KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA

KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014 Ympäristöselostus 22.3.2010 (Luonnos 12.3.2009)

KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014 Ympäristöselostus 22.3.2010 (Luonnos 12.3.2009) Kymenlaakson Liiton julkaisusarja ISBN- Karhulantie 36 B, PL 35, 48601 KOTKA Puh. 05 230 8900, Faksi 05 230 8910 etunimi.sukunimi@kymenlaakso.fi virasto@kymenlaakso.fi 2

Sisällysluettelo Johdanto... 5 Yleinen osa... 6 Mikä on maakuntaohjelma?... 7 Maakuntaohjelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää... 8 Maakuntaohjelman rooli maakunnallisen tahtotilan muodostajana... 9 Kymenlaakson maakuntaohjelman keskeinen sisältö... 9 Ympäristövaikutusten arviointimenettely...10 Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu...10 Vaikutusalueen rajaus...11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...11 Vaikutusten arvioinnin organisointi...11 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen...11 Maakuntaohjelman suhde muiden suunnitelmien ja ohjelmien ympäristötavoitteisiin...13 Vaihtoehtojen tarkastelu...14 Ympäristövaikutusten seuranta...14 Oletukset ja epävarmuudet...15 Kymenlaakson ympäristön nykytila...15 Arviointiosa...18 Ympäristönäkökohtien huominen maakuntaohjelman eri osissa...19 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön...21 Vaikutukset liikenteeseen...21 Vaikutukset energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon...22 Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon...24 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön...24 Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin...25 3

Vaikutukset ihmisten terveydelle ja hyvinvointiin...26 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen...27 Vaikutukset tutkimukseen ja koulutukseen...27 Vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön...28 Rajat ylittävät ympäristövaikutukset...29 Arviointi sitä, miten maakuntaohjelma tukee valtakunnallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita ja selvitys mahdollisista ristiriidoista...29 Yhteisarviointi...30 Kymenlaakson todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta...32 Ympäristön ominaispiirteet sellaisilla alueilla Kymenlaaksossa, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia...32 Toimenpide-ehdotukset ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen...33 Ehdotus seurantaohjelmaksi...33 Toimenpiteet ja tapahtumat arviointityön päätyttyä...34 Selvitys miten ympäristöselostuksen ja ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnoton on otettu huomioon ja, miten ne ovat vaikuttaneet suunnitelman tai ohjelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan....34 Yhteenveto...34 Liite...37 4

Johdanto Viranomaisella on velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa ihmiseen, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Maakuntaohjelma on aluekehityksen keskeinen asiakirja, joten sen ympäristövaikutuksia tulee lain nojalla aina arvioida. Arviointityötä ohjaa laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA- laki). Tämä SOVA -laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. Se lisää tiedonsaantia viranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksia osallistua niiden valmisteluun. Maakuntaohjelman ympäristöarvioinnissa tunnistetaan ja kuvataan sen toteuttamisen aiheuttamat merkittävät ympäristövaikutukset. Arvioinnin tulokset kuvataan käsillä olevassa ympäristöselostuksessa. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet sekä arvioinnin kokonaisuus ja aikataulu kuvataan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Kymenlaakson liitto 2009). Ympäristöselostuksessa esitetään lyhyesti ohjelman sisältö, päätavoitteet ja suhde muihin asiaan liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Myös suunnitelman kannalta tärkeät ympäristönsuojelutavoitteet tuodaan ilmi. Ympäristöselostuksessa esitetään ympäristön nykytila ja sen todennäköinen kehittyminen, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta. Ympäristön ominaispiirteet selvitetään sellaisilta alueilta, joille todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia. Lisäksi tulee tunnistaa ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat, mukaan lukien erityisesti niitä alueita koskevat ongelmat, joilla on erityistä ympäristöllistä merkitystä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Natura 2000 -alueet. Ympäristöselostuksessa kerrotaan myös suunnitelluista toimista, joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa ohjelman toteuttamisesta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. 5

Yleinen osa 6

Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen voimavarat. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja maakuntaa koskevat muut laissa tarkoitetut ohjelmat. Maakuntaohjelma laaditaan maakuntavaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kymenlaakson voimassaolevan maakuntaohjelman 4.12.2006 ja Kymenlaakson maakuntasuunnitelman 2005-2015 19.12.2005. Uusi maakuntaohjelma 2011-2014 korvaa molemmat edellä mainitut asiakirjat. Maakuntaohjelman rakenne, laadintamenettely ja aikataulu määritellään valtioneuvoston asetuksella. Maakuntaohjelmassa kuvataan ensin maakunnan ja sen osien nykytila ja kehittymismahdollisuudet. Kuvauksen pohjalta määritellään maakunnan kehittämisen tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä keskeiset hankkeet ja kehittämiskokonaisuudet. Toimenpiteet ryhmitellään toimintalinjoihin tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Maakuntaohjelmassa arvioidaan sen toteuttamisen kustannukset ja esitetään suunnitelma rahoittajatahoista. Maakuntaohjelmassa on esitettävä EU-rakennerahasto-ohjelmien, kansallisten erityisohjelmien, osaamiskeskusohjelman ja koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) rooli sekä niiden suhde muihin kehittämisohjelmiin. 7

Maakuntaohjelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää Maakunnan suunnittelujärjestelmä perustuu aluepoliittiseen lainsäädäntöön. Maakuntasuunnittelua ohjaavat laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) sekä maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). TEM valtak. tavoitepäätös alueiden kehittämiseksi MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne kuvaus muutoksesta ja strategiset hankkeet MAAKUNTA- OHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTAKAAVA - alueidenkäyttö YM Valtak. suuntaviivat alueiden. käytölle toteutumisen edistäminen kehittämispolitiikan yhteensovittaminen aluekehitysrahoituksen ohjaaminen TOTEUTTAMISSUUNNITELMA edellytysten luominen fyysinen yhteensovitus ympäristöresurssien käytön ohjaaminen Kuva 1. Aluepoliittisen lainsäädännön määrittämä suunnittelujärjestelmä maakunnallista aluekehitystyötä varten. Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat alueiden kehittämislain ja maankäyttö ja rakennuslain mukaan maakuntaohjelman lisäksi myös maakuntasuunnitelma ja maakuntakaava. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltava kehitys ja kehittämisen yleiset suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Voimassa oleva maakuntasuunnitelma ulottuu vuoteen 2015. Kymenlaaksossa ei laadita nyt uutta erillistä maakuntasuunnitelmaasiakirjaa, vaan maakuntaohjelman 2011-2014 rakenteeseen sisällytetään erillinen strategiaosa, joka ulottuu vuoteen 2030. Maakuntastrategian tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelman toimenpideosassa sekä vuosittaisessa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja maakuntakaavassa. 8

Maakuntaohjelman rooli maakunnallisen tahtotilan muodostajana Maakuntien liittojen toimivaltaa selkeytettiin valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä. Tällöin korostettiin liittojen asemaa aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Osana uudistusta lisättiin maakuntaohjelman velvoittavuutta valtion aluehallinnon ohjauksessa. Aluehallinnon uudistus tuo mukanaan Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta muodostuvan yhteistoiminta-alueen, joten maakuntaohjelmien yhteiset, keskeiset strategiset linjaukset laaditaan yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton ja Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kanssa. Kymenlaakson maakuntaohjelman keskeinen sisältö Maakuntaohjelma on yleispiirteinen strategia-asiakirja, jolla on selkeä elinkeinopoliittinen painotus. Tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan tasapuoliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaympäristön kehittämiseen. Maakuntaohjelman toimintalinjat keskittyvät yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseen ja elinkeinojen kehittämiseen, koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä alueidenkäyttöön, infrastruktuuriin ja ympäristöön. Ohjelman läpileikkaavina teemoina tulevat olemaan rakennemuutos, Venäjä sekä ilmastonmuutos ja luonnonvarat. Maakuntaohjelmassa esitetään neljä keskeistä toimintalinjaa: Toimintalinja 1: Yritystoiminnan kehittäminen Toimintalinja 2: Osaamisen kehittäminen Toimintalinja 3: Aluerakenne; infrastruktuuri ja ympäristö Toimintalinja 4: Vetovoimainen Kymenlaakso Lisäksi esitetään yhteiset linjaukset Etelä-Karjalan kanssa. Maakuntaohjelmassa kuvataan lyhyesti myös maakunnan nykytila, kehittämisen tavoitteita, tulevaisuuden skenaarioita, aluerakennevaihtoehtoja ja visioita. 9

Ympäristövaikutusten arviointimenettely EY:n direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY) säätelee suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia. Direktiivi toteutetaan Suomessa lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, joka tuli voimaan 1.6.2005. Tämä ns. SOVA -laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. Ympäristöselostus on arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja arvioidaan ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioinnin raportointi on suhteessa maakuntaohjelman yleispiirteisyyteen. Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu Vaihe Maakuntaohjelman laatimisprosessi Arviointiprosessi Suunnitteluvaihe kesä-syksy 2009 Ohjelman, arviointiohjelman ja ympäristöselostuksen valmistelu sekä siitä tiedottaminen (SOVAL 8 ) Annetaan yleisölle mahdollisuus saada tietoja ohjelman ja ympäristöselostuksen aiotusta sisällöstä, lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää mielipiteensä asiasta. Lehti-ilmoitus / Internet Ohjelmaluonnoksesta sekä ympäristöselostuksesta kuuleminen (SOVAL 9 ). (Ohjelmaluonnos ja selostus on julkisesti nähtävillä vähintään 30 päivää) Lehti-ilmoitus / Internet, lausuntopyynnöt Ohjelmaluonnoksen tarkistaminen. Dokumentoidaan, miten ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon ja esitetään, miten ne ovat vaikuttaneet ohjelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan. Arviointivaihe syksy 2009- kevät 2010 Ohjelman laatimistyö käynnistyy Ohjelman luonnos (Ohjelmaluonnos tarkistetaan saadun palautteen perusteella) Ohjelman ehdotus Hyväksymisvaihe kesä 2010 Seurantavaihe Valmis ohjelma Ohjelman ja ympäristöselostuksen hyväksyminen ja päätöksestä tiedottaminen (SOVAL 11 ) Lehti-ilmoitus / Internet Valmis ohjelma Ympäristövaikutusten seuranta 2010 alkaen Tärkeimmät arvioinnin vaiheet ja kokoukset esitetään ympäristöselostuksen liitteenä. 10

Vaikutusalueen rajaus Maakuntaohjelman toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin Kymenlaakson alueelle sekä ns. maakunnan yhteistyöalueelle. Kehittämistoiminta voi vaikuttaa mahdollisesti myös muihin Kymenlaaksoon naapurimaakuntiin. Logistiikan kehittämistoimenpiteet saattavat vaikuttaa laajalla alueella, mm. liikenneväylillä sekä satamien vaikutuspiirissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointiprosessin tueksi on laadittu erillinen arviointisuunnitelma (Kymenlaakson maakuntaohjelma, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.8.2009). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja maakuntaohjelman laadintaprosessin aloittamisesta on kuultu ja pyydetty mielipiteitä syksyllä 2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osallistumisen ja vaikutusten arvioinnin kokonaisuus ja aikataulu. Vaikutusten arvioinnin organisointi Ohjelman vaikutusten arviointi tapahtuu sisäisenä asiantuntija-arviona. Asiantuntijatyöryhmät kuten esim. Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta osallistuvat tarpeen mukaan arviointiprosessiin. Vaikutusten arviointi ja maakuntaohjelman laadinta toteutetaan rinnakkain ja vuorovaikutteisesti. Maakuntaohjelman laadintatyöstä vastaa kokonaisuudessaan aluekehitysjohtaja Juha Haapaniemi ja vaikutusten arvioinnista sekä ympäristöselonteon laadinnasta ympäristösuunnittelija Frank Hering. Ympäristöselostuksen laadinnasta vastaava henkilö osallistuu maakuntaohjelman laadintatyöhön. Yhteistyöskentelyn tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ja nopeuttaa ympäristönäkökohtien sekä osallistujien mielipiteiden huomioon ottamista. Arvioinnissa käytetään yleisen ympäristötietolähteiden (kuten ympäristöhallinnon tiedot) lisäksi myös liiton omia ympäristötietoja sekä maakuntasuunnitelman- ja maakuntakaavaan laatimistyöhön liittyviä tausta-aineistoja. Arvioinnin tukena on myös Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen Kyselyt Kymenlaakson Liitto teetti loka-marraskuussa 2009 Kymenlaakson tulevaisuudennäkymiä kartoittavan tutkimuksen. Tutkimuksen sisällöllisenä tavoitteena oli selvittää alueen keskeisten vaikuttajatahojen sekä asukkaiden näkemyksiä Kymenlaakson nykytilanteesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi vastaajat arvioivat erilaisten 11

muutostekijöiden tapahtumisen todennäköisyyttä sekä alueen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Toinen kyselytutkimus toteutetaan maakuntaohjelmaluonnoksen nähtävillä olonaikana. Skenaariotyöhön liittyen pyydetään asiantuntijakommentteja mm. sähköisten kyselyjen avulla. Kuulutukset Maakuntaohjelman laatimistyön käynnistämisestä, ohjelmaluonnoksen ja sen ympäristöselostuksen nähtäville asettamisesta sekä ohjelman hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Kymenlaakson liiton päätösten ja käytännön mukaisesti ja SOVA -lain edellyttämällä tavalla. Kuulutukset julkaistaan maakunnallisissa lehdissä (Kymen- ja Kouvolan sanomat). Kuulutukseen liittyvät asiakirjat asetetaan nähtäville Kymenlaakson liiton virastossa sekä liiton internet -sivuilla (www.kymenlaakso.fi). Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin maakuntaohjelman laatimistyön suunnitteluvaiheessa (Kuulutus maakuntaohjelman laatimistyön käynnistämisestä). Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Kymenlaakson liiton virastossa ja se julkaistaan Kymenlaakson liiton Internet -sivuilla. OAS:sta voivat esittää mielipiteensä kaikki asiasta kiinnostuneet nähtävilläoloajan kuluessa. Maakuntaohjelman luonnos ja sen ympäristöselostus Yleisölle järjestetään mahdollisuus tutustua maakuntaohjelman luonnokseen ja ympäristöselostukseen sekä esittää niistä mielipiteensä. Maakuntaohjelmaluonnos ja ympäristöselostus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan Kymenlaakson Liiton virastossa sekä Internet-sivuilla. Mielipide tai lausunto ohjelmasta on esitettävä kirjallisesti nähtävillä oloajan kuluessa. Samanaikaisesti järjestetään seutukunnittain tiedotustilaisuudet yleisölle. Maakuntaohjelman luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta pyydetään lausuntoja alueelliselta ympäristökeskukselta sekä maakuntaohjelman laadinnan kannalta keskeisiltä viranomaistahoilta, -sidosryhmiltä ja yhteistyökumppanilta. Päätökset Maakuntaohjelman luonnokseen ja ympäristöselostukseen liittyvää palaute kotaan nähtävilläoloajan jälkeen palautetaulukkoon. Taulukosta ilmenee, minkälaisia näkökohtia on esitetty ja miten ne ovat vaikuttaneet lopulliseen maakuntaohjelmaan. Maakuntahallitus käsittelee saadut mielipiteet ja hyväksyy niiden pohjalta laaditun ehdotuksen maakuntaohjelmaksi. Lopullisesti maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouksista ja päätöksistä tiedotetaan liiton internet -sivuilla. Liiton internet -sivuilta löytyvät kokousten aikataulut sekä esityslistat ja pöytäkirjat. Yleisölle maakuntaohjelman hyväksymispäätöksestä tiedotetaan liiton internet-sivuilla ja maakuntalehdissä. Päätös ja maakuntaohjelma ympäristöselostuksineen asetetaan julkisesti nähtäville Kymenlaakson Liiton virastossa. 12

Vuorovaikutuksen, osallistuminen sekä tiedottamisen järjestäminen keskeiset tiedot dokumentoidaan seurantataulukossa (Liite 1). Maakuntaohjelman suhde muiden suunnitelmien ja ohjelmien ympäristötavoitteisiin Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja maakuntaa koskevat muut aluekehityslaissa tarkoitetut ohjelmat. Maakuntaohjelman kannalta tärkeitä suunnitelmia, ohjelmia ja strategioita jotka liittyvät keskeisiin ympäristökysymyksiin ovat mm.: Energia- ja ilmastopolitiikan strategiat kuten - Kansallinen ilmastostrategia 1 - Energia- ja ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko 2 Luonnonvarastrategiat kuten - Kansallinen luonnonvarastrategia 3 Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma 2006-2010 4 - Valmisteilla olevat alueelliset jätesuunnitelmat - Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu (Pirkanmaan, Hämeen, Varsinais- Suomen, Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY:t) Liikennesuunnitelmat kuten - Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma EU- ohjelmien ja direktiivien ympäristö tavoitteet kuten - Itämeri strategia, vesipuitedirektiivi yms. Maakunnallisessa kehittämistyössä pyritään ekotehokkuuden parantamiseen. Tavoitteiden tukemiseksi on luotu maakunnassa viime vuosina ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. 1 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008. Työ- ja elinkeinoministeriö 2008 2 Valtionneuvosto (2009). Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea. Työryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 28/2009. 3 Kansallinen luonnonvarastrategia: Älykkäästi luonnon voimin. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra 8.4.2009. 4 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi (2006). Kaakkois-Suomen alueellinen metsäohjelma 2006 2010 / Kaakkois-Suomen metsäohjelman tarkistus 24.10.08 ja siihen liittyvä taulukko 13

Ilmastonmuutos on keskeinen ja läpileikkaava haaste aluekehitystyössä. Aiheeseen liittyen on laadittu erillinen selvitys, joka tarkastelee maakunnan nykytilanne ja kehittämisen haasteet ilmastomuutoksen kannalta (Ilmastonmuutoksen huomioiminen Kymenlaakson maakuntaohjelman laadinnassa. Kymenlaakson Liitto 2009). Vaihtoehtojen tarkastelu Vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita ja niiden vaikutuksia on käsitelty laajasti ennen maakuntaohjelman luonnoksen valmistelua, eli maakuntaohjelman suunnitteluvaiheessa. Maakuntaohjelman laadinnan tueksi on tarkasteltu Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) globaaleja skenaarioita 5 ja analysoitu skenaarioihin liittyviä riskejä, mahdollisuuksia sekä skenaarioiden vaikutuksia Kymenlaakson kehittämiseen. Lisäksi on tarkasteltu Kymenlaakson Liiton työstämiä neljää eri visiota Kymenlaakson alueenrakenteesta ja taloudesta vuonna 2030 6. Visiot ja niiden vaikutukset on käsitelty mm. Maakunnan yhteistyöryhmän seminaarissa sekä neuvotteluissa, jossa oli Kymenlaakson seutukuntien edustus. Tarkennetuista visioista on pyydetty myös kommentteja laajan sähköpostikyselyn avulla. Tarkastelujen avulla pyritään valmistautumaan mahdollisiin tulevaisuuden alueiden käytön ja aluekehityksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Samalla on tutkittu eri kehityskulkuihin liittyviä ympäristönäkökohtia. Skenaario- ja visiotarkastelun pohjana on laadittu maakuntaohjelman luonnos, jossa ei esitetä enää vaihtoehtoja. Luonnoksessa on kuitenkin huomioitu em. tarkastelun aikana saadut näkökohdat. Tavoitteena oli huomioida mahdollisimman kattavasti eri kehityskulkujen mahdollisuudet ja välttää kehittämistyössä niihin liittyvät kielteiset vaikutukset. Maakuntaohjelman arvioinnissa tarkastellaan em. syystä vain kaksi vaihtoehtoa: VE O: Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toteuteta VE1 : Maakuntaohjelma toteutetaan kaikilta osin Ympäristövaikutusten seuranta Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten seuranta kytketään Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmään (ECOREG). Maakuntaohjelman seurantaa varten poimitaan ECOREG- seurantajärjestelmän indikaattoreiden joukosta maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeiset indikaattorit. 5 EVA Skenaariot. Tulevaisuuden pelikentät Yliopistopaino, Elinkeinoelämän Valtuuskunta 2009 6 Neljä visiota Kymenlaakson aluerakenteesta ja taloudesta vuonna 2030. Kymenlaakson liitto 2010. 14

Oletukset ja epävarmuudet Maakuntaohjelma on joustava suunnitelma. Tästä syystä oletetaan, että ohjelma ei ole altis toimintaympäristön pieniin muutoksiin. Tulevaisuuden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa, joten merkittävät toimintaympäristön muutokset ovat mahdollisia. Epävarmuutta liittyy esimerkiksi Venäjän kehitykseen, maailman talouden kehitykseen, rakennemuutoksen vaikutuksiin sekä ilmastonmuutokseen. Toimintaympäristön muutoksiin liittyy yleisesti sekä mahdollisuuksia että uhkiakin. Em. näkökohdat on käsitelty maakuntaohjelman laadinnassa mm. visioja skenaariotyön yhteydessä. Yleispiirteinen ja joustava ohjelma, jossa epävarmuustekijät on pyritty huomioimaan, ohjelman oletetaan tarjoavan riittävästi mahdollisuuksia reagoimaan muuttuneisiin tilanteisiin. Kymenlaakson ympäristön nykytila Kymenlaakso on maan tiheimmin asuttuja maakuntia ja se on kaupungistunut useimpia muita maakuntia selvemmin. Teollisuus, satamat ja itärajan läheisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä. Siitä huolimatta on maakunnassa säilynyt myös monipuolinen luonto. Pohjois-Kymenlaakson järviluonto, Kymijoki, Etelä- Kymenlaakson suot, merialue saaristoineen sekä rakennettu kulttuuriympäristö kuvastavat maakunnan monipuolisuutta ja ympäristön rikkautta. Kymenlaaksossa sijaitsee kolme kansallispuistoa. Ne suojelevat erityisesti Kymenlaakson arvokasta saaristo-,suo- ja järviseudun erämaaluontoa. Teollinen toiminta on muuttanut huomattavasti Kymenlaakson ympäristöä. Kymenlaaksoon on keskittynyt runsaasti energiaa käyttävää teollisuutta, mikä nostaa alueen energiaintensiteetin maan keskiarvoa huomattavasti korkeammalle. Vesistöjen äärelle on keskittynyt kolmannes Suomen puunjalostusteollisuudesta ja runsaasti sitä palvelevaa kemianteollisuutta. Kymijoen ja sen suistojen pohjasedimenttien myrkkypitoisuudet ovat edelleen korkeita, ja sedimenttien tilaa tulee tarkkailla jatkuvasti. Myös saastuneita maa-alueita tulee lähivuosina kunnostaa monin paikoin. Kymenlaaksossa on erityisesti varauduttava mahdollisiin ympäristöriskeihin. Kymenlaakson taajamissa sijaitsee 14 Seveso direktiiviin mukaista kohdetta, ''Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaa laitosta. Lisäksi sijainti EU:n ja Venäjän rajalla tuo mukanaan omat erityispiirteensä. Kuljetukset ja sitä kautta liikenteen päästöt ja onnettomuusriskit ovat yhä kasvussa. Itämeren kemikaali- ja erityisesti öljykuljetukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Kasvava liikenne on myös keskeinen meluhaittoja aiheuttava tekijä. Yhdyskunnat sekä maa- ja metsätalous kuormittavat ympäristöä. Ongelmaksi nousee mm. luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä vesistöjen rehevöityminen esim. Suomenlahdella. Nevajoen ja Pietarin suurkaupungin laaja kuormitus vaikuttaa koko 15

Suomenlahden tilaan, ja sillä on luonnollisesti selviä vaikutuksia myös Kaakkois- Suomen rannikkovesien rehevöitymiseen erityisesti ulko- ja välisaaristossa. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen etenee. Päämääränä on Kymenlaakson luontotyyppien ja lajien suojelutason säilyminen suotuisana sekä maisemien ja luonnonmuodostumien suojeleminen. Tärkeimpiä suojelukohteet ovat itäisen Suomenlahden, Valkmusan ja Repoveden kansallispuistot, rannikon lintuvedet sekä Kymijoki. Suojelualueiden lisäksi on tärkeää ylläpitää monimuotoista ja ekologisesti rikasta luontoa suojelualueiden ulkopuolella, esimerkiksi talousmetsissä ja kulttuuriympäristössä. Kaakkois-Suomessa esiintyy noin 440 vuoden 1997 luonnonsuojeluasetuksessa maassamme uhanalaisiksi määritellyistä 1300 lajista. Runsaan liikenteen ja teollisuustoiminnan vuoksi monet Kymenlaakson asukkaat altistuvat ilma-, haju- ja meluhaitoille. Myös mahdollisen ilmastonmuutoksen uhkiin tulee varautua: Kymenlaakson rannikolla ja Kymijoen rannoilla on mm. tulva-arkoja teollisuus-ja asuinalueita. Teollisuuden jätevolyymit ovat Kymenlaaksossa varsin suuret. Yksityistalouksissa syntyvä jätemäärä on teollisuuden jätevolyymeihin verrattuna pieni, mutta silti merkittävä. Anjalankosken Keltakankaan jätteenkäsittelykeskusta (Ekopark) kehitetään kestävän kehityksen periaatteisiin rakentuvana alueena, josta tavoitellaan modernia jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen keskusta. Kotkassa toimii uusi jätteenpolttolaitos. Niin kutsutun hyötyvoimalaitoksen pääasiallinen energianlähde on kierrätykseen kelpaamaton kotitalousjäte, jota kerätään ainakin Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Mikkelin alueelta. Kymenlaakson vedenhankinta on keskittynyt Salpausselkä I:n alueelle. Yhdyskuntien vedenhankinnan turvaamiseksi pohjavesivarojen hyödyntämisessä siirrytään asteittain II -Salpausselälle. Nykyiset käytössä olevat pohjavesialueet ja vedenottamot jäävät aikaa myöten kriisiajan vedenhankintalähteiksi ja/tai puhdasta vettä tarvitsevan teollisuuden käyttöön. Kuntien vedenjakelu- ja viemäriverkostoja yhdistetään toimintavarmuuden lisäämiseksi. Yhdyskuntien jätevesien kokoamista suurempiin yksiköihin jatketaan mahdollisimman korkean puhdistustehon ja mahdollisimman vähäisten jätevesihaittojen saavuttamiseksi. Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamolle johdetaan suurin osa Etelä-Kymenlaakson jätevesistä. Kymijokivarresta ja rannikkoalueelta on em. syistä poistunut monta purkupaikkaa. Kaakkois-Suomen graniittiset kivilajit ovat luontaisesti uraanipitoisia ja yksi uraanin hajoamistuotteita on radioaktiivinen radon. Kymenlaaksossa rapakivialueilla maape- 16

rässä on runsaasti myös fluoridia ja pohjaveden fluoridipitoisuus on epätavallisen korkea. Kymenlaaksolla on rikas rakennetun ympäristön perintö. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista ja kartanoista mainintakoon Pyhtään ja Virolahden keskiaikaiset kirkot sekä maakunnan lukuiset kartanot. Kymenlaakson kulttuuriympäristössä näkyy monin paikoin maankunnan merkitys Ruotsin ja Venäjän välisessä rajankäynnissä. Rannikon kalastajakylät ovat sen sijan hyviä esimerkkejä kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä Itäisellä Suomenlahdella. Sahat ja paperitehtaat ja muut teollisuusrakennukset ja yhdyskunnat kuvastavat teollisuuden vaurautta ja vaikutusta. Monet teollisuusympäristöt ovat kulttuurihistoriallisesti kansainvälisestikin arvostettuja. Maailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on eheä kokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Maakuntaohjelman kannalta merkittävät tiedot Kymenlaakson ympäristön tilasta saadaan mm. ympäristöhallinnon verkkosivuilta (www.ymparisto.fi ). Rakennetun ympäristön ja arvokkaiden maisema-alueiden osalta tiedot saadaan mm. museoviraston nettisivuilta osoitteesta www.rky.fi. Moniin ympäristöongelmiin ei voi vaikuttaa merkittävällä tavalla maakuntaohjelman keinoin. Maakuntaohjelman tavoitteena on kuitenkin huomioida ja tunnistaa ympäristöpaineita ja -riskejä ja ehkäistä mahdollisuuksien mukaan alueelle kohdistuvia uusia ympäristö- ja terveyshaittoja. 17

Arviointiosa 18

Ympäristönäkökohtien huominen maakuntaohjelman eri osissa Ympäristönäkökohdat on huomioitu ja käsitelty maakuntaohjelmassa läpileikkaavana teemana ohjelman kaikissa osissa. Ympäristönäkökohdat ja -tavoitteet käsitellään laajasti nykytila-analyysissa, visio ja strategiaosassa, visio- ja skenaariotarkastelussa, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistyötoiminnan strategia-asettelussa sekä kaikissa toimintalinjoissa. Taulukko 1. Keskeisten ympäristönäkökohtien huomioiminen maakuntaohjelman eri osissa: Ohjelman osa Viittaus ympäristökysymyksiin Nykytila Kymenlaakson skenaariot ja aluerakennevaihtoehdot Maakunnan kehittämisen tavoitteet Skenaarioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteiset linjaukset Ekotehokkuus tarkastellaan omassa kappaleessa. Ekotehokkuuden parantaminen on asetettu Kymenlaakson maakunnan keskeiseksi kehittämistavoitteeksi Ympäristönäkökohdat on pohdiskeltu laajasti skenaarioiden laadintatyössä. Tarkastelun aihealueet olivat mm.: uusiutuvien energialähteiden osaamisen ja tuotannon edistäminen, metsä-energia ja ympäristöklusterin hyödyntäminen ja siihen panostaminen, ilmastonmuutos, ilmastopakolaisuus, ekotehokas liikenneverkosto, ekotehokas aluerakenne ja puhtaiden energiamuotojen kehittäminen. Kymenlaakson visio: Kymenlaakso 2030: - ekotehokas, hyvinvoiva ja luova kansainvälinen vuorovaikutusalue Kymenlaakso on ekotehokas maakunta, uusiutuvan energiatuotannon maakunta. Avainalueiden ympäristönäkökohdat: Turvallisuus: liikenneväylien ja rakennetun ympäristön turvallisuus Palvelualat: luonto- ja matkailukohteiden kehittäminen Metsäklusteri uusien puun käyttötapojen ja liiketoimintamallien kehittäminen, puurakentaminen, biojalostukseen liittyvä korjuu- ja kuljetusinfra, biojalostamo, raskaasta teollisuudesta energia- ja biotuotteiden pk- yrityksiin, Energia- ja ympäristöteknologia: bioenergian ja tuulivoiman osaamisen kehittäminen, maa-alueet energiatuotantoon puhtaaseen energia- ja ympäristöteknologiaan liittyvä imago, hiilineutraali Kymenlaakso. Puhdas energia- ja ympäristöteknologia, energiatuotannon painopisteen siirtyminen Kaakkois-Suomesssa biopolttoaineisiin ja tuulivoimaan rakennemuutoksen myötä on kehittymässä tuulivoimaklusteri Metsäteollisuusklusterin tuotantorakenteen uudistaminen, uuden sukupolven biojalostamot, uusien (bio-)komponenttien löytäminen / puuperäiset muovit, sokerit orgaaniset hapot yms., korvataan raakaöljypohjaisia tuotteita Logistiikkaosaamisen ja vesistötutkimuksen vahvistaminen, Itämeren ja Kymijoen tilan parantaminen, öljyntorjuntakysymykset, vedenlaadun parantaminen / sinileväkukintojen estäminen Turvallisuusosaaminen Kaakkois-Suomen maakuntien yhteinen visio: Kaakkois-Suomi on ekotehokas logistinen keskus joka profiloituu uudistuvien luonnonvarojen luovana osaamisympäristönä Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Rahoitusta suunnataan mm. bioenergian- ja ekologisen rakentamisen hankkeisiin Puhtaan energian klusterin toimintojen käynnistäminen / tuulivoiman ja bioenergiaosaamisen kehittäminen Bioenergia ja tuulivoimaosaamisen kehittäminen Puurakentamisen osaamisen kehittäminen Energia-, ympäristö- ja logistiikka-alan koulutustarjonnan tärkeys kuvataan 19

Meriturvallisuuden ja logistiikan tutkimukseen panostaminen Materiaalitehokkuuden kehittäminen Biotalouteen liittyvään yritystoiminnan kehittäminen Ympäristöosaamisen kehittäminen pk-yrityksissä ja julkishallinnossa, esim.... ekotehokkuus, energiatehokkaiden innovaatioiden ja palveluiden tukeminen ympäristöjohtaminen Toimintalinja 3 Julkisen liikenteen ja peruspalvelutason turvaaminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, -ekotehokkuuden parantaminen, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja sopeutuminen sekä kestävän energiahuoltojärjestelmän tukeminen Asuin- ja toimintaympäristön viihtyisyyden parantaminen Luonnon- ja kulttuuriympäristön vaaliminen Yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologisen-, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.. joukkoliikenteen edistäminen..autoriippuvuuden vähentäminen turvallinen ja ekotehokas liikennejärjestelmä Tuetaan liikennejärjestelmän kehittämisellä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja hillitään ilmastonmuutosta vähennetään tavaraliikenteen ympäristöhaittoja ja päästöjä Vahvistetaan vesihuollon kehittämis- ja yhteistyötä Jätehuollon avainalueiksi nousevat jätteiden synnyn ehkäisy, luonnonvarojen kestävä käyttö, kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen, terveyshaittojen ehkäisy sekä jäteosaamisen ja -teknologian kehittäminen suositaan keskitettyjä jäte- ja vesihuollon ratkaisuja Ympäristönsuojelun keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan ekotehokkuuden parantaminen, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen kysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisesti kahdella sivulla Meri- tie- ja rautatieturvallisuuden parantaminen Vesipuitedirektiivin tavoitteiden toteuttaminen Varautuminen vesihuollon erityistilanteisiin Ympäristöterveys / ympäristöriskit Kymijoen ja Suomenlahden tilan parantaminen (ml. mm. matkailun, kalatalouden, energiatalouden ja ravinnekuormien kysymykset) Uusiutuvien energialähteiden ympäristövaikutusten selvittäminen Luonnonvarastrategian laatiminen.. tavoitteena korkean arvonlisän biotalous Materiaalivirtojen tehokas hyödyntäminen ja kierrätys Kulttuuri- ja rakennusperinnön vaaliminen Toimintalinja 4 tavoitteena luoda edellytykset turvallisen, ekologisesti kestävän ja laadukkaan asumistarjonnan luomiselle Asumisen ja rakentamisen ekotehokkuus olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka vaikuttaisivat välittömästi merkittävän kielteisesti maakunnan ympäristön tilaan. Maakunnan elinkeinorakenne muuttuu. Kilpailukyvyn ja kasvun perustekijöiksi katsotaan panostukset uuden tekniikan osaamiseen ja innovaatioihin. Siirtyminen energiaintensiivisestä raskaasta teollisuudesta esim. energia- ja biotuotteiden pk -yrityksiin vaikuttaa maakunnan ympäristön tilaan merkittävästi ja myönteisesti. 20

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Maakuntaohjelmassa kuvataan ja käsitellään laajasti aluerakenteen tavoitteet toimintalinjassa 4. Esitetyt tavoitteet ovat sopusoinnussa laajempien ekotehokkaaseen yhteiskuntaan tähtäävien tavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelma luo hyvät edellytykset ekotehokaan yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Kymenlaakson maakuntaohjelman yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä koskevat tavoitteet perustuvat Kymenlaakson maakuntakaavojen 7 linjauksiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut kestävään alueidenkäyttöön liittyvät päämäärät 8 9 on huomioitu ja ne on kirjoitettu maakuntaohjelman tavoitteeksi. Kehittämisen lähtökohta on yleisesti olemassa olevien rakenteiden vahvistaminen ja toiminnan tehokkuuden edistäminen. Maakuntaohjelmassa korostetaan uusiutuviin energialähteisiin liittyviä kehittämistyötä. Uusiutuvan energiakäytön osaamisen edistämisen ja metsäteollisuusklusterin uudistamisen kehittämistyö keskittyy Kymenlaaksossa ensisijaisesti metsäteollisuustoimipaikkojen yhteyteen (esim. biojalostamotoiminta Kouvolassa, tuulivoimaloiden tuotanto Haminassa). Niiden yhdyskuntarakenteellinen sijainti on erinomainen. Uuden toiminnan kehittäminen olemassa oleviin ja entisiin metsäteollisuuden ympäristöihin on aluekäytön kannalta tehokas ja kestävä. Liikennejärjestelmän suunnittelutavoitteissa korostetaan ekologisuutta ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteita. Maakuntaohjelma ja maakuntakaava kytkeytyvät toisiinsa, koska maakuntaohjelmassa määritellyt kehittämistoimet saattavat edellyttää alueidenkäytöllisiä mahdollisuuksia ja toisaalta maakuntakaavaa voidaan toteuttaa maakuntaohjelman keinoin. Kaavassa on riittävästi osoitettu maakuntaohjelman edellyttämät aluetarpeet (esim. biojalostamon toimintaan / tuulivoimarakentamiseen soveltuvat teollisuusalueet) yhdyskuntarakenteen kannalta sopivilla paikoilla. Maakuntakaavan aluevaraukseen liittyy suunnittelumääräyksiä, jonka tarkoitus on ehkäistä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Vaikutukset liikenteeseen Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu logistiikkatoimintojen ja liikennejärjestelmän kehittäminen. Lisääntyvä tavarakuljetusten määrä lisää liikenteen määrää maanteillä, rautateillä ja meriväylillä. Vaikka satamien rautatiekuljetusten osuus on merkittävä ja yhteydet ovat toimivia, saattaa maantieliikenteen osuus tavarakuljetuksista kasvaa. Liikennesuorite on kasvanut viimeisinä vuosina ja on todennäköistä, että erityisesti raskaan liikenteen määrä kasvaa entisestään. Ongelmallista on myös se, että vaaral- 7 Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt. Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto 8 Esim.:Kilpailukykyä, hyvinvointia ja ekotehokkuutta. Suomen aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuva. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 31 7 2006 9 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. 21

listen aineiden osuus kuljetuksista on merkittävä ja riskikuljetusten määrä todennäköisesti kasvaa. Liikenteen vaikutukset nousevat tästä syystä tärkeäksi ympäristöhaasteeksi maakuntaohjelman toteuttamisessa. Yleisen talouskehityksen myötä liikennemäärä kasvaa todennäköisesti merkittävästi riippumatta siitä, toteutetaanko maakuntaohjelmaa tai ei. Maakuntaohjelman toteuttaminen on yksi mutta ei ainoa syy liikenteen kasvulle ja ohjelman suhteellinen osuus liikenteen kasvun aiheuttajana on vaikeasti arvioittavissa. Maakuntaohjelma esittää näkökohtia ja toimenpiteitä liikennehaittojen lieventämiseksi (liikennejärjestelmä 2030 työ). Maakuntaohjelmaa koskevat tavoitteet tukevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja resursseja säästäviä infrastruktuureja ja liikennejärjestelyjä. Liikennejärjestelmän tavoitteissa korostetaan ympäristökätkökohtia, esim. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, ilmastonmuutoksen hillintämäinen, joukkoliikenteen kehittäminen ja liikennejärjestelmän toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen (Toimintalinja 3). Keskeiset liikennettä synnyttävät kohteet sijaitsevat usein tiheästi asuttujen alueiden läheisyydessä. Liikennehaitat (mm. melu- ja tärinähaitat sekä päästöt) vaikuttavat merkittävästi asuinviihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Liikenteen kasvu on keskeinen haaste, jos maakuntaohjelman asuinviihtyisyyteen liittyviä tavoitteita halutaan saavuttaa. Meriliikenteen kasvu lisää kemikaali- ja öljyonnettomuuden riskejä koko rannikkoalueella. Suuronnettomuuden vaikutukset luontoon, ihmisiin ja elinkeinoelämälle olisivat erittäin vakavia ja pitkäjänteisiä. Maakuntaohjelma esittää toimenpiteitä meriturvallisuuden parantamiseksi (meriturvakeskus, turvallisuusklusteri). Liikenteen kasvu edellyttää, että olemassa olevaa tieverkostoa kehitetään. Maakuntaohjelman liikenneratkaisujen lähtökohtana on olemassa olevan tieverkoston hyväksi käyttäminen ja kehittäminen. Ratkaisu parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Ympäristö ja liikenneturvallisuuden kannalta tehokkain toimenpide olisi kuitenkin raskaan liikenteen siirto kiskoille. Toimintalinja 3:ssa esitetty kevyen liikenteen kehittäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen lieventää liikenteen ympäristöhaittoja ja lisää merkittävästi myös liikenneturvallisuutta päivittäisessä lähiliikkumisessa. Tehokkaat toimet edellyttävät nykyistä tiiviimpää eri sektorien yhteistyötä ja panostuksia suunnittelussa ja toimeenpanossa. Osaamisen kehittäminen ja erityisesti turvallisuusklusterin alan koulutus ja kehittämistyö sekä ympäristö- (kuten vesitutkimuksen)- ja logistiikka-osaamisen kehittäminen luo mahdollisuuksia kielteisten liikennevaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi sekä ympäristön tilan parantamiseksi. Vaikutukset energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon Koko maakunnan kehittämisen tavoitteeksi asetetaan ekotehokkuuden kehittäminen. Ekotehokas toiminta tuottaa enemmän arvoa vähemmillä kielteisillä vaikutuksilla ja 22

vaikutta myönteisesti energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon. Ekotehokkuus nostetaan koko maakuntaohjelman läpäiseväksi teemaksi ja ilmastonmuutoksen hillinnän keinoksi. Maakuntaohjelman toteuttamisessa tärkeitä ohjauskeinoja ovat tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Ekotehokkuuden kehitys seurataan seurantaohjelmalla (ECOREG). Rakennemuutos vaikuttaa keskeisesti maakunnan energian käyttöön ja päästöjen kehityssuuntiin. Vaikka metsäteollisuuden tuotanto on laskenut ja alan osuus maakunnan arvonlisäyksestä on viime vuosina romahtanut, on sen asema alueen elinkeinorakenteessa edelleen keskeinen. Maakuntaohjelmassa panostetaan metsä-alan uusin innovaatioihin ja mahdollisuuksiin. Avainasemassa ovat luonnonvarojen uudet käyttömahdollisuudet (esim. biopolttoaineiden tuotanto, tuulivoima). Bioenergian käytön lisääminen vaikuttaisi myönteisesti paitsi ilmastoon myös työllisyyteen. Ristiriitoja voi syntyä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden välillä. Maakukuntaohjelman tavoitteena on kehittää perinteisen ja energiaintensiivisen teollisuustoiminnan rinnalle uusi ja korkean arvonlisän biotalous. Jos energiaintensiivisten tuotantoalojen rinnalle (tai osin myös sen sijaan) nousee uusiutuvien energialähteiden osaamiseen ja tuotantoon liittyvä toiminta, ovat vaikutukset ympäristöön erittäin merkittävät. Myös perinteisen Kymenlaakson teollisuuden CO 2 -päästöt ovat olleet laskussa johtuen sellu- ja paperiteollisuuden siirtymisestä biopolttoaineisiin sekä vähemmän hiilidioksidia tuottaviin fossiilisiin polttoaineisiin. Maakuntaohjelmassa pyritäänkin edistämän entisestään osaamisen ja innovaation kehittämistä ja prosessien tehostamista, eli ympäristöteknologiaan satsataan. Suurteollisuuden, lähinnä metsäteollisuuden, merkitys biopolttoaineiden käyttäjänä on suuri. Myös siihen liittyvä osaaminen on ollut pitkälti metsäteollisuuden ja sen ympäröivän metsäklusterin varassa. Metsäteollisuuden tuotanto vaikuttaa suoraan Kymenlaakson ja Suomen bioenergian käytön tilastoihin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Lähes 50% maakunnan teollisuuden ja energiatuotannon polttoaineista oli v 2008 peräsin uusiutuvista energialähteistä. Tältä osin edistetään jo nyt merkittävästi kansallisten ja kansainvällisten ilmastotavoitteiden toteuttamista. Maakuntaohjelmassa korostetaan, että ekotehokkuuden t&k toiminnan tulee koskea kaikkia sektoreita ja toimialoja myös esimerkiksi pk- ja julkista sektoria. Osaamisen kehittäminen (toimintalinja 2) ja erityisesti ekotehokkuuden kehittämistyö sekä ympäristöosaamisen kehittäminen luovat mahdollisuuksia maakunnan ympäristön tilan parantamiseksi. Selvää ympäristöhaittaa aiheuttavat kasvavan liikenteen päästöt, jotka liittyvät yleiseen kehitykseen sekä kasvaviin logistiikkatoimintoihin (katso edellinen kappale). Ongelman on, että toimiva logistiikkajärjestelmä voi olla kokonaisuudessa erittäin ekotehokas, mutta se voi samalla aiheuttaa paikallisesti merkittäviä ympäristöhaittoja. Jos tavaroita kuljetetaan esimerkiksi meriteitse ekotehokkaasti Kymenlaakson sata- 23

miin ja sieltä rekka-autoilla Pietariin, kohdistuu valtaosa kuljetusketjun ympäristöhaitoista juuri Kymenlaakson alueelle. Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon Maakuntaohjelma tähtää talouskasvuun. Käytettävissä olevan tulon lisääntyessä asukasta kohti on myös todennäköistä, että kulutus lisääntyy. Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon ovat selvästi myönteisiä. Kehityksen kääntöpuoli on mahdollisesti kasvava jätekuorma, energiankulutus yms. Kulutukseen ja tuotantoon liittyvät toimenpiteet keskittyvät toimintalinjaan 1, joka tähtää erityisesti pk-yritystoiminnan kehittämiseen. Menestyksellinen osaamisen ja innovaatiotoimintojen kehitys voisi kasvattaa tuotantoa merkittävästi, mutta kehityksen voimakkuus ja suunta ovat vaikeasti arvioitavissa. Panostukset osaamisen tason kehittämiseen ja innovaatioihin voivat vaikuttaa vastaa vuosien kuluttua. Maakuntaohjelman toimintalinjoissa kilpailukyvyn ja talouskasvun perustekijöinä ovat panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan, nopea teknologinen kehitys sekä toimiva logistiikka ja infrastruktuuri. Tämä tarjoaa työkaluja myös kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi (ekotehokkuuden kehittäminen). Biopolttoaineiden edistämisen valmistelua on käynnistetty ympäri maailman. Biopolttoaineiden myönteiset vaikutukset esim. työllisyyteen ja energian omavaraisuuteen varmistetaan vain kotimaisella tuotannon kehittämisellä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Maakuntaohjelman totuttaminen voi vaikuttaa välillisesti maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön. Maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön vaikuttavat erityisesti toimintalinjan 3 ja 4 kehittämispanostukset. Maakuntaohjelman tavoite on asuinviihtyisyyden kehittäminen. Toimintalinjassa 4 korostetaan, että asuinympäristön viihtyisyyttä parannetaan sekä kehitetään elinympäristöjen laatua. Luonto- ja kulttuuriympäristöjen arvoja vaalitaan ja niitä hyödynnetään alueen vetovoimatekijänä. Tavoite voi vaikuttaa maisema- ja kaupunkikuvaan myönteisesti. Aluerakenteen osalta (TL 3) maakuntaohjelman tavoite on edistää yhdyskuntarakenteen eheyttä. Keskusta-alueet tiivistyvät, erot taajamaympäristöjen ja niitä ympyröivien viher- sekä maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden välillä mahdollisesti korostuvat. Toimivat viher-, virkistys- ja ulkoilu- sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt palvelevat paitsi asukkaita, myös matkailijoita ja parantavat Kymenlaakson imagoa viihtyisänä ja houkuttelevana asuin- ja toimintaympäristönä. Logistiikan kehittämistoimet vaikuttavat välillisesti ja paikoittain merkittävästi maisemakuvaan. Haitat kohdistuvat satamiin ja liikenneympäristöihin ja logistiikkakeskuk- 24

siin (esim. Kouvolan rautatieterminaalin alue ja satamien läheisyydessä sekä Vaalimaan raja-aseman vaikutusalueella) Kymijoki ja Suomenlahti ympäristöineen käsitellään yhdessä rannikkoseudun kanssa merkittävänä ja ympäristöarvoiltaan vetovoimaisena aluekokonaisuutena. Niiden luonnon ja maisenarvojen vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen asetetaan tärkeäksi kehittämisen tavoitteeksi. Maakuntaohjelman toimenpiteet keskittyvät kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen säilyttämiseen ja kehittämiseen (esim. entiset teollisuusympäristöt), joten vaikutus niihin on myönteinen. Maakuntaohjelma tukee myös suunnitelmia perustaa kansallinen kaupunkipuisto Kymenlaaksoon, esimerkiksi Kotkaan. Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin Luonnonoloihin ja -varoihin vaikuttavat erityisesti toimintalinjan 1 ja 3 kehittämispanostukset. Biotalouden osaamisen kehittäminen (tuulivoima-osaaminen, uusiutuvien energialähteiden osaaminen ja tuotanto) ja ympäristöosaamisen kehittäminen (TL 1/ TL 2) luo mahdollisuuksia ympäristön tilan parantamiseksi. Ekotehokkuuden kehittäminen on nostettu maakunnan visiossa keskeiseksi kehittämisen tavoitteeksi. Ekotehokkuuden lisääminen vaikuttaa välillisesti myös luonnonoloihin ja luonnonvaroihin myönteisesti. Tehokas materiaalien ja energian käyttö lieventää ympäristöpaineita. Kilpailu uusiutuvista energialähteistä (metsä, turve, tuuli yms.) kiristyy. Maakuntaohjelmassa esitetään, että luonnonvarojen kestävä käyttö ohjataan entistä paremmin maakunnallisella luonnonvarastrategialla. Metsätaloudella on maakunnassa keskeinen merkitys uusiutuvien energialähteiden tuotannossa. Uusiutuvista energianlähteistä energiapuun ja metsähakkeen käytön arvioidaan lisääntyvän nopeimmin. Ristiriitoja voi syntyä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja metsien monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden välillä. Erot tehometsätalouden piirissä olevien metsien ja suojeltujen metsien välillä todennäköisesti kasvavat. Arvoalueet mahdollisesti pirstoutuvat todennäköisesti entisestään. Turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Turpeen uusiutumisvauhti on kuitenkin muutamia vuosituhansia. Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, joten sen käyttö biopolttoaineeksi on ongelmallista. Myös turvetuotanto ja luonnonsuojelu tulee sovittaa yhteen. Tämä voi tapahtua esim. maakuntakaavaohjauksen turvin. Liikenteen päästöt todennäköisesti kasvavat ja päästöt vaikuttavat elinympäristöihin kielteisesti. Infrastruktuurin kehittämishankkeet lisäävät luonnonvarojen käyttöä (esim. merihiekan nosto satamalaajennuksille). 25

Maakuntaohjelmassa ei esitetä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat suoraan kielteisesti maakunnan luontoarvoihin tai esim. Natura 2000 alueiden luontoarvoihin. Maakuntaohjelmassa esitetään sen sijaan lukuisia toimenpiteitä ehkäistä kielteisiä vaikutuksia luonnonoloihin ja luonnonvaroihin ja parantaa ympäristön tilaa. Ympäristöhankkeita esitetään erityisesti TL 4:n ympäristöosiossa. Pilaantuneiden maiden kunnostustavoitteet sekä maakuntaohjelman vesi jätehuollon- yms. tavoitteet vaikuttavat myönteisesti ympäristöön, kuten maaperään ja veteen. Maakuntaohjelmassa korostetaan, että tarve kehittää keskitettyjä vedenotto- ja viemärijärjestelmiä kasvaa. Yhdyskuntien jätevesien kokoamista suurempiin yksiköihin jatketaan mahdollisimman korkean puhdistustehon ja mahdollisimman vähäisten jätevesihaittojen saavuttamiseksi. Nykyiset käytössä olevat pohjavesialueet ja vedenottamot jäävät aikaa myöten kriisiajan vedenhankintalähteiksi kun uusia alueita otetaan käyttöön. Maakuntakaavan mukaisten ja riittävän suurten jätekäsittelylaitosten kehittäminen tukee maakunnallisia jätehuollon kehittämis- ja keskittämistavoitteita tarjoamalla vaihtoehdon paikallisille taajama- ja teollisuusalueiden pienkaatopaikoille. Itäisen Suomenlahden huonontunut tila, rehevöityminen, johtuu suurelta osin mereen valuma-alueelta ja myös Itämeren piirissä olevien muiden maiden alueilta tulevista ravinteista ja muista haitallisista aineista. Ohjelman toimintalinjaan 3 on kirjattu keskeiset toimenpidekokonaisuudet, joita toteuttamalla vähennetään ympäristöä kuormittavia päästöjä. Hyvien tulosten saavuttaminen edellyttää laajaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kymijoen merkitys ja sen ympäristön tilaan liittyvät haasteet korostetaan. Toimenpiteet tukevat Kymijoen Natura 2000 -alueiden käyttö ja hoito sekä hallitusohjelman vaelluskaloihin ja kalastuselinkeinoon liittyviä tavoitteita. Kymijoen kalataloudellinen kehittämissuunnitelman tavoitteita edistetään. 10 Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonolosuhteisiin merkittävästi. Em. syystä kiinnitetään ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistyöhön maakuntaohjelmassa keskeistä huomiota. Vaikutukset ihmisten terveydelle ja hyvinvointiin Maakuntaohjelman vaikutukset ihmisten taloudelliseen hyvinvointiin ovat myönteisiä. Maakuntaohjelmalla on selkeä elinkeinopoliittinen painotus. Sosiaalista hyvinvointia ei käsitellä laajemmin. Taloudellista hyvinvointia edistetään korotetusti toimintalinjassa 1, mutta myös kaikissa muissa toimintalinjoissa. 10 Vaelluskalat Kymijoen voimavaraksi. Kymijoen kalataloudellinen kehittämissuunnitelma. Kymijoki työryhmä / Kaakkois- Suomen TE-keskus 2009. 26