Tuloja ja terveyttä erikoisluonnontuotteista
|
|
- Raili Mäkinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuloja ja terveyttä erikoisluonnontuotteista Koonti opiskelijoiden oppimistehtävistä Aki Ranta 2018 Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle
2
3 Tuloja ja terveyttä erikoisluonnontuotteista Sisällys Johdanto... 4 Pihka... 5 Männynkuori... 7 Pettu... 9 Pakuri Mahla Myynti ja verotus Lähteet Kannen kuva Juho Haveri-Heikkilä
4
5 Johdanto Keväällä 2018 ryhmä luonnontuotealasta kiinnostuneita maa- ja metsätalousalojen opiskelijoita osallistui Lapin metsämuseolla pidetyn Metsän Aarteet tapahtuman ennakkojärjestelyihin ja pitivät omia rastejaan itse tapahtumassa. Rasteilla esiteltiin erikoisluonnontuotteita ja niiden keruutoimintaa. Tapahtuma oli osa Lapin ammattikorkeakoulun Erikoisluonnontuotteet ja innovaatiot kurssia. Kurssin aikana opiskelijat kartuttivat osaamistaan erikoisluonnontuotteiden hyödyntämisessä ja tuotteistamisessa. Tapahtumaa varten opiskelijat valitsivat pareittain itseään erityisesti kiinnostavan erikoisluonnontuotteen ja kirjoittivat siitä raportin sekä laativat tuotteestaan posterin. Yhdessä ryhmä tutustui sekä valittuihin että moniin muihin luonnontuotteisiin niin teoriassa kuin käytännössäkin. Erikoisluonnontuoteraportin pihkasta ovat kirjoittaneet Johanna Heikkinen ja Sara Veikkolainen, männynkuoresta ja petusta Sini Metsälä ja Mari-Anne Penttinen, pakurista Aki Ranta ja Jenni Tyni ja mahlasta Mari Auno ja Tuija Hautanen. Puista saatavia erikoisluonnontuotteita voidaan hyödyntää teollisesti muun muassa lääke-, elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Teollisuuden raaka-aineeksi erikoisluonnontuotteita keräämällä metsänomistaja voi parantaa metsikkönsä taloudellista tuottoa. Perinteisesti erikoisluonnontuotteita on käytetty kotitarvekäytössä vaihtelevasti ruoan korvikkeena sekä kansanlääkinnällisinä yleislääkkeinä ja -voiteina. Uutejuomat ovat edelleen yleisesti käytettyjä terveysjuomia. Raportissa käsiteltävien erikoisluonnontuotteiden kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Erikoisluonnontuotteiden pienimuotoinen keruu on mahdollista metsänomistajan luvalla. Esimerkiksi Metsähallitus myy luonnontuotelupia, jotka mahdollistavat pihkan, pakurin ja mahlan keruun. Metsähallituksen luvan saa mobiililupana, mutta muutoin lupa kannattaa aina pyytää kirjallisena, jolloin se on todennettavissa myöhemmin.
6 Pihka Havupuiden vauriokohdista valuva pihka suojaa puita taudinaiheuttajilta, kuten bakteereilta, tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. Havupuiden erittämä pihka koostuu haihtuvista ja haihtumattomista terpenoideista sekä fenolisista yhdisteistä sisältäen satoja eri ainesosia. Tuoreena koostumukseltaan juokseva pihka jähmettyy vanhetessaan tärpätin haihtuessa. Pihkaa erittäviä solukoita on puun kaikissa osissa, kuitenkin pääasiassa rungon vauriokohdista kerättävää runkopihkaa käytetään hyödyksi. Se on koostumukseltaan lääkekäyttöön sopivaa sekä suhteellisen helposti kerättävissä. Lääkinnällisessä käytössä pihkan teho perustuu kykyyn hillitä bakteerien kasvua ja rauhoittaa tulehdusta. Lisäksi potilastutkimuksiin perustuen kuusenpihkan sisältämät kasvipohjaiset hormonit edistävät solujen uusiutumista ja nopeuttavat haavojen paranemista. Perinteisesti pihkaa on käytetty pureskeltavana suuhygienian hoitoon ja muiden aineiden kanssa sekoitettuna voiteena ihon ja haavojen hoitoon. Lääkinnällisen käytön lisäksi pihkaa sisältäviä voiteita on käytetty koneissa, työkaluissa ja metsästys- ja kalastustarvikkeissa voitelu-, luistonesto- ja suojeluaineena. Nykypäivänä erilaisia pihkatuotteita löytyy kattavasti apteekeista ja luontaistuotekaupoista sekä joistain päivittäistavarakaupoista. Pihkatuotteita on sekä öljyinä että voiteina. Tutkittuja ja lääketieteelliset laatustandardit täyttäviä pihkavoiteita käytetään myös sairaaloissa haavojen hoitoon. Lisäksi pihkaa käytetään teollisuudessa muun muassa kosmetiikassa ja liimoissa. Pihkan perinteinen keruu tapahtuu keväällä. Pihka kerätään puita vahingoittamatta puuhun luonnollisesti muodostuneista haavoista, jotka ovat syntyneet esimerkiksi salamaniskun, eläinten tai myrskyn aiheuttamana. Tällaista perinteisin menetelmin kerättyä pihkaa kutsutaan passiiviseksi pihkaksi ja sen keruu vaatii laajoja keruualueita sekä hyvää paikallistuntemusta. Otollisia paikkoja passiivisen pihkan keruuseen ovat soiden ja aukkojen reunamat, joissa lumen paino aiheuttaa oksarepeämiä ja muita vaurioita. Repeytynyt oksa voi jättää runkoon pitkiä halkeamia, joihin pihka muodostuu. Metsäkoneiden vaurioittamia runkoja voi löytää harvennushakkuualueilta. Passiivinen pihka irrotetaan puun vauriokohdilta esimerkiksi puukolla. Puiden pihkan tuottoa voidaan edistää tekemällä puuhun pihkaviiltoja, joista muodostuu juoksutuskuvio. Juoksutuskuvion päästä kerätään talteen juoksevassa muodossa oleva pihka. Tällaisin menetelmin kerättyä juoksevaa pihkaa kutsutaan aktiiviseksi pihkaksi. Juoksutuskuvion teko aloitetaan ohentamalla puunkuorta esimerkiksi vesurilla tai kuorimaraudalla. Tämän jälkeen puuhun tehdään noin 30 senttimetrin mittainen pystyviilto. Tähän pystyviiltoon ohjataan vinoviillot noin 45 asteen kulmassa, jolloin
7 juoksutuskuviosta muodostuu kalanruotokuvio. Lopuksi pystyviillon alaosaan tehdään palkeenkieli, josta pihka valuu putkea pitkin keruuastiaan tai pussiin. Työvaiheet on syytä tehdä tarkoin, jotta vältyttäisiin pihkan ohivalumiselta ja sadeveden sekoittumiselta pihkaan. Aktiivisen pihkan keruuseen sopivia puita ovat päätehakkuukypsät elinvoimaiset puut ja luontaisen uudistamisen hakkuissa jätetyt siemenpuut. Pihkan valuttaminen voi jopa lisätä siemenpuiden käpyjen tuottoa. Kuitenkin puun käyttötarkoitus pihkan valuttamisen jälkeen kannattaa huomioida. Puuaineksen pihkapitoisuus saattaa alentaa puun arvoa sahatavaran raaka-aineena, mutta kuitupuulla pihkaantuminen ei haittaa. Vähäisin vaikutus puun loppukäyttöön on, kun pihka valutetaan edellisenä kautena päätehakkuusta. Pihkaviillot ovat verrattavissa korjuussa ja kuljetuksessa syntyviin pintavaurioihin ja kuori usein poistetaan sahalla. Paras kasvupaikka männynpihkan keruulle on tuore kangas. Kuivahkolta kankaalta voidaan saada vielä kohtalaisesti männynpihkaa. Kuusenpihkan valuttamiseen sopivat tuoreet- ja lehtomaiset kankaat. Varttuneesta ja uudistusiässä olevasta metsiköstä pihkaa saa valutettua parhaiten. Vuonna 2009 suoritetuissa koealamittauksissa valutukseen sopivilla metsiköillä aktiivisen pihkan keruu myyntiin on ollut taloudellisesti kannattavaa. Kerättyä pihkaa voidaan säilyttää pakastimessa. Roskattomuus nostaa pihkan kilohintaa. Aktiivisella pihkalla ei ole samanlaista lääkelaitoksen hyväksymää asemaa kuin passiivisella kuusenpihkalla, mikä heikentää sen asemaa markkinoilla. Antimikrobinen teho on kuitenkin samanlainen keruutavasta riippumatta. Videoita pihkasta Pihkaviiltojen teko Pihkan valutus
8 Männynkuori Männynkuori on rungon ja oksien uloin ruskea kuoriosa ennen vaaleaa nilakerrosta. Männynkuori sisältää runsaasti flavonoideja, fenolisia yhdisteitä ja huomattavan paljon antioksidanttisia yhdisteitä. Kuoresta valmistetun uutteen vaikutuksia on tutkittu muun muassa Turun ja Helsingin yliopistoissa. CRS-Biotech:n tekemässä vertailevassa tutkimuksessa todettiin, että suomalainen männynkuoren kuivauute on antioksidanttiselta pitoisuudeltaan vastaavaa ranskalaista rannikkomäntyvalmistetta ja kaupallista vihreää teetä vahvempaa. Suomessa männynkuoresta valmistetaan pääasiassa havupuu-uutejuomia. Havupuu-uutejuoma sopii hyvin terveyttä ylläpitäväksi juomaksi muun muassa sen tulehdusta ehkäisevän vaikutuksen vuoksi. Männynkuori kerätään kaadetuista puista, joten se ei vaikuta männyn kasvuun ja metsätalouden puuntuottoon. Sopivia puita kuoren keruuseen ovat ohutkuoriset, vähäoksaiset ja nuorehkot männyt. Kuoret irrotetaan kuorimaraudalla elintarvikemuovin päälle asetetusta pölkystä, jonka jälkeen ne kerätään puhtaan muovin päältä. Kuorinta pitäisi tehdä siten, että kuorimarautaa viedään nilakerroksen ja päällimmäisen kuorikerroksen välistä niin, että nilakerrosta tulee mahdollisimman vähän mukaan. Kuoret tulee kerätä tuoreina ja terveennäköisinä pitkähköinä suikaleina, joissa ei ole vaurioiden tai tuhojen aiheuttamia väri- tai hajumuutoksia. Kuoren joukossa saa olla hieman vaaleaa nilakerrosta. Korkkiintunutta tyvikaarnaa, lunta tai muita vieraita aineita ei kuitenkaan sallita. Keruussa on muutoinkin noudatettava hyvää hygieniaa, koska lopputuotteen on oltava elintarvikekelpoinen. Männynkuoren keruu suoritetaan kevättalvella pääasiassa maalis-huhtikuun aikana. Keruun aikana lämpötilan on oltava lähellä nollaa astetta, sillä kylmässä säässä kuori murenee helposti. Kuorittavien puiden varastointiaika on korkeintaan neljä viikkoa. Kerätyt männynkuoret tulisi kuivattaa kuivurissa mahdollisimman pian keruun jälkeen. Kuoret levitetään ohueohkoksi kerrokseksi kuivatusritilälle ilmavasti ja tasaisesti sekä tarkistetaan, ettei seassa ole vieraita aineita. Ritilöiden paikkoja ei tule vaihtaa kuivauksen aikana ja kuoria kuivataan, kunnes ne ovat kauttaaltaan kuivuneet. Kuivuneet kuoret rapsahtelevat taitettaessa. Lämpötila kuivurissa ei tulisi ylittää 40 astetta celsiusta. Kuivatuksen jälkeen kuoret pakataan esimerkiksi paperisäkkiin muovin sisään, että ne eivät ime kosteutta ilmasta. Videoita männynkuoren keruusta Männynkuoren irrotus Männynkuoren keruuta retro
9 Männynkuoren kuivatus, kuva Sini Metsäl. Alakuvassa männyn kuorintaa, kuva Seija Niemi.
10 Pettu Pettu on yleisnimitys puiden kuorikerroksen alaisille jälsi- ja nilakerroksille. Yleisesti kerättävä pettu on kuitenkin männyn nilakerrosta, jossa puun yhteyttämistuotteet kulkevat. Pettu sisältää runsaasti ravintokuituja, rautaa, mangaania, sinkkiä ja joitain vitamiineja, kuten B1-, B2- ja C-vitamiinia. Petussa on myös terveydelle hyväksi olevia flavonoideja, joilla on havaittu olevan edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Kivennäisaineita, kuten rautaa, mangaania, sinkkiä, kobolttia ja alumiinia on enemmän kuin esimerkiksi kotimaisessa rukiissa tai kevätvehnässä. Kuopion yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan petulla on suotuisa vaikutus kolesterolitasoon. Petun ravintoarvot ovat korkeimmillaan keväällä. Suomessa pettu tunnetaan yleisesti niukkojen aikojen ravintona. Petulla on jatkettu viljajauhoja Suomen lisäksi ainakin muissa pohjoismaissa sekä Pohjois-Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa. Vaikeimpina aikoina pettua käytettiin suhteessa viljoihin liikaa, sillä pettua on voinut olla yli puolet jauhoseoksesta. Liikakäyttö aiheuttaa vatsavaivoja ja voi jopa tuhota suolen, kuten pula-aikoina monelle kävikin. Tällöin pettua on kerätty myös pystypuista, siten että kuorta ja nilaa on säästetty noin kymmenen sentin levyinen kaistale. Keruun jälkeen puu pihkoittuu, mutta vahingoittumaton kaistale pitää puun hengissä. Petun keruuseen sopivimpia ovat samanlaiset puut, joista kerätään männynkuorta. Keruuseen sopivin ajankohta on kuitenkin hiukan myöhemmin keväällä, nila-aikaan touko-kesäkuun vaihteessa. Pettua voidaan kerätä samoista puista, joista männynkuori on jo poistettu. Petun keruussa työskentely on kuitenkin tarkempaa kuin männynkuoren keruussa, koska kuoriosa tulee poistaa mahdollisimman tarkkaan nilakerrosta vahingoittamatta. Kun nilakerros on esillä, viilletään se pysty- ja pituussuunnassa auki, jonka jälkeen pettuliina irrotetaan puunrungon pinnasta paperin leikkaukseen tarkoitetulla lusalla varovasti leikaten. Kun liinat on irrotettu, ne voidaan kuivata ulkoilmassa aurinkoisella säällä. Pettuliinat voi irrottaa myös suoraan rungosta kuoren kanssa ja kuivattaa. Kuivauksen jälkeen kuori vuollaan pois kepin ympärille kiedotusta liinasta puukolla. Video petusta Petun irrotus
11 Pettuliinan irrotuksen opettelua Lapin AMKin pihamaalla, kuva Sini Metsälä. Ennen kuin pettuliinat voidaan jauhaa, ne täytyy esikäsitellä joko paahtamalla tai keittämällä. Esikäsittelyllä poistetaan petusta haitalliset parkkiaineet, hartsit, terpeenit ja ligniini. Paahtaessa pettuliinoja nämä aineet kohoavat liinojen pintaan, josta ne voidaan raaputtaa pois esimerkiksi puukolla. Paahtamisen tulos on hyvä, kun liinat ovat kuivuneet, käpristyvät ja tummuvat punaruskeiksi. Keittäminen on paahtamista hitaampaa, mutta perinteisesti yleisemmin käytetty esikäsittely. Liinojen keittoaika on kahdesta kolmeen tuntia, jonka jälkeen ne kuivataan. Kummassakin vaihtoehdossa osa petun sisältämistä sokereista ja valkuaisaineista tuhoutuu, se on kuitenkin välttämätöntä petun ravintokäyttöä ajatellen. Esikäsittelyn jälkeen pettuliinat jauhetaan. Tuoreesta pettukilosta saadaan noin grammaa
12 valmista pettujauhoa. Pettujauhojen suositeltu suhde taikinassa on sen kuituisuuden vuoksi kymmenen prosenttia, eikä petun määrä myytävässä tuotteessa saa ylittää 25 painoprosenttia. Kuoripäällisen petun irrotusta, kuva Seija Niemi.
13 Pakuri Pakurikääpä on alustamyönteinen lahottajasieni, joka kasvattaa puiden oksan arpiin tai muihin vauriokohtiin sienirihmastoa. Pakurikäävän vaivaama puu alkaa suojautua kääpää vastaan tuottamalla vauriokohtaan suoja-aineita. Pakurikäävän ja puun kilpailun tuloksena vauriokohtaan kasvaa tumma kasvainnainen, eli pakuri. Pakuri on ulkonäöltään hiiltyneen musta, noin nyrkin kokoinen ja pinnaltaan lohkeileva. Pakurin sisäpinta on väriltään kahvinruskea, oranssin vivahteinen ja koostumukseltaan korkkimainen. Suomessa sitä voi tavata lähes koko maassa pääosin hies- ja rauduskoivuista. Isäntäpuuksi käyvät kuitenkin myös pihlaja, harmaaleppä, tervaleppä ja raita. Paloiteltuja pakurikappaleita, kuva Aki Ranta. Pakurissa esiintyy satoja erilaisia yhdisteitä, kuten erilaisia polysakkarideja, fenolisia yhdisteitä, triterpeenejä tai sen alkoholeja, liukoisia ligniinin kaltaisia yhdisteitä, suurikokoisia polymeerejä ja erilaisia mineraaleja kuten magnesium, kromi, rauta ja kalium. Vahvasti antioksidanttista pakuria on perinteisesti pidetty yleisesti terveyttä edistävänä. Luonnonvarakeskuksen tekemässä tutkimuksessa todettiin, että pakuriuutteen nauttiminen alentaa kroonista tulehdustilaa. Krooninen tulehdustila liittyy moniin suomalaisiin kansantauteihin, joten pakuriuutteen voidaan todeta vaikuttavan sairastumisen riskiä alentavana. Suomessa kääpiä on käytetty vuosien saatossa ainakin sytykkeinä, neulatyynyinä, värjäyksessä sekä ravintona ja lääkkeenä. Sotavuosina Suomessa juotiin yleisesti pakurista valmistettua "tikkateetä" tai "pakkulateetä" kahvin korvikkeena. Maailmanlaajuisesti pakurin perinteisestä käytöstä löytyy tietoa runsaimmin Venäjältä. Siperian vuoristokansat ovat käyttäneet pakuria muun muassa teenä, polttaneet
14 piipussa ja hyödyntäneet rohdosta haavojen ulkoiseen hoitoon. Tällä hetkellä pakurin käyttö on yleisimmin jauhetun pakurin uuttamista veteen, niin sanotusti pakuriteen keittäminen ja nauttiminen. Kaupoista saa valmiita teejuomia, joihin on sekoitettu pakuria ja muita mahdollisia teepuruja. Vahvaa pakuriuutetta saa pullossa, josta sitä sekoitetaan pieni määrä haluttuun juomaan. Pakuri voidaan irrottaa puusta esimerkiksi kirveellä lyömällä. Pakurikasvaimen pitäisi irrota puusta kohtuullisella voimalla ja vaivalla. Irrotuksen jälkeen etenkin isommat pakurikasvaimet olisi hyvä paloitella, jolloin kuivaaminen on nopeampi ja varmempi. Pakuri tulisi kuivata alle 14 % kosteuteen, jolloin se ei homehdu ja säilyy hyvänä pitkään kuivassa säilytettynä. Pieniä eriä voi olla vaikea saada kaupaksi, sillä jalostajat haluavat tuotteen laadun ja alkuperän varmistamiseksi käyttää isoja eriä toimittavia myyjiä. Luonnosta kerättyä pakuria voidaan tuoda muutamia kymmeniä kiloja, kun taas puoliammattimaisesti pakuria myyvät saattavat tuoda satoja kiloja kerralla. Pakuri voidaan viljellä koivikkoon poraamalla reikiä puuhun ja laittamalla niihin pakurikäävän itiöillä ympättyjä tappeja, eli niin sanottuja pakuriymppejä. Pakurikääpä aiheuttaa isäntäpuuhun lahovikaa ja lopulta tappaa puun, joten tukkikoivikkoon sitä ei kannata ympätä. Pakuriviljellyt puut tulisi hakata ennen niiden kuolemista, jottei kasvatetut pakuri-itiöt leviä hallitsemattomasti luontoon. Pakurin viljelyyn soveltuvia alueita ovatkin huonotuottoiset ja lähiaikoina harvennettavat koivikot. Metsänomistaja voi saada tukea ja neuvoja pakurin viljelyyn ja keräämiseen ymppien myyjiltä, kuten Pro Pakuri Finland Ry:ltä. Yhdistys pyrkii edistämään suomalaisen pakurintuotannon tuotanto- ja jalostusketjun kehittymistä taloudellisesti kannattavaksi. Luonnonvarakeskuksen tutkija Henri Vanhasen mukaan pakuriymppien itävyysprosentti on ollut alustavissa kokeissa noin 75 % luokkaa, joka voi myöhemmissä tutkimuksissa vielä nousta. Video pakurista Pakurin istutus
15 Pakurin istutus alkamassa Metsän Aarteet-tapahtumassa vuonna 2018, kuva Seija Niemi.
16 Pakuriymppi 3kk ymppäyksen jälkeen, kuva Christian Lankinen.
17 Mahla Mahla on ravintoliuos, joka herättelee koivut keväisin pitkältä talvilevolta. Mahla sisältää puun heräämisen ja kasvuun lähdön kannalta kaikki oleelliset aineet. Mahlan juoksutus ei vaikuta puun kasvuun tai kehitykseen. Kesän aikana koivu on valmistanut auringon energian sekä lehtivihreän avulla vedestä ja hiilidioksidista sokereita. Syksyisin koivu varastoi käyttämättä jääneen vararavinnon seuraavan kevään heräämistä varten juuristoonsa. Talvilevolta herättyään puu alkaa imeä maasta vettä ja ravinteita juurillaan. Keväällä se muuttaa varastoimansa aineet takaisin sokereiksi. Kun sokerit, hedelmähapot, mineraalit ja muuta liuenneet aineet alkavat virrata johtosolukoissa, mahla nousee juurista kohti latvusta osmoottisen paineen ansiosta. Mahla on suurimmaksi osaksi vettä. Kuiva-aineita se sisältää 1-2 %, joista noin 90 % on sokereita, puolet fruktoosia ja puolet glukoosia. Lisäksi on omena-, sitruuna-, meripihka-, fumaari- ja fosforihappoa, C-vitamiinia ja parkkiaineita sekä kivennäisaineista kaliumia, kalsiumia, mangaania, sinkkiä, seleeniä fosforia ja magnesiumia. Mahla on väriltään kirkasta ja maultaan hieman makeaa. Mahla on täysin puhdas ja uusiutuva luonnonvara. Mahlaa saadaan molemmista maassamme kasvavista suurista koivulajeista. Rauduskoivun mahlaa pidetään kuitenkin hieskoivun mahlaa terveellisempänä, koska siihen on liuennut enemmän kiintoaineita. Koivun lisäksi mahlaa saadaan muun muassa tammesta ja vaahterasta. Sen lisäksi, että mahlaa voi käyttää sellaisenaan juomana, se sopii esimerkiksi keittojen valmistukseen, taikinan juureen, mehujen laimentamiseen, teehen, kahviin ja puuroihin nesteenä veden sijasta. Mahla on myös erinomainen urheilujuomana ja sitä suositellaankin käytettäväksi nestevajauksen torjuntaan, aineenvaihdunnan nopeuttamiseen, toimintakyvyn optimointiin sekä yleisen fyysisen suorituskyvyn kohottamiseen. Koivunmahlaa voidaan suositella käytettäväksi rajoituksetta. Mahlan keruuaika sijoittuu huhti-toukokuulle ja se kestää noin yhden kuukauden. Mahla virtaa maan paljastumisesta aina lehtien puhkeamiseen saakka. Hyvä mahlapuu on terve ja tuuhealatvuksinen, rinnankorkeudelta yli 20 cm läpimitaltaan oleva koivu. Kaudessa mahlaa saadaan keskimäärin 75 litraa puuta kohden. Puut ovat kuitenkin yksilöitä ja saanto vaihtelee puiden ja ilmojen mukaan. Todennäköisimmin parhaiten mahlaa antaa hyväkasvuinen ja isolatvuksinen, kostealla paikalla (esimerkiksi puron tai järven läheisyydessä) kasvava koivu. Talteenottoa varten tarvitaan porakone, muoviputkea sekä keruuastia. Tarvittavan poranterän koko riippuu putken koosta ja putken tulisikin asettua tiukasti porattuun reikään. Koivun alaosaan, auringon puolelle porataan yläviistoon reikä, jonka sy-
18 vyys on noin 3-5 cm. Reikä puhdistetaan ja siihen laitetaan muoviletku, joka johdetaan keräysastiaan. Keräysastia tulee suojata auringolta ja hyönteisiltä. Astia tulee tyhjentää pari kertaa vuorokaudessa. Mahla pilaantuu helposti, joten on huolehdittava, että mahla pysyy viileänä ja puhtaana. Keräysastia kannattaakin sijoittaa lumelle puun varjoisalle puolelle. Mahla säilyy jääkaapissa noin vuorokauden. Jos mahlaa ei käytetä heti, se tulee pakastaa. Mahlaa voidaan valuttaa yhdestä puusta jopa kymmenen vuotta, eikä sen ole havaittu vaikuttavan negatiivisesti puun kasvuun tai kehitykseen. Poratut reiät ovat kuitenkin alttiita sienitaudeille. Sienitaudit aiheuttavat puuaineksessa väri- ja lahovikoja ja tämä on hyvä huomioida, jos kyseiset puut ovat menossa sahateollisuuteen. Yhden valutuskauden ei ole huomattu aiheuttavan värivikaa, joten valutus voitaisiin suorittaa juuri ennen hakkuita myös tukkikoivikoissa. Pidempiaikaiseen valutukseen kannattaa valita kuitupuuksi ja energiaksi päätyvät rungot. Parhaiten valutukseen käyvät siis päätehakkuuseen menevät järeät koivikot, joista ei laadun tai korjuuteknisten seikkojen vuoksi saada tukkia. Koivikot, joissa ollaan suorittamassa harvennushakkuita, ovat myös hyviä valutukseen. Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin koulutuskeskus Redun opetusmetsissä kerättiin mahlaa viiden päivän ajan keväällä Kokeessa merkittiin valutukseen valittujen puiden puutunnukset ja vertailtiin puiden mahlasaantoja. Tietoa ei voi pitää yleispätevänä pienen otannan vuoksi. Johtopäätös on kuitenkin täysin samankaltainen yleisten mahlan valutussuositusten kanssa; mahlasaantoihin vaikuttavat puun järeys ja elinvoimainen latvus. Video mahlasta Mahlan valutus
19 Mahlan valutus, kuva Mari Auno.
20 Myynti ja verotus Erikoisluonnontuotteiden myynti Erikoisluonnontuotteiden status ja myyntihinta voivat olla tavallista korkeampia, mikäli tuotteet on kerätty luomusertifioidusta metsästä. Luomukeruualueeksi rekisteröityminen onnistuu helposti ja siihen saa apua 4H yhdistyksistä. Tuotteista maksettavat hinnat vaihtelevat alueittain ja ajoittain kysynnän mukaan, joten on vaikea esittää yleisiä keskihintoja. Seuraavassa kuitenkin muutamien hintatietojen perusteella määriteltyjä arvioita maksettavista kilohinnoista. Erikoisluonnontuote /kilo Jalostettu tuote /kilo Pihka (mänty) 40 Pihkaöljy 600 Pihka (kuusi) 60 Pihkavoide 400 Männynkuori Havupuu-uute juoma 10 Pettu Kuluttajapakattu pettujauho 100 Pakuri 30 Kuluttajapakattu pakurijauhe 150 Mahla 1 Kuluttajapakattu mahla 15 Linkkejä 4H yhdistykset aitoluonto Luonnontuotteiden hyödyntäminen elintarvikkeissa Luonnontuotteita elintarvikkeiden valmistuksessa käytettäessä on otettava huomioon yleiset elintarvikesäännökset, uuselintarvikeasetus (EY) N:o 258/97 sekä ravitsemus- ja terveysväiteasetus (EY) N:o 1924/2006. Vastuu tuotteen turvallisuudesta on valmistajalla. Luonnontuotteiden verotus Erikoisluonnontuotteiden keruusta ja myynnistä saadut tulot ovat verotonta tuloa, mikäli myyjä ei ole kerääjänä työsuhteessa, vaan myy itse keräämiään tuotteita. Luonnontuotetulojen verotuksesta säädetäänkin seuraavasti; Luonnontuotetulojen verovapaudesta säädetään tuloverolain 89 :ssä. Lainkohdan mukaan luonnonvaraisten käpyjen, marjojen ja sienien sekä sellaisten luonnonvaraisten kasvien tai niiden osien, joita kerätään käytettäväksi ihmisravintona, lääkkeenä tai lääkeaineen valmistuksessa, kerääjän näiden tuotteiden luovutuksesta saama tulo ei ole veronalaista tuloa, jollei tuloa ole pidettävä palkkana. Lainkohta on poikkeus laajasta tulokäsitteestä, joten sitä tulkitaan suppeasti.
21 Tuloverolain 89 :ssä mainitut luonnontuotteet ovat pääosin sellaisia, että niiden kerääminen on sallittua niin sanotulla jokamiehen oikeudella eli ilman maanomistajan lupaa tai maanomistajalle maksettavaa korvausta. Tuloverolain 89 :ssä tarkoitettu verovapaus ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan jokamiehenoikeudella kerättäviin luonnontuotteisiin. Esimerkiksi kuusenkerkkää ja pakurikääpää ei saa kerätä jokamiehenoikeudella, mutta niiden keräämisestä saatu tulo voi jäljempänä käsitellyin edellytyksin olla verovapaata luonnontuotetuloa. Myös mahla ja pettu on katsottu oikeus- ja verotuskäytännössä verovapauden piiriin kuuluviksi luonnontuotteiksi (KVL 107/1999). Lue lisää luonnontuotteiden verotuksesta verohallinnon sivuilta: Luonnontuotteiden verotus
22 LÄHTEET Arktiset Aromit ry. Mahla. Viitattu Arktiset Aromit ry Pettu. Viitattu EVIRA Suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttöhistoria. Halmetoja, J Pakurikääpä - Opas lääkinnällisten sienten maailmaan Jokiaho, J Kuusenpihkan keruun menetelmät ja kannattavuus. Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Jääskeläinen, J Luonnontuotteiden ja puuntuotannon yhteensovittaminen metsänhoidossa. Opinnäytetyö Lapin ammattikorkeakoulu. Kuittinen, S., Laine, E., Mahilainen, S., Pappinen, A. & Vanhanen, H Pakurinviljelyn mahdollisuudet Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 22/2017. Luonnonvarakeskus. Lankinen, C Haastattelu Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä Konstit on monet. Viitattu Maaranen, S., Maaranen, A Koivunmahla malja luonnolle ja terveydelle. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä. Marnila, P., Mattila, P., Nuutila, J., Peltola, R. & Vanhanen, H Suomalaisen pakurin (Inonotus obliquus) tulehdusta estävä vaikutus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 22/2017. Luonnonvarakeskus. Martikainen, V Sieniviljely osaksi metsänhoitoa. Luonnon varassa 3/2016. Metsälä, H Pihka. Jyväskylä: Sarmala Oy/Rakennusalan Kustantajat RAK. Miina, J. Store, R. Vanhanen, H. LUMO-INKA Loppuraportti. Luonnontuotepotentiaali ja tuotannon kannattavuus Niemi, S Lapin luonnon antimista, opas luonnonkasvien ja erikoisluonnontuotteiden kestävään talteenottoon. Pahkala, H Kasvupaikan ja puun ominaisuuksien vaikutus männyn ja kuusen pihkakertymiin Keski-Lapissa sekä pihkan keruun kannattavuus. Opinnäytetyö Rovaniemen ammattikorkeakoulu
23 Piippo, S Suomen luonnon lääkekasvit. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Piispanen, H Paljon puhetta pakurista. Luento Lapin ammattikorkeakoulu. Ravintorengas Oy Havupuu-uutejuoma on Turun yliopiston tutkima. Viitattu Salo, K Kaskikoivun mahla virtaa (teoksesta: Kolin perintö- Kaskisavusta kansallismaisemaan). Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Seppänen, K., Koivusta on moneksi. Luonnosta Sinulle 1/2012. Viitattu Simonen, O Yksityisen metsätilan luonnontuotteiden tuotto-mahdollisuudet. Opinnäytetyö Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Simula, J. 2017a. Pakuri kasvattaa tilipussia jo viidessä vuodessa Nyt kannattaa lähteä mukaan". Maaseudun tulevaisuus. Simula, J. 2017b. Pakurin markkinat kummastuttavat lukijoita: "Ostajia ei ole". Maaseudun tulevaisuus. Sipponen, A Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds laboratory and clinical studies. Väitöskirja Ortopedian ja traumatologian yksikkö, HYKS, Helsinki. Tallberg, S Koivunmahlaa ja kaviaaria. Kariston kirjapaino Oy. Hämeenlinna. Venäjän federaation urheilu-, matkailu- ja nuorisopolitiikan ministeriö Lausunto No /7 elintarvikkeesta koivunmahla. Yleisvenäläinen liikunnan ja urheilun tutkimuslaitos. Yrttitarha-hanke. Koivu. Viitattu
Metsänomistajat osaksi luonnontuotealan tuottajaverkostoa
Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Metsänomistajat osaksi luonnontuotealan tuottajaverkostoa Seija Niemi, projektipäällikkö, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu
Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa.
Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa. Luonnontuotealan tutkimusseminaari 11.11.2015 Esa Laine, MMM Pakurikääpä (Inonotus obliquus) Pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava lehtipuiden lahottajasieni.
Metsistä saa muutakin kuin puuta
Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
Pakuri metsän musta kulta - Arvokääpien kasvatus
Pakuri metsän musta kulta - Arvokääpien kasvatus 1. 2. 3. Arvokääpien kasvatuksen esittely Miksi kasvattaa arvokääpiä? Miten arvokääpiä kasvatetaan? 3.1 Teoriaa ja tutkimuksia 3.2 Pakurikäävän viljely
Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LUOMU Luonnonalueiden luomustatuksesta
LUOMU Luonnonalueiden luomustatuksesta 12.4.2017 Limingan luontokeskus, Liminka Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ely-keskus 13.4.2017 Luomuluonnontuote eli luomukeruutuote on Neuvoston
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa.
Pakurikäävän viljelymahdollisuudet Suomessa. Luonnontuotealan tutkimusseminaari 11.11.2015 Esa Laine, MMM Pakurikääpä (Inonotus obliquus) Pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava lehtipuiden lahottajasieni.
Luonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen. Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry
Luonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry Luonnonyrteistä bisnestä-hanke Luodaan uusia yhteistyö-ja liiketoimintamahdollisuuksia
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusihiomo- ja hierrepuu 1 Kuusihiomopuun käyttö Tässä kalvosarjassa hiomopuulla tarkoitetaan sekä hiomo- että hierrepuuta Kotimaasta hakataan kuusikuitupuuta 10 milj. m 3 ja
TALOUDELLISTA HYÖTYÄ LUOMUKERUU- ALUEESTA LUOMUPÄIVÄT , TURKU
TALOUDELLISTA HYÖTYÄ LUOMUKERUU- ALUEESTA LUOMUPÄIVÄT 17.11.2016, TURKU BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI LUOMUMETSISTÄ MONEKSI -TIEDOTUSHANKE 2015-2017 Etelä-Savossa toteutetaan Luomumetsistä moneksi
LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015
LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin
Kuoren rakenne ja kemia
Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
Luomuluonnontuotteiden mahdollisuudet Arktiset Aromit ry:n 25-vuotisjuhlaseminaari Birgitta Partanen
Luomuluonnontuotteiden mahdollisuudet Arktiset Aromit ry:n 25-vuotisjuhlaseminaari 18.6.2018 Birgitta Partanen ARKTISET AROMIT ry. 2018 MIKSI LUOMUA? LUOMU ON TUNNETTU LAATUJÄRJESTELMÄ Luomu on maailmanlaajuisesti
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt
TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt Lutunen-hankkeen seminaari 24.10.2018 Rovaniemi Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Luonnontuoteala kehittyy osana biotaloutta Suomen biotalousstrategian mukaan luonnontuotteet
Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia
Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri
Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala
Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala Marko Ämmälä Tammela 5.6.2019 Euroopan metsäpeitteisin valtio Metsät mahdollisuutena Metsät peittävät 33 % Euroopan ja 73% Suomen pinta-alasta Suomessa käytetään
Tunne puuraaka-aineen lahoviat
Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.
112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja
Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala kasvaa ja monipuolistuu
TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala kasvaa ja monipuolistuu Arktisten Aromien 25-vuotisjuhlaseminaari 18.6.2018 Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Luonnontuoteala kehittyy osana biotaloutta Suomen biotalousstrategian
Puun laadun säilyttäminen
Puun laadun säilyttäminen Puutavaralajien puuainemuutokset Mänty- ja kuusitukit: sinistymä, kuivumishalkeamat Koivuvaneritukit: värivika, kuivumishalkeamat, alkava kova ja pehmeä laho Mäntykuitupuu: sinistymä,
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Koivukuitupuu 1 Koivukuitupuun käyttö Koivukuitupuuta hakataan kotimaasta vuosittain 6 milj. m 3 ja tuodaan 6 milj. m 3 Kotimaisesta puusta 85 % on runkokuitupuuta ja 15 % latvakuitupuuta
Metsien luonnontuotteita kuvaaville malleille on tarve
Metsien luonnontuotteita kuvaaville malleille on tarve Jari Miina, Henri Vanhanen ja Mikko Kurttila Luke Joensuu Metsätieteen päivä, Taksaattoriklubi 19.1.216 Käyttölisenssi: CC BY 4. Heikot signaalit
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi
METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
Hienokiteinen ja pehmeä hunaja
1 Hienokiteinen ja pehmeä hunaja Hunajan kiteytyminen Hunaja on kemiallisesti ajateltuna sokerien ylikylläinen vesiliuos Hunajassa olevaan veteen on liuennut enemmän sokeria kuin siihen mahtuu. Ylimääräinen
Laxabon. Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja. Suomi
Laxabon Kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Suomi Laxabon kysymyksiä, vastauksia ja käytännön neuvoja Vastaukset perustuvat Laxabon-oraaliliuosjauheen pakkausselosteeseen, päiväys 26.3.2010. Ota
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
TEEMA: Elinkeinollinen merkitys Kohderyhmät: Yritykset ja oppilaitokset
TEEMA: Elinkeinollinen merkitys Kohderyhmät: Yritykset ja oppilaitokset Artikkelit ja blogikirjoitukset, 6 Kinnunen, Johanna (2016): Villikasvien elintarvikekäytön mahdollisuudet lisääntyivät. Lapin ammattikorkeakoulun
Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin
Satomalleista metsän tuoton optimointiin ja käsittelysuosituksiin Mikko Kurttila, Jari Miina, Veera Tahvanainen & Henri Vanhanen Luke Joensuu Digitalisaatio ja teknologia luonnontuotealalla, Arktisten
Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.
94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo
Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI MAISTA LUOMU TERTTI
LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI MAISTA LUOMU TERTTI 1.10.2016 TAUSTAA LUOMUMETSISTÄ MONEKSI -TIEDOTUSHANKE 2015-2016 Etelä-Savossa toteutetaan Luomumetsistä moneksi
Puusta ruokaa -neulasten elintarvikeanalyysi
Puusta ruokaa -neulasten elintarvikeanalyysi FM Kari Laasasenaho ja MMT Risto Lauhanen SeAMK Ruoka Helsinki-Tallinn M/S Eckerö Line / Ähtäri Panda Zoo 19.3.2019 Taustaa Havunneulasten elintarvikekäyttö
Teema: Mom Ruokaketjun kehittäminen sekä Pro Pakurin toiminta ja hankkeet vuonna 2018
Teema: Mom. 30.20.47 Ruokaketjun kehittäminen sekä Pro Pakurin toiminta ja hankkeet vuonna 2018 Asia: HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Aika: keskiviikko
OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 1 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
ETELÄ-SAVON METSÄT LUOMUUN? KOKEMUKSIA LUOMUSERTIFIOINNIN EDISTÄMISESTÄ YKSITYISMETSIEN MAAKUNNASSA
ETELÄ-SAVON METSÄT LUOMUUN? KOKEMUKSIA LUOMUSERTIFIOINNIN EDISTÄMISESTÄ YKSITYISMETSIEN MAAKUNNASSA SARI IIVONEN & BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI NOORMARKKU 28.9.2016 TAUSTAA Etelä-Savossa on pitkät
KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää
Sienten viljely osana luomumetsätaloutta
Sienten viljely osana luomumetsätaloutta Henri Vanhanen Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke), JOENSUU 029 532 6609, henri.vanhanen@luke.fi https://www.researchgate.net/profile/henri_vanhanen2 1 Teppo
Sahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.
Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti
Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut
Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
Mistä voit kerätä villiyrttejä?
Mistä voit kerätä villiyrttejä? Puhdas alue, lähellä ei ole tehtaita tai vilkkaita teitä. Lähimpään tiehen matkaa 50 100 metriä, pieniltä teiltä pölyn etäisyys. Ei alueilta, joilla on paljon typpeä, esim.
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet
METSÄSSÄ PUHALTAVAT UUDET TUULET Juhlaseminaari 11.9.2012 Mikaeli, Mikkeli Bioaineet - bioaktiivinen aine (Biokemikaalit) - Kasvien, sienten, jäkälien ja levien muodostamia aineita - Funktionaalisuus -
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Metsien luonnontuotteiden tuottaminen ja luomusertifiointi. Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin-hanke (LULUME)
Metsien luonnontuotteiden tuottaminen ja luomusertifiointi Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin-hanke (LULUME) Lämpöyrittäjyyspäivä 29.3.2019 Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin -hanke
Mikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo. Lataa
Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo Lataa Kirjailija: Sinikka Piippo ISBN: 9789523124165 Sivumäärä: 287 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.80 Mb Ainutlaatuinen tietokirja siitä, miten ja miksi puut
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS
Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS LUOMUTUOTANTO VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE Mitä luomu on? Luomuelintarvike on aina peräisin
Luomuluonnonmarjojen. poimintaohje
Luomuluonnonmarjojen poimintaohje Mitä luomulla tarkoitetaan? Poimijan on tutustuttava tähän luonnonmukaista keruuta koskevaan ohjeeseen ennen keruun aloittamista ja poimija vahvistaa kirjallisesti sitoutuvansa
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia 1, Bertalan Galambosi, Sari Himanen 1, Katja Kangas 1 & Sirkka Vahtola 2 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys Liminka Pohjois-Pohjanmaa kosteikkojen maakunta
Luonnontuotteista ruokamatkailuun vetovoimaa ja nimisuojatuotteita? Mirja Pummila, elintarvike- ja yritysasiantuntija
Luonnontuotteista ruokamatkailuun vetovoimaa ja nimisuojatuotteita? Mirja Pummila, elintarvike- ja yritysasiantuntija MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla Ruokamatkailu Ruokamatkailu on kansainvälinen
Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta
Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta 22.6.2016 Rovaniemi Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet
Paikkatiedosta luonnonraaka-ainekartoiksi
Paikkatiedosta luonnonraaka-ainekartoiksi Kokkola 15.3.2018 Ron Store Paikkatieto Tieto on kiinnitetty paikkaan koordinaattien avulla Puuston tilavuus tietyssä metsikössä Metsikkökuvion rajat on määritetty
Paljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio
Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään 29.9.2016 Olos, Muonio Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Miksi luonnontuotteita matkailuun ja
Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
Puun kosteuskäyttäytyminen
1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
Energiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Vesivarastointi 1 Vesivarastointi (ja uitto) Vesivarastointi on vanhin käytössä oleva puun laadun säilyttämismenetelmä Uitolla tarkoitetaan vedessä tapahtuvaa puiden kuljetusta
Puutarhan betonityöt. Toukokuu
Puutarhan betonityöt Betoni on edullinen ja hauska materiaali kaikenlaisten puutarhakoristeiden tekemiseen. Betonista voi valaa ruukkuja, penkkejä, laattoja, lintualtaita - lähes mitä vaan! - vaatii fyysistä
Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki
Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,
Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh
3 4 5 6 1 2 7 Puut tutkittiin ensiksi silmämääräisesti. Tyvet ovat jonkin verran liian syvällä johtuen täyttömaasta. Halkeamia ja laho-onkaloita ei ole. Kasvupaikalla on tiivis maa ja pinta on katettu
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER
KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
Paljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla
Paljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla Jyrki Hytönen Arvopilotti työpaja Kaustisilla 28.3 Sisällys Koivun käyttö Koivunlehtien käyttö Koivikon perustaminen suonpohjille
Lataa Pakurikääpä - Jaakko Halmetoja. Lataa
Lataa Pakurikääpä - Jaakko Halmetoja Lataa Kirjailija: Jaakko Halmetoja ISBN: 9789529920778 Sivumäärä: 261 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.29 Mb Koivujen kyljillä kasvavan pakurin käytöstä mainitaan
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Marika Laurila 1, Sari Himanen 1, Bertalan Galambosi 1, Sirkka Vahtola 2 ja Miia Konttinen 3 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys, 3 Suomen 4H-liitto Suomi
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kylmävarastointi 1 Kylmävarastointi Kylmävarastointia käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen Kylmävarastot tehdään tammi-maaliskuussa
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun
Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva
Yrttijuoma. Yrttijuomien raaka-aineiksi soveltuvat mm.
Yrttijuomien raaka-aineiksi soveltuvat mm. Ahomansikka (marjat ja lehdet) Apilat (lehdet ja kukat) Kanerva, (kukat) Ketohanhikki (lehdet) Koivu (lehdet) Kultapiisku (kukat) Lillukka (lehdet) Maitohorsma
1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
PUUSARVI ja PUKINSARVI
PUUSARVI ja PUKINSARVI Kuvassa G.A.Gottlundin Suomalaisia Paimen Soittoja Kanteleella ja Sarvella Soitettavia 1831, torventoitottajat Helsingin Laulujuhlilla 21.6.1900, sekä pukinsarvi ja puusarvi vuonna
Luonnontuotteiden talteenoton ja myynnin edistäminen Etelä-Suomen alueella Kaisa Tolonen Savonia-ammattikorkeakoulu 2017
Liiketoimintaa villiyrteistä ja luonnontuotteista Hämeessäseminaari 30.5.2017 Luonnontuotteiden talteenoton ja myynnin edistäminen Etelä-Suomen alueella Kaisa Tolonen Savonia-ammattikorkeakoulu 2017 Esityksen
MONIKÄYTTÖINEN YÖVOIDE/ NAAMIO
MONIKÄYTTÖINEN YÖVOIDE/ NAAMIO INTENSIIVISTÄ KOSTEUTTA JA ENERGIAA KUIVALLE JA VÄSYNEELLE IHOLLE YHDISTIMME KASVONAAMION JAYÖVOITEEN PARHAAT PUOLET Monivaikutteinen MOSSA ENERGY BOOST yhdistää naamioiden