VUONOJEN JA TUNTURIEN VEDET FINNMARKIN PIIRIN VESIENHOITOSUUNNITELMA SUUNNITTELUKAUDELLE 2010-2015 1
ympäristönsuojeluministeriö KUNINKAALLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA Ympäristö- ja kehitysministeri Erik Solheim viite: asianr päiväys: Kuninkaallinen päätöslauselma- Finnmarkin vesialueen hoitosuunnitelma 1 Johdanto Ympäristönsuojeluministeriö on vastaanottanut hoitosuunnitelman Finnmarkin vesipiirille suunnitelmakaudelle 2010-2015 hyväksyttäväksi Kuninkaallisella päätöslauselmalla ( Kongelig Resolujson ) Suunnitelma on piirinlaajuinen ja se on tehty niiden määräysten mukaan jotka sisältyvät vesialueiden suunnittelua määrääviin puiteasetuksiin ( vesiasetus), joista on määräykset kaavoitus- ja rakennuslaissa, vesivoimalaissa ja saastumislaissa Ympäristöministeriö on vastaanottanut Finnmarkin vesipiirin hoitosuunnitelman suunnitelmakaudelle 2010-2015 hyväksyttäväksi kuninkaallisella päätöslauselmalla Suunnitelma on piirisuunnnitelma joka on tehty niiden määräysten mukaan jotka vesivoimavaralaissa ja saastuttamislaissa Suunnitelma käsittää Tanan, Neidenin ja Pasvikin vesialueet ja siitä on tehnyt päätöksen Finnmarkin lääninkäräjät ( fylkestinget i Finnmark) 22lokakuuta 2009 Vesiasetuksesta päätettiin vuonna 2006 Norjan lainsäädännön toteutumana EU:n vesipuielakiin vuodelta 2000 liittyen Puitelain ja asetuksen päämääränä on suojata, jos tarpeen niin parantaa, makeiden vesien, pohjavesien ja rannikon läheisten alueiden vesien laatua Vesiasetus antaa puitteet niille ympäristötavoitteille jotka varmistavat vesimuodostumien kokonaisvaltaisen suojelun ja kauaskantoisen käytön mahdollisuuden Piireittäin tulee valmistella ja päättää suunnitelmat ja toimenpidesuunnitelmat sekä hankkia riittävä asiantuntemus näiden tekemiseksi Vesiasetus asettaa ympäristötavoitteet makealle vedelle, pohjavedelle sekä rannikon vedelle yhden merimailin päähän rantalinjasta ja aluevesirajalle niiltä osin kuin on kyse veden kemiallisesta tilasta Vesiasetuksen mukaan tulee kaikkien vesimuodostumien säilyttää tai saavuttaa vähintän hyvä tila tai hyvä potentiaali kuuden vuoden kuluessa siitä kun ensimmäinen hoitosuunnitelma on astunut voimaan On mahdollista siirtää päämäärän saavuttamista tai hyväksyä vähemmän ankarat ympäristötavoitteet mikäli on mahdotonta tai taloudellisesti kohtuutonta saavuttaa hyvä tila tai hyvä potentiaali Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi tulee työstää eri sektoreita käsittäviä hoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia Kun piirien hoitosuunnitelmat on hyväksytty tulee niiden olla pohjana läänintason toiminnalle ja olla suuntaa-antavia kunnalliselle ja valtiolliselle suunnittelulle ja toiminnalle vesialueilla Kunkin tahon vastuu lain toteutumisesta ja käytetyistä tehokeinoista määräytyy olemassaolevan vastuujaon mukaisesti ja päätökset seurannan keinoista määräytyvät 2
kunkin alan omassa lainsäädännön puitteissa Kunkin sektorin omat virkamiehet ovat vastuussa oman alansa suunnittelusta ja ehdotuksista toimenpiteiksi Vesiasetuksen mukaan on Kuninkaan hyväksyttävä vesihoitosuunnitelmat Hyväksymiskäsittelyssä hallitus on arvioinut suunnitteluprosessin ja hoitosuunnitelman vesiasetuksen säädösten, kaavoitusja rakennuslain ja Kiertokirjeen ( Rundskriv ) T-3/98, joka säätelee Lääninsuunnittelmaa, pohjalta Hallitus on arvioinut suunnitelman sisältöä seuraavasti : Täyttääkö suunnitelma vesiasetuksen määräykset Miten päämäärät ja strategiat jotka suunnitelma sisältää ovat yhteneväiset valtiollisen politiikan ja kiinnostuksen kohteiden suhteen Missä määrin valtiollisten hallintohaarojen odotetaan osallistuvan hoitosuunnitelman seurantaan ja toimeenpanoon Piiritasolla esiintyvä erimielisyys, jonka hallituksen odotetaan ratkaisevan Suunnitelmasta tulee lopullinen vasta kun keskushallinto on sen hyväksynyt Mahdolliset erimielisyydet on kirjattava suunnielmaehdotukseen Hallitus ottaa kantaa mahdolliseen erimielisyyteen esitellessään suunnitelmaa Kuninkaan Päätöslauselmaksi Esitetty hoitosuunnitelma yhdessä Kuninkaallisen Päätöslauselman kanssa tekee suunnitelmasta hyväksytyn Hallituksen huomautukset koskevat kutakin suunnitelman pääosaa siten kuin vesiasetus niistä määrää 2 Hallituksen huomautukset A Suunnitelmaprosessiin Suunnitelmaprosessi Finnmarkin vesipiirin hallintaan on ollut laaja ja tavoitteellinen Finnmarkin Maaherra on ollut vesiviranomainen ja se on tehnyt suunnitelman yhteistyössä vesipiirilautakunnan kanssa Lautakuntaan on kuulunut asiaan liityviä alueellisia viranomaisia, Finnmarkin läänin kuntayhtymä sekä kuntien keskusliitto ( Kommunenes sentralforbund, KS) Prosessiin on osallistunut referanssiryhmä ja suunnitelma on ollut kuultavana Monet henkilöt, yhteisöt ja toimijat ovat osallistuneet suunnitteluprosessiin Finnmarkin hoitosuunnitelmatyölle ovat leimaa antaneet lyhyet määräajat Se on aiheuttanut sen, että sektoriviranomaisilla on ollut varsin lyhyt aika vastata lopulliseen suunnitelmaehdotukseen Vaikka onkin positiivsta, että suunnitelma on valmistunut ja käsitelty määräajassa, haluaa hallitus alleviivata sen sen tärkeyttä, että suunnitelma tehdään yhdessä vesipiirilautakunnan kanssa Hallitus alleviivaa, että mahdollisimman aikainen osallistuminen ja hyvä dialogi suunnitelman tekovaiheessa on erittäin tärkeää ja edellyttää, että vesipiiriviranomainen tekee tämän mahdolliseksi suunnnitelman tulevassa seurannassa sekä sen myöhemmässä uusimisessa Työn tekijöille ja suunnitelman tekoon osallistuneille uudet ja tavallisuudesta poikkeavat areenat ja toimintatavat, rajoitetut resurssit ja valtion taholta puutteeliset selvitykset keskeisistä teemoista ovat aiheuttaneet sen, että suunnitelmassa on joitakin heikkouksia Suunnitelma antaa kuitenkin hyvän pohjan sille, että voidaan aloittaa tarvittavat toimenpiteet veden laadun säilyttämiseksi tai parantamiseksi siten kuin vesiasetus edellyttää 3
B Vesienhoitosuunnitelmaan Suunnitelma käsittää Tanan,Neidenin ( mukaanlukien Munkelva) sekä Pasvikin(mukaanlukien Granse Jakobselv) vesistöt sekä niihin kuuluvat laskeuma-alueet Hallituksen mielestä on positiivista, että Finnmarkin lääninkäräjät on hyväksynyt vesialueiden hoitosuunnitelman joka on pääpiirteissään vesiasetuksen vaatimusten mukainen Hallitus tukee suurimmalta osin suunnitelman arviointeja mutta esittää joitakin kysymyksiä muun muassa niiden arviointien suhteen, jotka liittyvät vesivoimaan ja voimakkaasti muutettuihin vesimuodostumiin ja vesiasetuksen poikkeusmääräysten käyttöön Näissä tapauksissa on tulevassa tekstissä huomautuksia Hallitus edellyyttää että hallituksen huomautukset otetaan huomioon yksittäisissä tapauksissa ja suunnitelman uusimisessa Hallitus huomauttaa,että vesiasetuksen toimenpideohjelma ei ole osa hoitosuunnitelmaa ja siten ei myöskään hyväksynnän kohde Hallitus ottaa kantaa ainoastaan itse hoitosuunnitelmaan Suunnitelmaan tulee kuitenkin sisällyttää yhteenveto toimenpideohjelmasta Niiltä osin kuin mainitut toimenpideohjelman osat koskevat valtion poliittisia intressejä ja joista mainitaan toimepidesuunnitelmassa tulee myös tulla esiin tässä yhteenvedossa,tulee näistä olla maininta yhteenvedossa Hallitus kaipaakin siksi jonkinverran laajempaa kuvausta siitä, mikä viranomainen on hoitosuunnitelmassa vastuussa näiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja minkä tyyppisiä ne toimenpiteet ovat joita ei voida kytkeä johonkin toimenpiteen suorittajaan Hyväksytty hoitosuunnitelma ei kuitenkaan saa olla niin yksilöity tasoltaan, että arviointitila eri sektoriviranomaiselta oleellisesti vähenee Mikäli toimenpideohjelmassa ja hoitosuunnitelmassa on eriävyyksiä, on hoitosuunnitelma se joka pätee C Vesipiirisuunnitelman sisältöön C1 Ympäristötila vesimuodostumissa (luonnehdinta) Vesialueiden luonnehdinta osoittaa, että suhteellisen harvoilla vesimuodostumilla on olemassaoleva tai odotettavissa oleva riski siitä, etteivät ne täytä ympäristövaatimusta hyvästä laadusta näillä kolmella vesialueella ( 77 vesimuodostumaa) Kaikkiaan 23 vesimuodostumaa on ehdotettu voimakkaasti muutetuiksi Useimmat näistä sijaitsevat Pasvikin vesialueella Hallitus haluaa alleviivata sitä, että ennenkuin lopullisesti osoitetaan joku vesialue voimakkaasti muutetuksii tulee ensin arvioida voidaanko ympäristövaatimukset luonnollisille vesimuodostumille ( hyvä ekologinen tila ) saavuttaa Vesimuodosumien luonnehdintaan asetetaan suuret ammatilliset vaatimukset ja paikallisten olosuhteiden tuntemukselle asetetaan entistä suurempi asema Tämä aiheuttaa huomattavan vaatimuksen paikallistuntemuksesta, luontaisten olosuhteiden tuntemuksesta ja niiden vaikutuksen ymmätämisestä veden laadulle Luonnehdinta on erittäin tärkeä perusta kun selvitetään ja suunnitellaan niitä toimenpiteitä joilla voidaan saavuttaa vesiasetuksen päämäärät Maataloudessa on suuri tiedon,osaamisenj a pätevyyden tarve Hyvä luonnon prosessien tuntemus on perusta 4
saada toimenpiteet suoritetuksi tehokkaasti Hallitus työskentelee saadakseen yhä suuremman tutkimusfokuksen asetetuksi auttamaan osaamisen lisääntymistä, sisältäen muun muassa osaamisen lisääntymisen maa-aineksesta ja ilmaston merkityksestä, eroosiosta joki- ja purojuoksuilla sekä sedimentin ravinteiden vapautumisesta C2 Oleelliset rasitteet ja ihmisen toiminnan vaikutukset Suunnitelmasta ilmenee, että suurimmat rasitteet Tanan, Neidenin ja Pasvikin vesimuodostumien alueella ovat pistemäinen saastuminen, määrittelemättömät saastelähteet, fyysiset toimenpiteet ja biologinen rasitus Pasvikin vesialue on rajan ylittävä ja sen saastuneisuus on myös ongelma C3 Ympäristön tilan seuranta Suunnitelmaan sisältyy lyhyt kuvaus vesialueilla tapahtuvasta seurannasta Suunnitelma kertoo, että Finnmarkin alueella seuranta on keskittynyt erityisesti Tanaan ja Pasvikiin ja että Neidenissä on vain vähän seurantaa nykyään Suunnitelma ei anna kustannuslaskelmaa seurantaohjelmista vesialueilla On tärkeää että kaikki aiheellinen seuranta on suunnittelun perusta Hallitus edellyttää, että tehdään kokonaisvaltainen seurantaohjelma koko Finnnmarkin vesipiirille C4 Vesimuodostumien ympäristötavoitteet Yleisten ympäristöpäämäärien lisäksi on näille kolmelle vesialueelle asetettu omat erityiset ympäristötavoitteensa Hallituksen mielestä erityiset ympäristötavoitteet sisältävät positiivisen konkretian siitä, mitä vesiasetus sisältäätärkeä perusta kokonaisvaltaiselle vesien hoidolle on, että nämä vesialueiden erilliset tavoitteet nähdään yhtenäisinä hoitosuunnitelman yhteydessä Suunnitelman mukaan tulee arvioida poikkeamat normaalieista ympäristötavoitteista 11 vesimuodostuman kohdalla puuttuvien tehokeinojen vuoksi Yhdessä kymmenestä tällaisesta on kysymys siitä, ettei ole mahdollista käsitellä vesivoimalaitoksen toimilupaa ja yhdessä siitä, että Venäjälle tulee tehdä aloite yhteistyöstä Siis lähes kaikissa poikkeustapauksissa kysymys poikkeamisesta on liitetty vesivoimalaitoksen toimiluvan käsittelyyn Sen lisäksi suunnitelmassa mainitaan, että toimenpideohjelma sisältää useita ehdotuksia niiksi toimenpiteiksi, jotka ovat tärkeitä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, mutta joita ei ole päätetty toimeenpantavaksi Tätä taustaa vasten on hallituksen vaikeaa arvioida olisiko poikkeustapausmahdollisuutta ollut käytettävä useammassa tapauksessa Hallitus alleviivaa, että mikäli vesiviranomainen on sitä mieltä, että tarpeellisia toimenpiteitä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ei ole mahdollista panna toimeen tulevien kuuden vuoden aikana, täytyy tämän tulla esiin vesiasetuksen poikkeustapausmahdollisuuden käyttämisenä Hoitosuunnitelmassa tulisi tulla selvästi esiin se, ovatko kuvatut toimenpiteet vesiviranomaisen mielestä riittäviä ympäristötavoitteen saavuttamiseksi Tulee aina olemaan epävarmaa, missä määrin suunnitelmassa ehdotetuilla toimenpiteeillä voidaan saavuttaa ympäritötavoitteet kunkin vesimuodostuman kohdalla On muun muassa epävarmaa ovatko luonnon tilasta olevat tiedot paikkaansapitäviä, mikä on ilmastonmuutoksen osuus ja mikä on aika, jona toimenpiteiden teho voidaan nähdä Suunnitelma kuvaa tarvetta kehittää tehokeinoja 5
Siellä, missä ympäristötavoitteiden saavuttaminen on epävermaa, on arvioitava, onko tarvetta uusien tehokeinojen kehittämiseen tällä suunnitelmakaudella vai onko ympäristötavoitteiden saavuttamista syytä siirtää ( työstää poikkeustapauksia ) Uusien tehokeinojen kehittäminen tulee seurata normaaleja prosesseja näillä alueilla Hallitus edellyttää että on tehty uusi arviointi siitä ovatko suunnitellut ( ja tehdyt ) toimenpiteet olleet riittäviä ympäristötavoitteiden saavuttamiseen vai tuleeko myös arvioida poikkeustapausten käyttöä useammissa tapauksissa Tämän tulee olla tehty viimeistään eurooppalaiselle valvontaelimelle tilanneraportoinnin yhteydessä vuonna 2012 Hallitus kaipaa hoitosuunnitelmassa yleiskatsausta siitä, mitkä ovat ympäristötavoitteet ( hyvä ekologinen potentiaali ) niille vesiesiintymille jotka on ehdotettu voimakkaasti muutetuiksi Hallitus alleviivaa, ettei vesiasetus anna mahdollisuutta jättää asettamatta ympäristötavoitteita myöskään voimakkaasti muutetuiksi ehdoteuille vesimuodostumille ( joille tulee myös asettaa ympäristötavoite ), ja sen lisäksi tavoite hyvälle kemialliselletilalle, kuten vesiasetus edellyttää Halllitus on kuitenkin tietoinen siitä, että tällä alueella tarvitaan enemmän ohjausta ja on asettanut tavoitteen kehittää ohjausmateriaalia joka liittyy voimakkaasti muutetuiksi esiteyille vesimuodostumille sekä niille ympäristötavoitteille, jotka soveltuvat Norjan oloihin Edelleen ympäristötavoitteista vesimuodostumista säännöstellyillä vesistöillä: Hoitosuunnitelmien tulee olla kokonaisvaltaisia ja niiden tulee perustua ekosysteemiin Hoitosuunnitelmassa voidaan ehdottaa tuleva ympäristötila joka voi sisältää muuttuneen alimman veden juoksutusmäärän vesistölle Ympäristötavoitteiden säännöstellyille vesistöosuuksille 6- vuotisella suunnitelukaudella tulee perustua olemassaoleville säännöstelyn toimilupaehdoille Muutos toimilupaehtoihin tehdään sitovasti toimilupaviranmaisen taholta ehtojen tarkistuksen yhteydessä 6-vuotismääräykset raportoidaan ESA-lle velvoittavana tavoitteena C5 Toimepiteet ympäristötavoitteiden saavuttamiseklsi ( yhteenveto toimenpideohjelmasta tai suunnitelmista) Suunnitelma jakaa kuvatut toimenpiteet parantaviin, kartoittaviin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin Useimmat niistä parantavista toimenpiteistä joita on esitetty liittyvät vesistöä risteäviin toimenpiteisiin, maatalouden valumavesiin, jätevesi valumiin asutuilta alueilta sekä Hallitus näkee, että epävarmuustekijät kustannusten arvioinnissa on vaikeata täsmällisesti, lakkautetuilta kaatopaikoilta / teollisuudesta sekä veden säännöstelystä aiheutuviin toimiin Suunnitelmassa on luettelo viranomaisista jotka ovat vastuussa toimenpiteiden suorittamisesta On positiivista, että on yritetty laatia kustannusarvio toimenpiteistä, vaikkei kaikista näin olekaan tehty Hallitus kuitenkin suosittaa, että niistä toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi kullakin vesialueella, tehdään kokonaiskustannusarvio ja samoin luettelo niistä kustannuksista, joita ei voida liittää vastuulliseen toimenpiteen tekijään Myöskään ei tule selvästi esille, mitkä toimenpiteet ovat priorisoituja kustannus/teho arvioinnissa Hallitus näkee, että epävarmuustekijät kustannusten arvioinnissa tuottavat vaikeuksia kustannusten ennakoinnissa, mutta kustannusten arviointi on tärkeää toimenpiteiden priorisoinnissa ja poikkeustapauksien määrittämisessä tulevissa hoitosuunnitelmissa Hallitus edellyttää, että tätä 6
työstetään edelleen siten, että esitetään parempi taloudellien laskelma viimeistään ennenkuin tilanneraportti eurooppalaiselle vesienvalvontnaviranomaiselle tehdään ennen vuotta 2012 Maataloussektorilla ovat kustannusarviot ja tehoarviot summittaisia Valtion maataloushallinto työskentelee saadakseen aikaan varmemman toimenpiteiden kustannusperustan sekä tälle että tulevalle suunitelman vaiheelle Hallitus perustaa toiminnat siihen, että vesipiiriviranomainen järjestää hoitosuunnitelman totettamisen siten, että yhteiskuntataloudellisesti positiiviset toimenpiteet toteuteaan, se tarkoittaa, että ne toimenpiteet, joissa ei-määräällisten tulosten ja määrällisten tulosten hyötysuhde on sellainen, että toimenpiteistä, jotka toteutetaan on tulos suurempi kuin kustannukset Siellä, missä hyötynäkökohdat ovat oleellisesti pienemmät käytetään poikkeuslupamääräystä Lakisääteiset toimenpiteet tulee kuitenkin suorittaa Ympäristöpäämäärien poikkeusmahdollisuudesta on julkaistu ohjekirja ( Guidance Document nr 20- technical Report 2009-027), joka äskettäin on käännetty norjaksi ja se antaa suuntaviivat muun muassa tapauksiin, jossa kohtuuttomat kustannukset määritellään ja miten poikkeuslupamahdollisuutta käytetään Suunitelma sisältää pääosin ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi ja mainitsee vain vähän jo toteutettujen tai päätettyjen toimenpiteiden edelleensuorittamista Hallitus on kuitenkin sitä mieltä, että suunnitelmaa vahvistaisi, jos jo toteutettuja toimenpiteitä kuvattaisiin vaikkakaan ne eivät sisältäisi toimenpideanalyysiä tai kustannuslaskelmaa Hallitus edellyttää, että nämä liitetään pohjaksi tulevalle suunnitelman seurannalle Suunnitelma osoittaa, että tehokeinot, joita tämä suunnitelma sisältää tulee pääasiassa kustantaa se sektoriviranomainen jonka vastuulla toimenpide on Hallitus haluaa kuitenkin korostaa sitä, että periaate saastuttaja maksaa ja ympäristöön vaikuttaja maksaa koskee myös niitä toimenpiteitä joita vesiasetuksen perusteelle toimeenpannaan vesihoitosuunnitelman puitteissa Hallitus edellyttää, että että ero vastuullisen viranomaisen ja vastuullisen toimeenpanijan välillä selvennetään toimenpiteiden suorittamisen yhteydessä ja myöhemmin suunnitelman seurannassa Saastumisen ennaltaehkäiseminen on tärkeä toimenpide sen riskin torjumisessa, että vesimuodostuma ei saavuta hyvää tilaa Hallitus on havainnut, että Finnmarkin lääninkäräjät on päättänyt, että maininta öljyn uudelleenlastauksesta mahdollisena yksittäisenäi onnettomuutena on otettu pois hoitosuunnitelmasta Hallitus haluaa kuitenkin alleviivata, että tämä on luonnollinen osa vesien hoitosuunnitelmaa ja siten sekä olemassaolevat että uudet toimenpiteet liittyen valmiuteen ja tällaisten onnettomuuksien varalta tulee arvioida toimenpideanalyysissä Lääninkäräjät on pyytänyt, että hoitokauden päivityksessä suoritetaan kokonaisvaltainen arviointi niistä tapahtumista joilla voi olla negatiivisia seurauksia vesialueille, tämän hallitus näkee positiivisena Vesivoimarakentaminen on kuvattu yhtenä raskaimmista rasitteista Samanaikaisesti on kirjattu vain yksi toimenpide, joka koskee vesivoiman säännöstelyä C6Erityisesti rannikkovesistä Nyt hyväksyttävistä suunnitelmista on päätetty, etteivät biologiset vaikutukset rannikkoveteen kuten lohikarkulaiset, lohitäit, levätroolaus,raputroolaus ja kuningasravun troolaus kuulu 7
luonnehdiiinnan piiriin ja sen seurauksena myöskään hoitosuunnitelmaan tai toimenpidesuunnitelmaan Katsottaessa sen käytännön valossa jotka vallitsevat vertauskelpoisissa EU-maissa sekä sen tavoitteen valossa, että saataisiin kokonaisvaltainen ekosysteeemeihin perustuva vesienhoito, tulee tulevien suunnitelmien lähtökohta olla se, että kaikki vaikutukset, myöskin biologiset, arvioidaan ja otetaan mukaan luonnehdintaan Tämä aiheuttaa jonkin verran muutoksia sen suhteen kuten esim, akvakulttuuria käsitellään työssä asetuksen mukaantämä aiheuttaa myös muutoksia sen suhteen miten kalastustoimintaa ( tämän jälkeen elävän merellisen ressurssin hyödyntäminen ) käsitellääntätä syvennetään seuraavassa Vain ne vaikutukset, joiden voidaan katsoa olevan oleellisia, täytyy ottaa ottaa mukaan luonnehdintaan Sektoriviranomaiset ovat velvollisiahuolehtimaansiitä, että relevantit ja oleelliset vaikutukset otetaan mukaan luonnehdintaan ja että ne sanelevat ehdot ympäristötavoitteiden määräämiseen ( vesiasetus 22) kunkin omalla vastuualueella, kuten myös toimenpiteiden toimeenpaneminen ( 22) oman lain perusteella suunnitleman toimeenpanossa Mahdollisessa erimielisyydessä vesipiirilautakunnan keskuudessa on tärkeää, että tämä mainnitaan ehdotetussa hoitosuunnitelmassa ( 26 vesiasetuksessa) siten, että erimielisyys tullaan ratkaisemaan kun suunnitelmaa käsitellään ministeriöissä Akvakulttuuri Niissä suunnitelmissa, joita nyt hyväksytään puhutaan vain niistä päästöistä jotka sisältävät ravintosuoloja ja orgaanista materiaalia jotka otettu mukaan rannikkovesien luonnehdintaan Seuraavissa suunnitelmissa kuitenkin kaikki oleelliset vaikutukset, sisältäen silloin myös lohikarkulaiset ja lohitäit, tulevat mukaan luonnehdintaan Kun puhutaan toimenpiteistä jotka vaikuttavat akvakulttuurin, perustuu tämä hallituksen Strategiaan ympäristöllisesti kauaskantoisesta meren käytön elinkeinosta Strategia tulee tässä yhteydessä olemaan kansallinen ohje alueelliseen suunnitteluun Strategiassa on erityisesti karkaaminen, ravintosuolojen päästöt ja kalasairaudet - sisältäen lohitäin - painotetty eräinä tärkeimmistä ympäristöhaasteista nyt ja lähitulevaisuudessa Tavoitteet ja toimenpiteet näillä alueilla tulevat siten olemaan erityisen oleellisia seuraavien hoitosuunnitelmien teossa Vesiasetuksen mukaan kalastusviranomaiseilla on vastuu ehdotusten laatimisesta,toimenpiteiden valmistelusta sekä niistä ehdoista jotka ovat perustana ympäristötavoitteiden laadinnassa Villinä elävien merellisten resurssien hyödyntämisestä Resurssien hyödyntäminen voi vaikuttaa suuresti ekosysteemiin ja vaikuttaa sekä kantojen suuruuteen että niiden yhdistelmään Tämä vaikutus on suoraan verrannollinen ja muun muassa tulos resurssien hallinnasta Meriresurssilaki asettaa kalastusviranomaisille vastuun siitä, miten jatkuva arviointi ja mitkä hallinnolliset toimenpiteet ovat välttämättömiä varmistamaan kauaskantoisen hallinnon kaikkien niiden lajien osalta joita kalastetaan Tässä arvioinnissa tulee asettaa painoa muun muassa sille että asiaa lähestytään ekosysteemin näkökannalta joka ottaa huomioon elinalueet ja biologisen monimuotoisuuden ( hoitoperiaate ) 8
Merelliset ekosysteemit ovat koko ajan muutoksen alaisia Myös niissä kannoissa, joita kalastetaan, voivat muutokset olla suuria riippuen villakuoreen määrästä joka tulee Finnmarkin rannikolle kutemaan On tärkeää, että vesiviranomaiset painottavat sitä, että villakuoreen vähäinen määrä ei välttämättä tarkoita, että ekologinen tila Finnmarkin rannikolla on huono Tässä tapauksessa villakuore on osa ekosysteemiä jolle on tyypillistä suuretkin vuosittaiset vaihtelut Tämä koskee silloin myös lajeja jotka seuraavat maantienteellisiä siirtymiä Kalastussektorin käsittelyssä tulevassa työssä luonnehdintaan, toimenpideohjelmaan ja hoitosuunnitelmaan tulee painottaa seuraavaa: Tulee erottaa toisistaan hyödyntämisen vaikutus kohdekantaan ( kantoihin) ja vaikutus hyödyntäminen ekosysteemiin yleensä Koskien sitä, miten arvioidaan/ tehdään toimenpiteitä kohdelajien kannan hallintaan ( esim kiintiöiden määrääminen kalastajille tai hyötykäytön avaaminen/sulkeminen levän käytölle)tulevat kalastusviranomaisten antamat puitteet olemaan kansallisen vesienhallinon jatkuvassa hallinassa merialueiden resurssilain mukaisesti kuten nykyäänkin Muunlainen vaikutus ekosysteemiin vaikuttamiseen kuin kantavaikutus hyödyntämisen seurauksena tapahtuva voi olla vesiasetuksen pohjalta tapahtuvan käsittelyn alainen: mikäli pohjaa muuttavan työvälineen käyttö voi asettaa vesimuodostuman vaaraan siten, ettei ympäristötavoitteita saavuteta, voidaan tätä pitää luonnehdinnan osana ja sen seurauksena mahdollisesti osa hoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa Vesiasetuksesta seuraa, että kalastusviranomaineset ovat vastuussa ehdotusten tekemisestä ja ehdoista ympäristötavoitteiden asettamiseen Vieraat lajit Vieraat-/tuontilajit ovat ei-toivottuja norjalaisen meren faunassa ja florassa Yksi esimerkki tästä on amerikkalainen hummeri Mikäli vieraiden lajien voidaan katsoa asettavan yksittäisiä vesiesiintymiä vaaraan siten, ettei ympäristötavoitteita saavuteta voi olla luonnollista, että nämä lajit tulevat mukaan luonnehdintaan ja mahdollisesti myös hoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan Erityisesti kuningasravusta Kuningasrapu on vieras laji Norjan vesialueella, kuten Stmeldnr 40 ( 2006-2007)Kuningasravun hallinta (kuningasrapujulkilausuma) määrätään, on sille perustettu erityinen hoito-ohjehallitus on tässä lausumassaan asettanut tavoitteeksi, että lajin edelleen leviämistä suurimmassa mahdollisessa määrin rajoitetaan norjalaisilla merialueillaja että kaupallisen alueen ulkopuolella tulisi kannan olla niin vähäinen kuin mahdollista Stortingsmeldingin mukaan tulee kuningasrapua rannikon läheisillä alueilla 26*Itäistä leveyttä hallita siten, että sitä pysyvällä elinkeinotoiminnalla pyydetään mutta sen ulkopuolella on tavoite lajin edelleen leviämisen ehkäiseminen Läntisellä puolella 26* itäistä leveyttä tavoitteena on rajoittaa lajin leviäminen ja siten sen levittäminen on kiellettyä ja sen vapaa kalastus on sallittua Niillä alueilla joilla kuningasravun voidaan katsoa olevan vaarana vesimuodostuman ympäristötavoitteiden saavuttamiseen, voidaan se ottaa mukaan luokitukseen Toimenpiteet kuningasravun suhteen on kansallisesti asetettu kuningasrapumietinnössä Kuningasrapumietintö antaa siten määräykset siitä mitä toimenpiteitä mahdollisesti voidaan ehdottaa kiintiöitetyllä alueella 9
ja mitä toimenpiteitä joita voidaan harkita sen ulkopuolella Kalastusviranomaisilla on tässä ylin vastuu ja valta aluetta hallitsevan sektorilainsäädännön mukaisesti C7 Muuta Suunnitelma ei sisällä vedenn käytön taloudellista analyysia, kuten asetus määrää, mutta suunnitelmasta käy ilmi, ettei vesi tule olemaan rajoittava tekijä missään Finnmarkin osassa suunnittelukaudella Suunnitelmassa on hyvin vähän tehty kokonaisvaltaista taloudellisten tai hallinnollisten kustannusten arviointia suunnitelmsassa Siihen voi olla syynä puutteellinen työkalujen kehittämiseksi alueelle suunnitelmakaudella Hallitus tulee työskentelemään kansallisten ohjausohjelmien keittämiseksi suunnittelukauden aikana Suunnitelmassa on tähän mennessä fokusoitu hyvin vähän prioriteetti aineiden kanssa Joitakin aineita poistetaan vaiheittain käytöstä kansallisella tasolla ja joitakin vähennetään piirin toimenpidesuunnitelmassa Oma tytärdirektiivi prioriteetti aineista otetaan mukaan Eössopimukseen ja luultavimmin otetaan mukaan vesiasetukseen vuoden 2010 aikanatulevaan suunnitelmakauteen mennessä hallitus siksi odottaa, että työtä prioriteetti aineiden kanssa tehostetaan Hoitosuunnitelma käsittää rajat ylittäviä vesistöjä, joka edellyttää yhteistyötä niin Suomen kuin Venäjänkin kanssa Suunnitelmassa kuvataan, mitkä kansainväliset sopimuksen ovat tärkeitä Finnmarkin vesipiirille Hallitus kuitenkin kaipaa kuvausta siitä, mitä konreettista yhteistyötä on tehty Suomen kanssa koskien vesimuodostumien luonnehdinnassa ja rasitteita rajat ylittävissä vesistöissä Hoitosuunnitelmesta tulisi myös käydä ilmi, mitä toimenpiteitä on suunniteltu muissa maissa näillä vesialueilla siksi, että ne voivat vaikuttaa riskiin siitä, saavutetaanko asetetut ympäristötavoitteet suunnitelmakauden aikana vai eikä saavuteta Esimerkiksi Pasvikin vesialueella on viisi venäläistä vesivoimalaa Näiden toimilupa on Norjan vastuualueen ulkopuolella ja niitä voidaan muuttaa vain muuttamalla niitä kansainvälisiä sopimuksia jotka on tehty Norjan ja Venäjän välillä Hallitus tekee yhteistyötä Suomen kanssa saadakseen aikaan sopimuksen joka muodollistaa yhteistyön suomalaisten ja norjalaisten vesipiiriviranomaisten kanssa ja siinä voi myös norjalais-suomalainen rajavesistökomissio auttaa Kulttuurimuistomerkit eivät ole osa vesiasetusta Hallitus haluaa kuitenkin alleviivata yhteyttä kulttuurimuistomerkkien huomioonottamisen ja vesiasetuksen ja vesien hoidon välillä Kun toimenpiteitä suunnitellaan, on tärkeää yksityiskohdissa ottaa huomioon olemassaolevat kulttuurimuistomerkit jo aikaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia Myös yhteys läänin kuntayhtymään sen roolissa suunnitteluviranomaisena ja alueellisena kehittäjätoimijana antaa hyvän pohjan yhtymäkohdille vesisuunnittelun ja muiden kehitystehtävien kanssa Hallitus toivoo näkevänsä sellaisen laajan lähestymistavan seuraavalla kehityskaudella Suunnitelmassa on omassa luvussaan käsitelty ympäristön muutosta, joka käsittelee ilmastonmuutosta ja asutusdynamiikkaa ja arvioinut miten se voi tulla vaikuttamaan vesimuodostumissa vesipiirissä Hallitus näkee positiivisena sen että mahdolliset ilmastonmuutokset on otettu mukaan suunnitelmaan, vaikkakin se on ennemmin suhteellisesti korkeamman tason asia 10
Luonnon monimuotoisuuden laki astui voimaan 1heinäkuuta 2009 Hallitus on sitä mieltä, että vesienhoitosuunnitelmat tulevat lisäämään luonnon monimuotoisuuslain vaatimusta eri luontotyyppien, ekosysteemien ja lajien säilyttämiseen 4 ja 5 Vaatimus osaamisesta 8 täyttyy kartoittamisen ja luonnehdinnen kautta Hoitosuunnitelmat pohjaavat työnsä ekosysteeminäkökohtaan ja ovat siten sopusoinnussa luonnon monimuotoisuuslain 10 kanssa Muut periaatteet ( ennakointi, kustannukset luonnon monimuiotoisuuden vahingoittumisen estäminen tai rajoittaminen tulee täyttää niiden, jotka toimenpiteen ovat suorittaneet sekä ympäristöä vaalivien tekniikkojen ja käyttötapojen kautta) tullaan ottamaan mukaan konkreettisten yksittäisten toimenpiteiden muovaamisen kautta 3 Loppulauselma Hoitosuunnitema käsittää useita toimenpiteitä joista on ilmoitettu, että ne edellyttävät valtion rahoitusta Vesiasetuksen mukaisten hoitosuunnitelmien hyväksyminen ei kuitenkaan sisällä resurssien myöntämistä Priorisointi ja rahoituksen myöntäminen tapahtuu vuosittaisen budjettikäsittelyn yhteydessä Tämän suunnitelman hyväksyminen ei sido Hallituksen tai Suurkäräjien priorisointia tulevissa budjettikäsittelyissä Hyväksytty hoitosuunnitelma tulee asettaa alueellisten elinten sekä kunnallisen ja valtiollisen suunnittelun ja toiminnan pohjaksi vesipiirissä Hoitosunnitelma antaa selvät alueelliset ja valtiolliset signaalit kunnille vesipiirissä ja sen tulee antaa lisäpainoa yhtenäistää ja hallita aluesuunnittelua kuntien ja läänien rajojen yli Mikäli kunnat eivät noudata ohjeistusta antaa se mahdollisuuden estää kuntien suunnitelmien toteuttamisen Päätöksen niiden toimenpiteiden suorittamisesta jotka sisältyvät toimenpideohjelmaan tekee vastuullinen viranomainen asianmukaisen lain maukaisesti Hyväksytty piirin suunnitelma on osa sitä perustaa, jonka mukaan sektoriviranomainen tekee asioiden esittelyn Sektoriviranomaisen asioiden esittelyssä tehdään pidemmälle meneviä selvityksiä sekä konkreettisia arviointeja niistä eduista ja haitoista joita päätös tulisi aiheuttamaan ennenkuin lopullinen päätöstoimenpiteen toteuttamisesta suoritetaan Tässä otetaan huomioon myös muut tekijät kuin ne joita suunnitelmassa on painotettu Sen vuoksi sektoriviranomaisella on valta tehdä päätöksiä jotka eivät ole yhteneväisiä suunnitelman kanssa Mikäli suunnitelman seurantatyössä on tarpeen poiketa hyväksytyn suunnitelman edellytyksistä, tulee viranomaisen huolehtia siitä, että vesiviranomaiselle on asiasta tiedotettusyy, miksi suunnitelmasta poiketaan tulee kuvata raportoinnin yhteydessä ennen vuotta 2012 sekä seuraavassa suunnitelman seurannassa Painotetaan erityisesti, että toimenpiteiden tulee olla operatiivisa ja eteneminen tulee raportoida EU:lle ennen vuoden 2012 loppua Sen vuoksi vesiviranomaisilla on erityinen vastuu siitä, että suunnitelmaa seurataan ja että keskeinen viranomainen on informoitu Ympäristöministeriö Esittää : 11
Hoitosuunnitelma Finnmarkin vesipiirille suunnitelmakaudelle 2010-2012, jonka lääninkäräjät on hyväksynyt 22 lokakuuta 2009, hyväksytään vesiasetuksen 29-3 mukaisena niine huomautuksineen ja edellytyksineen jotka on esitetty edellä 12
Kaikki hallintasuunnitelmaakoskevat koskevat yhteydenotot vidaan osoittaa : Vesipiirin hoitoviranomainen Finnmarkissa : Fylkesmannen i Finnmark Statens hus 9815 Vadsø Tlf 78 95 0300 Hoitosuunnitelman ovat työstäneet Vesipiirihoitoaviranomainen Finnmarkissa yhteistyössä Vesihoitolautakunnan kanssa, joka muodostui seuraavista toimijoista: Fylkesmannen i Finnmark Finnmark fylkeskommune NVE Region nord Fiskedirektoratet Region Øst- Finnmark Statens Vegvesen Region nord Kystverket i Finnmark Mattilsynet i Finnmark Miljøvernavdeling Finnmark Landbruksavdelingen Finnmark Kommunens Sentralforbund Hoitosuunnitelma koskee Vesialueita Finnmarkissa niiltä osin kuin hoitoalueet koskevat rajavesistöjä jotka johtavat Suomesta tai Venäjältä Hoitoalue tähtää erityisesti vesialueisiin Tana Neiden ( sisältäen Munkelvin ) Pasvik ( sisältäen Grense Jakobselvin ) Lähetetty Finnmarkin lääninkäräjien päätettäväksi alueellisesksi suunnitelmaksi lokakuussa 2009 Lisätietoja: suunnitelmaohjelma erityiset haasteet näillä kolmella vesialueella, toimenpidesuunnitelma ja muuta tietoa vesienhoidosta löytyy sivuilta wwwvannportalenno/finnmark Lisätietoa EU:n vesipuitediektiivistä ja asetuksesta vesien hoidosta kansallisella ja piirillisellä tasolla, katso keskeinen nettisivu : wwwvannportalenno Referoidaan : Vannregionmyndiheten i Finnmark, 2009 Vesihoitosuunnitelma Tana, Neiden og Pasvik ajalle 2010-2015 Etusivun kuva Jacqueline Randles Päiväys : 2192009 13
Esipuhe Tämä hoitosuunnitelma Finnnmarkin vesipiirille ( 2009-2015) käsittää kolmeakansainvälistä vesialuetta Tana, Neiden ( sisältäen Munkelvan) ja Pasvik ( sisältäen Grense Jakobselvin ) ja niiden laskeuma-alueita Fylkesmannen i Finnmark on vastuullinen viranomainen vuosina 2008-2009 ja sillä on ollut vastuu hoitosuunnitelman toteuttamisesta Finnmarkissa suurimmalla osalla vesiympäristöstä on hyvä ekologinen tila Hoitosuunnitelman tavoite on varmistaa vesien suojelu sekä vesimuodostumien kauaskantoinen käyttö Asiakirja on koottu ja työstetty yleisnäkemys kolmesta vesialueesta ja se luettelee ne haasteet joiden parissa on työskenneltävä hyvän vesen laadun varmistamiseksi Suunnitelma tullaan arvioimaan kuuden vuoden kuluttua Hoitosuunitelma on työstetty suhteessa kuultavanaolosta saatuihin lausuntoihin ja se lähetetään Finnmarkin läänin kuntayhtymälle hyväksyttäväksi osana lääninosasuunnitelmaahoitosuunnitelma tulee edelleen hyväksyä Hallituksessa vuoden 2009 loppuun mennessä ja sen tulee olla voimassa vuodesta 2010 Loput Finnmarkin läänin vesialueista tulevat mukaan seuraavaan hoitosuunnitelmaan toisella suunnitelmakaudella joka alkaa 2016 Terveisin Gunnar Kjønnøy Fylkesmannen i Finnmark ja Vesienhoitoviranomaisen johtaja Finnmarkissa 14
Sisällys Esipuhe 14 1Yhteenveto 17 2johdanto 18 3 Vesipiiri ja vesipiiriviranomainen19 31Finnmarkin vesipiiri20 32Finnmarkin vesipiiriviranomainen20 321 Tenon vesialue21 322 Näätämön vesialue23 323Paatsjoen vesialue26 33 Hallinnolliset järjestelyt28 34 Taloudellinen analyysi vedenkäytöstä Finnmarkissa30 4 Vesimuodostumien luonnehdinta ja luokittelu30 41Finnmarkin vesialue31 42Tenon vesialue33 43 Paatsjoen vesialue35 5 Oleelliset rasitteet Finnmarkin vesipiirissä ( reno, Näätämö, Paatsjoki)37 51 Pistemäiset saastumislähteet37 511 Jätevesien käsittely 37 512Teollisuus38 513 Lakkautetut kunnalliset kaatopaikat39 514Kaivostoiminta 39 515 Kalanviljely ja ravintosuolojen päästö rannikkoveteen40 52Diffuusi saastuminen40 521 Maatalous40 522 Taajama-asutus41 523 Öljyn uudelleenlastaus42 15
53 Fyysiset toimenpiteet42 531 Vesivoimarakentaminen42 532 Eroosiosuojelu, tulvasuojelu ja stabilointi44 533 Vaellusesteet45 54 Biologiset rasitteet46 541 Vieraat lajit46 542Oleelliset biologiset rasitteet joita vesiasetuksen määräykset Eivät koske47 55rajanylittävät ilmansaasteet47 6 Suojeltujen alueiden identifiointi52 7 Valvontaverkosto Finnmarkissa56 8 Ensimmäisen suunnittelukauden ympäristötavoitteet59 81Poikkeukset ympäristötavoitteista60 9Ympäristönmuutokset63 91 ilmastonmuutokset63 92Väestödynamiikka64 10 Yhteenveto toimenpideohjelmasta:teno, Näätämö ja Paatsjoki64 11 kansainväliset sopimukset jotka ovat relevantteja Finnmarkin vesipiirille68 12 Vastuulliset viranomaiset Finnmarkin vesipiirissä 2008-200971 13 Keskeisiä sanoja ja sanontoja75 14 Yleiskatsaus saapuneista kuulemislausunnoista80 16
1 Yhteenveto Hoitosuunnitelma on työstetty niiden velvoitteiden pohjalta joita Norjalla on EØS-sopimuksen perusteella toimiakseen EU:n uuden vesipuitedirektiivin mukaisesti Direktiivi asettaa tiettyja vaatimuksia vuonojen sekä vesistöjen vesien laatuun ja se on johtanut parempaan vesien hoitoon koko Euroopan alueella 1 Finnmark on muodostettu omaksi vesipiirikseen ja vesihoitoviranomainen Finnmarkissa on valinnut keskeisiksi kohteiksi kolme rajat ylittävää vesistöä Tana ( Teno ), Neiden ( sisältäen Munkelvan ) (Näätämö ) sekä Pasvik ( sisältäen Grense Jakobselvan ( Paatsjoki ) kunkin laskeuma-alueineen ensimmäisellä suunnitelmakaudella Suunnitelma tarkastelee miten parhaiten voidaan hoitaa vesimuodostumia näillä kolmella alueella miten hoitoa voidaan toteuttaa yhteistyössä rajojen yli, poikkihallinnollisesti sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden ja yritysten kanssa Se sisältää yhteenvedon niistä kysysmyksistä joilla on merkitysta kunnille, sektoriviranomaisille, vesihoitoviranomaiselle sekä yksityisille kansalaisille näillä kolmella vesialueella ja se esittää ideoita ja ratkaisuja jotka ottavat huomioon kaikki nämä ryhmät Suunnitelma antaa myös tietoa vesimuodostumien luonnehdinnasta ja luokittelusta ja se antaa kuvan Finnmarkin vesipiiristä näillä kolmella valitulla vesialueella Se vetää yhteen ne haasteet joiden edessä vesipiiri on sen suhteen, mitä tulee vesien parantamiseen ja vesimuodostumien vähenemisen estämiseen Edelleen suunnitelma ottaa esiin ne tärkeimmät kohdat jotka vaikuttavat vesimuodostumiin näissä kolmessa kansainvälisessä vesialueessa Finnmarkissa ja arvioi lisäksi niitä mahdollisisa toimenpiteitä ja ratkaisuja joika voidaan tehdä tavoitteiden saavuttamiseen ensimmäisellä suunnitelmakaudella (2009-2015) Kappale 10 esittää lyhyesti laajan toimenpideohjelman Toimenpiteet on ryhmitelty : 1 Parantavat toimenpiteet 2 Ongelmien kartoitus 3 Ennalta ehkäisevät toimenpiteet Tavoite on, että tämä suunnitelma on apuna ympäristötavoitteidemme saavuttamisessa näissä valitussa vesistöissä : saavuttaa hyvä vesiympäristö vesiasetuksen mukaisesti ennen ensimmäisen sunnitelmakauden päättymistä Tämä hoitosuunnitelma oli kuultavana 10 päivästä helmikuuta 17 päivään elokuuta 2009 Suunnitelmaa uudelleenarvioidaan joka kuudes vuosi Enemmän Norjan vesien hoidosta löytyy direktiivin nettisivulta wwwvannportalenno, kun taas enemmän paikallista tietoa Finnmarkin alueelta on saatavissa sivulta wwwvannportalenno/finnmark Pyydettäessa voidaan hankkia tietoa myös muilla kielillä 1 Juomavesidirektiivi sekä jätevesidirektiivi ovat jo olemassaolevia direktiivejä Norjassa 17
2 Johdanto Asetuksessa Vesien hoidon puitteet ( Vannforskrift = Vesiasetus ) joka päätettiin 151206, sisällytettiin EU:n vesidirektiivi Norjan vesienhoitoon Sen mukaisesti Norjassa ovat voimassa samat vesidirektiivien säännöt kuin EU:ssa Vesiasetus käsittää pintaveden (joen ja järvet ), pohjaveden ja rannikkoveden ( 1 merimaili rantalinjan ulkopuolelle ) Vesien hhoito ei ole mikään uusi toimintamuoto Norjassa Monia vuosia on tehty töitä vesistösuunnittelussa, rannikkovyöhykesuunnittelussa sekä vesistöjen moninaiskäyttösuunnitelmissa Myös erilaisten vesistöjen suojelusuunnitelmien kanssa on tehty töitä, koottu Suunnitelma vesistöille, vesistörakentaminen, suunnitelmia akvakulttuurille, merellisiä suojelusuunnitelmia, saastuneiden satama-alueiden puhdistussuunnitelmia, suunnitelmia vesistöjen moninaisuuden kartoittamisessa ja niin edelleen Samoin monena vuonna on osoitettu voimakasta kiinnostusta puhtaaseen juomaveteen ja sekä niin kunnilla kuin yksityisilläkin on pitkä kokemus suunnittelutyössä varmistaakseen olevia ja tulevia juomavesiesiintymiä sekä pintavedestä että pohjavedestä Tämä sisältää sen, että sekä sekä valtiolliset alueviranomaiset, läänintaso, kunnat että yksityiset ja erilaiset intresseorganisaatiot ovat jo työskennelleet erilaisen EU:n vesidirektiivien osa-alueiden parissa Direktiivien elementit tai tehtävät eivät ole lainkaan uusia Uutta vesiasetuksessa on, että nyt kaikki toiminta, joka on sidottu vesihoitosuunnitelmaan, tehdäännyt enemmän yhteytettynä ja kokonaisvaltaisella tavalla Samoin tulee toiminnan olla tavoitteellista sekä tietoon perustuvaa Se sisältää tilan dokumentointivaatimuksen sekä sen, että toimeniteiden vaikutukset tulevat tärkeiksi tulevaisuudessa Vesiasetuksen toteuttaminen vaatii, etä kaikki vesistöt, pohjavesi, rannikko- ja vuonovedet tulee kartoittaa, luonnehdittaa ja luokitella Luokitteluun perustuen tulee hoitosuunnitelmalla päättää ympäristötavoitteista ja laatuvaatimuksista ja tehdä toimenpidesuunnitelmia ja sekä tarkkailla että suorittaa toimenpiteet Vesiasetuksessa on asetettu ympäristötavoitteet sekä pintavedelle, pohjavedelle sekä voimakkaasti muutetuiile vesimuodostumille( pintavesi joka ihmisen toimenpiteiden vuoksi ovat muuttannet luonnettaan oleellisesti ) Pintavesille tavoite on, että tilan tulee olla vähintäin hyvä niin kemiallisesti kuin ekologisestikin Pohjavedelle vaatimus on, että tilan tulee olla vähintäin hyvä kemiallisesti ja määrällisesti Mahdollinen kandidaatti laadulllisesti voimakkaasti muutetulle vesi muodostumille on että niillä on vähintäin hyvä ekologinen potentiaali sekä hyvä kemiallinen tila Tavoite on, että sellainen tila saavutetaan kaikkien vesimuodostumien osalta vuoden 2021 loppuun mennessä Kun Norja aloitti vesidirektiivityöskentelyn muutamia vuosia sen jälkeen kun EU oli päättänyt asettaa vesidirektiivin koskemaan jonkin verran lievennettynä ensimmäisellä suuunnittelukaudella ( 2007 mukaan lukien 2009 ) Tämä sisältää, että ensimmäinen suunnitelmavaihe koskee vain osia vesipiiristä Silloin päätettiin, että vesidirektiiviä tulee noudattaa yhdellä vesialueella kussakin vesipiirissä Finnmarkin alueella ovat vesialueet Teno, Näätämö ja Paatsjoki valittu ensimmäiselle suunnitelmakaudelle 18
Vesidirektiivi edellyttää myös, että kaikki, jotka ovat kiinnostuneita työstä voivat, ja heillä tulee olla mahdollisuus, vaikuttaa tiedotuksen ja keskustelun kautta siihen, mitkä ovat ympäristötavoitteet, toimenpideohjelma ja valvonta Tämä asiakirja on ensimmäinen ehdotus hoitosuunnitelmaksi siihen sisältyvine toimenpideohjelmineen ja se on työstetty Finnmarkin Vesipiirissä 3 Vesialue ja vesialueviranomainen Viranomaisten tulee varmistaa kokonaisvaltainen hoito, joka koskee kaikkia vesiä rantalinjan sisäpuolella Norjassa sekä yhden merimailin päässä siitä avomerelle päin Se käsittää purot, lammet, järvet, joet, vesistöt sekä rannikkovedet Tällainen hoitosuunnitelma varmistaa, että kaikki vesimuodostumat nähdään toisiinsa liittyen eikä niitä tarkkailla erillisinä järjestelminä Tätä taustaa vasten on Norja jaettu yhdeksään vesipiiriin Finnmarkin lääni siihen rajoittuvine merialueineen on oma vesipiiri Ensimmäisellä suunnitelmakaudella on Finnmarkin Maaherra vesialueviranomainen (VRM) Vesialueviranomaisvaltuutus siirretään läänin kuntayhtymälle vuonna 2010 siinä yhteydessä kun halinntauudistus toimeenpannaan ( Otprpnr 10, (2008-2009) vesialue käsittää koko laskeumaalueen siihen kuuluvine rannikkolaueineen Vesialue voidaan kokonaan tai osittain jakaa pienempiin vesialueisiin Kuvio 1 Finnmarkin vesipiirin kartta 19
31Finnmarkin vesipiiri Finnmarkin vesipiirin koko pinta-ala on 64 385 km2, joka käsittää maa-alueen Finnmarkin läänissä ( 48 280 km2 ) lisättynä yhdellä merimaililla rantaviivan ulkopuolelle Maisemaa Finnmarkissa hallitsevat sisäjärvet ja joet Kaikkiaan on rekisteröity 1677 erilaisia jokia, vesiä, rannikkoaluetta sekä pohjavesiesiintymää Finnmarkissa,kansallinen tietokanta http://vann-nettnveno/innsyn Monet suurimmista joista ja järvistä ovat yhteisiä joko Suomen tai Venäjän, tai molmpien kanssa Tämä asettaa erityisiä haasteita tämän vesialueen vesimuodostumien hoitoon Suomi ja Norja ovat sitoutuneita EU:n vesipuitedirektiiviin jäsenyytensä joko EU:ssa tai EØS:ssa vuoksi Venäjällä sen sijaan ei ole mitään velvollisuuksia joita tämä direktiivi edellyttää Finnmarkissa edustavat pohjavesiesiintymät vain pientä osaa vesimuodostumista, sillä kartoituksessa vuonna 2007 rekisteröitiin vain vähän yli sata muodostumaa Lähes kaikkien näiden muodostumien voidaan katsoa täyttävän vesiasetuksen ympäristövaatimukset, mutta valvonta tulee olemaan tarpeellista tämän varmistamiseksi Seuraavalla suunnitelmakaudella tullaan panostamaan pohjavesimuodostumiin (2016-2021) Päivitettyä tietoa kartoista näistä vesimuodostumista löytyy http://vann-nettnveno/innsyn 32Vesialueet : Teno, Näätämö ja Paatsjoki Finnmarkin vesipiiriviranomainen on päättänyt keskittää huomion ensimmäisellä suunnittelukaudella kolmeen rajanylittävääv vesistöalueeseen : Teno, Näätämö( Munkelv mukaanlukien) ja Paatsjoki (Grense Jakobselv mukaanlukien ) kukin laskeuma-alueineen Valinta perustuu siihen, että vesiasetuksessa edellytettiin, että ensimmäisellä suunnittelukaudella 2006-2015 keskitytään rajat ylittävien vesistöjen työstämiseen Näitä kolmea vesistöaluetta hoidetaan yhdessä vähintäin kahden muun maan kanssa, koskien Paatsjokea, kolmen Ne aikarajat jotka EU-maalla Suomella ovat omassa työssään vastaavaan työhön ovat myös olleet mukana vaikuttavana tekijänä Nämä kolme vesialuetta ovat tärkeitä asutusalueita Itä-Finnmarkissa ja ovat erityuisen tärkeitä sille väestölle joka asuu siellä Joet ja niiden ympäristö ovat- eivät vain vapaa-ajanviettomahdollisuuus kuten kalastus, vaeltaminen ja metsästys- vaan myös elinkeinon perusta monelle maanviljelyn, metsätalouden ja kalastuksen kautta Joilla on ollut tärkeä osa saamelaiselle kulttuuri-identiteetille tuhansien vuosien ajan Sen vuoksi on ollut tärkeää arvioida mitä nämä merkitsevät, ei vain vesiasetuksen mukaan, vaan myös miten ympäristötila näissä vesimuodostumissa vaikuttaa niihin jotka elävät täällä 20
Kuva 2 : Tenon, Näätämön ja Paatsjoen vesialueiden jakautuma 321Tenon vesialue Tenon vesistö ( Deatnu ) kulkee koko Finnmarkin itäisen ylängön läpi Joki muodostaa rajan Suomen kanssa yli 283 kilometrin matkalla Ánárjohkan lähteiltä alas Polmankiin Laskeuma-alue on 16389km2, josta 5075km2 Suomessa Joen kaksi pääuomaa, Kárásjohka ja Ánárjohka kohtaavat 14km Karasjoen taajaman alapuolellakárásjohka ja sen pohjoinen haara Iesjohka jakavat alueet lännessä, josta läydämme Iesjärven, Finnmarkin suurimman järven 21
Kuva 3 : Tenon vesialue Øvre Ánárjohka kansallispuisto sisältää ylemmät osat sekä Kárásjohkan että Ánárjohkan laskeumaalueesta Kansallispuisto on yhteydessä Lemmejoen kansallispuistoon Suomen puolella Joen juoksulla Kárásjohkan ja Ánárjohkan yhtymisen jälkeen mereen laskeutumiseen Tenon vuonossa laskee joki 125 metriä Joissakin paikoissa on joki jopa 2 km leveä Laskussa vuonoon on delta-alue ja sen ulkopuolella laaja deltatasanne johon kohdistuu vuorovesivaikutus ja aaltoilevia hiekkavalleja Joen laskukohta on estuaarinen i Joen laskukohdasta on Tenovuonon pituus 66 km pohjoiseen ja siellä se yhtyy Barentsinmereen 22
Kalliopohja pohjoisessa koostuu hiekkakivestä sen sijaan etelässä on gneissi vallitsevin kivilaji Ylängön eteläosa on moreenimassojen peitossa Suurin osa on lasimaista ja pohja on suurta irtomassaa Suuret laatikkomaiset terassit ja vanhat deltat todistavat, että Tenon laakso oli pääuoma ylängön itäisille alueille jääkauden sulamisen aikoihin Joki on myöhemmin syövyttänyt nämä kulkutiet ja muodostanut suuria terassialueita eri korkeuksiin Jokitörmät ovat tulvien ja jokavuotisen voimakkaan jäänlähdön vuoksi eroosion vaurioittamat ja maa-aineksen siirtyminen saattaa silloin olla huomattavaa Tenojoelle luonteenomaista on se, että rauhalliset syvät hiekkasuvannot vaihtelevat koskiosuuksien kanssa Kárásjohka, Polmankijoki ja sivujoki Masjoki Tanabrun alapuolella ovat muodostaneet hienoja syöpymiskaaria Usiemmat jokimutkat Kárásjohkassa on rakennettu räjäyteyllä kivimateriaalilla suojelemaan maatalousmaata eroosiolta Sama koskee Tenojokea Polmagista jokisuuhun joilla vahvat eroosiosuojat suojaavat asutusta, maatalousalueita ja teitä eroosiolta hiekkadyyniosuuksilla vesistön alueella Kasvullisuus laskeuma-alueella voidaan jakaa metsättömään tunturiin ja ylänköön jolla kasvaa harvaa tunturikoivumetsää, koivumetsää ja mäntymetsää Mäntymetsä yläosilla on yhteydessä suuriin metsiin Suomen puoleisessa Lapissa Metsä muodostaa noiun 60% ja suo noin 12% laskeumaalueesta Itäiset kasvijalit kuten siperianangervo ja lapinvuokko esiintyvät täällä Useilla alueilla joen varrella kasvaa harvinaista tanatimjamia ( ajuruoho) Tenojoki on ehkä maan parhaiten tunnettu lohijoki ja määrällisesti Euroopan suurin Lohta nouseva osuus on pääuomassa on noin 210 km, Ánárjohkassa 112 km, Kárásjohkassa runsaat 120 km ja Iesjohkassa noin 80 km Lisäksi lohi nousee moniin sivuvesistöihin Eteläosan joissa ja järvissä on harria, ahventa, haukea ja siikaa, kun taas taimen ja rautu ovat tavallisimpia pohjoisessa Kokonaisuudessaan vesistössä on 14 kalalajia Joki on helppokulkuinen ja se on aina ollut tärkeä kulkureitti Nykyään on sekä Suomen että Norjan puolella tie Kivitieteellisesti, kasvitieteellisesti ja eläintieteellisesti on joki hyvin kiinnostava Tenojoki on maan suurin säännöstelemätön joki ja useimmat sivuvesistöt ovat lähes koskemattomia teknisten toimenpiteiden suhteen Tenonlaakso on vanhaa saamelaista asuinmaata johon liittyy paljon kulttuurimuistomerkkejä jotka ovat sidoksissa niin lohestukseen, poronhoitoon, maanviljelyyn kuin luontaiselinkeinoihinkin Vesistö on suojeltu Vesistönsuojelusuunnitelmalla 2 322 Näätämön vesialue Näätämön vesialue käsittää kaksi suurempaa jokea, Näätämön vesistön ja Munkelvan ja niiden laskeuma-alueet Aluekuvaus Näätämön vesistöstä Näätämön vesistön alkulähteet ovat Iijärvessä Suomessa ja joki kulkee mereen Neidenfjordiin Sør- Varangerin kunnassa Laskeuma-alue on 2960 km2 kokonaisuudessaan, josta 2407 km2 on Suomessa ja 553 km2 on Norjassa Näätämönjoesta 52 km on suomen puolella ja 27 km norjan puolella Suurimmat ja tärkeimmät sivujoet Norjassa ovat Gallutjohka ( Gallokelv) ja Nuortajohka Näätämönjoki laskee mereen deltamuodostelmassa joka on esuaaridelta jossa on suuria 2 Suojeltu vesivoimarakentamiselta ja säännöstelyltä 23
heikkadyynejä jotka matalan veden aikana on kuivia Joen lasku-uomat ovat perinteisen vuihkanmuotoisia joilla on suuri merenalainen delta-alusta ii Tunturimaapohja Näätämön vesistön alueella on köyhäravinteista ja hapanta Kasviston suhteen kuuluu Näätämöjoen vesistö pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, joskin korkeimmilla alueilla on tunturialueita Alueilla on suuria suoalueita sekä metsävyöhykkeellä että tunturivyöhykkeellä Järvet alueella ovat suurimmaksi osaksi ravinneköyhiä ja kirkkaita tai lievästi humuspitoisia Alueen luonnon kulutuksensietävyys on heikko happamuuden ja helposti rapautuvan tunturimaapohjan, ohuen maaperän ja arktisen ilmaston vuoksi Laskeuma-alueella säännösteltiin norjanpuolisia järviä Garsjøen ( Gardajavri ) ja Kjerringvann ( Gærretjavri ) vuonna 1953 Näätämön vesistö Norjan puolella on suojeltu vesivoimarakentamiselta vesistöjensuojelusuunnitelmassa 24