KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA
|
|
- Pauli Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA Kymenlaakson visio 2040: Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin ja liiketoimintaympäristö Ympäristöselostus 08/2017
2 Sisällysluettelo Johdanto Yleinen osa Maakuntaohjelma Ympäristövaikutusten arviointimenettely Vuorovaikutuksen järjestäminen Ympäristövaikutusten seuranta Kymenlaakson ympäristön nykytila Arviointiosa Ympäristönäkökohtien huomioiminen maakuntaohjelman eri osissa Maakuntaohjelman vaikutukset eri osa alueisiin Arviointi sitä, miten maakuntaohjelma tukee valtakunnallisia ja maakunnallisia ympäristötavoitteita ja selvitys mahdollisista ristiriidoista Yhteisarviointi Toimenpide ehdotukset, seuranta ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Yhteenveto Liite
3 Johdanto Maakuntaohjelman ympäristöselostuksen tehtävä on tunnistaa ja kuvata Kymenlaakson maakuntaohjelman toteuttamisen aiheuttamat merkittävät ympäristövaikutukset ja esittää toimenpiteitä kielteisten vaikutusten vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ympäristöarvioinnin tarkoitus on varmistaa, että ohjelma on laadittu kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja että se edistää kansallisella ja maakunnallisella tasolla hyväksyttyjen ympäristötavoitteiden toteuttamista. Arviointityötä ohjaa laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SOVA laki). Tämä SOVA laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun eri vaiheessa. Se lisää myös tiedonsaantia ja läpinäkyvyyttä viranomaisten suunnitelmista ja luo entistä paremmin mahdollisuuksia osallistua niiden valmisteluun. 1. Yleinen osa 1.1 Maakuntaohjelma Mikä on Kymenlaakson maakuntaohjelma? Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön yhteinen tahtotila eli keskeiset tavoitteet, toimenpide ehdotukset ja niiden toteuttamisen voimavarat. Maakuntaohjelma perustuu aluekehityslakiin. Lisäksi maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon mm. valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, työ ja elinkeinoministeriön ohjeet sekä maakuntaohjelmien vertaisarvioinnin tulokset. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. Se sisältää maakunnan vision ja tavoiteltavan kehityksen seuraaville vuosikymmenille. Maakuntaohjelma kirkastaa lähivuosien kehittämislinjat ja esittää mm. konkreettiset toimintalinjat, painopistealueet sekä läpileikkaavat teemat. Maakuntaohjelma laaditaan maakuntavaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Maakuntahallitus päätti käynnistää maakuntaohjelman valmistelun kokouksessaan Maakuntaohjelma laaditaan Kymenlaakson Liitossa omana työnä, laajassa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kymenlaakson voimassaolevan maakuntaohjelman Uusi maakuntaohjelma korvaa edellä mainitun asiakirjan. 2
4 Maakuntauudistuksen vaikutus maakuntaohjelmaan Työ ja elinkeinoministeriö ohjeisti marraskuussa 2016 maakuntia kauden maakuntaohjelmien laatimisessa maakuntauudistus huomioiden. Maakuntauudistus tulee muuttamaan merkittävästi maakunnan hallintoa ja toimintatapoja. Tavoitteena on, että uudet maakunnat aloittavat Maakuntauudistuksen myötä aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. Maakuntien liittojen ja TE toimistojen tehtävät sekä pääosa ELYkeskusten ja osa kuntien tehtävistä siirtyvät uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Nyt laadittava maakuntaohjelma valmistellaan muutostilanteessa ja sen rooli aluekehittämisen linjausten jatkuvuuden pohjana on keskeinen uuden maakunnan aloittaessa työnsä. Uudet maakunnat laativat maakuntastrategian. Maakuntaohjelmien suhde maakuntastrategioihin tarkentuu prosessin edetessä. Myös maakuntajaossa tapahtuva muutos vaikuttaa Kymenlaakson maakuntaohjelman laadintatyöhön. Iitin kunta siirtyy Päijät Hämeen maakuntaan alkaen (hallituksen reformiministerityöryhmän päätös ). Maakuntaohjelma ja suunnitelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää Kuva 1. Aluepoliittisen lainsäädännön määrittämä suunnittelujärjestelmä maakunnallista aluekehitystyötä varten. 3
5 Maakunnan suunnittelujärjestelmä perustuu aluepoliittiseen lainsäädäntöön. Maakuntasuunnittelua ohjaavat laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) sekä maankäyttö ja rakennuslaki (132/1999). Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntaohjelman ja maakuntasuunnitelma lisäksi myös maakuntakaava. Kymenlaakson maakuntaohjelman keskeinen sisältö Kymenlaakson maakuntaohjelman maakuntasuunnitelma osiossa kuvataan maakunnan nykytila, tulevaisuuden näkymät, Kymenlaakson strategia vuoteen 2040 sekä aluerakenteen tavoitetila vuoteen Maakuntaohjelma osiossa kuvataan eri skenaarioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen, kehittämistyön toimintalinjat, läpileikkaavat teemat sekä toimintalinjat. Lisäksi esitetään ohjelman toimenpidematriisi sekä rahoitus ja seurantasuunnitelma. Maakuntaohjelma on yleispiirteinen strategia asiakirja, jolla on elinkeinopoliittinen painotus. Tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan tasapuoliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaympäristön kehittämiseen. Maakuntaohjelmassa esitetyt toimintalinjat keskittyvät liiketoimintaympäristöön, asuinympäristöön, innovaatioympäristöön sekä liikenneyhteyksiin. Ohjelman läpileikkaavat teemat liittyvät kestävään kehitykseen ja kansainvälisyyteen. 4
6 Maakuntaohjelman laadinnassa huomioitavia linjauksia, strategioita ym. Työ ja elinkeinoministeriön kirje maakuntien liitoille Valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet , valtioneuvosto EU:n ja Suomen Itämeri strategia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) toimenpiteet ja suunnitelmat Kaakkois Suomen ELY keskuksen strategiset tavoitteet ja suunnitelmat Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen strategia RIS3 Kokonaismaakuntakaava 2040 tavoitteet sekä voimassa olevien vaihemaakuntakaavojen tavoitteet Väestö ja työpaikkasuunnitel Kymenlaakson Luonnonvarastrategia 2020 Kymenlaakson Ilmasto ja energiastrategia 2020 Kymenlaakson kuntien ja seutukuntien elinkeinostrategiat Kymenlaakson Liikennejärjestelmästrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat EU:n rakennerahasto ohjelmat Kaakkois Suomen maaseutuohjelma ENI ohjelma Kymenlaakson ympäristökasvatus strategia Maakuntaohjelman aikataulu 5
7 1.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely EY:n direktiivi suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY) säätelee suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia. Direktiivi toteutetaan Suomessa lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Tämä ns. SOVA laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. SOVA lain tavoitteet SOVA lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä, parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä. (SOVA laki 1 ). Viranomaisella on SOVA lain mukaan velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa ihmiseen, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Maakuntaohjelma on tällainen SOVA lain mukainen ympäristöarviointia edellyttävä ohjelma. Ympäristöarviointi Ympäristöarvioinnilla tarkoitetaan lain 8 11 :n mukaista suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutusten arviointia ja siihen sisältyvää ympäristöselostuksen laatimista, kuulemisten järjestämistä, ympäristöselostuksen ja kuulemisten tulosten huomioon ottamista päätöksenteossa sekä päätöksestä tiedottamista. (SOVA laki 2 kohta 3). Ympäristövaikutus Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan suunnitelman tai ohjelman välitöntä ja välillistä vaikutusta Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon c) monimuotoisuuteen; d) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan e) ja kulttuuriperintöön; f) luonnonvarojen hyödyntämiseen; g) a d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin; (SOVA laki 2 kohta 2) Ympäristöselostus on arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot ohjelmasta ja arvioidaan ohjelman toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioinnin raportointi on suhteessa maakuntaohjelman yleispiirteisyyteen. 6
8 Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulut esitetään kootusti tämän asiakirjan liitteenä (Liite 1). Taulukkoa täydennetään arviointiprosessin edettäessä. Tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus Maakuntaohjelman toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin Kymenlaakson alueelle. Kehittämistoiminta vaikuttaa mahdollisesti myös muihin Kymenlaaksoon naapurimaakuntiin, erityisesti Uudenmaan, Päijät Hämeen ja Etelä Karjalan alueille. Logistiikan kehittämistoimenpiteet saattavat vaikuttaa laajalla alueella, mm. liikenneväylillä sekä satamien ja rajan vaikutuspiirissä. Maakuntaohjelman suunnittelualueena on Kymenlaakson maakunta ja valmisteltavan merialuesuunnittelun myötä myös talousvyöhyke. Kuva 2. Maakuntaohjelman suunnittelualue. Iitti liittyy Päijät Hämeen maakuntaan Merialuesuunnittelun myötä pohditaan myös talousvyöhykkeen kestävää hyödyntämistä. Vaikutusten arvioinnin organisointi Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi tapahtuu sisäisenä asiantuntija arviona. Asiantuntijatyöryhmät kuten esim. Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta osallistuvat tarpeen mukaan arviointiprosessiin. Vaikutusten arviointi ja maakuntaohjelman laadinta toteutetaan rinnakkain ja vuorovaikutteisesti. Maakuntaohjelman laadintatyöstä vastaa kokonaisuudessaan Kymenlaakson Liiton aluekehitysjohtaja ja vaikutusten arvioinnista sekä ympäristöselostuksen laadinnasta Kymenlaakson Liiton ympäristösuunnittelija. Ympäristöselostuksen laadinnasta vastaava ympäristösuunnittelija osallistuu maakuntaohjelman laadintatyöhön. Yhteistyöskentelyn tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ja nopeuttaa ympäristönäkökohtien sekä osallistujien mielipiteiden huomioon ottamista. 7
9 Arvioinnissa käytetään yleisen ympäristötietolähteiden (kuten ympäristöhallinnon tiedot) lisäksi myös Liiton omia ympäristötietoja sekä maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavaan laatimistyöhön liittyviä tausta aineistoja. Arvioinnin tukena on myös Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. Vaihtoehtojen tarkastelu Maakuntasuunnitelmassa on tarkasteltu Kymenlaakson tulevaa aluekehitystä ja kehityskuvioihin liittyviä skenaarioita. Tarkoitus on varautua suunnittelussa erilaisiin tulevaisuusvaihtoehtoihin. Työssä on tunnisteltu tärkeimmät trendit vuoteen 2030 Kymenlaakson kannalta, skenaarioista riippumattomat välttämättömät toimenpiteet sekä skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat. Skenaario ja visiotarkastelun pohjalta on laadittu maakuntaohjelman luonnos, jossa ei esitetä enää vaihtoehtoja. Luonnoksessa on kuitenkin huomioitu em. tarkastelun aikana saadut näkökohdat. Tavoitteena oli huomioida mahdollisimman kattavasti eri kehityskulkujen mahdollisuudet ja välttää kehittämistyössä niihin liittyvät kielteiset vaikutukset. Maakuntaohjelman arvioinnissa tarkastellaan em. syystä vain kaksi vaihtoehtoa: VE O: Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toteuteta VE 1 : Maakuntaohjelma toteutetaan kaikilta osin Oletukset ja epävarmuudet Kymenlaakson maakuntaohjelma on joustava suunnitelma. Tästä syystä oletetaan, että ohjelma ei ole altis toimintaympäristön pieniin muutoksiin. Tulevaisuuden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa, joten merkittävät toimintaympäristön muutokset ovat mahdollisia. Epävarmuutta liittyy esimerkiksi Venäjän kehitykseen, maailman talouden kehitykseen vaikutuksiin sekä ilmastonmuutokseen. Toimintaympäristön muutoksiin liittyy yleisesti sekä mahdollisuuksia että uhkiakin. Em. näkökohdat on käsitelty maakuntaohjelman laadinnassa mm. visio ja skenaariotyön yhteydessä. Maakuntaohjelma on yleispiirteinen ja joustava ohjelma, jossa epävarmuustekijät pyritään huomioimaan. Ohjelman oletetaan tarjoavan mahdollisuuksia reagoida muuttuneisiin tilanteisiin. 8
10 1.3 Vuorovaikutuksen järjestäminen Kuulutukset Maakuntaohjelman laatimistyön käynnistämisestä, ohjelmaluonnoksen ja sen ympäristöselostuksen nähtäville asettamisesta sekä ohjelman hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Kymenlaakson Liiton päätösten ja käytännön mukaisesti ja SOVA lain edellyttämällä tavalla. Kuulutukset julkaistaan maakunnallisissa lehdissä (Kymen ja Kouvolan sanomat). Kuulutukseen liittyvät asiakirjat asetetaan nähtäville Kymenlaakson liiton virastossa sekä liiton internetsivuilla ( ). Tiedottaminen Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouksista ja päätöksistä tiedotetaan liiton internetsivuilla. Liiton internetsivuilta löytyvät kokousten aikataulut sekä esityslistat ja pöytäkirjat. Yleisölle maakuntaohjelman laatimisen käynnistämisestä sekä hyväksymispäätöksestä tiedotetaan liiton internet sivuilla ja maakuntalehdissä sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook ja Twitter), uutiskirjeissä ja lehdistötiedottein. Päätös ja maakuntaohjelma ympäristöselostuksineen asetetaan nähtäville liiton virastoon ja internetsivuille. Lisäksi yleisöä tiedotetaan eri yleisötapahtumissa. Tieto maakuntaohjelman hyväksymisestä toimitetaan tiedoksi niille tahoille, joita asiaa käsiteltäessä on kuultu tai joilta on saatu lausunto. Päätös ja maakuntaohjelma ympäristöselostuksineen ja palautetaulukkoineen toimitetaan tiedoksi myös Suomen Ympäristökeskukselle sekä ao. ministeriöille. Viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelu järjestettiin Kymenlaakson Liiton ja Kaakkois Suomen ELY keskuksen kesken ennen OAS:n nähtäville asettamista. Viranomaisneuvottelussa käsiteltiin osallistumisja arviointisuunnitelmaluonnosta. Maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) Maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin maakuntaohjelman laatimistyön suunnitteluvaiheessa (Kuulutus maakuntaohjelman laatimistyön käynnistämisestä sekä lehdistötiedote). Maakuntaohjelman OAS asetettiin nähtäville välisenä aikana Kymenlaakson liiton virastossa ja se julkaistiin Kymenlaakson liiton Internet 9
11 sivuilla. OAS:sta saivat esittää mielipiteensä kaikki asiasta kiinnostuneet nähtävilläoloajan kuluessa. Maakuntaohjelman Osallistumis ja arviointisuunnitelma on nähtävillä maakuntaohjelman internetsivuilla ( ) Maakuntaohjelman luonnos ja sen ympäristöselostus Yleisölle järjestetään mahdollisuus tutustua maakuntaohjelmaluonnokseen ja ympäristöselostukseen sekä esittää niistä mielipiteensä. Maakuntaohjelmaluonnos ja ympäristöselostus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan Kymenlaakson liiton virastossa sekä Internetsivuilla. Arvioitu nähtävilläoloaika on syksyllä Mielipide tai lausunto ohjelmasta on esitettävä kirjallisesti nähtävillä oloajan kuluessa. Maakuntaohjelman luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta pyydetään erikseen lausuntoja alueelliselta elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselta sekä maakuntaohjelman laadinnan kannalta keskeisiltä viranomaistahoilta, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppanilta. Lausuntoja pyydetään mm. seuraavilta tahoilta: Kymenlaakson kaupungit ja kunnat Naapurimaakuntien liitot Maakunnassa toimivat keskeiset viranomaistahot Yhteisöiltä, joiden toimialaa ohjelmassa merkittävästi käsitellään Liikenteen ja teknisen huollon tahot, joiden toimialaa ohjelmassa merkittävästi käsitellään Keskeiset ympäristö ja luonnonvara alalla toimivat tahot Alueella toimivat tutkimus ja oppilaitokset Muut toimijat, joiden toimialaa ohjelmassa merkittävästi käsitellään sekä puolueiden piirijärjestöt Tiedotustilaisuudet yleisölle Yleisölle järjestetään tiedotustilaisuudet maakuntaohjelmaluonnoksesta sen nähtävillä olon aikana sekä Etelä että Pohjois Kymenlaaksossa. Yleisötilaisuudet pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan jonkin toisen yleisötapahtuman yhteydessä, jotta asia tavoittaisi mahdollisimman monta henkilöä. Lisäksi yleisölle tiedottamisessa hyödynnetään muita yleisötapahtumia, joissa Kymenlaakson Liitto on mukana, kuten Viranomaiset Manskilla tapahtumaa. Myös sosiaalista mediaa hyödynnetään tiedottamisessa aktiivisesti. Lisäksi palautetta voi antaa jatkuvasti prosessin aikana, suoraan Kymenlaakson Liiton aluesuunnittelun henkilöstölle puhelimitse, sähköpostitse sekä facebookin kautta. 10
12 Asukaskysely Kymenlaakson Liitto kartoitti maakuntaohjelman valmisteluun liittyen asukkaiden mielipiteitä maakunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta kyselyllä, johon kerättiin vastauksia välisenä aikana. Vastauksia saatiin 99 henkilöltä. Kyselyn yhteenveto ja tulosraportti ovat luettavissa maakuntaohjelman internetsivuilta. Kyselyn tulokset huomioitiin maakuntaohjelman sisällössä ja tuloksista tiedotettiin internetin, sosiaalisen median ja lehdistötiedotteen avulla. ( kymenlaakso ohjelma ) Päättäjien osallistaminen Maakuntavaltuuston jäsenille järjestettiin maakuntaohjelman laatimiseen liittyvä valtuustoseminaari Seminaarissa käsiteltiin mm. toimintalinjoja ja toimenpidematriisia. Muiden sidosryhmien osallistaminen Muille osallisille sidosryhmille, esim. ympäristöpoliittiselle neuvottelukunnalle ja maakunnan yhteistyöryhmälle eli MYR:lle tiedotetaan maakuntaohjelman etenemisestä ja annetaan mahdollisuus osallistua maakuntaohjelman laadintaan em. ryhmien kokousten yhteydessä. MYR:lle ja sen sihteeristölle järjestettiin maakuntaohjelman laatimiseen liittyvä työpaja Työpajassa käsiteltiin erityisesti maakuntaohjelman visiota ja skenaarioita. Syksyllä 2017, kun maakuntaohjelmaluonnoksesta sekä ympäristöselostuksesta on saatu palautteet, ohjelmaluonnos ja ympäristöselostus viedään jälleen MYR:n käsittelyyn. Palautteen käsittely Maakuntaohjelman luonnokseen ja ympäristöselostukseen liittyvä palaute kootaan nähtävilläoloajan jälkeen palautetaulukkoon, joka liitetään ympäristöselostuksen liitteeksi. Taulukosta ilmenee, minkälaisia näkökohtia on esitetty ja miten ne ovat vaikuttaneet lopulliseen maakuntaohjelmaan. Päätökset Maakuntahallitus käsittelee maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta saadut mielipiteet ja hyväksyy niiden pohjalta laaditun ehdotuksen maakuntaohjelmaksi. Lopullisesti maakuntaohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. 1.4 Ympäristövaikutusten seuranta Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten seuranta kytketään Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmään (ECOREG). Maakuntaohjelman seurantaa varten on poimittu ECOREG seurantajärjestelmän indikaattoreiden joukosta maakuntaohjelman toteuttamisen 11
13 kannalta kolme keskeistä, erityisesti vähähiilistä taloutta ja ympäristön kestävää kehitystä kuvaavaa indikaattoria: 1.) Kymenlaakson ECOREG ympäristöindikaattorien (yht. 30 kpl) kehittyminen positiiviseen, neutraaliin tai negatiiviiseen suuntaan 2.) Teollisuuden ja energiantuotannon CO 2 päästöjen kehittyminen 3.) Uusiutuvan energian osuuden kehittyminen Ekotehokkuuden seurannan vuosittaiset tulokset ja siihen liittyvät tausta aineistot ovat luettavissa osoitteella Kuva 3. Ekotehokkuusindikaattorien suunnan kehitys Kymenlaaksossa vuonna 2016 (musta nuoli). Lähde: ECOREG. 1.5 Kymenlaakson ympäristön nykytila Kymenlaakso on maan tiheimmin asuttuja maakuntia ja se on kaupungistunut useimpia muita maakuntia selvemmin. Teollisuus, satamat ja itärajan läheisyys ovat Kymenlaaksolle tunnusomaisia piirteitä. Siitä huolimatta on maakunnassa säilynyt myös monipuolinen luonto. Pohjois Kymenlaakson järviluonto, Kymijoki, Etelä Kymenlaakson suot, merialue saaristoineen sekä rakennettu kulttuuriympäristö kuvastavat maakunnan monipuolisuutta ja ympäristön rikkautta. Kymenlaaksossa sijaitsee kolme kansallispuistoa sekä Kotkan kansallinen kaupunkipuisto. Ne suojelevat erityisesti Kymenlaakson arvokasta saaristo, suo ja järviseudun erämaaluontoa. 12
14 Teollinen toiminta on muuttanut huomattavasti Kymenlaakson ympäristöä. Kymenlaaksoon on keskittynyt runsaasti energiaa käyttävää teollisuutta, mikä nostaa alueen energiaintensiteetin maan keskiarvoa huomattavasti korkeammalle. Suurin osa (63,8 %) energiasta on kuitenkin tuotettu uusiutuvalla energialla. Vesistöjen tila Vesistöjen äärelle on keskittynyt kolmannes Suomen puunjalostusteollisuudesta ja runsaasti sitä palvelevaa kemianteollisuutta. Kymenlaakson pohjoisosassa sijaitsevat laajat järvialueet, jotka ovat valtakunnallisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella pääosin erinomaisessa kunnossa. Salpausselkien pohjoispuolella maankäyttö ja ihmistoiminta eivät ole olleet kovin intensiivisiä, mikä selittää veden laadun säilymistä. Salpausselkien eteläpuolella taas maankäyttö on paikoin intensiivisempää ja vesistöt muuttuneempia. Eteläpuolen joissa ja merialueella on yleisesti puutteita veden laadussa ja rehevöityminen on keskeinen ongelma. Suomenlahti on Itämeren rehevin merialue. Kymijoen ja sen suistojen pohjasedimenttien myrkkypitoisuudet ovat korkeita, ja sedimenttien tilaa tarkkaillaan jatkuvasti. Myös saastuneita maa alueita tulee lähivuosina kunnostaa monin paikoin. Kuva 4. PIntavesien ekologinen tila Kaakkois Suomessa. Lähde: Kaakkois Suomen ELY keskus. Ympäristöriskit ja luontoon kohdistuva kuormitus Kymenlaaksossa on erityisesti varauduttava mahdollisiin ympäristöriskeihin. Kymenlaakson taajamissa sijaitsee monia Seveso direktiiviin mukaisia kohteita, ''Suuronnettomuuden vaa 13
15 raa aiheuttavaa laitosta. Lisäksi sijainti EU:n ja Venäjän rajalla tuo mukanaan omat erityispiirteensä. Kuljetukset ja sitä kautta liikenteen päästöt ja onnettomuusriskit ovat yhä kasvussa. Itämeren kemikaali ja erityisesti öljykuljetukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Kasvava liikenne on myös keskeinen meluhaittoja aiheuttava tekijä. Myös yhdyskunnat sekä maa ja metsätalous kuormittavat ympäristöä. Ongelmaksi nousee mm. luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä vesistöjen rehevöityminen esim. Suomenlahdella. Suomessa yli puolet vesiä rehevöittävästä ravinnekuormasta on peräisin maataloudesta. Typen suhteen yhdyskunnat ovat yhä merkittäviä kuormittajia. Fosforikuormitusta tulee merkittävästi haja asutuksesta. Kaakkois Suomessa teollisuuden osuus ravinne ja muusta vesistökuormituksesta on muuta maata korkeampi runsaan metsäteollisuuden toiminnan vuoksi. Tämä näkyy fosforin ja typen pistekuormituksissa. Muun teollisuuden osuus kuormituksesta on hyvin pieni. Typen ja fosforin hajakuormituksesta suurimman osan aiheuttaa puolestaan peltoviljely. Itämeren tila on viime vuosina hieman parantunut, mikä johtuu Pietarin vedenpuhdistamon käytönotosta. Myös Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella jätevedenpuhdistusta on keskitetty tehokkaasti. Toiminnassa on kolme kunnallista jätevedenpuhdistamoa Kouvolan Mäkikylässä ja Sippolassa sekä Kotkan Mussalossa. Luonnonsuojelu Luonnonsuojeluohjelmien toteuttaminen on edennyt ja etenee jatkossa pääasiassa vapaaehtoisin keinoin (esim. METSO ohjelma). Päämääränä on Kymenlaakson luontotyyppien ja lajien suojelutason säilyminen suotuisana sekä maisemien ja luonnonmuodostumien suojeleminen. Tärkeimpiä suojelukohteita ovat itäisen Suomenlahden, Valkmusan ja Repoveden kansallispuistot, rannikon lintuvedet sekä Kymijoki. Vedenalaisen luonnon ja geologisen monimuotoisuuden inventointityö jatkuu ja arvokohteita on osoitettu maakuntakaavassa. Arvokkaita vedenalaisia muodostumia ovat varsinkin merkittävät laajat vedenalaiset harjujaksot, hiekkasärkät ja harjusaarten vedenalaiset jatkeet, jotka ovat myös luontodirektiivissä määritelty arvokkaiksi vedenalaisiksi luontotyypeiksi. Suojelualueiden lisäksi on tärkeää ylläpitää monimuotoista ja ekologisesti rikasta luontoa suojelualueiden ulkopuolella, esimerkiksi talousmetsissä, lähivirkistysalueilla ja kulttuuriympäristössä. Merialuesuunnittelu Merialuesuunnittelusta säännellään maankäyttö ja rakennuslaissa. Ympäristöministeriö vastaa merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta. Suunnittelun avulla halutaan edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, meriympäristön hyvän tilan saavuttamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tarkasteltavina käyttömuotoina ovat erityisesti energia alat, kalastus ja vesiviljely, meriliikenne, virkistyskäyttö, matkailu sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Tärkeää on kiinnittää huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja veden vuorovaikutukseen. Merialuesuunnitelmat laaditaan maakunnan liittojen yhteistyönä vuoteen 2021 mennessä. Kymenlaakson liitto laatii suunnitelman yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. 14
16 Liikenteen ja teollisuuden haittavaikutukset Liikenne ja teollisuustoiminta aiheuttavat ilma, haju ja meluhaittoja, joille kymenlaaksolaiset voivat altistua. Ilmanlaatu on parantunut melko tasaisesti seurantajaksolla, joka käsittää vuodet Esimerkiksi vuonna 2000 sallitun PM10 raja arvon ylityspäiviä on ollut 7 ja vuonna ,2 (kuva 5). Myös haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat laskeneet samalla tarkasteluvälillä. Esimerkiksi vuonna 2015 sallittu raja arvo ei ylittynyt kertaakaan (kuva 6). Näin ollen hajuhaitat ovat vähentyneet ilmanlaadun parantumisen rinnalla. Teollisuuden ja energian tuottamissa rikkidioksidi eli SO 2 päästöissä on havaittavissa merkittävää laskua vuosien välillä (kuva 7). Kuva 5. Ilmanlaatumittausten ylityspäivät PM10 osalta Kymenlaaksossa vuosien 2000 ja 2015 välillä. Lähde: ECOREG 15
17 Kuva 6. Ilmanlaatumittausten ylityspäivät TRS:n osalta Kymenlaaksossa vuosien 2000 ja 2015 välillä. Lähde: ECOREG. Kuva 7. Teollisuuden ja energiatuotannon rikkidioksidipäästöjen kehitys Kymenlaaksossa vuosien 1990 ja 2016 välillä.lähde: ECOREG. 16
18 Suurin melulähde Kymenlaaksossa on liikenne. Päiväaikaan melua aiheuttaa tieliikenne ja yöaikaan rautatieliikenne. Teollisuuden aiheuttama meluhaitta on näitä merkittävästi pienempää. Lisääntyvä valosaaste vaikuttaa monin paikoin kielteisesti ympäristöön. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tulee varautua: Kymenlaakson rannikolla ja Kymijoen rannoilla on mm. tulva arkoja teollisuus ja asuinalueita. Ilmastonmuutos tulee lisäämään sään ääri ilmiöitä kuten pitkiä helle ja kuivuusjaksoja sekä rankkasateita ja tulvia. Lisääntyvä syyssadanta lisää eroosion ja ravinnehuuhtoumien riskiä. Talviaikaan sateet lisääntyvät ja tulevat yhä useammin vetenä. Myös yksittäisiä kovia, yhteiskunnan toimintaa järkyttäviä lumipyryjä esiintyy. Etelä Suomessa lumipeiteaika lyhenee. Lunta on tulevaisuudessa talvella vain ajoittain samaan tapaan, kuin nykyään marraskuussa. Talvella sademäärät lisääntyvät % ja kesällä 0 20 %. Lämpötilat kohoavat talvella 3 9 astetta ja kesällä 1 9 astetta. Ilman hiilidioksidipitoisuus nousee eri skenaarioiden mukaan nykyisestä noin 400 ppm:sta tasolle ppm vuosisadan loppuun mennessä. Sen on todettu kiihdyttävän monien puulajien kasvua. Metsien puustoon sitoutuvan hiilen määrän ennustetaan kasvavan ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ilmaston lämpeneminen ja sateisuuden muutokset muokkaavat ekosysteemejä. Ne vaikuttavat eliöiden elinympäristön laatuun ja sitä kautta esimerkiksi lajien esiintymisalueisiin, esiintymissuhteisiin ja elinkierron vuosittaiseen rytmiin. Muutokset koskevat luonnonympäristöjä ja eri maankäyttömuotoja kuten maanviljelyä, asutusta sekä metsä ja kalataloutta. Kasvukauden pidentyminen voi parantaa maatalouden mahdollisuuksia, mutta suosia samalla kasvitautien ja tuholaisten ja eläintautien leviämistä. Kymijoen vesistöalueen pienissä latvajärvissä tulvat ovat lumen sulamisesta aiheutuvia ja niiden on ennakoitu pahentuvan. Joen alaosissa riskien on arvioitu kohdistuvan ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Harvinaisessa tulvatilanteessa riskikohteeksi on määritelty Kouvolan Inkeroisten alue ja Kotkan asuinalueet itähaaran varrella. Suurteollisuuden, lähinnä metsäteollisuuden, merkitys biopolttoaineiden käyttäjänä on suuri. Metsäteollisuuden tuotanto vaikuttaa suoraan Kymenlaakson ja Suomen bioenergian käytön tilastoihin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Lähes 65 % maakunnan teollisuuden ja energiatuotannon polttoaineista on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Tältä osin on edistetty jo nyt merkittävästi kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden toteuttamista. Jätehuolto Teollisuuden jätevolyymit ovat Kymenlaaksossa varsin suuret. Yksityistalouksissa syntyvä jätemäärä on teollisuuden ja maatalouden jätevolyymeihin verrattuna pieni, mutta silti merkittävä. Läjitysmäärä kuvastaa kaatopaikalle sijoitettavien asumisperäisten yhdyskuntajätteiden kokonaismäärää, joka on jaettu alueen asukasmäärällä. Läjitysmäärän kehitys on ollut laskusuunnassa jo pitkän aikaa (kuva 8). Sitä on edesauttanut vuonna 2009 käyttöönotettu Kotkan Energia Oy:n Korkeakosken Hyötyvoimala. 17
19 Kuva 8. Läjitysmäärät Kymenlaaksossa vuosien 2000 ja 2014 välillä. Lähde: Kymenlaakson Jäte Oy, VAHTI. Kymenlaaksossa bio ja jäte energian hyödyntäminen on valtakunnallisesti korkealla tasolla. Kiertotaloudessa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan siten, että raaka aineet ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Esimerkiksi Keltakankaan jätteenkäsittelykeskusta (Ekopark) on kehitetty kestävän kehityksen periaatteisiin rakentuvana alueena, josta tavoitellaan modernia jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen sekä kiertotalouden keskusta. Kotkassa toimii uusi jätteenpolttolaitos. Niin kutsutun hyötyvoimalaitoksen pääasiallinen energianlähde on kierrätykseen kelpaamaton kotitalousjäte, jota kerätään ainakin Itä Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät Hämeen ja Mikkelin alueelta. Vedenhankinta ja jätevesien käsittely Kymenlaakson vedenhankinta on keskittynyt Salpausselkä I:n alueelle. Yhdyskuntien vedenhankinnan turvaamiseksi pohjavesivarojen hyödyntämisessä siirrytään asteittain II Salpausselälle. Kuntien vedenjakelu ja viemäriverkostoja on yhdistetty toimintavarmuuden lisäämiseksi. Yhdyskuntien jätevesien kokoamista suurempiin yksiköihin on toteutettu mahdollisimman korkean puhdistustehon ja mahdollisimman vähäisten jätevesihaittojen saavuttamiseksi. Kotkan Mussalon jätevedenpuhdistamolle johdetaan suurin osa Etelä Kymenlaakson jätevesistä. Kymijokivarresta ja rannikkoalueelta on em. syistä poistunut monta purkupaikkaa. Kouvolassa toimii Kymen Bioenergia Oy:n biokaasulaitos, joka tuottaa vuosittain biokaasua noin MWh puhdistamolietteestä sekä yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä. Kaikki Kouvolan alueen jätevesilietteet ja biojätteet käsitellään tässä laitoksessa, joka on mitoitettu käsittelemään myös eteläisessä Kymenlaaksossa syntyvät biojätteet. Virolahdella on myös biokaasulaitos, jonka raaka aineena käytetään Kymenlaaksosta saatavaa teollisuuden sivuvirtoina syntyvää biojätettä sekä kauppojen ja keskuskeittiöiden biojätettä. Vuosituotanto on noin GWh. Maaperä ja rakennettu ympäristö Kaakkois Suomen graniittiset kivilajit ovat luontaisesti uraanipitoisia ja yksi uraanin hajoamistuotteista on radioaktiivinen radon. Kymenlaaksossa rapakivialueilla maaperässä on runsaasti myös fluoridia ja pohjaveden fluoridipitoisuus on epätavallisen korkea. 18
20 Kymenlaaksolla on rikas rakennetun ympäristön perintö. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista ja kartanoista mainittakoon Pyhtään keskiaikainen kirkko sekä maakunnan lukuisat kartanot kuten Summan ja Anjalan kartanot. Kymenlaakson kulttuuriympäristössä näkyy monin paikoin maankunnan merkitys Ruotsin ja Venäjän välisessä rajankäynnissä. Rannikon kalastajakylät ovat sen sijaan hyviä esimerkkejä kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä Itäisellä Suomenlahdella. Sahat ja paperitehtaat ja muut teollisuusrakennukset ja yhdyskunnat kuvastavat teollisuuden vaurautta ja vaikutusta. Monet teollisuusympäristöt ovat kulttuurihistoriallisesti kansainvälisestikin arvostettuja. Maailmanperintökohde Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on eheä kokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Maakuntaohjelman kannalta merkittävät tiedot Kymenlaakson ympäristön tilasta saadaan mm. ympäristöhallinnon verkkosivuilta ( sekä Kaakkois Suomen ennakointi portaalista ( Rakennetun ympäristön ja arvokkaiden maisema alueiden osalta tiedot saadaan mm. museoviraston nettisivuilta osoitteesta ECOREG hankkeessa luodun alueellisen ekotehokkuuden seuranta ja arviointijärjestelmän indikaattoreille tehtiin vuoden 2016 ja kevään 2017 aikana yhdestoista vuosipäivitys Kymenlaakson ja Etelä Karjalan maakuntia koskevana. Ekotehokkuuskehitys on jatkunut Kymenlaaksossa myönteisesti: Ympäristöindikaattoreista 70 % kehittyi positiivisesti. Sosiaaliskulttuuristen indikaattoreiden kehitysluvut olivat kääntyneet laskuun luvun ollessa 45 %. ( > ECOREG). 2. Arviointiosa 2.1 Ympäristönäkökohtien huomioiminen maakuntaohjelman eri osissa Ympäristönäkökohdat on huomioitu Kymenlaakson maakuntaohjelman kaikissa osissa (taulukko 1). Taulukko 1. Keskeisten ympäristönäkökohtien huomioiminen Kymenlaakso ohjelman eri osissa: Ohjelman osa Viittaus ympäristökysymyksiin Johdanto ja maakuntasuunnitelma osio Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntasuunnitelma osiossa viitataan tulevaisuustarkasteluun. Tarkastelussa on monipuolisesti käsitelty ympäristöhaasteita kuten ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristöhaasteet on tulkittu myös aluekehityksen mahdollisuutena (esimerkiksi biotalouden mahdollisuudet). 19
21 Kymenlaakso tänään Tulevaisuuden näkymät Kymenlaakson luontoympäristöä kuvataan ja metsäteollisuuden merkitystä tuodaan esiin. Ekotehokkuuden nykytilaa ja uusiutuvan energian osuutta kuvataan ja ekotehokkuuden parantamisen tärkeyttä korostetaan. Maakunnan kehittymisen tunnusluvuissa on mukana vähähiilistä taloutta ja ympäristön kestävää kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Tärkeiksi trendeiksi mainitaan: Biotalouden ja clean techin tuotteiden kysynnän kasvu Energiajärjestelmän muutospaineiden lisääntyminen Ympäristönäkökohdat on käsitelty laajasti skenaarioiden laadintatyössä. Kymenlaakson strategia 2040 Ekotehokkuus asetetaan visiossa kehittämisen päämääräksi: Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin ja liiketoimintaympäristö. Strategisissa valinnoissa korostuvat mm. asuinympäristön laatu ja puhtaus sekä biotalous. Kymenlaakson aluerakenne 2040 Kymenlaakson aluerakenteen keskeinen tavoite on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Aluerakenteessa korostetaan kestävää liikennejärjestelmää ja kestävää liikkumista, luonnon arvokohteiden ja luonnon moninaiskäytön turvaamista ja kehittämistä sini viherverkostolla, merialueen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, uusiutuvan energian hyödyntämistä sekä kestävän ja toimivan biotalouden edellytysten edistämistä. Sininen kasvu ja merialuesuunnittelu Tavoitteena on edistää Kymenlaakson edustan merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialueen ja rannikkovyöhykkeen sini viherrakenne turvataan ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena ja luonto ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään alueen identiteetin ja vetovoimaisuuden vahvistajana. Maakuntaohjelma osio Skenaarioiden vaikutukset Kymenlaakson kehittämiseen Läpileikkaavat teemat Kaikissa skenaariovaihtoehdoissa on huomioitu ympäristönäkökohdat. Yksi ohjelman kahdesta läpileikkaavasta teemasta on kestävä kehitys. Läpileikkaavien teemojen osalta linjataan, että niiden tavoitteet on huomioitava maakuntaohjelman toteuttamista edistävissä toimenpiteissä. Samalla linjataan, että kestävään kehitykseen on pyrittävä kaikessa kehittämisessä ja että kansainvälinen yhteistyö on arvokas ja käyttökelpoinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita on linjattu Kymenlaakson Ilmasto ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvarastrategiassa. Keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Kestävän kehityksen osalta mainitaan kestävän biotalouden sekä 20
22 Sinisen kasvun edistäminen. Haasteiksi on tunnistettu metsien kestävään käyttöön liittyvät haasteet sekä Itämereen liittyvät ympäristöhaasteet ja onnettomuusriskit. Toimintalinjat Toimintalinja 1: Liiketoimintaympäristö Toimintalinja 2: Asuinympäristö Toimintalinja 3: Innovaatioympäristö Toimintalinja 4: Liikenneyhteydet Liiketoimintaympäristö toimintalinjassa painotetaan Kymenlaakson vahvan metsäklusterin toimintaedellytyksistä huolehtimista ja uudentyyppisen liiketoiminnan kehittämistä sekä bioenergian käytön lisäämistä. Maakunta tähtää kansainvälisesti merkittävän bioklusterin aikaansaamiseen. Maaseudun roolia lähiruuan tuotannossa ja luontomatkailussa korostetaan. Esimerkkejä toimenpiteistä: biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja yhdisteet, bioenergia) kehittäminen ja kaupallistaminen älykkäiden ja ympäristöystävällisten pakkausten kehittäminen puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittäminen Asuinympäristö toimintalinjassa painotetaan kestävää aluerakennetta ja Kymenlaakson taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävyyden kehittämistä. Toimintalinjassa korostuvat ekotehokas yhdyskuntarakenne sekä kestävä liikennejärjestelmä. Myös monipuolisen luonnon hyödyntäminen erityisesti virkistyksessä ja matkailussa korostuu. Esimerkkejä toimenpiteistä: yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kymijoen virkistys ja matkailukäytön kehittäminen luonnon moninaiskäytön edellytysten luominen Innovaatioympäristö toimintalinjassa korostuvat mm. biotalouden tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan sekä osaamisen kansainväliseen kilpailukykyyn panostaminen ja kestävän kasvun aikaansaaminen. Liikenneyhteydet toimintalinjassa korostetaan arjen liikkumisen ympäristöystävällisyyttä ja joukkoliikenteen käytön edistämistä sekä liikenteestä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämistä. Painopisteet/toimenpidematriisi Vetovoimainen Kymenlaakso Biotalous Viittaus ympäristökysymyksiin Luontomatkailun kehittäminen, virkistystoiminnan kehittäminen, joukkoliikenteen käytön edistäminen, arjen kestävien liikkumismuotojen edistäminen Metsäalan toimintaedellytysen uudistaminen, biotalouden edistäminen, kiertotalouden edistäminen, uusiutuvan energiankäytön edistäminen, vähähiilisen rakentamisen tukeminen, biotalous ja energia alan osaamisen ja koulutuksen kehittäminen, metsätieverkoston kunnostus ja hoito 21
23 Digitaalisuus Logistiikka Nopeat tietoliikenneyhteydet, älykkäiden digitaalisten palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen esim. liikennejärjestelmässä Merialueen potentiaalin hyödyntäminen kestävä kehitys huomioiden 2.2 Maakuntaohjelman vaikutukset eri osa alueisiin Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Kymenlaakson maakuntaohjelmassa kuvataan ja käsitellään aluerakenteen nykytilaa sekä kehittämisen päätavoitteita. Kymenlaakson aluerakenne 2040, Toimintalinja 2, Asuinympäristö, Toimintalinja 4 Liikenneyhteydet sekä poikkileikkaava teema Kestävä kehitys ovat kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta keskeisessä asemassa. Maakuntaohjelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet ovat sopusoinnussa laajempien ekotehokkaaseen yhteiskuntaan tähtäävien tavoitteiden, kuten valmisteilla olevan Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava 2040 tavoitteiden, Kymenlaakson Liikennejärjestelmästrategian sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja ilmasto ja energiatavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelma ja maakuntakaava kytkeytyvät toisiinsa, koska maakuntaohjelmassa määritellyt kehittämistoimet saattavat edellyttää alueidenkäytöllisiä mahdollisuuksia ja toisaalta maakuntakaavaa voidaan toteuttaa maakuntaohjelman keinoin. Kaavassa on riittävästi osoitettu maakuntaohjelman edellyttämiä aluetarpeita yhdyskuntarakenteen kannalta sopivilla paikoilla. Maakuntakaavan aluevarauksiin liittyy suunnittelumääräyksiä ja muita ohjauskeinoja, joiden tarkoitus on ehkäistä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelma luo edellytyksiä ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen ja kestävän luonnon moninaiskäytön kehittämiselle, eivätkä sen yhdyskuntarakenteeseen tai maankäyttöön liittyvät tavoitteet ole ristiriidassa vastaavien maakunnallisten ja kansallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntaohjelmalla on siis myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön mm. yhdyskuntarakenteen eheytymisen ja luonnon moninaiskäytön tukemisen myötä. Kymenlaakson aluerakenne 2040 tavoitteena on ekotehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Kymenlaakson aluerakenne 2040 edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen hyödyntämistä. Toimintalinjassa 2 Asuinympäristö linjataan, että kestävän aluerakenteen tavoitteena on Kymenlaakson taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Eheä yhdyskuntarakenne tukee samalla kestävää liikennejärjestelmää. Tavoitteena on myös laadukkaan, puhtaan ja viihtyisän asuin ja toimintaympäristön kehittäminen, jonka lähtökohtana on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen. Toimenpiteinä esitetään mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, rannikko meri vuorovaikutuksen kehittä 22
24 mistä, kaupunki maaseutu vuorovaikutuksen kehittämistä, Kymijoen virkistys ja matkailukäytön kehittämistä sekä luonnon moninaiskäytön edellytysten luomista. Toimintalinja 4 Liikenneyhteydet ja järjestelmät todetaan, että toiminnallisten alueiden, kasvuvyöhykkeiden ja kehityskäytäväverkoston kehittämisen perustan luo fyysinen saavutettavuus. Fyysistä saavutettavuutta voidaan parantaa infrastruktuuria kehittämällä, mutta myös uusia, jo olemassa olevaa infrastruktuuria nykyistä paremmin hyödyntäviä liikkumispalveluja kehittämällä. Toimintalinjalla on myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys tavoitteena on mm. ekotehokkuuden lisääminen. Ekotehokkuus tarkoittaa yhdyskuntarakenteen osalta eheyttä. Vaikutukset liikenteeseen Kymenlaakson maakuntaohjelmassa kuvataan ja käsitellään liikennejärjestelmän nykytilaa sekä kehittämisen päätavoitteita. Kymenlaakson aluerakenne 2040, Toimintalinja 2 Asuinympäristö, Toimintalinja 4, Liikenneyhteydet sekä poikkileikkaava teema Kestävä kehitys ovat kestävän liikennejärjestelmän kannalta keskeisessä asemassa. Maakuntaohjelman eheään yhdyskuntarakenteeseen ja kestävään liikennejärjestelmään liittyvät tavoitteet vähentävät liikenteestä aiheutuvia päästöjä ja muita haittoja mm. matkojen lyhentymisen, joukkoliikenteen kehittämisen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisen myötä. Jos talous kehittyy myönteiseen suuntaan, liikennemäärät kasvavat todennäköisesti riippumatta siitä, toteutetaanko maakuntaohjelmaa tai ei. Tähän vaikuttaa mm. Venäjän talouskehitys. Maakuntaohjelman toteuttaminen on yksi mutta ei ainoa syy liikenteen kasvulle ja ohjelman suhteellinen osuus liikenteen kasvun aiheuttajana on vaikeasti arvioittavissa. Liikennemäärien kasvu lisää luonnollisesti myös liikenteen haitallisia vaikutuksia esim. päästöjen kasvun myötä. Meriliikenteen kasvu lisää kemikaali ja öljyonnettomuuden riskejä koko rannikkoalueella. Suuronnettomuuden vaikutukset luontoon, ihmisiin ja elinkeinoelämälle olisivat erittäin vakavia ja pitkäaikaisia. Liikennehaitat (mm. melu ja tärinähaitat, onnettomuusriskin kasvu sekä päästöt) vaikuttavat merkittävästi myös asuinviihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Liikenteen kasvu on keskeinen haaste, jos maakuntaohjelman asuinviihtyisyyteen ja ympäristön puhtauteen ja laatuun liittyviä tavoitteita halutaan saavuttaa. Maakuntaohjelma voi siis sekä vähentää että lisätä liikennettä ja ohjelmalla voi olla näin ollen sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia liikenteen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Kymenlaakson aluerakenne 2040 tavoitteena oleva eheä yhdyskuntarakenne antaa hyvät toimintaedellytykset kestävälle liikennejärjestelmälle ja parantaa maakunnan ekotehokkuutta. Maankäytön keskeisten toimintojen; asumisen, työpaikkojen ja palveluiden, sijoittuminen nykyiseen rakenteeseen tukeutuen on lähtökohta kestävälle kaupunki ja taajamaliikenteelle. Toimiva liikennejärjestelmä edistää eri kulkumuotoja yhdistäviä liikkumispalveluita ja kestävää liikkumista. 23
25 Poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Ekotehokkuus liikenteessä merkitsee kestävää liikennejärjestelmää. Toimintalinja 2 Asuinympäristö tavoitteena on mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Ekotehokas yhdyskuntarakenne tukee kestävää liikennejärjestelmää.. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat asumisen ja yrittämisen kaikkialla maakunnassa. Nopeat tietoliikenneyhteydet myös mahdollistavat etätyön, joka voi vähentää työmatkaliikenteen haitallisia vaikutuksia. Toimintalinja 4 Liikenneyhteydet tavoitteissa nousevat esiin TENT T verkoston toteuttaminen, kestävä liikennejärjestelmä sekä arjen sujuva liikkuminen. Kymenlaakson tärkeimmät väylät ovat osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans European Network Transport, TEN T). TEN T verkon tavoitteena on kestävämpi EU:n liikennejärjestelmä. Verkosto kattaa kaikki kuljetusmuodot, merten moottoritiet ja älykkään liikenteen. TEN T verkon osista E18 tie on valmistumassa moottoritieksi Vaalimaalle saakka. Kymenlaakson edun mukaista on tukea TEN T yhteyksien laajentamista pohjoiseen (Arktisen alueen mahdollisuudet) ja TEN T verkon yhteensopivuutta kolmansien maiden verkkoihin, joka Kymenlaakson osalta tarkoittaa Venäjälle ja sitä kautta Aasiaan suuntautuvan liikenteen huomioimista. Lisääntyvä tavarakuljetusten määrä lisää liikenteen määrää maanteillä, rautateillä ja meriväylillä. Vaikka satamien rautatiekuljetusten osuus on merkittävä ja yhteydet ovat toimivia, saattaa maantieliikenteen osuus tavarakuljetuksista kasvaa. On todennäköistä, että erityisesti raskaan liikenteen määrä kasvaa entisestään. Ongelmallista on myös se, että vaarallisten aineiden osuus kuljetuksista on merkittävä ja riskikuljetusten määrä todennäköisesti kasvaa. Liikenteen vaikutukset nousevat tästä syystä tärkeäksi ympäristöhaasteeksi maakuntaohjelman toteuttamisessa. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on parantunut kuitenkin merkittävästi E18 moottoritien valmistumisen seurauksena. Kymenlaakso ohjelman tavoitteisiin kuuluu logistiikkatoimintojen ja sujuvan liikennejärjestelmän kehittäminen. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen lieventää liikenteen ympäristöhaittoja ja lisää merkittävästi myös liikenneturvallisuutta päivittäisessä lähiliikkumisessa. Vaikutukset energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon Sekä Kymenlaakson maakuntaohjelman visio että kaikki maakuntaohjelman neljä toimintalinjaa 1 Liiketoimintaympäristö, 2 Asuin ja kulttuuriympäristö, 3 Osaamis ja kulttuuriympäristö ja 4 Liikenneyhteydet sekä myös poikkileikkaava teema Kestävä kehitys vaikuttavat energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon. Maakuntaohjelmassa erityisesti esiin nousevat biotalous ja vähähiilisyys edistävät niin maakunnallisia, kansallisia kuin kansainvälisiä ilmasto ja energiatavoitteita ja vähentävät siis energiankulutusta ja päästöjä. Ilmastonmuutokseen liitetyistä kehittämistavoitteista on sovittu Kymenlaakson Ilmasto ja energiastrategiassa sekä Kymenlaakson luonnonvarastrate 24
26 giassa. Kymenlaakson maakuntaohjelmassa korostetaan, että Kymenlaakson kehittämistyössä tulee edistää em. strategioiden tavoitteiden toteuttamista. Maakuntaohjelmassa avainasemassa ovat luonnonvarojen uudet käyttömahdollisuudet. Bioenergian käytön lisääminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ristiriitoja voi syntyä luonnonvarojen sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden välillä. Maakunnan energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet voimakkaasti 1990 luvun alusta lähtien johtuen teollisuuden rakennemuutoksesta sekä kasvaneesta uusiutuvien energialähteiden käytöstä, ja kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Maakuntaohjelman toteuttaminen vähentää omalta osaltaan edelleen maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta, mikä parantaa samalla myös ilmanlaatua. Maakunnan kehittämisen tavoitteeksi eli visioksi vuoteen 2040 asetetaan ekotehokkuuden kehittäminen. Ekotehokas toiminta tuottaa enemmän arvoa vähemmillä kielteisillä vaikutuksilla ja vaikuttaa myönteisesti energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon. Myös poikkileikkaavan teeman Kestävä kehitys keskeisenä tavoitteena on ekotehokkuuden lisääminen ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Tällä tavoitteella on energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Toimintalinja 1 Liiketoimintaympäristö tavoitteena on mm. Kymenlaakson vahvan metsäklusterin toimintaedellytyksistä huolehtiminen ja uudentyyppisen liiketoiminnan kehittäminen. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen edellyttää bioenergian käytön lisäämistä. Maakunta tähtääkin kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, jossa erityisesti pakkausteollisuudella tulee olemaan merkittävä rooli. Kymenlaakson kompaktista koosta johtuen biotalousklusterin kehittäminen koskettaa koko maakuntaa, niin kaupunki kuin maaseutualueita yhtä lailla. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen vähentää energiankulutusta sekä päästöjä. Toimintalinjan toimenpiteinä edistetään esimerkiksi biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja yhdisteet, bioenergia) kehittämistä ja kaupallistamista, älykkäiden ja ympäristöystävällisten pakkausten kehittämistä sekä puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämistä. Maaseudun rooli korostuu erityisesti lähiruoan tuotannossa ja luontomatkailussa, joissa on paljon kehittämispotentiaalia. Toimintalinja 2 Asuin ja kulttuuriympäristö tavoitteena on Kymenlaakson taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Eheä yhdyskuntarakenne tukee samalla kestävää liikennejärjestelmää, mikä puolestaan vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Toimintalinja 3 Osaamis ja innovaatioympäristö tavoitteena on mm. tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaan panostaminen Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian (Research and Innovation Strategy for Smart Specialisation = RIS3) kärkien mukaisesti, jotka ovat logistiikka, biotalous ja digitalisaatio. Biotalouden tukeminen vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja tätä kautta kasvihuonekaasupäästöjä. 25
Kymenlaakson maakuntaohjelma
Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.2.2017 1 Sisällys 1. Johdanto... 1 2 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Yleistä maakuntaohjelmasta... 1 2. Maakuntaohjelma
Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson maakuntaohjelma
Kymenlaakson Liitto Kymenlaakson maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntaohjelman aikataulu Maakuntahallitus 21.8.2017 Lausuntokierroksella 29.9. asti Yleisötilaisuudet: Kotka 13.9. ja Kouvola 14.9. MYR ja valtuustoseminaari
KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA Osallistumis ja arviointisuunnitelma
0 KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 Osallistumis ja arviointisuunnitelma 03.03.2013 1 Sisällys JOHDANTO... 2 YLEISTÄ MAAKUNTAOHJELMASTA... 3 MAAKUNTAOHJELMA OSANA MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄÄ...
KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.8.2009 2 Sisältö Johdanto... 3 Yleistä maakuntaohjelmasta... 4 Mikä on maakuntaohjelma?... 4 Maakuntaohjelma osana maakunnan
KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA
KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 Ympäristöselostus 17.1.2014 SISÄLTÖRUNKO ALUSTAVA LUONNOS KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014-2014 Ympäristöselostus 17.1.2014 Kymenlaakson Liitto Karhulantie 36 B,
Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 30.5.2018 päivitetty: 15.5.2018, 8.11.2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
KYMENLAAKSO - OHJELMA
KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvukäytävältä Ympäristöselostus 24.2.2014 KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014-2014 Ympäristöselostus 24.2.2014 Kymenlaakson Liitto Karhulantie 36
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2018 päivitetty: 24.10.2018 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan ohjelman välitöntä ja välillistä vaikutusta Suomessa ja sen alueen ulkopuolella:
Kainuun maakuntaohjelma 2009-2013 1. JOHDANTO Kainuussa hyväksyttiin vuonna 2006 Kainuun maakuntaohjelma vuosille 2006-2010. Vaikka maakuntaohjelman hyväksymisestä on kulunut varsin lyhyt aika, on sen
Kirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...
MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
Ympäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi
Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 Suomen ympäristökeskus ja WWF Suomi Ympäristösuunnittelija Frank
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo 21.4.2017 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnittelu järjestetty muuttamalla maankäyttö- ja rakennuslakia
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden
KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
0 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 ohjelma Cross-border cooperation CBC Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sisällys JOHDANTO... 1 YLEISTÄ CBC OHJELMASTA... 2 KAAKKOIS-SUOMI VENÄJÄ CBC 2014 2020 -OHJELMAN
12:30 Orientoituminen aiheeseen: Kymenlaakson aluerakenne ja toiminnalliset alueet Ville Helminen (SYKE, yhdyskuntarakenteen tutkimus ja analysointi)
OHJELMA 12:00 Tilaisuuden avaus Maakuntakaava 2040, yleisesittely Hanna Lampinen (Kymenlaakson Liitto) 12:30 Orientoituminen aiheeseen: Kymenlaakson aluerakenne ja toiminnalliset alueet Ville Helminen
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017
KYMENLAAKSO - OHJELMA 2014-2017 - Elinvoimaa Pohjoiselta kasvu Ympäristöselostus 2014 KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2014-2014 Ympäristöselostus 19.5.2014 Kymenlaakson Liitto Karhulantie 36 B, PL 35, 48601
Päijät-Hämeen maakuntaohjelman Osallistumis- ja arviointisuunnitelma versio
Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma versio 04 13022017 Sisällysluettelo: Tiivistelmä... 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 3 Maakuntauudistuksen
Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen
Maakuntahallitus 28 13.03.2017 Maakuntahallitus 136 25.09.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 507/03.00.00/2016 MHS 13.03.2017 28 Tiivistelmä
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658
ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija
Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja
Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi Vesien ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten maakunnat valmistautuvat / case Satakunta Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.9.2017,
VARSANHÄNNÄN Asemakaavan muutos. kaava nro 489 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA
16.11.2015 VARSANHÄNNÄN Asemakaavan muutos kaava nro 489 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2
Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA Kirkonkylän pienet asemakaavan muutokset 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2018 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
Yleisötilaisuuden ohjelma
Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen
Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 19.2.2016 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN Alustava työ- ja arviointisuunnitelma Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 5.4.2019 Korttelin 46 (osa) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista
OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1.8.2019 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-
A Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi
A-2701 1 (6) A-2701 Asemakaavan muutos 25.4.2018 Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö Lahti.fi A-2701 2 (6) Asemakaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Lahden Hirsimetsäntie 5 sekä JMK Investment
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. vireille tulo:
YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: päivitetty:..2018..2018 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään
Juvan kunta Hatsolan asemakaavan kumoaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa vaiheessa tulee
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
Anttilankuja. Asemakaavan muutos kaava nro 504 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA
22.1.2018 Anttilankuja Asemakaavan muutos kaava nro 504 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3
Kymenlaakson maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet
Kymenlaakson maakuntakaava 2040 Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet Kokonaismaakuntakaavan lähtökohdat Aiemmin vahvistetut maakuntakaavat Maakuntakaavan toteutumisen seurantaraportti Maakuntakaavan ajantasaisuusarviointi
RUOKOLAHDEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JAAKKIMAN KAMPUKSEN JA SIILOKUJAN ALUEELLA
RUOKOLAHDEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JAAKKIMAN KAMPUKSEN JA SIILOKUJAN ALUEELLA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.4.2018 Hirvikallio Consulting Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I Ruokolahden
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LASTENLINNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.4.2017 Pälkäneen kunta Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Lahdentien ja Pälkänevedentien risteyksen
KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA
KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014 Ympäristöselostus 22.3.2010 (Luonnos 12.3.2009) KYMENLAAKSON MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014 Ympäristöselostus 22.3.2010 (Luonnos 12.3.2009) Kymenlaakson Liiton julkaisusarja
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
P Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä) ja likimääräinen rajaus (punainen katkoviiva).
Tekla 17.1.2019 4, liite no 6 1 (8) Leskinen Timo Lapinlahden kunta Korttelin 61 (osa) asemakaavan muutos (OAS) Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee
Järvipolku Asemakaavan muutos kaava nro 503
17.9.2018 Järvipolku Asemakaavan muutos kaava nro 503 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Arkkitehtitoimisto Kaarlo Rohola Oy Apiankatu 1 / 37600 Valkeakoski OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVITAIPALEEN KUNTA SAIMAAN ALUEEN YLEISKAAVAMUUTOKSET 2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.12.2017 Savitaipaleen kunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1
Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 21.1.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VALKSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 16.4.2019 Kuutinrannan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA
ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on
KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ
03/2017 KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ Maakuntahallituksen kokous 25.8.2017 Tapani Mattila Keski-Suomen kuntien kuntayhtymä Maakuntahallituksen rooli Maakuntahallitus vastaa : Keski-Suomen kuntien
Savon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä
Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari
Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019
Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty
SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN Sipoon kunta, Nikkilä PORNAISTENTIEN KIERTOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2008 päivitetty 10.12.2008, 20.02.2009 SIPOON KUNTA KEHITYS-
Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS
Suonenjoen kaupunki IISVEDEN METSÄN TONTTIA KOSKEVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS Koskee osaa korttelista 1146 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tekninen lautakunta, 23.11.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
Kerhomajan palloiluhalli Asemakaavan muutos kaava nro 502 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA
13.6.2018 Kerhomajan palloiluhalli Asemakaavan muutos kaava nro 502 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
POKAT 2021 luonnos. Yhteenvetosivu. Lausunnon antajan yhteystiedot. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.
Yhteenvetosivu POKAT 2021 luonnos Lausunnon antajan yhteystiedot Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköposti Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Anna Lehtinen anna.lehtinen@icloud.com Puhelin
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
ASKOLAN KUNTA Sorvasuontien varren asemakaava (tilat ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ( MRL 63 ja 64 ) esitetään
Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella