4823 KARHULAVAARAN KOULU KUHMONTIE 3 89600 SUOMUSSALMI RAKENNUSAUTOMAATIO TYÖSELITYS Urakkalaskenta YLITALO OY I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O ELEKTRONIIKKATIE 3 90590 OULU toimisto@ytalo.fi Puh. 08-3224200
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS SISÄLLYSLUETTELO A0 RAKENNUTTAMINEN JA SUUNNITTELU 3 00 YLEISTIEDOT 3 01 HALLINTO JA OHJAUS 3 02 SUUNNITTELU 3 09 YLEISET OHJEET 4 F6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 5 60 YLEISTIEDOT 5 61 VALVOMOLAITTEET 8 62 ALAKESKUKSET 8 63 OHJELMISTOT 9 64 KENTTÄLAITTEET 14 65 KAAPELOINTI 17
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 3 0 RAKENNUTTAMINEN JA SUUNNITTELU 00 YLEISTIEDOT 001 Rakennuskohde ja sen sijainti Kohteen nimi: Karhulanvaaran koulu Osoite: Kuhmontie 3 Kunta: 89800 Suomussalmi Kylä/kaupunginosa: Suomussalmi Kortteli: Tontti: 002 Rakennuskohteen tiedot Rakennustyyppi: Rakennustoimenpide: Koulu Muutostyö 01 HALLINTO JA OHJAUS Rakennuttaja: Suomussalmen kunta Tekniset palvelut Osoite: Kirkkokatu 20 89600 Suomussalmi Puhelin: 08 615 5551 Yhteyshenkilö: Antti Westerlund, tekninen johtaja, 044 0284001 antii.westerlund@suomussalmi.fi Pia Lindfors, 044 777 3200 pia.lindfors@suomussalmi.fi 02 SUUNNITTELU 021 Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Ylitalo Oy Osoite: Elektroniikkatie 3-5 90590 Oulu Puhelin: 08 3224200 Sähköposti: kari.ylitolva@ytalo.fi Yhteyshenkilö: Kari Ylitolva, 044 7322421 022 Rakennusautomaatiosuunnittelu Talotekniikan rakennusautomaatiosuunnittelu Nimi: Insinööritoimisto Ylitalo Oy Osoite: Elektroniikkati 3-5 90590 Oulu Puhelin: 08-322 4200 Sähköposti: pekka.nykanen@ytalo.fi Yhteyshenkilö: Pekka Nykänen 044-535 4702 023 Kopiointi Käyttö- ja loppupiirustusten, urakoitsijan laatimien työpiirustusten ja urakoitsijan toimittamien käyttöohjeiden kopiointikulut sisältyvät urakkaan.
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 4 Urakoitsijalle toimitetaan veloituksetta kolme sarjaa suunnitelma-asiakirjoja laskenta-asiakirjojen lisäksi, joista yksi sarja kopiointikelpoisena. 03 YLEISET OHJEET 031 Pääsuoritusvelvollisuus YSE 1998. 032 Sivuvelvollisuudet YSE 1998. 033 Piirustusvelvollisuudet Eri urakoitsijoille yhteisten piirustusten käsittelymenettely selostetaan urakkarajaliitteessä. 0331 Suunnitelma-asiakirjat ja niiden laajuus ja sitovuus Suunnitelmapiirustusten pätevyysjärjestys on YSE 1998 mukainen. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty laiteluetteloissa ja piirustuksissa. Mikäli asennustapa tai mitoitusarvot eivät käy selville asiakirjoista tai ovat tulkinnanvaraisia, urakoitsija on velvollinen pyytämään lisäselvityksiä. 0332 Työpiirustusasiakirjat sekä niiden laajuus ja sitovuus Urakoitsijan tulee tarkistaa, täydentää ja korjata suunnitelmapiirustukset käyttämiään laitteita vastaaviksi. Urakoitsija toimittaa toimitukseen sisältyvien laitteiden kytkentäpiirustukset ja käyttö- sekä asennusohjeet. Työpiirustusten avulla muut osapuolet voivat tehdä omia asennuksiaan koskevat asennussuunnitelmansa. 0333 Loppudokumentit Urakoitsija toimittaa loppudokumentit Suomussalmen kunnan dokumentointiohjeen mukaisena. 034 Nimistö TILAAJA URAKKA JÄRJESTELMÄ SUUNNITTELIJA URAKOITSIJA tarkoittaa rakennuttajaa (RAK) tarkoittaa rakennusautomaatiourakkaa (lyhenne AU) tarkoittaa rakennusautomaatiojärjestelmää tarkoittaa rakennusautomaatiosuunnittelijaa tarkoittaa rakennusautomaatiourakoitsijaa (lyhenne AU). 035 Rakennusteknisten asioiden yleisselvitys 036 Järjestelmäkohtaisten ohjeiden jaottelu Jokainen rakennusautomaatioselostuksessa esitetty järjestelmä jaotellaan vielä alanumeroilla seuraavasti:
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 5 Kohtaan sisältyy järjestelmän ja toiminnan yleiskuvaus. Tarvittaessa kohdassa annetaan lisäperusteet suunnittelijan laite- ja menetelmävalinnoille. 2. Rakennusvaiheet Kohdassa tarvittaessa esitetään järjestelmän rakennusosa- ja -vaihekohtainen jaottelu. Kohdassa esitetään järjestelmän sanallisesti selvitettävät asennusyksityiskohdat. 4. Hyväksyminen ja vastaanottomenettely Kohdassa esitetään vastaanottomenettelyn pelkästään rakennusautomaatiota koskevat vaatimukset. Useita toimialoja koskevat vaatimukset esitetään urakkarajaliitteessä. 5. Hankintarajat Kohdassa esitetään tarvittavat hankintarajaukset. Ensisijaisesti nämä asiat esitetään urakkarajaliitteessä. 4 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT 40 YLEISTIEDOT Rakennuksessa on rakennusautomaatiojärjestelmä mallia Atmostech. Tämä järjestelmä jää käyttöön tarvittavin täydennyksin ja muutoksin. Muuta merkkiä ei hyväksytä. Urakka käsittää talotekniikan rakennusautomaatiojärjestelmän uudet hankinnat ja asennukset, nykyisen järjestelmän muutostyöt sekä näihin liittyvät ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet asennettuna, tarkastettuna ja käyttöönotettuna. Ellei erikseen toisin mainita kuuluu säätökaavioissa esitettyjen talotekniikan kenttälaitteiden hankinta ja asennus rakennusautomaatiourakkaan lukuun ottamatta putkeen kiinnitettävien laitteiden asennusta. Rakennusautomaatiourakkaan ei sisälly kaavioissa esitettyjä ilmastointilaitteita, pumppuja ja taajuusmuuttajia. Nykyisten talotekniikan käytöstä poistettavien rakennusautomaatiolaitteiden ja merkintöjen purkutyö kuuluu urakkaan. Urakoitsija merkitsee purkurajat ja tarvittaessa purkaa ja varastoi käyttöön jäävät laitteet. Nykyiset LVIAS-järjestelmien ohjaukset, säädöt ja valvonnat jäävät käyttöön sellaisenaan, ellei niitä ole merkitty poistettavaksi tai muutettavaksi. Urakkaan kuuluu nykyisten rakennusautomaatiolaitteiden ja ohjelmien toiminnan tarkastus. Mahdolliset korjaustarpeet ilmoitetaan tilaajalle. Urakoitsijan edellytetään ennen tarjouksen antamista selvittävän nykyisen järjestelmän tilanteen sekä tarvittavat purku- ja muutostyöt. Urakan lopputuloksena koko rakennuksen kattava täysin toimiva ja yhtenäinen rakennusautomaatiojärjestelmä. Laitosselostus Kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmä kattaa LVI-tekniikan ja sähkötekniikan säädöt, ohjaukset ja hälytysvalvonnan. Tärkeimmät valvottavat toiminnat ovat: - ilmastointi - lämmitys - jäähdytys - lämpimän käyttöveden kehitys - valojen ohjaukset - erillishälytykset Toimintaperiaate Toimintaperiaate säilyy nykyisellään. Järjestelmän osien ja osakokonaisuuksien tulee olla keskenään samaa tuotesarjaa tai tuoteperhettä. Järjestelmä rakentuu:
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 6 - itsenäisistä vapaasti ohjelmoitavista alakeskuksista ( nykyiset muutoksin) - valvomosta (nykyinen) - kenttälaitteista (nykyiset ja uudet). Säätötekniset vaatimukset Säätöpiirit on viritettävä stabiileiksi, mutta prosessin kannalta riittävän nopeiksi. Edellyttäen, että ilmamäärät ja vesimäärät ovat asianmukaisessa kunnossa, tulee ilmastointikoneen säätöjen täyttää seuraavat vaatimukset: - pisin asettumisaika käynnistyksessä ja asetusarvomuutoksessa on 15 min - käyttötilanteen suurin lämpötilapoikkeama asetusarvosta on +-1 o C - käyttötilanteen 90 %:n lämpötilapoikkeama asetusarvosta on +-0,5 o C. Järjestelmän säätö- ja mittaustarkkuuksien, mukaan lukien anturivirheet, tulee olla vähintään: - lämpötilan säätö +-1 o C - lämpötilan mittaus +-0,5 o C - paine-eron säätö +-5% asetusarvosta - paine-eron mittaus +-2% alueesta - osoittavat lämpötilamittarit +-1 o C. Sähkötekniset vaatimukset Virtalaji on kolmivaihevirta 400/230 V, 50 Hz. Tarvittavat jännitteenalennuslaitteet sisältyvät urakkaan. Kaikkien sähkölaitteiden tulee olla TN-S-(viisijohdin)järjestelmään soveltuvia ja kytkettyjä. Takuuajan huollot Takuuseen sisältyvät uudet laitteet, asennukset ja ohjelmoinnit. Urakkaan sisältyvät nykyisten ja uusien laitteiden takuuajan huollot. Huollon tulee tapahtua normaalina työaikana. Takuuajan huoltoon sisältyy vähintään kaksi huoltokäyntiä vuodessa. Huoltoon sisältyvät kaikki siihen liittyvät kustannukset, kuten varaosat ja matkakustannukset. Huolto 1: - säätöpiirien toiminnan tarkastus ja viritys tarvittaessa - järjestelmän kovalevyn varmuuskopiointi - akkujen toiminnan tarkastus - mahdollisten ohjelmavikojen korjaus Huolto 2: huolto 1:n toimenpiteet ja lisäksi - toimilaitteiden toiminnan tarkastus - mittausten tarkastus ja kalibrointi tarvittaessa. 2. Rakennusvaiheet Ennen töiden aloitusta urakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa tarkennetun aikataulun. Suunnitelmissa esiintyvät asetusarvot ovat ohjeellisia alkuarvoja. Lopulliset asetusarvot määräytyvät laitoksen virityksessä ja käyttöönotossa. Merkinnät Urakoitsija merkitsee kaikki hankintaan liittyvät moottorit, säätölaitteet ja sähkökojeet välittömästi kojeiden tultua asennetuiksi paikoilleen. Merkinnöistä on selvittävä kojeesta rakennusautomaatiopiirustuksissa käytetty tunnus ja kojeen asennuspäivämäärä. Laitteiden lopulliset merkinnät Rakennusautomaatiourakoitsija hankkii ja asentaa kaikkien rakennusautomaatiopiirustuksissa esitettyjen rakennusautomaatiolaitteiden positioiden mukaiset tunnuskilvet. Merkinnöistä on selvittävä laitteesta sekä suunnitelmissa että järjestelmässä käytetty tunnus kokonaisuudessaan. Paikalliskäyttökytkimien kylteissä tulee olla toimintaa kuvaava teksti.
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 7 Tunnuskilvet tehdään kerrosmuovista (n.2 mm paksua), kaiverrettu peiliteksti on musta ja pohja valkoinen. Kilvet on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne jäävät paikoilleen, vaikka ko. laitteet irrotetaan. Alakattojen tms. sisään jäävät laitteet merkitään myös huoltoluukkuun kiinnitettävällä kilvellä. Valmistajan kilvet Automaatiolaitteissa tulee olla merkinnät laitteen tyypistä ja teknisistä arvoista. 4. Hyväksyminen ja vastaanottomenettely Tarkennettu urakka-aikataulu hyväksytetään tilaajalla ennen töiden aloittamista. Käyttökoulutusohjelman sisältö hyväksytetään tilaajalla ennen töiden aloittamista. Lopulliset järjestelmätunnukset on tarkennettava tilaajan edustajan kanssa yhteistyössä ennen niiden ohjelmointia järjestelmään. Laitekilpien lopullinen merkitsemistapa on tarkennettava tilaajan edustajan kanssa yhteistyössä ennen kilpien tilaamista. Laite- ja asennustapatarkastukset Tarkastuksissa tarkastetaan, että materiaalit, laitteet, tarvikkeet ja asennustavat ovat asiakirjojen mukaisia. Urakoitsija hyväksyttää yksilöidyt laitehankintansa tilaajan edustajalla. Asennusten edetessä tarkastetaan asennukset ja tekninen toimivuus työmaalla. Urakoitsija hyväksyttää asennukset tilaajan edustajalla. Tarkastuksissa havaitut viat ja puutteet on korjattava viipymättä. Tarkastukset suoritetaan käyttäen hankekohtaisia tarkastuslomakkeita. Toimintakokeet Toimintakokeet tehdään sekä nykyisille että uusille laitteille. Toimintakokeet tehdään mahdollisten korjaustoimintojen kannalta riittävän aikaisin ennen vastaanottotarkastusta. Toimintakokeessa todetaan kaikkien vedenkäsittely- ja LVISA-järjestelmien toiminta. Toimintakokeiden koordinaattorina toimii rakennusautomaatiourakoitsija. Toimintakoe ja viritys suoritetaan käyttäen hankekohtaisia tarkastuslomakkeita. Ennen rakennuttajan suorittamaa toimintakoetta tulee urakoitsijoiden keskenään suorittaa toimintakoe virheittä tai kirjatuin vähäisin virhein. Tätä koskeva pöytäkirja tms. toimitetaan allekirjoitettuna tilaajalle samalla, kun ilmoitetaan valmiudesta osoittaa toiminta tilaajan edustajalle. Tilaajalle osoitettava toimintakoe suoritetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa todetaan urakoitsijoiden ja tarvittaessa laitekokonaisuuksien toimittajien sekä tilaajan kesken lukitukset, hälytykset, toimilaitteiden liikesuunnat ym. mekaaniset toiminnot. Toisessa vaiheessa todetaan rakennusautomaatiourakoitsijan ja tilaajan edustajan kesken käyttö- ja valvomo-ohjelmien toiminta. Toimintakokeiden jälkeen urakoitsija suorittaa säätöpiirien ja raja-arvojen lopullisen virityksen. Tarkastusmittaukset ja laitteiden koekäyttö Rakennusautomaatioon liittyvät laitteet koekäytetään, kun niiden toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu ja kokeiden jälkeinen säätö ja virittäminen tehty. Kustakin urakkaan kuuluvasta säätöpiiristä urakoitsija tulostaa rakennusautomaatiojärjestelmän avulla erilliset trend-käyrät, jotka ajetaan heti ulkolämpötilan ollessa kriittisimmällä alueella. Jokaisesta säätöpiiristä trendiin liitetään ko. säätöön vaikuttavat suureet, joita ovat esim. ulkolämpötila, säädettävän suureen asetusarvo, säädettävän suureen oloarvo, säätöventtiilin ohjauslähtö jne. Seurannan mittausaikaväli valitaan prosessin toiminnan kannalta riittävän lyhyiksi (esim. tuloilmakoje 30 s, käyttövesi 10 s). Trend-käyrissä esitetään em. dynaamisten pisteiden lisäksi myös ko. säätöpiirin viritysarvot (P-, I- ja D-termit). Seurannan tulokset esitetään graafisesti (aika vaaka-akselilla, tulokset pystyakselilla). Pystyakselin skaalaus on valittava riittävän tarkaksi siten, että myös pienet muutokset näkyvät kuvaajissa. Tarvittaessa on käytettävä kahta pystyakselia, joista toinen skaalataan esim. säädettävää suuretta ja asetusarvoa varten (tuloilman lämpötilaa seurattaessa skaalaus esim. 15 25 o C) sekä toinen säätöventtiilin ohjauslähtöä ja ulkolämpötilaa varten (skaalaus esim. 20 100 %/ o C. Tuloilmakojeiden osalta seuranta suoritetaan seuraavissa käyttötilanteissa:
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 8 - käynnistys ( ennen käynnistystä koneen on oltava pysähdyksissä vähintään kahden tunnin ajan) - nopeuden vaihto minimistä maximiin - lämmöntalteenoton huurtumisenesto / huurteensulatus Verkostojen yhteydessä seurantaa suoritetaan asetusarvon muutostilanteessa. Kunkin muutoksen jälkeen seurantaa on jatkettava niin kauan, että säätö on varmasti tasaantunut. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä seuraava muutos. Laitteiden koekäyttö saa jatkua myös takuuaikana, jotta tarkastusmittaukset voidaan suorittaa kaikissa toimintaolosuhteissa. Mittauksissa ja koekäytössä todetaan, että asetusarvot ja säädön lopputulos vastaavat toisiaan ja järjestelmän toiminta eri käyttötilanteissa on oikein. Koekäytössä esille tulevat viat ja puutteet on urakoitsijan korjattava viipymättä. Käyttökoulutus Urakoitsijan tulee järjestää tilaajan nimeämälle käyttöhenkilökunnalle käyttö- ja huoltokoulutus siten, että käyttöhenkilökunta voi itsenäisesti vastata laitteiston oikeasta käytöstä sekä tehdä ohjelmamuutoksia. Käyttö- ja operointikoulutus tulee järjestää tilaajalle toimitettavaa järjestelmää hyväksikäyttäen paikan päällä. Koulutuksen tulee käsittää vähintään seuraavat osa-alueet ja kestot: - yleinen järjestelmäkoulutus: 1 päivä Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastuksessa todetaan, että työsuoritus on asiakirjojen mukainen. Laitoksen vastaanottotarkastus tehdään sen jälkeen kun kaikki työt ovat täysin valmiit. 41 VALVOMOLAITTEET Nykyinen paikallisvalvomo jää käyttöön tarvittavin ohjelmistomuutoksin. 416 Hälytysten jälleenantolaitteet Hälytysten jälleenanto säilyy nykyisellään. 42 ALAKESKUKSET Nykyinen alakeskus jää käyttöön tarvittavin lisäyksin ja muutoksin. Uusien alakeskuskomponenttien tulee olla toimittajan viimeisintä nykyisen alakeskuksen kanssa yhteensopivaa mallia. Alakeskuskoteloiden laitteet tulee ryhmitellä järjestelmällisesti ja riittävän väljästi siten, että kytkennät ja huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa vaivatta. Koteloinnin tulee vastata laitteiden kokonaiskapasiteettia ja laajennusvaraa. Koteloissa tulee olla johdinkokoja vastaavat katkaistavat riviliittimet kaikkia kytkettäviä johtimia varten. Riviliittimet numeroidaan ja asennetaan kojeittain ryhmiteltyinä riviliitinkiskoon. Alakeskuksien
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 9 sisäiset johtimet asennetaan kannellisiin johdinkouruihin, vahva- ja heikkovirtajohdot erilleen toisistaan. Alakeskuksiin tuotujen kaapeleiden käyttämättömät johtimet on kytkettävä alakeskuksien riviliittimiin tai päätettävä ja merkittävä asiallisesti. 43 OHJELMISTOT Ohjelmiston käytön on tapahduttava suomen kielellä. Ohjelmointi Järjestelmän sovellusohjelmointi on tehtävä Suomessa. Sekä valvomo- että alakeskusohjelmiston ohjelmamuutokset ja -lisäykset on voitava tehdä valmiiseen järjestelmään normaalikäytön käyttöpäätteen näppäimistöltä ja levykkeiltä syöttäen. Urakkaan kuuluu säätökaavioissa esitettyjen laitteiden normaalien ohjaus-, säätö- ja valvontaohjelmien laatiminen sekä toimintaa täydentävien ja laitteita suojaavien ohjelmien laatiminen (esim. ilmastointikojeen käyttötilan muutokset). Varmuuskopiointi Ohjelmistosta on voitava tallentaa varmuuskopiot keskusyksikön levykeasemalle, kovalevylle tai magneettinauhalle. Samaa tiedontallennusyksikköä käytetään alakeskusohjelmien varmuuskopiointiin ja lataamiseen. 4. Hyväksyminen ja vastaanottomenettely Ennen luovutusta ja toimintakokeiden jälkeen urakoitsija suorittaa tilaajan edustajan kanssa valvontalaitteiston ja ohjelmiston tarkastuksen. Tarkastuksessa varmistetaan, että valvomolaitteisto ja ohjelmisto on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. 431 Käyttöliittymä Järjestelmän päivittäiskäyttö tulee tapahtua ns. hiiren avulla. Valvonnan ja ohjausten apuna käytetään laitteistojen dynaamisia prosessikaavioita. Operoinnin on perustuttava kaavioiden hierarkkiseen valikkorakenteeseen. Kaavioilta käsin on voitava suorittaa seuraavat toimenpiteet: - hälytyksen kuittaaminen - ohjattavien valvontapisteiden ohjaustilan muuttaminen - säätöpiirin asetusarvin muuttaminen - siirtyminen kaaviosta toiseen kaavioon - kaaviolla olevan kojeen käyntiaikataulun muuttaminen tai siirtyminen muutosohjelmaan. Jokaiselle tulostuvalle järjestelmän pisteelle, parametrille ja laskentatulokselle on liitettävä tulostuksessa seuraavat tiedot: - pisteen positiotunnus, - vapaastiohjelmoitava suomenkielinen tekstitys, josta ilmenee pisteen kuvaus ja vaikutusalue, tekstin pituus väh. 30 merkkiä, - pisteen arvo ja yksikkö. Tekstityksien on oltava käyttäjän muutettavissa. Prosessikaaviot Kaaviot on oltava käyttäjän ohjelmoitavissa keskusyksikön ollessa on-line tilassa. Kaavioon on voitava vapaasti liittää vähintään 40 dynaamista eli jatkuvasti päivittyvää järjestelmän pistettä. Kaavion piirtonopeuden näytölle tulee olla alle 10 s ja pistetietojen päivitysnopeuden alle 30 s. Mittauspisteistä esitetään mittausarvo, asetus- tai laskettu arvo ja SI-yksikkö. Käyntitila esitetään
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 10 symbolin värillä. Suhteelliset ohjaukset esitetään prosenttiluvuilla 0...100 % tai pylväsnäytöllä. Pisteestä on erikseen saatava selville (esim. hiirellä osoittamalla) sen suunnitelmissa esiintyvä positiotunnus. Hälyttävän pisteen tulee erottua selvästi punaisella värillä tai vilkkumalla. Käytössä oleva ohjelma (aikaohjelma, yötuuletus, huurtumisenesto yms.) tulee näkyä prosessikaaviossa tekstinä. Käyttäjätunnus ja käyttötasot Järjestelmän luvaton käyttö on oltava estettävissä salasanan tai muun lukituksen avulla. Käyttötasoja on oltava vähintään neljä. Ajantasaistetut säätökaavioiden toimintaselostukset tulee saada näkyviin prosessikaaviosta. Laskennallisten arvojen laskentakaavat tulee hyväksyttää tilaajalla ja ne tulee saada näkyviin prosessikaavioista. Prosessikaaviot laaditaan kaikista järjestelmään liitetyistä laitteistoista säätökaavioiden mukaan. 4. Hyväksyminen ja vastaanottomenettely Kaaviokuvien sisältö on tarkennettava tilaajan edustajan kanssa ennen piirtämisen aloittamista. Kaavioiden toteutustapa on hyväksytettävä esimerkkikuvasarjan avulla ennen kaavioiden lopullista ohjelmointia järjestelmään. 432 Hälytysvalvonta Hälytykset ja hälytysten poistumiset kirjataan näytöllä esitettävään hälytyslistaan ja hälytyslogitiedostoon. Hälytyslistalla näytetään voimassaolevat hälytykset. Hälytyslogitiedosto sisältää kaikki tapahtuneet hälytykset tapahtumajärjestyksessä. Jokaiseen hälytykseen on liitettävä tulostuksessa seuraavat tiedot: - pisteen positiotunnus - selväkielinen muutettavissa oleva hälytysteksti, josta ilmenee hälyttävän pisteen kuvaus ja vaikutusalue, tekstin pituus väh. 30 merkkiä - hälytyksen tila (hälytys/normaali) - hälyttävän pisteen arvo (esim. 25 o C) - hälytyksen kiireellisyysluokka - päiväys ja kellonaika. Hälytykset jaetaan neljään kiireellisyysluokkaan seuraavasti: A = Vaara B = Vika C = Huolto Hälytyksen jälleenanto Hälytysten ilmaisu ja jälleenanto (jatkohälytys) määräytyy pistekohtaisen hälytysluokan mukaan. Hälytysluokan on oltava käyttäjän helposti muutettavissa sekä muutettavissa automaattisesti esim. ulkolämpötilan mukaan (pumput). Hälytysviive Kullekin hälytykselle tulee ohjelmoida viive 1 s...60 min. Hälytysviiveen tulee olla käyttäjän helposti muutettavissa oleva ohjelmaparametri. Hälytysten kuittaus Hälytykset kuitataan joko kaaviokuvalta ja/tai hälytyslistalta.
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 11 Levossa oleva hälytys häviää kuitattaessa hälytyslistalta. Hälytysten esto Hälytysten tulostuminen on oltava käyttäjän helposti estettävissä pistekohtaisesti. Mittausten rajahälytysten hälytysrajat pitää olla käyttäjän muutettavissa. Kosketinhälytykset Kosketinhälytykset otetaan potentiaalivapailta hälytyskoskettimilta. Hälytys on voitava indikoida sekä avautuvalta että sulkeutuvalta koskettimelta. Ristiriitahälytykset Ristiriitahälytykset muodostetaan ohjelmallisesti alakeskuksessa. Ristiriitahälytys toteutuu, jos kojeen käyttötila poikkeaa järjestelmän viimeksi antamasta ohjauskäskystä. Raja-arvohälytykset Mittaus-, määrämittaus ja laskentasuureisiin on voitava liittää ylä- ja alarajahälytys. Hälytysrajat tulee voida ohjelmoida kiinteiksi tai toisesta suureesta suhteellisesti riippuvaksi raja-arvoksi. 4. Hyväksyminen ja vastaanottomenettely Hälytystekstitykset, -viiveet ja -luokat on hyväksytettävä tilaajan edustajalla ennen niiden ohjelmointia järjestelmään. 433 Aikaohjaukset Kullekin kojeelle ja valaistukselle tulee olla asetettavissa oma viikko-ohjausaikataulu, jossa on ainakin kaksi käynnistys- ja kaksi pysäytysaikaa jokaiselle viikonpäivälle sekä yhdelle erikoispäivälle (vapaapäivä). Aikaohjelmien asetukset ja muutokset on voitava tehdä myös janamuodossa. Vuosikalenteriin on voitava ohjelmoida vapaasti valittavat käyntiaikataulun erikoispäivät ja lomajaksot. Tuloilmakoneiden käynnistys tulee porrastaa minuutin välein ja sähkökatkosten jälkeen. Ilmanvaihtokojeille ohjelmoidaan tehonrajoitusohjelma tilaajan kanssa sovittavalla tavalla. 434 Säätö ja ohjaus Alakeskusohjelmien tulee rakentua valmiiksi testatuista ohjelmamoduuleista. Käyntiohjaukset Järjestelmän tulee voida antaa kaksi tai useampiasentoisia (käy-seis, nopea-hidas-seis) käyntiohjauksia, jotka voivat olla sekä pito- että pulssityyppisiä. Suhteelliset ohjaukset Suhteellisia ohjauksia tulee voida käyttää toimilaitteiden asento-ohjauksiin sekä ulkoisiin asetusarvo-ohjauksiin. Käyntitilavalvonta Käyntitila on voitava ohjelmallisesti määrätä kumpi koskettimen asento vastaa kojeiston käy- ja kumpi seis-tilaa. Pisteiden pakko-ohjaus Jokainen alakeskukseen liitetty piste on voitava komentaa käyttöpäätteellä tai alakeskukseen liitetyllä huoltopäätteellä pakko-ohjaustilaan järjestelmän testauksen ja huoltotoimenpiteiden helpottamiseksi.
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 12 Mittaukset Mittaviestit on oltava liitettävissä siten, että uuden mittauksen liittäminen tai anturityypin muuttaminen edellyttää ainoastaan mittausviestin ja anturin tyypin sekä kalibrointitietojen antamisen järjestelmään. DDC-säätöohjelmat Säätöohjelmien käytettävissä tulee olla ainakin seuraavat, valmiiksi testatut ohjelmamoduulit. - P-, PI-, PID-säätömoduulit suhteellisella lähdöllä - sarjasäätö vähintään 4 itsenäiselle portaalle - kaskadi- eli asetusarvosäätö - kompensoitu säätö - säädön minimi- ja maksimirajoitus - lepovälys - on-off-säätö - asetusarvon siirto eri portaiden välillä - binäärinen askelsäätö vähintään 8 porrasta - asetusarvon minimi-, keskiarvo-, maksimivalinta. Säätöohjelmien säätöaikaväli on oltava aseteltavissa vähintään yhteen sekuntiin. Lämmityksen käynnistysajan optimointiohjelmat Optimointiohjelma laskee lämmitykselle optimaaliset käynnistysajat mitattujen ulko- ja huonelämpötilojen sekä ohjelmoitujen laskentaparametrien perusteella. Ohjelman tulee valvoa huonetilojen lämpötiloja seisonta-aikana ja käynnistää ko. alueen lämmitys tarvittaessa. Laskentaohjelmistot Ohjelmistolla tulee voida laskea kaikki matemaattiset perusfunktiot ja ratkaista loogisia lausekkeita, esim. - keskiarvo - minimi- ja maksimiarvo - liukuva raja-arvo - LTO-hyötysuhde - astepäiväluku - normeerattu lämpöenergiankulutus. Tehon optimointi Toimintaohjelmat rakennetaan siten, että vaaditut olosuhdetavoitteet saavutetaan mahdollisimman alhaisella energiankulutuksella. Huipputehon rajoitus Toimitukseen sisältyy tehon rajoitusohjelmat, joilla kuormitusta rajoitetaan siten, että aseteltu huipputeho ei ylity. Prioriteetin määrittää lopullisesti käyttäjä. 435 Mittausseuranta Keskusyksikön ohjelmistoon tulee sisältyä tiedontallennusohjelmisto, jolla voidaan tallentaa järjestelmään liitettyjen valvontapisteiden mittaus- ja tilatietoja historiatietokantaan. Tallennettua tietoa on voitava edelleen käyttää graafisten tulostusten lähtötietoina. Mittausseurantaan tulee voida liittää samanaikaisesti vähintään 20 seurantapistettä. Tallennusaikaväli on oltava aseteltavissa alueella 1 min...24 h. Aikaväli asetellaan pistekohtaisesti, tai vähintään 12 vähintään neljän pisteen ryhmään. Tallennuskapasiteetin tulee olla vähintään 100 mittausta/valvontapiste sekä yhteensä vähintään 5.000 mittausnäytettä. Numeerinen tulostus Tallennettu tieto on voitava tulostaa näytöllä ja kirjoittimella numeerisina listoina, joista on käytävä ilmi pistetunnus, tallennushetki ja pisteen arvo yksikköineen tai tila.
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 13 Käyrä- ja pylväsdiagrammit Tallennettu tieto on voitava tulostaa käyrädiagrammeina näytöllä. Diagrammit tulostetaan X-Ykoordinaatistoon, jossa X-akselina on aika. Kunkin tulostuksen Y- ja X-akseli on voitava skaalata vapaasti. Diagrammit on voitava esittää samassa asteikossa esitettävissä tulostusryhmissä, joissa kussakin on vähintään neljä eri värillä esitettyä seurantapistettä. Tulostusryhmien on oltava käyttäjän helposti muutettavissa. Valmiita käyrätulostusryhmiä ohjelmoidaan vähintään 1 kpl/kojeikko. 4. Hyväksyminen ja vastaanottomenettely Valmiit käyräryhmät on hyväksytettävä tilaajan edustajalla ennen niiden ohjelmointia järjestelmään. 436 Raportointi Raportit on voitava tulostaa valinnaisesti joko käyttöpäätteelle tai raporttikirjoittimelle pyydettäessä. Yhteenvetolistaukset Valmiiksiohjelmoituna tulee olla vähintään seuraavat listaukset: - voimassa olevat hälytykset - kaikkien pisteiden listaus - tilapäisesti estettyjen pisteiden tulostus - pakko-ohjattujen pisteiden tulostus - aikaohjelmien tulostus - tapahtumaohjelmien tulostus Kulutusseuranta Kulutusraporteilla valvotaan kuukausittaista ja vuosittaista sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta. Raportit on tallennettava siten, että niistä voidaan tulostaa kuluva vuosi ja vähintään kolme edellistä vuotta. Lämpöenergiaraportissa on: - kulutettu energia - mitattu astepäiväluku - astepäiväluvulla normeerattu kulutus - aseteltavissa oleva tavoitekulutus. Sähköenergiaraportissa on: - kulutettu energia - aseteltavissa oleva tavoitekulutus. Vesimääräraportissa on: - vesimäärä - aseteltavissa oleva tavoitekulutus. Kunnossapito- ja ennakoivan huollon raportit Käyttötilaindikointipisteellä varustettujen kojeiden käyttötuntilaskenta tulostetaan haluttaessa tai huoltorajan ylittyessä huoltoilmoituksena. Kulutusseurantaraportit ohjelmoidaan kaikille pisteluettelossa merkityille määrämittauksille. 4. Hyväksyminen ja vastaanottomenettely
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 14 Raportit on hyväksytettävä tilaajan edustajalla ennen niiden ohjelmointia järjestelmään. 437 Diagnostiikka Järjestelmään tulee sisältyä tiedonsiirtoa ja järjestelmän toimintaa valvova ohjelmisto. Vähintään seuraavien häiriöiden tulee paljastua valvontaohjelmiston toimesta: - vika tiedonsiirtoyhteydessä - alakeskusmoduulien vioittuminen - mittausviestin poistuminen alueelta (anturivika, oikosulku, tms.) - alakeskusohjelmiston pysähtyminen. Ohjelmiston tulee olla sähkökatkon varalta siten suojattu, että sähkön palatessa keskusyksikkö palaa normaaliin katkoa edeltäneeseen toimintaan automaattisesti. 44 KENTTÄLAITTEET Kenttälaitteiden ja niiden suojakoteloiden tulee olla korroosiosuojattuja ja pintakäsiteltyä materiaalia sekä tyyliltään ja kiinnitykseltään asennuspaikkaansa soveltuvia. Koteloiden suojausluokan kaapeliläpiviennit mukaan lukien tulee olla huoneantureita lukuun ottamatta vähintään IP34. Tuntoelimien, kapillaarien, sähköjohtojen ym. läpiviennit on tiivistettävä huolellisesti. 5. Hankintarajat Säätökaavioissa esitetyt kenttälaitteet ovat uusia, ellei toisin ole mainittu. 441 Venttiilit Säätöventtiilien tulee olla istukkamallisia 2- tai 3-tieventtiileitä. Säätöventtiilien sisäinen ominaiskäyrä tulee valita siten, että asennettu ominaiskäyrä ja säädettävä osaprosessi yhdessä muodostavat mahdollisimman lineaarisen ominaiskäyrän. Säätöventtiilin säätösuhde on oltava vähintään 50:1. Säätöventtiilin kv-arvo ei saa poiketa yli 20...+30 % suunnitellusta arvosta. Säätöventtiilit tulee hyväksyttää tilaajalla ennen tilausta ja asennusta. Magneettiventtiilien paine- ja materiaalivaatimukset noudattavat vastaavien säätöventtiilien vaatimuksia. Magneettiventtiilien on toimittava myös nollapaine-erolla. Nimelliskooltaan yli 50 mm:n sekä kaukolämpöverkkoon liitettävien venttiilien tulee olla: - laippaliitäntäisiä - venttiilipesiltään valurautaa, takorautaa tai valuterästä - sulkupinnoiltaan ja karastaan ruostumatonta terästä - nimellispaineeltaan 1,6 Mpa - nimellislämpötilaltaan yli 120 o C Nimelliskooltaan alle 50 mm:n liitettävien venttiilien tulee olla: - venttiilipesiltään pronssi- tai punametallia - nimellispaineeltaan 1,0 Mpa - nimellislämpötilaltaan yli 120 o C
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 15 Venttiilin asento ja asennuspaikka valitaan siten, että toimilaite voidaan huoltaa ja kytkeä irrottamatta venttiiliä. 4. Vastaanottomenettely Urakoitsijan on hyväksytettävä valitsemansa venttiilien tekniset tiedot tilaajan edustajalla ennen niiden tilaamista. 442 Toimilaitteet Säätöpiireihin liittyvien toimilaitteiden tulee olla elektronisia standardiviesteillä ohjattavia ja syöttöjännitteeltään 24 V. Toimilaitteita on pystyttävä käyttämään käsin ilman työkaluja. Säätökaavioissa osoitetut toimilaitteet sekä kaikki vesilämmityspatterilla varustettujen ilmastointikoneiden ulkoilmapeltien toimilaitteet varustetaan mekaanisella jousipalautuksella. Sulkuvoimien on oltava riittävät ko. olosuhteisiin asennetuille venttiileille ja säätöpelleille. Sälepeltien toimilaitteiden vääntömomentin tulee olla vähintään 3 Nm/sälepellin m 2. Toimilaitteissa on oltava asennon osoitus. Toimilaitteen asento tulee olla luettavissa asteikolla 0...100 % tai 0...90 o. Toimilaitteiden nopeudet on valittava ohjattavan osaprosessin säädettävyysvaatimusten mukaisesti. Toimilaitteiden käyntiajan ääriasentojen välillä tulee olla kuitenkin enintään: - lämminkäyttövesi 30 s - patteriverkostot 60 s - kiertoilmapellistö 60 s - sulkupellit 120 s. 443 Varolaitteet Jäätymisvaaratermostaattien on oltava elektronisia ja käsipalautteisia. Jäätymisvaaratermostaatin laukaisuasetusarvo on oltava aseteltavissa alueella 0...+12 o C ja laukaisuviive alle 5 s. Anturin aikavakio saa olla enintään 15 s asennusolosuhteissa. Jäätymisvaaratermostaateissa tulee olla erilliset koskettimet ohjauspiirille (250 VAC/10 A) ja hälytyspiirille (24 VAC/VDC). Lämmityspatterin paluuvesisäätö toteutetaan alakeskuksen säätölähdollä, ei siis jäätymissuojalla. Termostaattiosat tulee asentaa alakeskukseen tai apulaitekoteloon. Anturi asennetaan ilmastointipatterin ripaputken sisälle vesitilaan. Anturin pituus valitaan patterin rakenteen mukaan riittäväksi. 444 Mittauslaitteet Rakennusautomaatioon tulee sisältyä valoisuusanturi ulos. Osoittavien mittarien asteikon halkaisija on oltava vähintään 100 mm. Osoittavat mittarit asennetaan helposti luettavissa olevaan asentoon sekä mahdollisimman vähän tärisevään paikkaan. Ulkolämpötila-anturit asennetaan pohjoisseinälle ja valoisuusanturit valaisimilta suojattuna.
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 16 4441 Lämpötilamittaukset Lämpötilamittauksiin käytetään ominaiskäyrältään lineaarisia vastuslanka- tai vastuselementtiantureita, esim. Ni100 tai Ni1000. Anturin mittauspiirissä ei saa olla releitä. Mittausmenetelmän tulee olla sellainen, että kalibrointia ei tarvitse suorittaa ja kaapelointi ei heikennä mittaustarkkuutta. Jäähdytyspalkkijärjestelmään liittyvät huonelämpötila-anturit ovat poikkeutuspotentiometrillä varustettuja esim. mallia Produal. Kanava-antureiden tuntoelimien mittaavan osan pituuksien on oltava vähintään 100 mm. Sekoitusosien ja LTO-laitteiden jälkeisissä kanavaosissa on antureiden mittaavan osan oltava vähintään 4 kertaa kanavaosan suurin leveys. Kanava-antureiden aikavakioiden on oltava pienempiä kuin 60 s ilman virtausnopeuden ollessa 3,0 m/s. Vesiantureiden aikavakioiden on oltava suojataskujen vaikutus mukaan lukien käyttövedessä pienempiä kuin 10 s ja muualla pienempiä kuin 60 s asennuskohdan olosuhteissa mitattuna. Osoittavien lämpötilamittareiden mittareiden tulee olla kalibrointiruuvilla varustettuja bimetallimittareita. Tuntoelimen pituuden on oltava vähintään 200 mm. Asteikko on ulkoantureissa - 40...+40 o C, huoneantureissa +10...+30 o C ja muissa kanava-antureissa 0...+60 o C. Kanava-anturit asennetaan ilman virtaussuunnassa lähelle mitattavaa osaprosessia kuitenkin siten, että ilmanvirtausnopeus mittauskohdassa on mahdollisimman suuri. Pitkä kanava-anturi asennetaan mahdollisimman peittävästi kanavan poikkipintaan. Iv-kojeissa toiminto-osien välillä käytetään keskiarvoantureita. Huonetila-anturit asennetaan n. 150 cm korkeudelle siten, että ne mittaavat edustavasti ao. huonetilan lämpötilaa. Jäähdytyspalkkijärjestelmän anturit asennetaan väliseinälle sähköurakoitsijan toimittamaan upotettavaan jälkiasennusrasiaan. Lasiseinillä varustetuissa tiloissa anturit asennetaan pintaan. Antureiden asennustapa ja -paikka varmistetaan ennen tilausta ja asennusta yhteistyössä LVI- ja sähköurakoitsijan kanssa. Anturiin ei saa kohdistua suoraa auringon säteilyä eikä tuloilman puhallusta. Vesianturit asennetaan suojataskuihin. Käyttövesianturin suojataskun on oltava ruostumatonta terästä tai korroosionkestoltaan vastaavaa materiaalia. 4. Hyväksyminen ja vastaanottomenettely Huoneantureiden kotelointi (ulkonäkö) tulee hyväksyttää rakennuttajalla. 4442 Paine- ja paine-eromittaukset Paine/paine-eromittauksiin käytetään kalvorakenteisia ja lämpötilakompensoituja standardiviestilähettimiä varustettuna prosessin kannalta tarkoituksenmukaisimmalla mittayhteellä (Pitot-putki, mittalaippa tms.). Mittauslaitteet on varustettu mittausarvon osoituksella. Mittayhteen asennuspaikkaan tulee kiinnittää erikoista huomiota siten, että suojaetäisyydet häiriölähteistä ovat mahdollisimman suuria ja mittaustulos antaa mahdollisimman luotettavan kuvan mitattavasta suureesta. 4443 Termostaatit
Karhulanvaaran koulu RAKENNUSAUTOMAATIOTYÖSELITYS 17 Termostaattien tulee olla 250 VAC/10 A vaihtokoskettimilla varustettuna. Asetusarvot ja eroalueet on oltava aseteltavissa portaattomasti C-asteikolla. 4444 Suhteellisen kosteuden anturit Suhteellisen kosteuden anturit ovat esim. mallia Humicap; Vaisala Oy. 4445 Hiilidioksidipitoisuuden mittauksen anturit Mittausalue on 0 2500 ppm ja tarkkuus 1% mittausalueesta. Urakkaan kuuluu 2 kpl osoittavia hiilidioksidiantureita, joista toisella seurataan työhuoneen ja toisella neuvotteluhuoneen hiilidioksidipitoisuutta. Anturit liitetään vyöhykesäätimeen. Kaapelointi ja kytkentä kuuluu rakennusautomaatiourakkaan. Tilaaja ilmoittaa ao. huoneet urakan valmistuessa. 45 KAAPELOINTI Kaapelointi suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaisesti. Kaapelin asentaminen sisältää kaapelin viennin laitteen läpivientitiivisteen läpi, sekä kaapelin merkinnän molemmista päistään. Kaapelin kytkeminen sisältää kaapelin pään kuorimisen ja johtimen kytkennän. Kentälle lähtevät johdot merkitään kummastakin päästä käyttäen tarkoitukseen sopivia merkintätarvikkeita siististi läpivientien kohdalle kotelon ulkopuolelle jäävään kaapelinosaan. Merkintöjen tulee ilmetä vastaavista kytkentä- ja asennuspiirustuksista. Muut kuin teknisissä tiloissa sijaitsevat kaapeloitavat laitteet on esitetty pohjapiirustuksissa. 5. Hankintarajat Ulkoinen kaapelointi kuuluu kokonaisuudessaan sähköurakkaan. Samoin 400/230 VACjännitteisten johtojen kytkeminen. Automaatiourakoitsija kytkee toimittamiensa laitteiden heikkovirtajohtimet. Hankintarajat on esitetty tarkemmin urakkarajaliitteessä. 451 Runkokaapelit Säätö- ja valvontajärjestelmän runkokaapelina käytetään parikierrettyä ja parisuojattua vähintään nelijohtimista instrumentointikaapelia esim. JAMAK 2x(2+1)x0,5. 452 Instrumentointikaapelit Järjestelmän viestijohtimina käytetään parisuojattuja instrumentointikaapeleita, esim. NOMAK 2x2x0,5+0,5. Tarvittava johdinmäärä laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Oulussa 26.05.2015 INSINÖÖRITOIMISTO YLITALO OY