ja muissa kohteissa tarpeen mukaan. Työfysioterapeutti osallistuu tarpeen mukaan uusien tilojen ergonomiseen suunnitteluun TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastusten tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy, työn asettamien erityisominaisuuksien ja terveydentilan huomioiminen, työntekijän terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä toimivan työyhteisön ja terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittäminen TYÖHÖNSIJOITUSTARKASTUKSET Työnantaja ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon. Kaikille vakinaisille ja harkitusti yli 6 kk kestävissä työsuhteissa oleville työntekijöille tehdään työsuhteen alussa työterveyshuollon työhöntulotarkastus. Terveystarkastuksen sisältö: Terveydenhoitajan haastattelu ( mm. työhistoria, työn sisältö, työn altisteet ja riskitekijät, aikaisempi ja nykyinen terveydentila sekä terveystottumukset). Verenpaine, pituus, paino ja painoindeksi (BMI). Näkö, kuulo ja keuhkojen toimintakoe tutkitaan työn ja/tai yksilöllisen tarpeen mukaan sekä verikokeita (mm. pieni verenkuva, veren rasva- ja sokeriarvot). Tarvittaessa tarkastukseen liitetään lääkärintarkastus ja työfysioterapeutin ja/tai työterveyspsykologin selvitys-/ohjauskäynti. Terveystarkastuksesta laaditaan lausunto, jonka tutkittava toimittaa työnantajalle. Nuoren, alle 18-vuotiaan työntekijän tarkastus ks. "Laki nuoren työntekijän suojelusta" TARKASTUKSET ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ

8 8 Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastusten tavoitteena on estää työntekijää sairastumasta työssä olevan vaaran vuoksi. Tällä työpaikalla näihin kuuluvat: Teknisen toimen ja työpajan työntekijät 1x1-3v (pölyt, biologiset altisteet, kemikaalit, melu) Teknisen ja kemian aineiden opettajat, 1x1-3 v (pölyt, melu, kemikaalit) Puhtauspalvelutyöntekijät yksilöllisen riskinarvioinnin perusteella 3-5v (pölyt, jätteet, kemikaalit) Elintarviketyöntekijän terveystarkastukset kuten työhönsijoitustarkastus+ hygieniaohjaus OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN TERVEYSTARKASTUKSET Työterveyshuollon terveystarkastus voidaan suorittaa, mikäli työntekijällä on sairaudesta johtuen pitkiä poissaoloja tai työkyvyn alentumisen uhkaa. Tällöin työterveyshuollossa tehdään tarvittaessa terveydentilan sekä työ- ja suorituskyvyn arviointi, terveyden kannalta tarpeellisia töitä ja työoloja koskevia ehdotuksia, järjestetään työterveysneuvotteluja sekä ohjataan hoitoon ja kuntoutukseen MUUT TARKASTUKSET Työterveyshuollon ns. ikäryhmätarkastuksia tehdään 5 vuoden välein 45 ikävuodesta alkaen niille henkilöille, joiden työssä ei muuten ole terveystarkastuksia edellyttäviä altisteita. Henkilö varaa itse ajan terveystarkastukseen. Työterveyshuolto kutsuu tarkastukseen viisikymmentä (50) vuotta täyttävät henkilöt. Sisältö on kuvattu liitteessä 1. Työn edellyttäessä ajokorttia, terveystarkastusten yhteydessä on mahdollisuus saada ajokorttitodistus työnantajan kustantamana. Näyttöpäätetyötä tekeville tehdään tarvittaessa näön tarkastus TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja, työntekijä ja työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät. Toimenpiteet kohdennetaan työympäristöön, työyhteisöön, ja yksilöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuu työkykyä ylläpitävän toiminnan (TYKY) toteutumisesta ja käytännön toimenpiteiden aikaansaamisesta on työnantajalla. KOHDERYHMÄNÄ KAIKKI TYÖNTEKIJÄT JA TYÖPISTEET TAVOITTEENA TYÖKYKYÄ UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN ENNAKOINTI JA TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Tammelan kunnan strategia on uusittu ja menossa on iso organisaatiomuutos. Vuodelle 2016 on sovittu kehittämissuunnitelmia. Työhyvinvointi on keskeinen asia. Suunnitelmissa on käydä keskusteluja henkilökunnan kanssa muutokseen liittyen ja järjestää muutokseen sekä työhyvinvointiin liittyviä koulutustilaisuuksia esimiehille ja työntekijöille. Lisäksi suunnitelmana on toteuttaa työhyvinvointikysely henkilöstölle ja ottaa tämä yhdeksi säännölliseksi toimintatavaksi työhyvinvoinnin seurannassa. Työterveyshuollon psykologista muutostukea voidaan järjestää työterveyspsykologien toteuttamana tarvittaessa, ks. liite 2 Työhyvinvointia ylläpitävään toimintaan panostetaan myös mm. liikunta- ja virkistystoiminnan tukemisella. Tammelan kunnalla on TYKY - ryhmä, jonka jäseninä ovat työnantajan, työntekijöiden ja työsuojelun edustajat. Työterveyshuollon edustaja osallistuu kutsuttaessa ryhmän kokoukseen työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa. Kunnantalolle järjestetään tarvittaessa työyhteisötapaaminen / työyhteisötapaamisia työterveyspsykologin ja työterveyshoitajan toimesta työyhteisön hyvinvoinnin tukemiseksi. Kelan kuntoutukset ovat muuttumassa vuonna Kelan avopainoitteinen Kiila-kuntoutus on alkamassa vuonna 2016, lisätietoja kuntoutuksesta saadaan keväällä Ruoka- ja puhdistuspalveluhenkilöstön kuntoutusmahdollisuuksia selvitellään lisätietojen saamisen jälkeen.

9 9 Ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstölle järjestetään tarvittaessa työfysioterapeutin ryhmämuotoisia ergonomia- ja itsehoitotilaisuuksia. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua painonhallinta- ja tupakasta vieroitusryhmiin tai yksilö-ohjaukseen työterveyshuollossa. Painonhallintaryhmiin osallistujia valittaessa huomiota kiinnitetään terveysnäkökulmien lisäksi työssä selviytymiseen. Tammelan kunta tukee työntekijöiden tupakasta vieroitusta osallistumalla yksilöllisesti valittavan hoidon kustannuksiin 3 kuukauden ajalla, edellyttäen työntekijän osallistumista yksilö- tai ryhmäkäynneille työterveyshuollossa. Työterveyshuolto antaa työntekijälle lähetteen valittavasta hoitomuodosta. Tammelan kunta on ollut savuton 4/2011 lähtien. Työterveyshenkilöstö on käytettävissä myös mm. työkyky-aiheisiin liittyvissä tilaisuuksissa. Työnantaja tukee erityistyölasien hankintaa näyttöpäätetyössä. Ks. Tammelan kunnan oma ohje. TYÖNTEKIJÄT, JOITA UHKAA TYÖKYVYN ALENTUMINEN JA TYÖYHTEISÖT, JOISSA ILMENEE TOIMINTAHÄIRIÖITÄ Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden ennakointi sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen ympäristöön ja yksilöön kohdistuvin toimenpitein mm. työterveysneuvottelut, kuntoutukset, työyhteisöön kohdistuvat toiminnot TYÖNTEKIJÄT, JOIDEN TYÖKYKY ON ALENTUNUT JA KRIISIYHTEISÖT Tavoitteena työkyvyn palauttaminen ja kriisin hallinta mm. ammatillinen kuntoutus, työterveysneuvottelut, työyhteisöön kohdistuvat toiminnot, traumaattisen työtilanteen jälkihoito (mm. debriefing) 3.4. TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS Työntekijöille annetaan tietoa mahdollisesti terveydelle aiheuttavista vaaroista terveystarkastusten, sairaanhoitokäyntien ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Huomiota kiinnitetään tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn, psyykkisiin kuormitustekijöihin, varhaiskuntoutuksen kehittämiseen ja vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seurantaan TYÖYHTEISÖTYÖ Tammelan kunnan strategia on päivitetty vuoteen 2024 asti ja strategiassa on suunnitelmat työyhteisöjen kehittämiseen liittyvistä asioista. Työterveyshuolto pyrkii toiminnallaan tukemaan työyhteisöjen hyvinvointia. Työterveyshuolto voi tarjota tukea työyhteisön yhteistyön kehittämiseen 3.6. TAPATURMIEN TORJUNTA Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat käytettävissä asiantuntijoina tapaturmien torjuntaan yhdessä työsuojelun kanssa. Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat yhteistyössä työpaikalla sattuneita työtapaturmia ja läheltä piti tilanteita ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Työterveyshenkilöstö osallistuu tarpeen mukaan ensiapuvalmiuden suunnitteluun. Ensiapuvalmiuteen kuuluu, että 5%:lla henkilöstöstä on voimassa oleva ensiapukoulutus (voimassa kolme vuotta) ja ensiaputarvikkeet päivitetään säännöllisesti MUU TERVEYDENHOITO Työnantaja kustantaa influenssarokotuksen halukkaille. Viemäritöitä tekevät saavat halutessaan A + B-hepatiittirokotuksen. 4. TYÖTERVEYSHUOLLON LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työterveyshuoltotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön kohdistuneiden tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista työntekijöiden altistumista ja kuormittumista työn terveydellisille riskitekijöille työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä esimerkiksi työkykyindeksien avulla

10 10 työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit ) ja työhön liittyviä sairauksia työntekijöiden sairauspoissaoloja työterveyshuollon omia toimintatapoja - asiakastyytyväisyyttä jatkuvalla asiakaspalautejärjestelmällä Tavoitteiden toteutumisen arviointi tapahtuu toimintasuunnitelmaa tarkasteltaessa ja työpaikkakäynneillä työterveyshuollosta keskusteltaessa. Toimintasuunnitelma on käsitelty työsuojelutoimikunnassa pvm TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus pvm Työnantaja Työterveyshoitaja Työterveyslääkäri Kalle Larsson Maaria Lehti Marjo Heikkilä Liite 1. IKÄRYHMÄTARKASTUKSET Ns. ikätarkastukset 5 vuoden välein 45, 50, 55, 60 ja 63 vuotta täyttäville Työterveyshuolto kutsuu 50 vuotta täyttävät terveystarkastukseen. Muut varaavat itse tarkastusajan. Tarkastukset voidaan toteuttaa työaikana. SISÄLTÖ 1. Työkykyindeksi-kysely toteutetaan sopimuksen mukaan. 2. Työterveyshoitajan tarkastuksessa Haastattelu: työhistoria nykyisen työn kuvaus (kuomitustekijät) sairaudet, lääkitys, sukusairaudet elämäntavat; alkoholi, tupakointi, liikunta, uni, ravinto elämäntilanne rokotukset Tutkimukset: verenpaine, painoindeksi tyypin 2 Diabeteksen riskikysely tehdään yksilöllisen harkinnan mukaan laboratoriokokeita mm. pieni verenkuva, verensokeri- ja veren rasva-arvot tutkitaan, mikäli niitä ei ole lähiaikoina tutkittu. Suppea keuhkojen toimintakoe (mikrospirometria) tehdään tupakoiville ja tarvittaessa laajempi tutkimus (spirometria) mm. keuhkosairaille. kuulo ja näkö tutkitaan tarvittaessa työuupumukseen tai masennukseen liittyviä kyselyjä käytetään yksilöllisen tarpeen mukaan

11 11 Neuvonta ja ohjaus todetaan ongelmakohdat, hoitosuositukset ja tehdään jatkosuunnitelma, tarvittaessa työterveyslääkärin käynti tai työfysioterapeutin - tai työterveyspsykologin ohjauskäynti. Tarkastuksen pohjalta voidaan päätyä myös esimerkiksi ohjaamaan kuntoutukseen. Liite 2 TYÖTERVEYSHUOLLON MUUTOSTUKIPALVELUT Organisaatiomuutokset ja muut työpaikan muutostilanteet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset riippuvat mm. siitä, minkä laatuisesta muutoksesta on kyse (onko kyseessä fuusio, irtisanomiset, lakkautus vai muu), miten muutoksen toteutus koetaan ja kuinka paljon muutokset vaikuttavat työtehtäviin. Muutostuella voidaan ehkäistä muutoksen haitallisia seurauksia työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnille ja siten myös edesauttaa työn hyvää sujumista muutoksen aikana ja sen jälkeen. Tässä tiedotteessa esitellään työterveyshuollon tarjoamia muutostukipalveluja. Palveluja on tarjolla sekä yksilöille, työyhteisöille että organisaatiolle ja palvelut ovat monimuotoisia, yksilökeskusteluista konsultaatiopalveluihin. ORGANISAATIOTASO Muutos on moniulotteinen ja arvaamaton. Se vaatii seurantaa ja uusien, tilanteeseen sopivien interventioiden kehittämistä. Johto voi tarvita konsultaatioapua toiminnan suunnitteluun. Työterveyshuolto puolestaan tarvitsee tietoa henkilökunnan palvelutarpeista, voidakseen suunnitella asianmukaisia toimia. Niinpä keskusteluyhteyden on hyvä olla auki eri toimijoiden välillä ja muutospalveluja on hyvä suunnitella yhdessä pohtien. Työterveyshuollon palvelut Muutostukiryhmä Muutostukiryhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joka alkaa käytännössä toteuttaa muutosta ja siihen liittyviä tukitoimenpiteitä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida muutosprosessia ja siihen liittyviä toimenpiteitä sen eri vaiheissa. Ryhmään kannattaa ottaa mukaan useiden eri tahojen edustajia (johtoa, henkilöstöhallintoa, viestintää, esimiehiä ja henkilöstöä). Siten ryhmä saa jäsentensä kautta käyttöönsä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä muutoksista ajatellaan ja millaisia tukitoimenpiteitä kannattaisi hyödyntää.

12 12 Työterveyshuollon edustaja voi olla mukana muutostukiryhmässä. Lisätietoa muutostukiryhmästä Työterveyslaitoksen sivuilta: Psykologin tarjoama asiantuntija-apu johdolle tai henkilöstöhallinnolle. ESIMIEHET Esimiehiin kohdistuu paljon vaatimuksia muutosten aikana. Työntekijät odottavat esimiehiltä tietoa ja tukea. Heiltä odotetaan, että he ajaisivat yksikön asiaa ylöspäin. Samaan aikaan esimiehillä voi olla tiedonpuutteita. Muutos työllistää esimiehiä myös konkreettisen muutostyön lisääntymisenä: he uudistavat rakenteita, tekevät uudelleenjärjestelyjä, muuttavat toimenkuvia, osallistuvat suunnitteluun ja käyvät palavereissa. Lisäksi esimiehet ovat usein esimiesroolistaan johtuen asemassaan yksin. Työterveyshuollon palvelut Esimiesten vertaistukiryhmät. Ryhmätapaamisia tilanteen mukaan 1-5. Tapaamisissa keskustellaan muutokseen liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä esimiesten jaksamisesta muutoksen keskellä. Ryhmän kokoonpano pyritään järjestämään siten, että esimiehet ovat keskenään vertaisia (esim. samankaltainen asema organisaatiossa tai muutoksessa). Ryhmän vetäjistä toinen on psykologi, toinen hoitaja tai psykologi. Ryhmä voi kokoontua joko työterveyshuollossa tai työpaikalla. Konsultaatiotuki esimiehille psykologin ja muun työterveyshuollon henkilökunnan tarjoamana. Esimiesten kohdennetut terveystarkastukset. TYÖYHTEISÖT Työyhteisötasolla tapahtuu työn muutoksia, jotka herättävät hämmennystä, epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Esim. fuusiossa kaksi eri työtapaa yhdistyy ja jotta löydettäisiin uusi, yhteinen tapa toimia, tilanne vaatii yhteistä pohtimista ja keskustelua. Ilman sitä eri organisaatioista tulleet työntekijät jatkavat toimintaa omilla tavoillaan ja yhteentörmäyksiä tulee. Jos työntekijöitä vähennetään, joudutaan työt ja työtehtävät jakamaan ja suunnittelemaan uudelleen, toimenkuvat muuttuvat. Tämä kuormittaa työntekijöitä sekä tiedollisesti että tunnetasolla. Jos kokemus jaosta ei ole oikeudenmukainen, tilanne aiheuttaa työyhteisössä ristiriitoja. Ryhmän on vaikea löytää osuvia toimintatapoja tilanteessa, jossa osa työntekijöistä on jäämässä työpaikkaan jatkamaan työtään ja osa on lähdössä pois. Miten suhtautua jääviin/lähteviin? Ketä otetaan mukaan mihinkin neuvotteluun? Ryhmällä on suuri tiedontarve ja keskustelujen tarve, sekä keskenään että johdon ja työntekijöiden välillä. Työterveyshuollon palvelut Työterveyshuolto voi kartoittaa työyhteisön tilannetta, esim. työpaikkaselvityksin tai muutostukikyselyin. Työyhteisön muutoskokemuksia voidaan käsitellä ja työstää keskustelutilaisuuksissa, jotka voivat olla yksittäisiä tai pidempiä prosesseja. Työterveyshuolto voi antaa ohjantaa ja neuvontaa, luennoin, alustuksin ja ryhmissä. TYÖNTEKIJÄT Työntekijöillä on yksilöllinen tarve jäsentää tilannetta, purkaa tuntojaan ja saada tukea ja välineitä muutostilanteen käsittelyyn. Työkyky saattaa kaivata arviointia muuttuvan työn näkökulmasta: mitä tietoja, taitoja ja muita voimavaroja muuttunut työ edellyttää, tarvitseeko työntekijän työtaitoja täydentää esim. koulutuksella tai neuvonnalla, tarvitseeko työn muutoksessa huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Työterveyshuollon palvelut Tavanomaiset työterveyshuoltopalvelut: lääkärin ja hoitajan terveystarkastukset ja sairasvastaanotot, psykologin ja työfysioterapeutin vastaanotot, työpaikkakäynnit, työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut. Työterveyspsykologin erityisaluetta on ihmisen (erityisesti kognitiivis-psykososiaalisten valmiuksien) ja työn välinen suhde. Psykologin vastaanotolla voidaan pohtia työn kuormitustekijöitä, työjärjestelyjä,

13 13 työstressin aiheuttajia ja pohtia keinoja niiden kanssa selviytymiseen. Lisäksi psykologin luona voidaan kartoittaa ja aktivoida asiakkaan voimavaroja ja edistää työhyvinvointia. Kohdennetut muutosterveystarkastukset. Erilaisiin tukimahdollisuuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja arviointi. Näitä tukimahdollisuuksia voivat olla esim. yksilölliset työjärjestelyt työpaikalla, kuntoutus, osasairausloma, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu.