FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

Transkriptio

1 1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu Forssa FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustiedot 1.1 Työpaikka 1.2 Työterveysasema 1.3 Työterveyshuollon sisältö 1.4 Yhteistyö 1.5 Päihdetyö yrityksessä 1.6 Kuntayhtymän työterveystarpeiden ja henkilöstön kuvaus 2. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki 2.1 Työterveyshuollon toiminnan tavoite 2.2 Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä tavoitetta 2.3 Varhainen tuki 2.4 Ikäohjelma 2.5 Sairauspoissaolojen seuranta ja raportointi 2.6 Työntekijän työhön paluun tukeminen pitkien sairauspoissaolojen jälkeen 3. Työterveyshuollon yksityiskohtainen toimintasuunnitelma Työpaikkakäynnit ja selvitykset 3.2 Terveystarkastukset 3.3 Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta 3.4 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus 3.5 Työyhteisötyö 3.6 Tapaturmien torjunta 3.7 Ensiapuvalmiuden ylläpito 4. Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus Liite 1 Työpaikkatoiminnan suunnitelma vuodelle 2015 Liite 2 Yötyöntekijän terveystarkastukset Liite 3 Kuvaus työterveyshuollon painonhallintaryhmästä Liite 4 Kuvaus työterveyshuollon tupakasta vieroitusryhmästä Liite 5 Työterveyshuollon tarjoama muutostuki

3 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAN PERUSTIEDOT 1.1. TYÖPAIKKA Yhteyshenkilö Nimi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Osoite Pl Forssa Puhelinnumero Fax-numero Toimiala (numero) terveydenhuolto Tilikausi Nimi Päivi Uusi-Rauva Puhelinnumero Fax-numero Sähköpostiosoite Yhtymäjohtaja Nimi Juha Heino Puhelinnumero Fax-numero Sähköpostiosoite Tapaturmavakuutus Yhtiön nimi Pohjola Osoite Torikatu Forssa Puhelinnumero Eläkevakuutus Yhtiön nimi Kuntien eläkevakuutus Osoite PL Helsinki Puhelinnumero

4 TYÖTERVEYSASEMA Nimi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Puh Työterveyshuolto Fax: Osoite Kujalankatu FORSSA Sähköposti etunimi.sukunimi@fshky.fi Vastaanottopaikat ja aukioloajat: Pääterveysasema, Terveyskiinteistö II kerros Toimisto: Ma To Pe/aattoina Päivystävä työterveyshoitaja p Ma - To , Pe Työterveyshenkilöstö Potilasasiamies Työterveyshuollon ylilääkäri Anja Pelto -Huikko p Yrityksen nimetty työterveyslääkäri Teija Selin p Yrityksen nimetty työterveyshoitaja Mirva Happonen p Tiia-Riikka Kiuru ( aikuissosiaalityö ) p Työfysioterapeutti Erja Kankaanranta Suomi p Työterveyspsykologi Virpi Laakso p Pasi Kainulainen p Toimisto Teija Puusa Hannele Suokas p Nimi Maija Heiskanen, sosiaalityöntekijä Osoite Urheilukentänkatu FORSSA Puhelinnumero

5 5 1.3 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KL I. Toiminnassa noudatetaan työterveyshuoltolakia, ohjaavia säädöksiä ja hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työterveyshuolto edistää yhteistoimin työnantajan ja työntekijöiden kanssa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Työmenetelminä ovat työpaikkaselvitykset, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta terveystarkastuksissa sekä tietojen antaminen ja ohjaus. SAIRAANHOITO, KL II. Yleislääkäritasoinen sairaanhoito siihen kuuluvine tarpeellisine laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen. Erityisen harkinnan perusteella fysikaalinen hoito 3-5 kertaa / hlö /vuosi työterveyslääkärin lähetteellä työkykyä vakavasti uhkaavan, kroonistumassa olevan tuki- tai liikuntaelinsairauden hoitoon. Lähetteen perusteena on, että työntekijän työolosuhteet on tarkistettu tai ne ovat selvityksen alla. Muuten toimintaan ei kuulu sairauksien fysikaalinen hoito. Työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanotoille pääsy pyritään järjestämään joustavasti. B-hepatiittirokotuksia annetaan EA - poliklinikan, laboratorion, leikkaussalin, hammashuollon, a-klinikan, osasto 11 henkilökunnalle sekä nuorisotyöntekijöille, perhetyöntekijöille(kotihoitoyksiköstä), sosiaalityöntekijöille sekä lastenkodissa työskentelevälle henkilökunnalle. B-hepatiittirokotuksia annetaan tarvittaessa muiden työyksiköiden työntekijöille harkinnan perusteella. Rokotuksia annetaan myös veritapaturmien yhteydessä. Työnantaja maksaa henkilökunnan influenssarokotukset vuonna 2015 lukuunottamatta riskiryhmään kuuluvaa hoitohenkilökuntaa, jonka rokotukset hoidetaan yleisten rokotuspäivien yhteydessä. MONIAMMATILLINEN TYÖTERVEYSHUOLTOHENKILÖSTÖ: Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja, heidän pyynnöstään voidaan käyttää asiantuntijoina työfysioterapeuttia tai työterveyspsykologia. Asiantuntijat: Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arvioinnissa, ohjauksessa ja seurannassa. Hänen työtehtäväänsä kuuluu myös ergonomian arviointi ja kehittäminen yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa, toimien mm. osastojen ergonomiavastaavien tukena. Työfysioterapeutin palveluja ovat muun muassa yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus, fyysisen toimintakyvyn arviointi, ergonomiaan liittyvä suunnittelutyö ja ergonomiset työpaikkaselvitykset sekä tyky -toimintaan osallistuminen.

6 Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnissa. Työterveyspsykologi voi olla työpaikan tukena eri tilanteissa, kuten esim. muutoksissa ja työjärjestelyjen toimivuuden arvioinneissa. Työterveyspsykologin asiantuntemusta voi käyttää työyhteisön kehittämisessä. Työterveyspsykologin palveluja ovat mm. työpaikkaselvitykset henkisen hyvinvoinnin kannalta, työkykyyn liittyvät psykologiset tutkimukset sekä yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus. Ravitsemusterapeutin palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan. Työhön kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojeluyhteistoimintaan liittyviä asioita hoitaa yhteistoimintaryhmä. Työsuojeluasiat valmistellaan työsuojeluhenkilöstön kuukausikokouksissa. Työsuojelujaosto on. Työsuojelupäällikkö : Juha Järvinen Työsuojeluvaltuutetut : Veijo Nyrönen, Taru Vättö ja Rauni Vähä-Pietilä Työterveyshoitaja/-lääkäri osallistuvat työsuojelujaoston kokouksiin tarvittaessa Seuranta: Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan - työpaikan johdon ja työsuojelujaoston/-valtuutetun sekä yhteistoimintaryhmän kanssa - vuosittain KELAN korvaushakemuksen laatimisen yhteydessä - tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. 1.5 PÄIHDETYÖ KUNTAYHTYMÄSSÄ Työterveyshuolto ottaa sekä ennaltaehkäisevässä että sairaanhoitotoiminnassaan päihdeasiat huomioon. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana hoitoonohjaustilanteissa järjestämässä hoitoa. Työpaikalla on hoitoonohjausmalli, mikä on yhtymähallituksen 29. päivänä toukokuuta 2006 hyväksymä. Hoitoonohjausmalli Päihdeohjelman laadinta on aloitettu 2014 ja se on tarkoitus saada päätökseen kevääseen 2015 mennessä KUNTAYHTYMÄN TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä työntekijöitä on noin 1100 henkilöä. Toimintaa on viiden kunnan alueella: Forssa, Tammela, Humppila, Ypäjä ja Jokioinen. Työntekijöistä valtaosa on naisia.

7 Organisaatio muodostuu yhtymähallinnosta ja kuudesta palvelualueesta. 7 Organisaatiokaavio Työterveystarpeet ovat moninaiset riippuen työnkuvasta, joita on yrityksessä monenlaisia. Työntekijöiden kuormitustekijöitä ovat sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Lisäksi tietyissä tehtävissä on erityisiä altisteita. Työterveyshuollon haasteena on henkilöstön tukeminen työssä jaksamisessa, työelämän jatkuvassa muutoksessa sekä ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpidossa. Yrityksen organisaatio, käytännöt ja toimintatavat kehittyvät koko ajan. Työntekijöiden tukeminen muutoksessa on keskeisessä asemassa toimintasuunnitelmakauden aikana. Sairauspoissaoloista suurimpia syitä yrityksessä on ollut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, psyykkiset syyt ja infektiot. Henkilöstöä koulutetaan järjestelmällisesti ja myös virkistystoimintaa on tarjolla sekä kulttuurin että liikunnan puolelta. 2. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 2.1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITE Toiminnan tavoitteena on moniammatillisesti yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. 2.2 TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISTÄ TAVOITETTA: 1. Työhyvinvoinnin parantaminen ja työurien pidentäminen. 2. Sairauksien ehkäisy ja sairaspoissaolojen vähentäminen. 3. Työpaikkatoiminta yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa. 2.3 VARHAINEN TUKI Kuntayhtymässä on otettu käyttöön vuonna 2007 varhaisen tuen malli. Mallia päivitettiin vuonna 2013 ja tämä sisältää työkyvyn hallinnan toimintamallin. Varhaiseen tukeen liittyen tehdään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sisältäen esimerkiksi työterveysneuvottelut. Työterveysneuvotteluissa on mukana esimies, työntekijä ja työterveyshuolto. Työterveysneuvotteluihin järjestetään mahdollisuus mahdollisimman nopeasti tilanteen mukaan. Mikäli työterveyshuollossa herää epäily, että jonkun yksikön sairauspoissaolot johtuvat työyksikön ongelmista, on esimieheen otettava viipymättä yhteyttä.

8 8 Varhaisen tuen toimintamalli 2.4 IKÄOHJELMA Ikäohjelma on ohjeistus, jonka avulla työpaikalla voidaan huomioida eri-ikäiset työntekijät ja viranhaltijat ja edistää ikäsidonnaisten tekijöiden huomioimista johtamisessa, työskentelyssä ja työskentely-ympäristössä. Ikäohjelma on laadittu yhteistyössä Forssan kaupungin, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän, ateria-, puhtaus- ja taloushallintopalveluja tuottavan Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n ja ammatillisen osaamiskeskuksen Faktia Oy:n edustajien kanssa. Ikäohjelma 2.5 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Fshky:hyn on perustettu Vartu-ryhmä, mihin kuuluu henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, työterveyshuollon edustaja, työsuojeluvaltuutettu, terveydenhuollon edustaja ja sosiaalipalvelujen edustaja. Ryhmä käsittelee ja laatii yhteenvetoja yrityksen sairauspoissaolotilastoista, seuraa B90-lausuntojen ja työkyvyttömyysanomusten määrää sekä työyksikkötarkastusten yhteenvetoja ja niistä esiin nousevia asioita. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja ennen kokoontumista henkilöstöpäällikkö välittää sairauspoissaolotilastot toimintayksikkötasoisesti työterveyshuollolle. Ryhmä tekee tulosten perusteella toimenpide-ehdotuksia, jotka toimitetaan palvelualuejohtajille, johtoryhmälle ja yhteistoimintaryhmälle. 2.6 TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN JÄLKEEN Esimies on velvollinen pitämään yhteyttä työntekijään sairasloman aikana. Myös työterveyshuollolla on yhteydenpitovelvoite. Tarvittaessa pidetään työterveysneuvottelu työhön paluun tukemiseksi. Työhön paluun helpottamiseksi voidaan käyttää mm. osasairauspäivärahaa, työkokeilua, työn muokkaamista, työaikajärjestelyjä sekä eläkeratkaisuja.

9 9 3. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖPAIKKAKÄYNNIT JA SELVITYKSET Työpaikkakäynneillä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja tarpeen mukaan asiantuntijat selvittävät työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Työterveyshuolto yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa huolehtii työpaikkojen työpaikkakäynneistä ja niiden suunnittelusta. Työpaikkakäynteihin osallistuvat työterveyshuollon edustaja/edustajat (työterveyshoitaja, työterveyslääkäri) ja työsuojelupäällikkö/-valtuutetut sekä käynnistä ja käynnin aiheesta ilmoitetaan vastuualueen johtajalle ja teknisen huollon käyttöpäällikölle. Työpaikkakäyntejä tehdään liitteenä olevan suunnitelman mukaan sekä tarvittaessa työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa Liite 1. Uudet työpisteet ja saneerattavat kohteet pyritään huomioimaan jo niiden suunnitteluvaiheessa. Työterveyshuollon antamat toimenpide-ehdotukset käsitellään työyhteisöissä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti ja sen perusteella esimiesten ja työntekijöiden tulisi käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Työterveyshuolto seuraa seuraavilla työpaikkakäynneillä antamiensa toimenpide-ehdotusten toteutumista ja vaikuttavuutta.

10 3.2 TERVEYSTARKASTUKSET 10 Terveystarkastuksella tarkoitetaan työntekijän, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden välistä ennalta suunniteltua tapaamista. Terveystarkastusten tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy, työn asettamien erityisominaisuuksien ja terveydentilan huomioiminen, työntekijän terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä toimivan työyhteisön ja terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittäminen. TYÖHÖNSIJOITUSTARKASTUKSET Esimies ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon. Työhöntulotarkastus tehdään kaikille vakinaisille ja yli 6kk sijaisuuteen tuleville työntekijöille. Sisältö: - Työterveyshoitajan haastattelu (mm. työhistoria, nykyisen työn sisältö, terveydentila sekä elämäntavat ) -Verenpaine, BMI (painoindeksi), tarpeen mukaan näkö, kuulo ja spirometria - Verikokeita ( Pvk, gammagt, rasvapaketti ja verensokeri). - MRSA-näytteet ( erillisen ohjeen mukaan ) - Vesi- ja vihurirokko vasta-aineet sekä ulosteen salmonellatutkimus tarvittaessa - Lääkärintarkastus tarvittaessa - Vakinaiseen palvelusuhteeseen tarvitaan T-todistus ja työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan työkelpoisuuslausunto koeaikana. TARKASTUKSET ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ - Akrylaattimuoveille altistuva hammashuoltohenkilöstö 3-5 vuoden välein - Sytostaateille altistuvat 3 vuoden välein - Eläinlääkärit ( maatalouden pölyt, biologiset altisteet ) 3-5 vuoden välein - Yötyöntekijöiden tarkastukset Liite 2 OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN SEURANTATARKASTUKSET Esimies ohjaa työntekijän tarvittaessa työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto seuraa työntekijöiden terveydentilaa tarpeen mukaan sairasvastaanotoilla, terveystarkastuksissa, työpaikkakäynneillä ja neuvotteluissa sekä tekee niiden perusteella tarvittavia toimenpiteitä tai ehdotuksia yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa. Jatkuva yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan kesken luo edellytyksiä onnistuneelle työssä olemiselle. Työpaikan ja erityisesti esimiehen rooli on keskeisessä asemassa ajatellen osatyökykyistä työntekijää. MUUT TERVEYSTARKASTUKSET (esim. ikäryhmätarkastukset, työyksikkötarkastukset, suunnatut terveystarkastukset, seurantatarkastukset)

11 11 IKÄRYHMÄTARKASTUKSET Tehdään 50 vuoden iästä alkaen 5 vuoden välein niille, jotka eivät ole erityistä sairastumisen varaa aiheuttavassa työssä. Ajan terveystarkastukseen jokainen varaa itse. TYÖYKSIKKÖÖN KOHDISTUVAT TERVEYSTARKASTUKSET Vuosittain tehdään työyksiköittäin kohdistettuja seulontatyyppisiä terveystarkastuksia 2-4 kappaletta. Tarkastuksissa seulotaan työntekijöitä yksilöllisiin terveystarkastuksiin. Erityisen huomion kohteena ovat työntekijät, joilla on huono fyysinen toimintakyky tai krooninen perussairaus; 2-tyypin diabetes, sepelvaltimotauti, tuki-ja liikuntaelinsairaus, merkittävä ylipaino (BMI yli 30). Työyksikkötarkastuksiin on liitetty myös työntekijöiden fyysisen kunnon mittaus, koska se on suoraan yhteydessä työntekijän työ- ja toimintakykyyn ja niiden ennusteeseen. Tutkimusten mukaan liikunnalla voidaan ehkäistä fyysisen toimintakyvyn ja työkyvyn ennenaikainen heikkeneminen työssä, mihin sisältyy runsaasti fyysistä kuormitusta. Työyksikkötarkastusten toiminta-ajatuksena on tarkastuksessa seuloituneiden työntekijöiden avokuntoutusohjelma. Kuntoutuksessa kartoitetaan työntekijän terveydentila ja fyysinen kunto, minkä jälkeen hänelle asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet. Työyksikkötarkastukseen liitetyn avoimen kyselyn perusteella saadaan myös käsitys työyksikön toimivuudesta ja työilmapiiristä. Yhteenveto kyselystä käsitellään työyksikön yhteisessä palautetilaisuudessa. Seuranta työyksikössä tapahtuu vuoden kuluttua työkykindeksi -lomakkeen ja sairauspoissaolojen perusteella TYÖHYVINVOINTIA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Tavoite: Koko henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Työssä selviytymisen seuranta. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen. Sisältö: Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät. Toiminnat kohdennetaan työympäristöön, työyhteisöön ja yksilöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuu työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan (TYHY) toteutumisesta ja käytännön toimenpiteiden aikaansaamisesta on työnantajalla. KOHDERYHMÄNÄ KAIKKI TYÖNTEKIJÄT JA TYÖPISTEET TAVOITTEENA TYÖKYKYÄ UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN ENNAKOINTI JA TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN

12 12 Työfysioterapeutin ergonomiaopastus jatkuu tarpeen mukaan. Hoitohenkilöstön ergonomiaopastusta (ergonomiavastaavatoimintaa) aloitetaan yhdenmukaistamaan koko kuntayhtymän alueella. - painonhallintaryhmä järjestetään tarpeen mukaan tupakasta vieroitustoimintaa jatketaan - tupakasta vieroitusryhmä järjestetään tarpeen mukaan 2015 Painonhallintaryhmästä ja tupakasta vieroitusryhmästä löytyy lisää liitteestä 3 ja 4. TYÖNTEKIJÄT, JOITA UHKAA TYÖKYVYN ALENTUMINEN JA TYÖYHTEISÖT, JOSSA ILMENEE TOIMINTAHÄIRIÖITÄ Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden ennakointi sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen ympäristöön ja yksilöön kohdistuvin toimenpitein mm. työterveysneuvottelut, kuntoutukset (mm. Aslak ) TYÖNTEKIJÄT, JOIDEN TYÖKYKY ON ALENTUNUT JA KRIISIYHTEISÖT Tavoitteena työkyvyn palauttaminen ja kriisin hallinta mm. työterveysneuvottelut, lääkinnällinen ( mm. Tyk ) ja ammatillinen kuntoutus, traumaattisen työtilanteen jälkihoito (mm. debriefing) Työterveyspsykologin tuki esimiehille työyhteisöön liittyvissä ongelmatilanteissa. 3.4 TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuolto antaa toimenpide-ehdotuksia työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto seuraa toimenpide-ehdotusten toteutumista. 3.5 TYÖYHTEISÖTYÖ Työterveyshuolto osallistuu omalla panoksellaan työyhteisöjen toimivuuden edistämiseen. Lisäksi työyhteisöongelmien ilmaantuessa laaditaan erillisiä työyhteisöprojekteja. Traumaattisten työtilanteiden ensiapu- ja hoitovalmiutta ylläpidetään työterveyshuollossa. Työterveyshuolto tarjoaa ensiapua ja jälkihoitoa traumaattisissa työtilanteissa sekä yksilövastaanottona että ryhmätoimintana. Vuoden 2014 aikana tapahtunut organisaatiomuutos huomioidaan tarpeen mukaan myös työterveyshuollon toimesta. Työterveyshuolto tarjoaa tarvittaessa muutostukea, jolla edesautetaan onnistunutta muutoksen läpiviemistä. Työterveyshuollon tarjoamasta tuesta löytyy tietoa liitteestä TAPATURMIEN TORJUNTA

13 13 Sattuneita työtapaturmia analysoidaan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa vakuutusyhtiön pitämän tilaston pohjalta. Erityisen lomakkeen ( Ilmoitus veritapaturmasta ) avulla seurataan henkilökunnalle sattuneita pistostapaturmia. Työnantajalla on toimintaohje verialtistustilanteita varten, joka on päivitetty vuonna Työtapaturmista tehdään vakuutusyhtiön linkin kautta vakuutustodistus. Lisäksi kaikista työturvallisuutta uhkaavista tilanteista tehdään ilmoitus Haiproon. Väkivallan kohteeksi joutumisesta työnantaja on laatinut ohjeistusta. Työpaikalla on oma riskinarviointijärjestelmä, joka on myös työterveyshuollon käytössä ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Työnantaja järjestää elvytyskoulutusta oman asiantuntijahenkilöstön avulla ja ensiavun perus- ja täydennyskoulutusta ostetaan ulkopuoliselta ostopalveluna. 4. TYÖTERVEYSHUOLLON LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työterveyshuoltotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla - työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön kohdistuneiden tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista - työntekijöiden altistumista ja kuormittumista työn terveydellisille riskitekijöille - työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä esimerkiksi työkykyindeksien avulla - työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit ) ja työhön liittyviä sairauksia - työntekijöiden sairauspoissaoloja - työterveyshuollon omia toimintatapoja - asiakastyytyväisyyttä mitataan jatkuvalla asiakaspalautejärjestelmällä Tavoitteiden toteutumisen arviointi tapahtuu toimintasuunnitelmaa tarkasteltaessa ja työpaikkakäynneillä työterveyshuollosta keskusteltaessa. TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN PVM / 20 Juha Heino Teija Selin Mirva Happonen Yhtymäjohtaja Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja

14 14

15 15 LIITE 1 TYÖPAIKKATOIMINNAN SUUNNITELMA VUODELLE 2015 Työpaikkakäynnit: Kotihoidon yksiköt ( Forssa, Jokioinen, Tammela, Humppila ja Ypäjä ) Ea-Poliklinikka Kehitysvammahuollon palveluasumisen yksiköt Työyksikkötarkastukset: Perhepalvelut/sosiaalityöntekijät Mahdollisuuksien mukaan jalkautumiskäynti (tutustumisluonteinen lyhyempi työpaikkakäynti useampaan toimipisteeseen yhden päivänaikana, käyntikohteet valitsee työterveyshuolto yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa) ja työyhteisötreffi-toimintaa Työpaikkakäyntejä tehdään suunnitelman mukaan ja tarvittaessa työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. Työfysioterapeutti toteuttaa oman suunnitelman mukaisesti työyksiköiden ergonomisia tarkastuksia. Työterveyspsykologi jatkaa oman suunnitelman mukaista työyhteisötoimintaa. Muutostukea toteutetaan tarpeen mukaan.

16 16 LIITE 2 YÖTYÖNTEKIJÄN TERVEYSTARKASTUKSET Valtio-neuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä yötyö on määritelty yhdeksi terveystarkastuksia edellyttäväksi syyksi (2 ). Työturvallisuuslain 10a, 1 momentin mukaan yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen. Työaikalain mukaan työ määritellään yötyöksi, jos yövuoroa on vähintään 3 tuntia klo välillä. Säännöllisiä terveystarkastuksia tulisi tehdä ainakin, jos työhön sisältyy vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Erityisistä henkilöön tai työoloihin liittyvistä syistä, tarkastuksia voi tehdä myös pienemmän määrän yövuoroja sisältävässä työssä. Suosituksia terveystarkastusten tekemisestä yötyötä sisältävässä työssä: Alkutarkastus on ennen vuorotyön aloittamista, jossa sisältönä; lääketieteellisten vastaaiheiden selvittäminen ja terveysneuvonta. Vuorotyön aloittamisen jälkeen: terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi esimerkiksi kyselylomakkeen avulla kahtena ensimmäisenä yötyövuonna tai yötyötarkastustoimintaa aloitettaessa, sen jälkeen - alle vuotiaat vähintään 5 vuoden välein, yksilöllisen harkinnan perusteella, tarpeen mukaan jopa 1-3 vuoden välein vuotiaat 2-3 vuoden välein - yli 60-vuotiaat 1-2 vuoden välein Työterveyshuollon keinoja vuorotyön haittojen ehkäisemiseksi ovat - osallistuminen tarvittaessa työvuorojen ergonomiseen suunnitteluun ergonomia ja lääketieteen asiantuntemuksella - vuorotyön soveltavuuden arviointi - terveysneuvonta - vuorotyöhön liittyvien oireiden ja sairauksien hoito - vuorotyöläisen soveltuvuuden arviointi ja mahdolliset suositukset Vuorotyön suosituksia: 1 Peräkkäisiä yövuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme) 2 Peräkkäisiä aamuvuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme) 3 Peräkkäisiä iltavuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme) 4 Työvuorojen kiertosuunta eteenpäin (AIY-) näyttää suositeltavalta. Taaksepäin kiertoa (YIA-) tulisi välttää. 5 Jakson viimeisen yövuoron jälkeen on vähintään kaksi vapaapäivää, jaksoa Y-A tulisi välttää. 6 Vältetään yksittäisiä vapaapäiviä (esim. Y-Y) 7 Vältetään yksittäisiä työpäiviä A-, -I-, -Y-). 8 Peräkkäisiä työpäiviä on enintään Työvuorojen välissä tulee olla riittävästi lepoaikaa (yli 11 tuntia) palautumiseen ja virkistymiseen (työmatkat, nukkuminen, yksityisasiat). Nopeita vuoronvaihtoja tulee välttää.

17 LIITE 3 17 KUVAUS TYÖTERVEYSHUOLLON PAINONHALLINTARYHMÄSTÄ Kenelle Tavoite Henkilö on lääkärin tai terveydenhoitajan suosittamana ja / tai omasta aloitteestaan päättänyt ryhtyä alentamaan painoaan. Työterveyshuolto tarjoaa tuen tämän prosessin, matkan alkutaipaleella. Työterveyshuollossa on painonhallinnan alan terveysneuvontaa. Ohjelmamme perustuu Sydän ja Diabetesliiton suosituksiin. Tavoitteena on tukea työ- ja toimintakykyä työikäisen väestön keskuudessa sekä ennalta ehkäistä ylipainosta johtuvia sairauksia. Menetelmät Painonhallintaohjelma sisältää aloituskerran oman työterveyshoitajan vastaanotolla, 9-10 ryhmätapaamiskertaa. Ohjelma toteutetaan luentosarjana, jonka luentovastaavana toimii työterveyshenkilöstö (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti). Valinta Halukkaat osallistujat ilmoittautuvat työterveyshuoltoon, joka valitsee ryhmään osallistuvat.

18 LIITE 4 18 KUVAUS TYÖTERVEYSHUOLLON TUPAKASTA VIEROITUSRYHMÄSTÄ Kenelle Kohde Tavoite Tupakoiville työntekijöille, jotka ovat motivoituneita tupakoinnin lopettamiseen. Työntekijöiden pitää olla sitoutuneita toimimaan ryhmässä tiettyjen pelisääntöjen mukaan ja tavoittelemaan savuttomuutta. Tupakoiva henkilö: tupakoinnin lopettamisessa tupakoinnin lopettamiseen valmentautumisessa Tupakkariippuvuustauti fyysiset, psyykkiset, ja sosiaaliset osatekijät Tukea, motivoida sekä antaa keinoja työntekijöille tupakasta irtautumisessa. Parantaa työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Poistaa tupakan aiheuttamia työpanosmenetyksiä. Taustateoria Terveyskäyttäytymisen muuttamisen kognitiiviset mallit. Tupakkariippuvuus on luokiteltu riippuvuustaudiksi. Menetelmät Motivoivat yksilöhaastattelut työterveyshoitajan kanssa, joissa valitaan sopiva hoitomuoto. Työterveyshoitajan ohjaamat 7 ryhmäkokoontumista ohjelman mukaisesti: - Valmistautumisvaihe I-II, - Toimintavaihe III-V - Tupakoimattomuusvaihe VI-VII Ohjelman vaiheisiin sisältyy työterveyslääkärin luento; nikotiinikorvaushoitotuotteiden oikea käyttö, työterveyspsykologin luento; rentoutuminen ja työfysioterapeutin luento; liikunnan merkitys tupakoinnin lopettamisessa. Tiiviin kokoontumisjakson jälkeen ryhmällä 1-3 seurantatapaamista Ryhmäläiset voivat toimia toisensa tukihenkilöinä ympärivuorokautisesti. Työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri tukevat tarvittaessa yksilöllisesti ryhmäläisiä ryhmän ulkopuolella työajalla. Tiimi Työterveyshoitaja, työterveyspsykologi, työfysioterapeutti ja työterveyslääkäri. Ryhmän koko 7-10 henkilöä Valinta Halukkaat osallistujat ilmoittautuvat työterveyshuoltoon, jossa valinta tehdään yksilöhaastattelujen perusteella.

19 LIITE 5 19 TYÖTERVEYSHUOLLON MUUTOSTUKIPALVELUT Organisaatiomuutokset ja muut työpaikan muutostilanteet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset riippuvat mm. siitä, minkä laatuisesta muutoksesta on kyse (onko kyseessä fuusio, irtisanomiset, lakkautus vai muu), miten muutoksen toteutus koetaan ja kuinka paljon muutokset vaikuttavat työtehtäviin. Muutostuella voidaan ehkäistä muutoksen haitallisia seurauksia työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnille ja siten myös edesauttaa työn hyvää sujumista muutoksen aikana ja sen jälkeen. Tässä tiedotteessa esitellään työterveyshuollon tarjoamia muutostukipalveluja. Palveluja on tarjolla sekä yksilöille, työyhteisöille että organisaatiolle ja palvelut ovat monimuotoisia, yksilökeskusteluista konsultaatiopalveluihin. ORGANISAATIOTASO Muutos on moniulotteinen ja arvaamaton. Se vaatii seurantaa ja uusien, tilanteeseen sopivien interventioiden kehittämistä. Johto voi tarvita konsultaatioapua toiminnan suunnitteluun. Työterveyshuolto puolestaan tarvitsee tietoa henkilökunnan palvelutarpeista, voidakseen suunnitella asianmukaisia toimia. Niinpä keskusteluyhteyden on hyvä olla auki eri toimijoiden välillä ja muutospalveluja on hyvä suunnitella yhdessä pohtien. Työterveyshuollon palvelut Muutostukiryhmä - Muutostukiryhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joka alkaa käytännössä toteuttaa muutosta ja siihen liittyviä tukitoimenpiteitä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida muutosprosessia ja siihen liittyviä toimenpiteitä sen eri vaiheissa. Ryhmään kannattaa ottaa mukaan useiden eri tahojen edustajia (johtoa, henkilöstöhallintoa, viestintää, esimiehiä ja henkilöstöä). Siten ryhmä saa jäsentensä kautta käyttöönsä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä muutoksista ajatellaan ja millaisia tukitoimenpiteitä kannattaisi hyödyntää. - Työterveyshuollon edustaja voi olla mukana muutostukiryhmässä. - Lisätietoa muutostukiryhmästä Työterveyslaitoksen sivuilta: ukiryhma Psykologin tarjoama asiantuntija-apu johdolle tai henkilöstöhallinnolle. ESIMIEHET Esimiehiin kohdistuu paljon vaatimuksia muutosten aikana. Työntekijät odottavat esimiehiltä tietoa ja tukea. Heiltä odotetaan, että he ajaisivat yksikön asiaa ylöspäin. Samaan aikaan esimiehillä voi olla tiedonpuutteita. Muutos työllistää esimiehiä myös konkreettisen muutostyön lisääntymisenä: he uudistavat rakenteita, tekevät uudelleenjärjestelyjä, muuttavat toimenkuvia, osallistuvat suunnitteluun ja käyvät palavereissa. Lisäksi esimiehet ovat usein esimiesroolistaan johtuen asemassaan yksin.

20 20 Työterveyshuollon palvelut Esimiesten vertaistukiryhmät. - Ryhmätapaamisia tilanteen mukaan 1-5. Tapaamisissa keskustellaan muutokseen liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä esimiesten jaksamisesta muutoksen keskellä. Ryhmän kokoonpano pyritään järjestämään siten, että esimiehet ovat keskenään vertaisia (esim. samankaltainen asema organisaatiossa tai muutoksessa). Ryhmän vetäjistä toinen on psykologi, toinen hoitaja tai psykologi. Ryhmä voi kokoontua joko työterveyshuollossa tai työpaikalla. Konsultaatiotuki esimiehille psykologin ja muun työterveyshuollon henkilökunnan tarjoamana. Esimiesten kohdennetut terveystarkastukset. TYÖYHTEISÖT Työyhteisötasolla tapahtuu työn muutoksia, jotka herättävät hämmennystä, epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Esim. fuusiossa kaksi eri työtapaa yhdistyy ja jotta löydettäisiin uusi, yhteinen tapa toimia, tilanne vaatii yhteistä pohtimista ja keskustelua. Ilman sitä eri organisaatioista tulleet työntekijät jatkavat toimintaa omilla tavoillaan ja yhteentörmäyksiä tulee. Jos työntekijöitä vähennetään, joudutaan työt ja työtehtävät jakamaan ja suunnittelemaan uudelleen, toimenkuvat muuttuvat. Tämä kuormittaa työntekijöitä sekä tiedollisesti että tunnetasolla. Jos kokemus jaosta ei ole oikeudenmukainen, tilanne aiheuttaa työyhteisössä ristiriitoja. Ryhmän on vaikea löytää osuvia toimintatapoja tilanteessa, jossa osa työntekijöistä on jäämässä työpaikkaan jatkamaan työtään ja osa on lähdössä pois. Miten suhtautua jääviin/lähteviin? Ketä otetaan mukaan mihinkin neuvotteluun? Ryhmällä on suuri tiedontarve ja keskustelujen tarve, sekä keskenään että johdon ja työntekijöiden välillä. Työterveyshuollon palvelut Työterveyshuolto voi kartoittaa työyhteisön tilannetta, esim. työpaikkaselvityksin tai muutostukikyselyin. Työyhteisön muutoskokemuksia voidaan käsitellä ja työstää keskustelutilaisuuksissa, jotka voivat olla yksittäisiä tai pidempiä prosesseja. Työterveyshuolto voi antaa ohjantaa ja neuvontaa, luennoin, alustuksin ja ryhmissä. TYÖNTEKIJÄT Työntekijöillä on yksilöllinen tarve jäsentää tilannetta, purkaa tuntojaan ja saada tukea ja välineitä muutostilanteen käsittelyyn. Työkyky saattaa kaivata arviointia muuttuvan työn näkökulmasta: mitä tietoja, taitoja ja muita voimavaroja muuttunut työ edellyttää, tarvitseeko työntekijän työtaitoja täydentää esim. koulutuksella tai neuvonnalla, tarvitseeko työn muutoksessa huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Työterveyshuollon palvelut

21 21 Tavanomaiset työterveyshuoltopalvelut: lääkärin ja hoitajan terveystarkastukset ja sairasvastaanotot, psykologin ja työfysioterapeutin vastaanotot, työpaikkakäynnit, työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut. Työterveyspsykologin erityisaluetta on ihmisen (erityisesti kognitiivis-psykososiaalisten valmiuksien) ja työn välinen suhde. Psykologin vastaanotolla voidaan pohtia työn kuormitustekijöitä, työjärjestelyjä, työstressin aiheuttajia ja pohtia keinoja niiden kanssa selviytymiseen. Lisäksi psykologin luona voidaan kartoittaa ja aktivoida asiakkaan voimavaroja ja edistää työhyvinvointia. Kohdennetut muutosterveystarkastukset. Erilaisiin tukimahdollisuuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja arviointi. Näitä tukimahdollisuuksia voivat olla esim. yksilölliset työjärjestelyt työpaikalla, kuntoutus, osasairausloma, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu.