FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)
|
|
- Jarkko Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)
2 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 päivitetty TYÖPAIKKA Nimi FORSSAN KAUPUNKI Osoite Turuntie 18, Forssa Puh Fax Toimiala (nro) Julkinen hallinto, Tilikausi: Yhteyshenkilö Nimi: Esa Sinisalo Puh Fax Sähköpostiosoite: Johtaja: Kaupunginjohtaja: Sami Sulkko Puhelinnumero: Fax-numero: Tapaturmavakuutus: Yhtiön nimi: Pohjola Vakuutus Oy, Forssan toimipiste Osoite: Sibeliuksenkatu 3, Forssa Yhteyspäällikkö Pasi Lepistö p Eläkevakuutus: Yhtiön nimi: Kuntien eläkevakuutus Osoite: Kalevankatu 20, Helsinki Puhelinnumero: (09) TYÖTERVEYSASEMA Nimi Forssan seudun terveydenhuollon ky Puh (03) Fax: Osoite Kujalankatu 3, Forssa Sähköposti Aukioloajat: Toimisto ma-to klo 8-15:30 ja pe klo Päivystävä hoitaja ma-pe 8-10 ilman ajanvarausta, muuten ajat ajanvarauksella p (03) , Työterveyshenkilöstö: Ylilääkäri Anja Pelto-Huikko Työterveyslääkäri Anja Pelto-Huikko,p (03) (puh.aika: ma-to klo , pe klo ) Työterveyshoitaja Tarja Tuovila,p: (03) (puh.aika ma-pe klo ) Työfysioterapeutti Erja Kankaanranta-Suomi p (03) Työterveyspsykologi Virpi Laakso ja Pasi Kainulainen p (03) Vastaanotto: Hannele Suokas ja Teija Puusa p (03) Potilasasiamies: Maija Heiskanen, sosiaalityöntekijä Osoite Urheilukentänkatu 9, Frs:n sairaala, p. (03)
3 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu: LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, lk I. Toiminnassa noudatetaan työterveyshuoltolakia, ohjaavia säädöksiä ja hyvää työterveyshuolto-käytäntöä. Työterveyshuolto edistää yhteistoimin työnantajan ja työntekijöiden kanssa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Työtapoina ovat työpaikkakäynnit, terveystarkastukset, tietojen antaminen ja ohjaus. Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu koko henkilökunnalle. SAIRAANHOITO, lk II. Yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja siihen liittyvät työterveyslääkärin määräämät laboratorioja kuvantamistutkimukset sekä työterveyshoitajan sairaanhoito. Työterveyshoitajan sairaanhoito kuuluu kaikille työntekijöille ja lääkärin sairaanhoito kuuluu työntekijöille, joiden työsuhde on yli kolmen kuukauden pituinen. Akuuteissa sairauksissa pyritään järjestämään lääkärin vastaanottoaika samalle päivälle. Tarvittaessa asiakas ohjataan terveyskeskuksen iltapäivystykseen. Työntekijän ollessa palkattomalla vapaalla Forssan kaupunkiorganisaatiosta ja samalla toisen työnantajan palveluksessa hän ei ole ko. aikana oikeutettu Forssan kaupungin kustantamiin työterveyshuollon palveluihin. MONIAMMATILLINEN TYÖTERVEYSHUOLTOHENKILÖSTÖ: Työterveyshuollon ammattihenkilöt: Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Asiantuntijat: Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arvioinnissa, ohjauksessa ja seurannassa. Hänen työtehtäväänsä kuuluu myös ergonomian arviointi ja kehittäminen yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Työfysioterapeutin palveluja ovat muun muassa yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus, fyysisen toimintakyvyn arviointi, ergonomiaan liittyvä suunnittelutyö ja ergonomiset työpaikkaselvitykset sekä tyky-toimintaan osallistuminen. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnissa. Työterveyspsykologi voi olla työpaikan tukena eri tilanteissa, kuten esim. muutoksissa tai työjärjestelyjen toimivuuden arvioinneissa. Työterveyspsykologin asiantuntemusta voi käyttää työyhteisön kehittämisessä. Työterveyspsykologin palveluja ovat mm. työpaikkaselvitykset henkisen hyvinvoinnin kannalta, työkykyyn liittyvät psykologiset tutkimukset sekä yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus.
4 Ravitsemusterapeutin palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan. Työhön kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia YHTEISTYÖ Työterveyshuolto toimii tiiviissä yhteistyössä työpaikan kanssa. Yhteydenpito on molemminpuolista ja aktiivista. Yhteistyötä tehdään johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon, yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatioiden kanssa. Työterveyshuollon toimintaa ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain laadittavan toimintakertomuksen pohjalta. Yhteistoimintaryhmän pöytäkirjat toimitetaan työterveyshuoltoon. 1.5 TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelutoimikunta on Työsuojelupäällikkö: Työsuojeluvaltuutetut: Työsuojeluasiamies: yhteistoimintaryhmä Juha Järvinen Kaija-Leena Niemi Aija Ojansuu Pekka Merikanto Työterveyshenkilöstö osallistuu kutsuttaessa yhteistoimintaryhmän kokouksiin ja työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen. Työsuojelun toimintaohjelman pohjalta tehtyjen yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien toteutumista seurataan työpaikan yhdyshenkilön, ts-organisaation ja yhteistoimintaryhmän kanssa vuosittain. Muutoksia tehdään tarvittaessa PÄIHDETYÖ Työterveyshuolto ottaa sekä ennaltaehkäisevässä että sairaanhoitotoiminnassaan päihdeasiat huomioon. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana hoitoonohjaustilanteissa järjestämässä hoitoa. Yhteistyötahona on tarvittaessa mm. A-klinikka. Päihdeohjelmamalli on laadittu vuonna Yhteyshenkilönä päihdeasioissa toimii henkilöstöpäällikkö Esa Sinisalo HENKILÖSTÖN KUVAUS Henkilöstön määrä on 691 työntekijää, joista osa-aikaisia 113. Vakituisia työntekijöitä 470, määräaikaisia ja sijaisia 221. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä on 48,7 vuotta, sijaisten ja määräaikaisten 41,3 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä on 46,7 vuotta. Sairauspoissaolojen määrä on keskimäärin elokuun 2014 tilanteen mukaisena 8,4 kalenteripäivää/hlö, joka on 0,4 kalenteripäivää korkeampi kuin elokuun tilanne vuonna Sairauspoissaolotilasto sisältää kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen poissaolot vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön osalta. Työtapaturmia vuonna 2013 oli 43 kappaletta.
5 Kaupungin kolme toimialaa; keskushallinnon toimiala, kasvatus- ja tulevaisuustoimiala, teknisen ja ympäristötoimen toimiala. Henkilöstöstä suurin osa työskentelee kasvatus- ja tulevaisuustoimialalla. Vesihuoltoliikelaitoksella on oma toimintasuunnitelmansa TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 2.1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITE Työterveyshuolto on työterveyshuoltolakiin (1383/2001) perustuvaa, ehkäisevää terveydenhoitoa. Toiminnan tavoitteena on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. 2.2 TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISTÄ TAVOITETTA: 1. Työhyvinvointia tukevan toimintatavan vahvistuminen työyhteisöissä 2. Sairauspoissaolojen vähentyminen 3. Työntekijöiden ja esimiesten tukeminen muutostilanteissa 2.3 VARHAINEN TUKI Työkyvyn varhainen tukeminen sisältyy Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan. Forssan kaupungilla on käytössä Aktiivisen aikaisen tuen malli. Toimintamallin tavoitteena on edistää työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä, sekä ehkäistä työkyvyn heikkenemisen kehittymistä. Aktiivisen aikaisen tuen malli Ennakointi ja työkyvyn varhainen tukeminen takaavat työntekijöille oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen työkyvyn ylläpitämiseksi. Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työntekijällä itsellään. Työnantajan tehtävänä ja vastuulla on järjestää terveelliset ja turvalliset työolosuhteet. 2.4 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Työnantaja toimittaa sairauspoissaolotiedot työterveyshuollolle kolme kertaa vuodessa.
6 Seuranta ja raportointi toteutetaan työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti. Työkyvyn hallinnan toimintamalli TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN JÄLKEEN Työhön paluun tukemiseen liittyvät käytännöt ja menettelytavat toteutetaan Aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaisesti. 3. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAISET TOIMENPITEET TOIMINTASUUNNITELMAKAUDELLE TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ TYÖNTEKIJÄN JA ESIMIEHEN KANSSA. Työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työntekijän voimavarojen tukeminen ja edistäminen sekä työuupumuksen ehkäiseminen. Työhön liittyvien positiivisten tekijöiden esiin tuominen. Pyritään mahdollisimman varhain huomioimaan työkyvyn heikkeneminen ja löytämään siihen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä Työterveyshuolto on mukana vahvistamassa Forssan kaupungin Aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaista toimintaa TYÖYHTEISÖJEN toimivuuden vahvistaminen Työyhteisöjen tukeminen muutostilanteissa Ongelmien ennaltaehkäisy, ohjaus ja neuvonta Hyvän esimiestyön tukeminen Hyvien työyhteisötaitojen tukeminen Yhteistoiminnallisuuden edistäminen 3.3. TYÖPAIKKAKÄYNNIT JA -SELVITYKSET Työpaikkakäynneillä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja tarpeen mukaan asiantuntijat selvittävät työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio suunnittelevat vuosittain ja huolehtivat yhdessä työpaikkojen työpaikkakäynneistä ja niiden suunnittelusta. Tarkastuksiin osallistuu kohteen mukaan terveydenhoitaja, lääkäri, fysioterapeutti ja/tai psykologi. Tarkastuksissa hyödynnetään riskinarviointia ja muita työhyvinvoinnista kertovia tietoja. Uudet työpisteet ja saneerattavat kohteet pyritään huomioimaan jo niiden suunnitteluvaiheessa. Tarkastuskäyntejä tehdään myös saneeraustoimien aikana etenkin jos niissä työskennellään
7 samanaikaisesti. Sisäilmatyöryhmän kanssa tehdään työpaikkakäyntejä tarpeen mukaan ongelmien ilmaantuessa sekä saneerauksen jälkeen seurantamielessä. Muut työpaikkakäynnit pyritään tekemään säännönmukaisesti 2-4 vuoden välein. Työterveyshuolto osallistuu terveysvalvonnan tekemiin terveydellisten olojen tarkastuksiin kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa. Nämä tarkastukset suoritetaan kolmen vuoden välein. Työterveyshuolto tekee näistä työpaikkakäynneistä muistion ja lähettää sen työsuojelulle TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastuksella tarkoitetaan työntekijän, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden välistä ennalta suunniteltua tapaamista. Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy, työn asettamien erityisominaisuuksien ja terveydentilan huomioiminen, sekä toimivan työyhteisön ja terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittäminen. 6 TYÖHÖNSIJOITUSTARKASTUKSET Työnantaja ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon Tehdään vakituisille työntekijöille ja yli kolmen kuukauden työsuhteessa oleville määräaikaisille työntekijöille. Lausunnon työhön sopivuudesta antaa työterveyshoitaja. Lääkärinlausunto tarvittaessa. Sisältö: Työterveyshoitajan haastattelu (työ, työhistoria, terveystavat, terveydentila), verenpaine, painoindeksi, näkö, kuulo, pieni verenkuva, maksa-arvot, kolesteroli (ellei ole tiedossa), tarpeen mukaan lisätutkimuksia riippuen työn luonteesta ja altisteista. TARKASTUKSET ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ: Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastusten tavoitteena on estää työntekijää sairastumasta työssä olevan vaaran vuoksi. Määräaikaiset, erityistä sairastamisen vaaraa aiheuttavissa töissä (teknisellä toimialalla työskentelevät melulle, pölyille ja liuotinaineille altistuvat työntekijät sekä muilla toimialoilla melulle altistuvat työntekijät) 1-3 vuoden välein työntekijöittäin laadittujen aiempien aikataulujen mukaisesti Sosiaali- ja terveysministeriön "Terveystarkastukset työterveys-huollossa" -ohjekirjan mukaan. Yötyötä tekevien tarkastukset: Valtio-neuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) yötyö on määritelty yhdeksi terveystarkastuksia edellyttäväksi syyksi (2 ) ohjeiden mukaan. (yli 20 yötä vuodessa). Työterveyshuolto kutsuu tarkastuksiin / tekee ns. yötyökyselyn.
8 OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN SEURANTATARKASTUKSET TYÖKYVYN SEURAAMISEKSI Työterveyshuollon terveystarkastus voidaan suorittaa, mikäli työntekijällä on sairaudesta johtuen pitkiä poissaoloja tai työkyvyn alentumisen uhkaa. Tällöin työterveyshuollossa tehdään tarvittaessa terveydentilan sekä työ- ja suorituskyvyn arviointi, terveyden kannalta tarpeellisia työtä ja työoloja koskevia ehdotuksia, järjestetään työterveysneuvotteluja sekä ohjataan hoitoon ja kuntoutukseen. Lääkärintarkastus pitkältä sairaslomalta työhön palattaessa, jos sairaudella vaikutusta työkykyyn Esimies ohjaa tarvittaessa tarkastukseen Aktiivisen aikaisen tuen mallin periaatteita noudattaen. 7 MUUT TERVEYSTARKASTUKSET Ikäryhmätarkastukset: ja 60-vuotiaat: voivat halutessaan varata ajan terveystarkastukseen. Ikäryhmätarkastuksiin työterveyshuolto ei enää lähetä kutsuja. Terveystarkastusten tavoitteena on terveydentilan, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi (tarkastuksen sisältö (liite 1). Tarkastukset toteutetaan työaikana. Tarpeen mukaan terveystarkastuksista ja sairasvastaanotoilta ohjataan työntekijöitä Kelan yksilölliseen kuntoutukseen. Kuntoutustarpeet selvitetään perusteina sairastavuus ja työssä selviytyminen. HYVINVOINTIKARTOITUS Odumin Health Promotioinin hyvinvointiprojekti jatkuu kevääseen TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät. Toimenpiteet kohdennetaan työympäristöön, työyhteisöön, ja yksilöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuu työkykyä ylläpitävän toiminnan (TYKY) toteutumisesta ja käytännön toimenpiteiden aikaansaamisesta on työnantajalla. 1. Varhaiskuntoutus: Kelan yksilöllisiä ASLAK -kuntoutuksia haetaan työntekijöille edellisvuosien tapaan. Mahdollisen ASLAK -ryhmän haun suunnittelu alkuvuodesta 2015 yhdessä työsuojelun kanssa. 2. Ammatillinen kuntoutus: Kelan TYK kuntoutukseen ohjataan tarpeen mukaan Kevan ammatillista kuntoutusta (työkokeilu ja uudelleenkoulutus) hyödynnetään tarpeen mukaan. 3. Jatketaan painonhallintaan liittyvää yksilötoimintaa työterveyshuollon tiimityönä. Käynnit toteutetaan työaikana mahdollisuuksien mukaan. Painonhallintaryhmä toteutetaan vuoden 2015 aikana halukkuuden mukaan. Ryhmän kokoamisessa huomioidaan työnäkökulma.
9 4. Liikuntaryhmät työkyvyn ylläpitämiseksi jatkuvat työnantajan toimesta. Työterveyshuolto kannustaa työntekijöitä osallistumaan liikuntatoimintaan. 5. Tupakasta vieroitusryhmä järjestetään tarpeen mukaan v Yksilöllistä tupakasta vieroitustoimintaa ja tiedotusta jatketaan. Työnantaja tukee edelleen tupakasta vieroitusta mm. kustantamalla tupakasta vieroitustuotteet kolmen kuukauden ajan. 6. Osatyökykyisen työntekijän tukeminen: Työntekijä, esimies, työterveyshuolto ja työsuojeluvaltuutettu etsivät yhdessä ratkaisuja, kun työntekijän työkyky on alentunut. 7. Yhteistoimintaryhmä suunnittelee, kehittää ja seuraa TYHY-toimintaa. Yhteyshenkilönä on henkilöstöpäällikkö Esa Sinisalo Työterveyshuollon TYKY-projekteista sovitaan erikseen ja lähetetään yhteenvedot henkilöstöhallintoon / YTR ja työsuojeluorganisaatiolle (ts.päällikkö ja ts.valtuutettu). 9. Sairaspoissaolojen seuranta: Työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti 10. Järjestetään tarvittaessa traumaattisten työtilanteiden aiheuttamien psyykkisten reaktioiden jälkihoitoa. Traumaattisella työtilanteella tarkoitetaan vakavaa työtapaturmaa, työtoverin äkillistä kuolemaa tms. järkyttävää tapahtumaa. Jälkihoito voidaan toteuttaa joko yksilövastaanottona (lääkärin, psykologin tai hoitajan vastaanotolla) tai ryhmäkeskusteluna, jossa vetäjinä toimivat psykologi ja/tai työterveyshoitaja TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS Työntekijöille annetaan tietoa työstä terveydelle mahdollisesti aiheutuvista vaaroista ja niiden ehkäisyistä puhelinkontaktien, terveystarkastusten, sairaanhoitokäyntien ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Samalla ohjataan ja motivoidaan työntekijöitä terveellisiin elintapoihin ja tuetaan työntekijän elämänhallintaa TYÖYHTEISÖTYÖ Työterveyshuolto osallistuu omalla panoksellaan työyhteisöjen toimivuuden edistämiseen. Suunnitelmallinen työyhteisötyö tapahtuu TYKY -projekteissa. Tarvittaessa toimintavuoden aikana ilmaantuvien työyhteisöongelmien perusteella laaditaan erillisiä työyhteisöprojekteja, joiden vastuuhenkilönä toimii työterveyshuollon puolesta työterveyspsykologi. Työterveyshuolto järjestää vuosittain toimialakohtaisia yhteistyöneuvotteluja TAPATURMIEN TORJUNTA JA SEURANTA Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat käytettävissä asiantuntijoina tapaturmien torjuntaan. Työterveyshenkilöstö osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun. Sattuneita työtapaturmia seurataan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa vuosittain.
10 Riskinhallintatyö on jatkuvaa toimintaa. Työterveyshuollossa on käytettävissä riskinarvioinnin tulokset, joita hyödynnetään mm. työpaikkakäyntien yhteydessä ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Ensiapukoulutus jatkuu tavoitteena, että 5% henkilöstöstä on koulutettu. Työterveyshuolto on tarvittaessa suunnittelussa mukana TYÖTERVEYSHUOLLON LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työterveyshuoltotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla: työntekijään, työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön kohdistuneiden suositusten ja toimenpide-ehdotusten toteutumista. työntekijän terveydentilaa ja työkykyä esimerkiksi työkykyindeksien avulla työntekijöiden altistumista ja kuormittumista työn terveydellisille riskitekijöille työntekijöiden sairauspoissaoloja työterveyshuollon omia toimintatapoja asiakastyytyväisyyttä jatkuvalla asiakaspalautejärjestelmällä Työterveyshuollon toimintaa ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain laadittavan toimintakertomuksen pohjalta. Toimintasuunnitelma on käsitelty yhteistoimintaryhmässä TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Kh
11 Sami Sulkko Anja Pelto-Huikko Tarja Tuovila Kaupunginjohtaja Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Liite 1. TERVEYSTARKASTUSSUUNNITELMA 1. TERVEYSTARKASTUKSEN ESITIETOLOMAKE TYÖKYKYINDEKSILOMAKE AUDIT -kysely tarvittaessa (alkoholin käytöstä) BBI 15- kysely (työuupumuskysely) Diabetekseen sairastumisriskin kartoituskysely 2. KUNTOTESTAUKSET UKK-KÄVELYTESTI (toteutetaan kevät-/kesäaikaan tarkastuksista ohjattuna) 3. TERVEYDENHOITAJA KESKUSTELU ESITIETOKAAVAKKEIDEN POHJALTA LYHYT TYÖNKUVAUS VERENPAINE, PAINOINDEKSI, VYÖTÄRÖN YMPÄRYSMITTA, T2DM-RISKI (aikuisiän diabeteksen sairastumisriskikartoitus) SPIROMETRIATUTKIMUS TUPAKOITSIJOILTA (keuhkojen toimintakoe) PIENI VERENKUVA, VERENSOKERI, MAKSA-ARVOT, VEREN RASVAPAKETTI JOLLEI TIEDOSSA TAI SEURANNAN TARVETTA NÄKÖ JA KUULO TARVITTAESSA 4. LÄÄKÄRINTARKASTUS TARVITTAESSA TERVEYDENHOITAJAN OHJAAMANA SAIRAUKSIEN ANAMNEESI KLIININEN TUTKIMUS TYÖKYVYN JA KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI TARVITTAVAT LISÄTUTKIMUKSET SEURANTATARKASTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN 5. ROKOTUKSET: B-HEPATIITTIROKOTUKSET:
12 Rokotusta ei erityisesti mainosteta, vaan ensisijaisesti annetaan ohjausta ja neuvontaa asiasta. Mikäli joku kokee rokotuksen tarvitsevansa, voidaan sitä antaa seuraaville työntekijäryhmille (mukaan lukien pitkäaikaiset sijaiset): puistotyöntekijät, liikuntapaikkatyöntekijät, mittamiehet, kiinteistönhoitajat ym. ulkona työskentelevät erityisopettajat ja mahd. koulunkäyntiavustajat nuorisotyöntekijät järjestyksenvalvojakurssin käyneet. INFLUENSSAROKOTUKSET: Kaupunki kustantaa riskiryhmiin kuulumattomien kausi-influenssarokotukset. Riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset toteutetaan perusterveydenhuollossa. 1 Liite 2. TYÖTERVEYSHUOLLON MUUTOSTUKIPALVELUT Organisaatiomuutokset ja muut työpaikan muutostilanteet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset riippuvat mm. siitä, minkä laatuisesta muutoksesta on kyse (onko kyseessä fuusio, irtisanomiset, lakkautus vai muu), miten muutoksen toteutus koetaan ja kuinka paljon muutokset vaikuttavat työtehtäviin. Muutostuella voidaan ehkäistä muutoksen haitallisia seurauksia työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnille ja siten myös edesauttaa työn hyvää sujumista muutoksen aikana ja sen jälkeen. Tässä tiedotteessa esitellään työterveyshuollon tarjoamia muutostukipalveluja. Palveluja on tarjolla sekä yksilöille, työyhteisöille että organisaatiolle ja palvelut ovat monimuotoisia, yksilökeskusteluista konsultaatiopalveluihin. ORGANISAATIOTASO Muutos on moniulotteinen ja arvaamaton. Se vaatii seurantaa ja uusien, tilanteeseen sopivien interventioiden kehittämistä. Johto voi tarvita konsultaatioapua toiminnan suunnitteluun. Työterveyshuolto puolestaan tarvitsee tietoa henkilökunnan palvelutarpeista, voidakseen suunnitella asianmukaisia toimia. Niinpä keskusteluyhteyden on hyvä olla auki eri toimijoiden välillä ja muutospalveluja on hyvä suunnitella yhdessä pohtien. Työterveyshuollon palvelut: Muutostukiryhmä Muutostukiryhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joka alkaa käytännössä toteuttaa muutosta ja siihen liittyviä tukitoimenpiteitä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida muutosprosessia ja siihen liittyviä toimenpiteitä sen eri vaiheissa. Ryhmään kannattaa ottaa mukaan useiden eri tahojen edustajia (johtoa, henkilöstöhallintoa, viestintää, esimiehiä ja henkilöstöä). Siten ryhmä saa jäsentensä kautta käyttöönsä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä muutoksista ajatellaan ja millaisia tukitoimenpiteitä kannattaisi hyödyntää. Työterveyshuollon edustaja voi olla mukana muutostukiryhmässä. Lisätietoa muutostukiryhmästä Työterveyslaitoksen sivuilta: Psykologin tarjoama asiantuntija-apu johdolle tai henkilöstöhallinnolle. ESIMIEHET
13 Esimiehiin kohdistuu paljon vaatimuksia muutosten aikana. Työntekijät odottavat esimiehiltä tietoa ja tukea. Heiltä odotetaan, että he ajaisivat yksikön asiaa ylöspäin. Samaan aikaan esimiehillä voi olla tiedonpuutteita. Muutos työllistää esimiehiä myös konkreettisen muutostyön lisääntymisenä: he uudistavat rakenteita, tekevät uudelleenjärjestelyjä, muuttavat toimenkuvia, osallistuvat suunnitteluun ja käyvät palavereissa. Lisäksi esimiehet ovat usein esimiesroolistaan johtuen asemassaan yksin. Työterveyshuollon palvelut: Esimiesten vertaistukiryhmät. Ryhmätapaamisia tilanteen mukaan 1-5. Tapaamisissa keskustellaan muutokseen liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä esimiesten jaksamisesta muutoksen keskellä. Ryhmän kokoonpano 2 pyritään järjestämään siten, että esimiehet ovat keskenään vertaisia (esim. samankaltainen asema organisaatiossa tai muutoksessa). Ryhmän vetäjistä toinen on psykologi, toinen hoitaja tai psykologi. Ryhmä voi kokoontua joko työterveyshuollossa tai työpaikalla. Konsultaatiotuki esimiehille psykologin ja muun työterveyshuollon henkilökunnan tarjoamana. Esimiesten kohdennetut terveystarkastukset. TYÖYHTEISÖT Työyhteisötasolla tapahtuu työn muutoksia, jotka herättävät hämmennystä, epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Esim. fuusiossa kaksi eri työtapaa yhdistyy ja jotta löydettäisiin uusi, yhteinen tapa toimia, tilanne vaatii yhteistä pohtimista ja keskustelua. Ilman sitä eri organisaatioista tulleet työntekijät jatkavat toimintaa omilla tavoillaan ja yhteentörmäyksiä tulee. Jos työntekijöitä vähennetään, joudutaan työt ja työtehtävät jakamaan ja suunnittelemaan uudelleen, toimen-kuvat muuttuvat. Tämä kuormittaa työntekijöitä sekä tiedollisesti että tunnetasolla. Jos kokemus jaosta ei ole oikeudenmukainen, tilanne aiheuttaa työyhteisössä ristiriitoja. Ryhmän on vaikea löytää osuvia toimintatapoja tilanteessa, jossa osa työntekijöistä on jäämässä työpaikkaan jatkamaan työtään ja osa on lähdössä pois. Miten suhtautua jääviin/lähteviin? Ketä otetaan mukaan mihinkin neuvotteluun? Ryhmällä on suuri tiedontarve ja keskustelujen tarve, sekä keskenään että johdon ja työntekijöiden välillä. Työterveyshuollon palvelut: Työterveyshuolto voi kartoittaa työyhteisön tilannetta, esim. työpaikkaselvityksin tai muutostuki-kyselyin. Työyhteisön muutoskokemuksia voidaan käsitellä ja työstää keskustelutilaisuuksissa, jotka voivat olla yksittäisiä tai pidempiä prosesseja. Työterveyshuolto voi antaa ohjantaa ja neuvontaa, luennoin, alustuksin ja ryhmissä. TYÖNTEKIJÄT Työntekijöillä on yksilöllinen tarve jäsentää tilannetta, purkaa tuntojaan ja saada tukea ja välineitä muutostilanteen käsittelyyn. Työkyky saattaa kaivata arviointia muuttuvan työn näkökulmasta: mitä tietoja, taitoja ja muita voimavaroja muuttunut työ edellyttää, tarvitseeko työntekijän työtaitoja
14 täydentää esim. koulutuksella tai neuvonnalla, tarvitseeko työn muutoksessa huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Työterveyshuollon palvelut Tavanomaiset työterveyshuoltopalvelut: lääkärin ja hoitajan terveystarkastukset ja sairasvastaanotot psykologin ja työfysioterapeutin vastaanotot, työpaikkakäynnit, työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut. Työterveyspsykologin erityisaluetta on ihmisen (erityisesti kognitiivis-psykososiaalisten valmiuksien) ja työn välinen suhde. Psykologin vastaanotolla voidaan pohtia työn kuormitustekijöitä, työjärjestelyjä, työstressin aiheuttajia ja pohtia keinoja niiden kanssa selviytymiseen. Lisäksi psykologin luona voidaan kartoittaa ja aktivoida asiakkaan voimavaroja ja edistää työhyvinvointia. Kohdennetut muutosterveystarkastukset. Erilaisiin tukimahdollisuuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja arviointi. Näitä tukimahdollisuuksia voivat olla esim. yksilölliset työjärjestelyt työpaikalla, kuntoutus, osasairausloma, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu.
FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)
FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos) 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 päivitetty 23.11.2015
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017-31.12.2017 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotFORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015
1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 Forssa FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani
ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs 87100 Kajaani 1 TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2010 31.12.2012 TYÖNANTAJA KUMPPANIKSI RY
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti
Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle
Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotTYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotTyöterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta
Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)
Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)
Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN
Rauman sosiaali- ja terveystoimiala Työterveyshuolto 1 / 4 15.8.2018 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2019 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toimintasuunnitelma päivitetty: 26.11.2015 1 TYÖPAIKKA Työnantajan nimi LIEKSAN KAUPUNKI
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT
HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo
TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotPalvelutasovaihtoehdot (Pori)
Palvelutasovaihtoehdot (Pori) 1. lakisääteinen + kattavan tason 2. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen 3. lakisääteinen + suppean tason 1. Lakisääteinen, kattavan tason Lakisääteinen ja ennaltaehkäisevä
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotYhteyshenkilö Eeva Kyrönviita, kunnanjohtaja Puhelin Johtaja Eeva Kyrönviita, kunnanjohtaja Puhelin
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2013 31.12.2017 / tämä on voimassa siihen saakka kunnes uusi työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty Perustiedot päivitetty 12.12.2017 ASIAKKAAN
LisätiedotHaapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016
Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 ASIAKAS Osoite Yritys PL 40, 86600 Haapavesi Faksi Sähköposti liisa.hankonen@haapavesi.fi,maria.sorvisto@haapavesi.fi
LisätiedotYhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYS TYÖPAIKALLA Työpaikka Työnantajan vastuu riskinarviointi työolojen seuranta
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI
TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotKEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017
Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 1.12.2016 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 YLEISTÄ Työterveyshuolto
LisätiedotTyöterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista
Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotTyöterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.
Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa
Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotPalvelutasovaihtoehdot (Satakunta)
Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 Forssa p. 03-4191 2711 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallitus 21.12.2015 / 187 B
LisätiedotTyöterveyshuolto. Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen
Työterveyshuolto Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen 1 Sisältö 1 2 3 4 5 6 Työterveyshuolto kuuluu jokaiselle työntekijälle Työnantajan velvollisuudet Työnantajan on kuultava työntekijöitä
LisätiedotTyöterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.
Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio
1 SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2018 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELULLE Työturvallisuuslain
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN
Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotPalvelutasovaihtoehdot (Viisari)
Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015
1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotTYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015
TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Forssan kaupungilla yhteistoimintaryhmä ja työsuojelutoimikunta on yhdistetty. Työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen toimikausi on neljä vuotta.
LisätiedotSosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006
1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja
LisätiedotTyöterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN
Lisätiedot