Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa.

Samankaltaiset tiedostot
Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa.

Sienten viljely osana luomumetsätaloutta

UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ

RahaRääseikkö Pakurikäävän. tuottaminen. Henri Vanhanen

Pakuri metsän musta kulta - Arvokääpien kasvatus

Metsien luonnontuotteita kuvaaville malleille on tarve

Teema: Mom Ruokaketjun kehittäminen sekä Pro Pakurin toiminta ja hankkeet vuonna 2018

Metsien uudet tuotteet uusia ratkaisuja tulonlähteisiin

Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Proteiinia puusta Mitä ihmettä?

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Kehittyvää liiketoimintaa luomuluonnontuotteista tarpeita, mahdollisuuksia ja jatkoaskelia

Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Arktinen agroforestry

Toimiva raaka-aineketju luonnontuotealan kehityksen perustana

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Hirvenlihan arvo. Riistapäivät 2015, Oulu Markus Kankainen ja Kaija Saarni

Luonnontuotealan toimialaraportti Helsinki

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Miten kasvattaa metsätalouden tuottoja eheyttämällä metsäluontoa?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ilkka Ruuska ja Joni Turunen PAKURIKÄÄVÄN HYÖDYNTÄMINEN KOIVIKOIDEN ENSIHARVENNUKSISSA

Metsien käytön monet mahdollisuudet

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Lataa Pakurikääpä - Jaakko Halmetoja. Lataa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Luonnontuotteista ruokamatkailuun vetovoimaa ja nimisuojatuotteita? Mirja Pummila, elintarvike- ja yritysasiantuntija

Metsien uudet tuotteet uusia ratkaisuja tulonlähteisiin

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Pakurikäävän anatomia

Tuloja ja terveyttä erikoisluonnontuotteista

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA)

Metsänomistajat osaksi luonnontuotealan tuottajaverkostoa

Paikkatiedosta luonnonraaka-ainekartoiksi

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala kasvaa ja monipuolistuu

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS

LUOMUSERTIFIOINNILLA LISÄARVOA Eija Vuorela Youngfour Oy

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Sienten viljely osana luomumetsätaloutta

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Luonnontuotealan kehittämistyö ja -tarpeet

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva

Puusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Tavoitteellista vuorovaikutusta

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari Henna Hintsala

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kansallispuistojen luokitus

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

Kantokäsittelyn kannattavuus

Siitepölyseurannan perinteiset ja uudet menetelmät

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

kasvukirja Yrittäjänaisen

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

Transkriptio:

Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa. Luonnontuotealan tutkimusseminaari 11.11.2015 Esa Laine, MMM

Pakurikääpä (Inonotus obliquus) Pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava lehtipuiden lahottajasieni. Iskeytyy itiöiden välityksellä isäntäpuun haavaumakohtiin, rihmasto kasvaa puuainekseen. Sienen ja puun kamppailusta puun pinnalle syntyy reaktiokasvain, pakuri. Puun kuoltua kasvattaa itiöemän, josta itiöt leviävät tuulen mukana. Pakuri monivuotinen, itiöemä muodostuu vain kerran.

Pakurikääpä muodostaa pakuriksi kutsuttuja kasvaimia Pakurikäävän itiöt iskeytyvät vioittuneeseen koivuun Kanelinruskea/harmaa itiöemä muodostuu vasta puun kuoltua 11.11.2 015 3

Kaupallinen potentiaali Pakurin keruu Suomessa vielä pienimuotoista toimintaa, maailmalla suositumpaa. Merkittävin markkina-alue Kaukoitä. Pakurin myyntihinta Suomessa n. 30-100 /kg, tuotteistetun pakurin hinnat vaihtelevat 50-X /kg. Koivukuidun pystykauppahinta n. 15 /m³. Koivu voi tuottaa useita kiloja pakuria/runko, rungon arvo huomattava. Pakuri kasvaa myös huonolaatuisessa koivikossa. Pakurin arvoketju on vasta kehittymässä, mutta potentiaali on jo nyt huomattava.

Vanhaa & uutta pakurin tuotteistamista Paasivaara Oy:n pakurikorvikkeet olivat laajalti käytössä sotavuosina. Nykyisin valikoima hieman kasvanut.. 5 11.11.2015

Raharääseikkö Pakurinviljelyhanke 2012-2014 Laine Esa, Mahilanen Saila, Peltola Rainer, Ahtikoski Anssi, Vanhanen Henri & Pappinen Ari Pakurinviljelyn kehittäminen suunnitelmallista ja laajamittaista tuotantoa varten. Laadunvalvontamenetelmien ja tuoteturvallisuuden kehittäminen. Yhteistyö sidosryhmien kanssa myynti- ja markkinointiverkoston rakentamiseksi ja matalan teknologian jalostuksen kehittäminen. Metsätaloudelliselta arvoltaan vähäisten kitu- ja joutomaiden hyödyntämisen edistämistä luonnontuotteiden tuotantoalueina. Hankkeen rahoittajat & yhteistyötahot

Tutkimuksesta viljelyyn AAATGGCCCGGCTGCAGCTACGCCTCACGTAGTG CTACCCAGAAACCCTTTGTGAATTATACCAAACC GTTGCCTCGGCA TTAGCTGAATCTTTTCAAGGGATTCCCTTTTTCT TCGGAGAAAGGAGCAGGCTGGCCGGTGGCCCTAT AAACTCTTATTG TTAAAATAGTACTCTGAGTAAAACAACTATAAAT GAATCAAAACTTTCAACAACGGATCTCTTGGTTC TGGCATCGATGA AGAACGCAGCGAAATGCGATAAGTAATGTGAATT GCAGAATTCAGTGAATCATCGAATCTTTGAACGC ACATTGCGCCCG Picture Ari Pappinen, Esa Laine ja Saila Mahilainen

Viljelystä tuotteeksi

Raharääseikkö-tilanne Kiinnostus valtavaa, yli 200 hankkeeseen ilmoittautunutta tilaa 32 tilalle perustettu koeviljelmä. 1200 runkoa, 6400 ymppäystä. Ymppäyksien seuranta. 10

Pakurinviljelyn onnistuminen Koealoilla vierailtiin syksyllä 2014. Koealoilla havaitut ymppäyksissä havaitut muutokset dokumentoitiin ja kuvattiin. Havaittiin muutoksia pakurisiirrosteiden ympärillä, ja satunnaisesti valituilta koealoilta otettiin porausnäytteitä ymppireikien vierestä. Porauslastut vietiin yliopistolle ja kasvatettiin puhdasviljelmiksi. Kuvien perusteella tehtiin visuaalinen arviointi, kuvien ja morfologian perusteella tehtiin tilastoanalyysit ja puhdasviljelmillä kasvaneista näytteistä testattiin DNA. 11 11.11.2015

Tulokset Raharääseikkö-hankkeen tuloksista tehty pro gradu-työ: Visuaalisen arvioinnin perusteella havaittiin selviä morfologisia muutoksia rungoissa ymppireikien ympärillä. Puuaines oli tummunut 2-4 cm:n matkalta, ligniiniä vuotaneita runkoja löytyi useita, ja pieniä pakurirakenteita havaittiin. 75,5 % (3,77 ymppiä/runko) ymppäyksistä oli siirrostunut ympäröivään isäntäpuun puuainekseen. Yksisuuntaisella varianssianalyysillä laskettiin siirrostusten onnistumisen suhdetta lämpösummaan, kasvupaikkaan, maalajiin, pakurikantaan, ja ymppäysajankohtaan. Merkittäviä eroja ei havaittu. DNA-testit osoittivat, että puuainekseen siirrostunut pakurikanta oli samaa, mitä puuhun ympättiin. 12 11.11.2015

Tutkimuksesta oppimiseen, tuloksista onnistumiseen 13

14 11.11.2015

15 11.11.2015

Lopuksi Menetelmän kehittäminen onnistui käytetyillä sienikannoilla hyvin, mutta jatkotutkimukselle on edelleen tarvetta. Vaikka sieni siirrostui hyvin puuainekseen, on sadon tuotossa huomioitava myös puun puolustusvaste ja vallitsevat olosuhteet. Pakurisadon määrä selviää vasta korjuuvaiheessa, siihen asti tuottavuutta vaikea arvioida tarkasti. Pakuria päästään keräämään oletettavasti 3-5 vuoden kuluttua. Suunnitelmallinen ja laajamittainen tuotanto edellyttää tutkimusta, innovointia, yrittäjyyttä, yhteistyötä sekä luovaa hulluutta. 16 11.11.2015

Kiitos!