PAIMION KAUPUNKI PAKK-KIINTEISTÖ TAPIOLAN PÄIVÄKODIN LAAJENNUS

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNKI PAKK-KIINTEISTÖ TAPIOLAN PÄIVÄKODIN LAAJENNUS AUTOMATIIKKATYÖSELITYS LVI-insinööritoimisto ALFA Oy Turuntie 21, Salo

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA Urakan sisältö Hankintarajat Tartunnat ja kiinnikkeet Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1.7 Huoltokirja 4 2. YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET Urakkaan sisältyvät laitevalinnat ja piirustukset Yleistä Piirustukset ja työselitys Erilliset tarvikkeet Tarvikkeet ja asennus Yleiset vaatimukset Sähkölaitteet ja asennukset Tarvikkeiden asennusaikainen merkitseminen Laitteiden lopullinen merkitseminen Tilaajan käyttöhenkilökunnan koulutus Takuutarkastukset ja takuuajan huolto Tarkastukset Takuuajan toimenpiteet 9 3. SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Järjestelmäselostus Järjestelmän kapasiteetti ja laajennettavuus Tiedonsiirto alakeskuksien ja keskusyksikön välillä Vasteaikavaatimukset Valvomolaitteet Rakenteelliset vaatimukset Perustoiminnot Raportointiohjelmat Graafiset tulostukset Alakeskukset Rakenteelliset vaatimukset Perustoiminnot Alakeskuksien sovellutusohjelmat Säätö- ja mittaustarkkuudet Kenttälaitteet Yleistä Mittaukset Toimilaitteet Säätöventtiilit Magneettiventtiilit Suodatinvahdit Osoittavat mittarit Termostaatit Jäätymissuojatermostaatit TARJOUS 30

3 1. ESITIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 1.1 Rakennuskohde ja sijainti Rakennuskohteen nimi: PAKK-kiinteistö, Tapiolan päiväkodin laajennus vanhoissa tiloissa. Sijainti: Sähkömiehentie 2, Paimio 1.2 Rakennuttaja Paimion kaupunki Tekniset ja ympäristöpalvelut PL50, Paimio Tekninen johtaja Markku Kylen ( ) Kiinteistöpäällikkö Olli Koivukangas ( ) Kiinteistömestari Tero Aaltonen ( ) Rakennuttajakonsultti ja paikallisvalvonta RAP Kujakon Oy Vistantie 38 A 37, Paimio Yhteyshenkilö: Pertti Kujanpää ( ) pkk@rapkujakon.fi 1.3 Suunnittelijat Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikki Muntola Koivulantie 44, Paimio Pääsuunnittelija Heikki Muntola ( ) ark@heikki.muntola.fi Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Preitilän Rakennetekniikka Oy Yliopistonkatu 33, Turku Yhteyshenkilö: Jyrki Laine ( ) jyrki.laine@instopreitila.fi LVI-suunnittelu: LVI-insinööritoimisto ALFA Oy Turuntie 21, Salo

4 Yhteyshenkilö: Timo Hammar ( ) Sähkösuunnittelu: VA Optimate Oy Vistantie 19, Paimio Yhteyshenkilö: Jaakko Loikas ( ) 1.4 Urakan sisältö Urakkaan sisältyy tämän työselityksen sekä piirustusten mukaiset laitteet kuljetuksineen, paikoilleen asennettuina ja säädettyinä, käytönopastus ja takuuajan huolto. Urakoitsijalla tarkoitetaan tässä työselityksessä säätö- ja valvontalaite-urakoitsijaa. Kaikilla rakennustuotteilla pitää olla CE-merkintä Saneerausalueella oleva vanha pakettikonehuone puretaan ja tilalle rakennetaan uusi ilmanvaihtokonehuone. Rakennusautomaatiourakoitsijan tulee purkaa vanhat valvontalaitteet ennen konehuoneen purkamista siten, että kiinteistön valvontajärjestelmä pysyy toimintakuntoisena. 1.5 Hankintarajat Hankintarajat on esitetty erillisessä urakkarajaliitteessä. Säätölaiteurakoitsijan hankintoihin kuuluvat kaikki piirustuksissa esitetyt laitteet ja tarvikkeet, ellei niitä ole erityisesti merkitty muiden urakoitsijoiden hankintoihin kuuluviksi. Mikäli urakoitsija havaitsee ristiriitaisuuden hankinnoissa tai urakkarajoissa on viipymättä otettava yhteys rakennuttajaan epäkohdan korjaamiseksi. 1.6 Huoltokirja Urakkaan kuuluu määräysten mukaisen huoltokirjan laadinta säätölaitetöihin kuuluvien laitteiden ja järjestelmien osalta.

5 2. YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET 2.1 Urakkaan sisältyvät laitevalinnat ja piirustukset Yleistä Urakoitsija toimittaa tarvittavat tiedot sovittuun työaikatauluun ja hankintojensa toimitusaikoihin nähden ajoissa muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. Urakoitsijalla on mahdollisuus käyttää työselityksessä ja piirustuksissa määriteltyjen laitteiden ja tarvikkeiden asemasta muita vastaavia laitteita, mikäli suunnitelma-asiakirjoissa on maininta "tai vastaava". Tällöin niiden on sijoitukseltaan, toiminnaltaan ja teknisiltä arvoiltaan läheisesti vastattava urakka-asiakirjoissa määriteltyjä laitteita. Ko. laitteiden ja tarvikkeiden valinnalle on saatava rakennuttajan hyväksyminen ennen niiden hankintaa. Vastaavuudesta on vastuussa vain urakoitsija. Mikäli urakoitsija katsoo, ettei jokin suunnittelijan esittämä laitevaatimus tai kytkentätapa sovellu hänen laitteilleen eikä urakoitsija voi vastata työn tuloksesta, jos ohjelman mukaista ratkaisua käytetään, tulee urakoitsijan esittää omille laitteilleen sopiva ratkaisu urakkatarjouksessa vaihtoehtoisen tarjouksen muodossa. Laitevalinnat on suoritettava siten, että laitteet ovat taloudellisia käyttökustannuksiltaan Piirustukset ja työselitys Suunnitelmapiirustukset Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty laiteluetteloissa ja piirustuksissa. Mikäli asennustapa tai mitoitusarvot eivät käy selville työselityksestä ja piirustuksista tai ovat tulkinnanvaraisia, urakoitsija on velvollinen pyytämään lisäselvityksiä. Urakoitsija saa käyttöönsä kolme (3) sarjaa kopioita, urakoitsija maksaa muut tarvitsemansa kopiot. Työpiirustukset Urakoitsijan tulee tarkistaa, täydentää ja korjata suunnitelmapiirustukset käyttämiään laitteita vastaaviksi. Urakoitsijan on tehtävä asennustöidensä suorittamista varten suunnitelmapiirustusten lisäksi tarvittavat työpiirustukset. Työpiirustukset tulee tehdä siten, että muut osapuolet voivat niiden perusteella tehdä asennuksiaan koskevat asennussuunnitelmansa.

6 Eri toimittajien toimittamien laitteiden keskinäisestä sovittelusta tms. syystä tehtävät pienehköt suunnitelmatarkistukset urakoitsija merkitsee suunnitelma- ja työpiirustuksiin suullisten ohjeiden tai neuvottelupäätösten perusteella. Urakoitsijan on huolehdittava siitä, että rakennusaikana muihin suunnitelmiin tehdyt muutokset otetaan huomioon myös urakkaan kuuluvissa asennuksissa urakoitsijalle toimitettujen muutossuunnitelmien tai -selvitysten mukaisesti. Urakoitsijan on asennuksissaan noudatettava myös sisustuspiirustuksia ja muita erikoispiirustuksia, joita rakennuttaja urakoitsijalle toimittaa. Urakoitsijan on pyydettävä ko. piirustukset käyttöönsä riittävän ajoissa ennen asennustöiden aloittamista. Loppupiirustukset Loppupiirustukset tehdään suunnitelma- ja työpiirustuksia täydentämällä. Urakoitsija siirtää asennusten aikana työpiirustuksiin tulleet muutokset työpiirustuksiin. Urakoitsija hyväksyttää loppupiirustukset rakennuttajalla ja suunnittelijalla ennen luovutusasiakirjojen kopiointia. Loppupiirustuksia urakoitsija toimittaa kaksi (2) paperikopiosarjaa kansioihin A4-kokoon taitettuna. Luovutuskansiot Luovutuskansioiden tulee em. loppupiirustusten lisäksi sisältää seuraavat asiapaperit suomenkielisinä: - esitteet asennetuista laitteista teknisine tietoineen - järjestelmäkuvaus - listaukset järjestelmien ohjelmointitiedoista - koestus-, säätö- ja virityspöytäkirjat (trend-ajot) - säädön toimintakaaviot - järjestelmien ja laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet - käyttöohjelmien ns. vuokaavioesitys, josta käy ilmi ohjelman rakenne, ohjelmoinnissa käytetyt muuttujatunnukset yms. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle kaksi (2) sarjaa luovutuskansioita Urakoitsija toimittaa kuhunkin alakeskuskaappiin yhden (1) sarjan A4- kokoon taitettuna ko. alakeskusta koskevat: - toimintakaaviot toimintaselostuksineen - laiteluettelot - johdotus- ja kytkentäkaaviot täydennettynä muiden urakoitsijoiden hankinnassa olevien laitteiden ryhmä-/ohjauskeskus-, laite-, riviliitin- ja kaapelitunnuksin

7 - input/output -liitäntätiedot - alakeskuksen lay-out -piirustus, jossa on esitetty kaikkien alakeskuslaitteiden sijainti. Lisäksi urakoitsija toimittaa yhden (1) varmuuskopion järjestelmien ohjelmistoista tilaajan säilytettäväksi. 2.2 Erilliset tarvikkeet Urakoitsija luovuttaa loppukatselmukseen mennessä rakennuttajan edustajalle kuittausta vastaan seuraavassa luetellut tarvikkeet. Tarvikkeiden on oltava tarkoituksenmukaisesti pakattuja ja ne on sijoitettava rakennuttajan osoittamaan paikkaan lähelle käyttöpistettä. - alakeskuskoteloiden avaimia 2 kpl/kotelo 2.3 Tarvikkeet ja asennus Yleiset vaatimukset Säätö- ja valvontalaiteasennuksissa saa käyttää vain ensiluokkaisia tarvikkeita. Työmaalle toimitettavien LVI-tuotteiden on oltava uusia, käyttämättömiä, ehjiä sekä sisä- että ulkopinnoiltaan puhtaita. Urakoitsijan tulee huolehtia, että rakennusurakoitsija suojaa ne likaantumiselta ja vahingoittumista vastaan koko rakentamis- ja käyttöönottoajan. Mikäli rakennuttaja toteaa työn suorituksen aikaisissa tarkastuksissa työmaalla puutteellisia tai vioittuneita laitteita tai tarvikkeita, on ne välittömästi poistettava työmaalta Sähkölaitteet ja asennukset Virtalaji on kolmivaihevirta 230/4000 V, 50 Hz. Tarvittavat jännitteenalennuslaitteet kuuluvat urakoitsijan hankintaan. Koteloiden ja keskusten tulee olla metallirakenteisia ja suojausluokan IP34 mukaisia, ellei ankarampaa ole erikseen määrätty tai laitteiden sijoituksesta määräydy. Kaikkien sähkölaitteiden tulee olla suojajohdinjärjestelmään soveltuvia Tarvikkeiden asennusaikainen merkitseminen Kaikki hankintaan liittyvät moottorit, säätölaiteet ja sähkökojeet merkitsee urakoitsija välittömästi kojeiden tultua asennetuiksi paikoilleen.

8 Merkinnöistä on selvittävä kojeesta LVI-piirustuksissa käytetty tunnus ja kojeen asennuspäivämäärä. Em. väliaikaiset merkinnät poistetaan urakoitsijoiden ja hankkijoiden toimesta vasta sen jälkeen, kun lopulliset kojekilvet on asennettu paikoilleen Laitteiden lopullinen merkitseminen Merkinnöistä on selvittävä kojeesta LVI-piirustuksissa käytetty tunnus. Kaikki anturit, säätöventtiilit, termostaatit ja muut säätö- ja valvontalaitteet varustaa urakoitsija suunnitelman mukaisen tunnuksen ilmaisevalla kilvellä. Myös kojekoteloiden sisällä olevat laitteet merkitään. Kilvet on pyrittävä sijoittamaan siten, että ne jäävät paikoilleen, vaikka ko. laitteet irrotetaan. Alakattojen tms. sisään jäävät laitteet merkitään myös huoltoluukkuun kiinnitettävällä kilvellä. Sähköurakoitsija merkitsee kentälle lähtevät johdot kummastakin päästä. Merkintöjen tulee ilmetä vastaavista kytkentä- ja asennuspiirustuksista. 2.4 Tilaajan käyttöhenkilökunnan koulutus Urakoitsijan tulee järjestää tilaajan nimeämälle käyttöhenkilökunnalle riittävä käyttö- ja huoltokoulutus siten, että käyttöhenkilökunta voi itsenäisesti vastata laitteiston oikeasta käytöstä sekä tehdä ohjelmamuutoksia. Koulutusvaiheen jälkeen käyttöhenkilökunnan on osattava vähintään: - tulostaa raportit, graafiset kuvat, ryhmänäytöt sekä muuttaa normaalikäyttöön liittyviä parametreja (as. arvot, käyntiajat, rajaarvot jne.). - liittää pisteitä tiedon tallennusohjelmien seurantaan ja tulostaa kerätyt tiedot numeerisina tai graafisina raportteina. - tehdä ohjelmamuutoksia ja -lisäyksiä piste- ja hälytystekstityksiin, ryhmänäyttöihin, grafiikkakuviin, raportteihin, ohjelmointitasoihin ja käyttäjätunnuksiin, hälytysluokitukseen ja -priorisointeihin, oheislaitteisiin, tulostusohjaukseen ja makrokomentoihin. - ladata ja tallentaa keskusyksikön ja alakeskuksien ohjelmat levykkeille. - suorittaa yksinkertaisia huolto- ja korjaustoimenpiteitä kuten kirjoittimien värinauhojen ja paperin sekä sulakkeiden vaihto, alakeskuksien ja keskusyksikön ylösajo, varmennustallennettujen ohjelmalevykkeiden asiat.

9 Koulutuksen tulee käsittää vähintään seuraavat osa-alueet: - yleinen järjestelmäkoulutus - käyttö- ja operointikoulutus - huolto ja vianetsintä Yleinen järjestelmäkoulutus kokonaisuudessaan sekä vähintään yksi päivä käyttö- ja operointikoulutusta tulee järjestää ennen vastaanottotarkastusta. Loppu koulutus tulee olla läpikäytynä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua vastaanotosta. Käyttö- ja operointikoulutus tulee järjestää tilaajalle toimitettavaa järjestelmää hyväksikäyttäen paikan päällä. Koulutusta annetaan yhteensä 1 päivä. 2.5 Takuutarkastukset ja takuuajan huolto Tarkastukset Tarkastukset on esitetty urakkarajaliitteessä. Mikäli tarkastuksissa todetaan niin paljon puutteita, ettei tarkastusta voida hyväksyä, korvaa urakoitsija rakennuttajalle aiheuttamansa uusintatarkastusten kustannukset. Tarkastuksiin ja käyttöönottoon liittyvät asiat on esitetty urakkarajaliitteessä Takuuajan toimenpiteet Takuuaika on kaksi ( 2 ) vuotta. Urakkaan sisältyvät takuuajan huollot. Urakoitsija toimittaa valvomoon huoltopäiväkirjan, johon käyttäjä merkitsee havaitsemansa puutteet/virheet. Samaan päiväkirjaan urakoitsija merkitsee tekemänsä toimenpiteet ja selvityksen vian syystä. Toiminnan kannalta merkityksettömät viat/puutteet voidaan korjata seuraavan huoltokäynnin yhteydessä. Takuuajan huolto (ennakkohuolto) sisältää 4 huoltokertaa/2 vuotta. Takuuajan huollon päivämäärät sovitaan vastaanotossa. Urakoitsija laatii jokaisesta huoltokäynnistä raportin, josta ilmenee: - käynnin syy (vikahuolto/ennakkohuolto) ja ajankohta - havaitut viat - suoritetut korjaustoimenpiteet - ennakkohuollossa suoritettu tarkastukset, viritykset, kalibroinnit, ohjelmistokorjaukset yms. Käyttäjä kuittaa em. toimenpiteet allekirjoituksellaan.

10 Ennakkohuollon huoltokäynnistä tulee ilmoittaa käyttöhenkilökunnaalle vähintään viikkoa ennen huoltoa. Takuuajan huollolle varataan omat maksuerät jokaiselle huollolle maksuerä-taulukkoon. Ensimmäinen huolto Ensimmäinen huolto suoritetaan 5-7 kuukauden kuluttua järjestelmän vastaanotosta. Työ sisältää vähintään seuraavat toimenpiteet: - yksi ohjelmistopäivä, jolloin urakoitsija tekee käyttäjän toivomat piste- ym. ohjelmointimuutokset - huoltopäiväkirjassa esiintyvien vielä korjaamattomien puutteiden korjaaminen - kiireellisten hälytysten ja varolaitteiden toiminnan tarkastus kenttälaitteilta asti - toimilaitteiden toimintakutoisuuden tarkastus - koestusantureiden kalibrointi - ohjelmistotallenteen päivitys Toinen huolto Toinen huolto suoritetaan kuukauden kuluttua järjestelmän vastaanotosta. Huolto sisältää ensimmäisen huollon yhteydessä lueteltujen toimenpiteiden lisäksi: - kaikkien hälytyspisteiden toiminnan tarkastus kenttälaitteilta lähtien sekä mittauspisteiden toiminnan tarkastus - kaikkien urakoitsijoiden toimittamien kalibrointia vaativien mittauslähettimien kalibrointi - säätöpiirien toiminnan ja asetusarvojen tarkastus trendseurantaohjelman avulla. Kolmas huolto Kolmas huolto suoritetaan kuukauden kuluttua järjestelmän vastaanotosta. Työn sisältö, kuten ensimmäinen huolto Neljäs huolto Neljäs huolto suoritetaan kuukauden kuluttua järjestelmän vastaanotosta. Työn sisältö kuten toinen huolto ja lisäksi: - kaikkien säätö- ja valvontapisteiden toiminnan tarkastus Takuutarkastus

11 Takuutarkastuksessa todetaan, että urakoitsija on täyttänyt takuuajan velvoitteensa ja että järjestelmä on toiminut moitteettomasti 3. SÄÄTÖ- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ 3.1 Järjestelmäselostus Säätö- ja valvontajärjestelmän tulee olla liitettävissä PAKK-kiinteistön nykyiseen valvontajärjestelmään (Honeywell SymmetrE). Kaikki tarvittavat lisäykset ja muutokset kaupungin valvontajärjestelmässä tarvittavine grafiikoineen sisältyvät urakkaan. LVIS-järjestelmien säätö ja valvonta toteutetaan hajautetulla DDC-säätöja valvontajärjestelmällä tämän työselityksen, pisteluettelon, suunnitelmapiirustusten, urakkarajaliitteen ja muiden hankintaasiapapereiden osoittamassa laajuudessa. DDC-säätö- ja valvontajärjestelmästä käytetään jatkossa nimitystä järjestelmä. Järjestelmä rakentuu - itsenäisistä vapaasti ohjelmoitavista alakeskuksista - mikrotietokonepohjaisesta keskusyksiköstä oheislaitteineen - viestinsiirtoyhteydestä alakeskusten ja keskusyksikön välillä - muista mittaus- ja säätölaitteista (anturit, toimilaitteet, erilliset termostaatit tms.) Järjestelmää tulee olla mahdollisuus käyttää tiedonsiirtoon kiinteiden runkokaapeliyhteyksien lisäksi myös kiinteitä tai valinnaisia puhelinverkkoyhteyksiä modeemien välityksellä. Järjestelmään tulee voida liittää modeemien välityksellä sekä alakeskuksia ja päätteitä Järjestelmän kapasiteetti ja laajennettavuus Piste- ja alakeskuslaajennukset on voitava toteuttaa siten, että ne eivät aiheuta merkittäviä keskeytyksiä muutettavan järjestelmän osan toimintaan, eivätkä lainkaan keskeytyksiä järjestelmän niihin osiin, joita ei muuteta. Laajennuksiin ja ylläpitoon liittyvä ohjelmointi- ja käynnistystyö on tehtävä Suomessa. Kunkin alakeskuksen pistekapasiteetista saa käyttää enintään 80 % kutakin pistetyyppiä. Näin syntyvän vapaan kapasiteetin käyttöönotto edellyttää siten ainoastaan pisteohjelmoinnin ja mahdollisten lisä- tai

12 laajennuskorttien lisäämisen. Laajennusvaraa on voitava käyttää myös DDC-säätöpiirien lisäämiseen alakeskuksiin Tiedonsiirto alakeskuksien ja keskusyksikön välillä Valvontalaitteiden ja alakeskuksen välisen tiedonsiirron tulee olla digitaalista, sarjamuotoista ja varmistettua tiedonsiirtoa. Alakeskukset ja valvontalaitteet tulee suojata siten, että tiedonsiirtoyhteytenä runkokaapelissa mahdollisesti esiintyvät ukkosen tms. aiheuttamat häiriöjännitteet eivät vahingoita järjestelmää. Järjestelmään tulee sisältyä tiedonsiirtoa valvova ohjelmisto, joka paljastaa tiedonsiirron häiriöt. Havaitut häiriöt ja niiden sijainti ilmaistaan oheislaitteille tulostuvalla hälytyksellä (hälytysluokka = kiireellinen). Tiedonsiirtoon tulee voida käyttää myös modeemiyhteyttä yleisessä puhelinverkossa tai kiinteällä kaapeliyhteydellä (kk-pari) tai valinnaisella yhteydellä Vasteaikavaatimukset Järjestelmän on täytettävä seuraavat vasteaikavaatimukset toimiessaan kohdassa "Järjestelmän kapasiteetti ja laajennettavuus" vaaditulla maksimikapasiteetilla. - kosketin-, raja-arvo ja ristiriitahälytyksien tulee tulostua ao. oheislaitteelle enintään 5 sekunnin kuluessa hälytys- tai indikointikoskettimen aktivoitumisesta tai raja-arvon ylittämisestä kentällä. - käyttöpäätteeltä annetun komennon läpimenoaika on enintään 5 sekuntia (esim. toimilaitteen sulkemiskomennon antamisen ja toimilaitteen liikkeen alkamisen välinen aika). Muutos tulee olla havaittavissa käyttöpäätteeltä viimeistään 10 sekunnin kuluessa komennon antamisesta (käyttötilan muutos tms.). - prosessikaavioiden dynaamisten suureiden päivitysvälin tulee olla enintään 30 sekuntia. - kuvan piirtonopeus operointivalmiuteen alle 10 sekuntia. 3.2 Valvomolaitteet Rakenteelliset vaatimukset Valvomo Järjestelmää käytetään nettivalvomon kautta. Urakoitsija sisällyttää urakkaan nettiliittymän 2 vuodeksi, jonka jälkeen tehdään erillinen sopimus.

13 3.2.2 Perustoiminnot Operointi käyttöpäätteellä Käyttöpäätteeltä tulee voida suorittaa vähintään seuraavat toiminnot: - ohjattavien valvontapisteiden ohjaustilan muuttaminen - alakeskusparametrien tulostaminen ja muuttaminen (mm. asetusarvot, viritysparametrit) - valvontapisteiden liittäminen ja poistaminen järjestelmästä - piste- ja hälytystekstien ohjelmointi ja muuttaminen - hälytyspriorisoinnin ja luokittelun muuttaminen - alakeskusten ohjelmiston lataus ja tallennus - päivämäärän ja kellonajan asetus - raporttilistausten tulostaminen - aikaohjelmien käyntiaikojen tulostaminen ja muuttaminen Järjestelmään liitettyjen pisteiden tilat ja arvot, parametrit, käyntiajat ja laskentatulokset tulostetaan ryhmänäyttöinä. Ryhmän näyttö tulee käsittää vähintään 30 kohtaa (piste, parametri, jne.) joista vähintään 10 on tulostuttava kerrallaan näyttöruutuun. Pisteet on ryhmiteltävä kojeisto- ja asiakokonaisuuksiksi (esim. tuloilmakoje, huonemittaukset tms.) Ryhmittely saa perustua myös pistetunnuksiin ja niiden maskaukseen, mikäli esitelty ryhmittelyperiaate toteutuu. Jokaiselle tulostuvalle järjestelmän pisteelle, parametrille ja laskentatulokselle on liitettävä tulostuksessa seuraavat tiedot: - vapaasti ohjelmoitava suomenkielinen tekstitys, pituus vähintään 15 merkkiä - pisteen arvo (21, 55, käy, jne.) - tilatieto (hälytys, normaali, jne.), pituus vähintään 3 merkkiä - yksikkö ( C, %, kwh, jne.) Tekstityksien on oltava käyttäjän muutettavissa. Järjestelmän tulostuksien tulee olla suomenkielisiä. Asetusarvo- ja muut parametrimuutokset sekä pisteiden komentaminen on voitava suorittaa samanaikaisesti ao. ryhmän tai vaihtoehtoisesti ao. grafiikkakaavion ollessa näytössä. Muutokset ja komennot on voitava tehdä on-line toimisesti alakeskusten toimintaa keskeyttämättä. Operoinnin on oltava keskustelumuotoista ja perustua puumaisesti ryhmiteltyjen valikkojen käyttöön, jolloin järjestelmä esittelee mahdolliset etenemisvaihtoehdot käyttäjälle ja neuvoo käyttäjää valinnoissa. Ryhmänäytöt ja tekstitykset on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen niiden ohjelmointia järjestelmään.

14 Ohjelmointitasot Järjestelmän luvaton käyttö on oltava estettävissä koodisanan tai vastaavan "lukituksen" avulla Koodisanan perusteella on oltava määriteltävissä ao. käyttäjän ohjelmointitaso, joka määrää mitä toimintoja ja mitä pisteitä on mahdollista aktivoida ja komentaa. Ohjelmointitasoja on oltava vähintään kolme: - taso 1: vain tietojen katselu mahdollista - taso 2: tietojen katselu, normaalien käyttöparametrien muutokset, raporttien laatiminen sallittu - taso 3: kaikki toimenpiteet sallittuja Koodisanat on oltava muutettavissa toimittaessa korkeammalla ohjelmointitasolla. Hälytyksen käsittely Jokaiseen hälytykseen on liitettävä tulostuksessa: * vapaasti ohjelmoitava selväkielinen hälytysteksti, pituus vähintään 15 merkkiä * päiväys ja kellonaika * hälyttävän pisteen arvo (esim. 28 C) Kuhunkin hälytykseen on liitettävä hälytysluokka (vähintään 3 luokkaa valittavissa), jonka tulee ilmetä selvästi hälytystulostuksessa, esimerkiksi "Kiireellinen hälytys...". Vaaditut hälytysluokat ovat: - kiireellinen - normaali - huolto Hälytykset tulostetaan aina käyttöpäätteelle ja kirjoittimelle Hälytykset tulee voida kuitata erillisellä kuittauspainikkeella. Mikäli hälytyksen aiheuttaja ei ole poistunut (vika tms.), tulee hälytys aktivoitua uudestaan viimeistään 15 minuutin kuluttua sen kuittaamisesta (ei koske jatkohälytystä eikä huoltohälytyksiä). Kiireellisistä ja normaalihälytyksistä muodostetusta yhteishälytyksestä järjestelmän tulee antaa jatkohälytys (sulkeutuva kosketin), joka tulee olla estettävissä aikaohjelmalla. Hälytykset siirretään selväkielisenä GSM puhelimeen

15 Hälytystekstitykset on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen niiden ohjelmointia järjestelmään. Makrokomennot Operoinnin tehostamiseksi on järjestelmään ohjelmoitava makrokomentoja, joita on voitava käyttää ryhmänäyttöjen kutsumiseen ja raporttien tulostamiseen. Makrokomennon tulee olla vapaasti valittavaa merkkiä käsittävä komentosana (esim. TALOBTK1), joka tulee voida antaa yksinkertaisilla käyttötoimenpiteillä, esim. painamalla ensin ohjelmoituja toimintonäppäimiä ja syöttämällä tämän jälkeen makrokäsky. Järjestelmään tulee ohjelmoida makrokomennot jokaisen järjestelmään ohjelmoidun ryhmänäytön tulostamista varten. Makrokomentojen ohjelmoinnin tulee olla riittävän yksinkertaista siten, että käyttäjä voi tarvittaessa ohjelmoida niitä lisää ja muuttaa ja ohjelmoida komentoja. Erilaisia makrokomentoja tulee voida ohjelmoida järjestelmään vähintään 150 kappaletta. Oheislaitteiden tulostuksen ohjaus Oheislaitteille tulostuvat listaukset, raportit ja hälytykset on voitava ohjelmallisesti ohjata tulostuksen tyypistä ja sisällöstä riippuen tulostumaan halutulle oheislaitteelle. Tulostusohjaus on voitava sitoa aika- ja tapahtumaohjelmiin siten, että aseteltuina aikoina tai tietyn tapahtuman aktivoimana ao. tulostus vaihtuu eri oheislaitteille (esim. hälytyksien tulostus miehittämättömänä aikana voidaan kääntää eri hälytyskirjoittimelle automaattisesti) Raportointiohjelmat Järjestelmän tulee sisältää seuraavassa esitetyt raportointiohjelmat kuvatussa laajuudessa. Raportit on voitava tulostaa valinnaisesti joko käyttöpäätteelle tai kirjoittimelle pyydettäessä tai aikaohjelman ohjaamana automaattisesti. Raporteille annetaan selväkielinen nimi, joka tulostetaan raportin yhteydessä. Tulostuksessa on oltava myös päivämäärä ja kellonaika. Raportit on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen niiden ohjelmointia järjestelmään. Perusraportit

16 Perusraportteja ovat yhteenvetolistaukset, joista käyttäjä saa nopeasti selville laitoksen tilanteen. Valmiiksi ohjelmoituna tulee olla vähintään seuraavat listaukset: - voimassa olevat hälytykset - kaikkien järjestelmän pisteiden tulostus - vapaasti valittavan ryhmänäytön listaus - käyttötuntilaskentapisteiden tulostus - ohjauspisteiden tilojen tulostus - aikaohjelmien tulostus käyntiaikoineen - optimoidun käynnistyksen tapahtumien tulostus - LTO-hyötysuhteiden tulostus Kulutusseuranta Raporteissa tulostetaan määrämittauksiin perustuvat kulutustiedot. Raportointijakson pituus on yksi kuukausi. Raportoinnin on mahdollistettava vertailut kuukausitasolla edellisen vuoden kulutustietoihin. Lisäksi raporteissa tulostetaan yhteenveto kuluvan vuoden alusta. Kulutusseurantaraportit ohjelmoidaan pisteluettelossa osoitetuille pisteille. Lämpöenergia - kulutettu energia - mitattu astepäiväluku, laskentajakso yksi tunti - astepäiväluvulla normeerattu kulutus - aseteltavissa oleva tavoitekulutus Sähköenergia - kulutettu energia - aseteltavissa oleva tavoitekulutus Optimointiohjelman seuranta Optimointiohjelmien seurantaraportti käsittää raportointiajankohtaa edeltäneen vuorokauden osalta optimointiohjelmien ohjaamien järjestelmien: - pysähtymishetket illalla - seisontajakson aikainen alin optimointiohjelmaan liittyvä huonelämpötila - aamukäynnistyksen alkamisajankohta ja vastaavat ulko- ja huonelämpötilat - huone- ja ulkolämpötilat päiväkäytön alkamishetkellä Optimointiohjelman seurantaraportit ohjelmoidaan pisteluettelossa osoitetuille pisteille. Käyntiseuranta Kunnossapitoa ohjaava käyntiaikaseurannan raportointi käsittää:

17 - järjestelmään liitettyjen, käyttötilaindikointipisteellä varustettujen kojeiden käyttötuntimäärät. - käyttötuntimäärien vertailun aseteltuihin raja-arvoihin ja huoltoilmoituksen - tulostamisen rajan ylittyessä. Huoltoilmoituksesta tulee käydä ilmi kojeen nimi ja tunnus, pvm ja kellonaika ja käyttötuntimäärä sekä toimenpideohje. Käyntiaikaseurantaraportit ohjelmoidaan pisteluettelossa osoitetuille pisteille. Tiedontallennusohjelmat Keskusyksikön ohjelmistoon tulee sisältyä tiedontallennusohjelmisto, jolla voidaan tallentaa järjestelmään liitettyjen valvontapisteiden mittaus- ja tilannetietoja keskusyksikköön liitetylle kiintolevylle. Tallennettua tietoa on voitava edelleen käsitellä laskenta-, lajittelu- ja tulostusohjelmilla sekä käyttää graafisten tulostusten lähtötietoina. Tallennusohjelmistojen tulee kyetä vähintään seuraaviin tallennuksiin: Mittausseuranta - mittausseurantaan tulee voida liittää samanaikaisesti vähintään 50 seurantapistettä, jotka voivat olla mitä tahansa järjestelmään liitettyjä valvontapisteitä, parametreja, laskentatuloksia, tms. - tallennusaikaväli on oltava aseteltavissa alueella 1 minuutti... 2 tuntia vähintään kymmenessä portaassa esim. 1 min, 5 min, 10 min, 30 min, 60 min. - Tallennuskapasiteetin tulee riittää vähintään 5000 näytteen tallentamiseen vähintään vuoden mittaiseksi ajaksi. - mittausseurantapisteet on voitava jakaa vähintään kahdeksaan eri ryhmään (vähintään 10 seurantapistettä/ryhmä), joilla o kullakin oma tallennusaikavälinsä. Hälytys- ja tapahtumatallennus Ohjelmaan on voitava liittää minkä tahansa järjestelmään liitetyn valvontapisteen tai ohjelmallisesti tehdyn pisteen (esim. ristiriita- ja rajaarvohälytys) tilamuutos tai hälytys, joka siten esiintyessään tallentuu keskusyksikön kiintolevylle. - tallennuskapasiteetin tulee riittää vähintään 2000 viimeisimmän tilamuutoksen tai hälytyksen tallentamiseen. Tallennetun tiedon jatkokäsittely Tallennettu tieto on voitava tulostaa käyttöpäätteellä ja kirjoittimella trend-raportteina, joista on käytävä helppolukuisesti ilmi tallennetun tiedon tyyppi (mittaus-, hälytys-, tms. tieto), tallennushetki

18 pistekohtaisesti, tallennetun suureen selväkielinen teksti ja arvo. Trendraporttiin on voitava liittää vähintään kymmenen seurantapisteen arvot vähintään vuorokauden ajalta Graafiset tulostukset Värikäyttöpäätteellä on voitava laatia ja tulostaa dynaamisia prosessikaavioita ja käyrä- sekä pylväsdiagrammeja. Tasokuvat Rakennuksen tasokuvissa esitetään tekniset tilat, valvomotilat, valvontaalakeskukset, sähkökeskukset, IV-kojeiden palvelualueet sekä teknisten tilojen ulkopuolella sijaitsevat mittaus-, hälytys-, käyttötila- ja ohjauspistetiedot dynaamisina tietoina. Urakkaan kuuluu ohjelmoida järjestelmään 5 kpl tasokuvia. Prosessikaaviot Urakoitsija laatii kaikista säätökaavioista dynaamiset prosessikaaviot. Prosessikaaviot esittävät kaaviollisesti LVI-prosessin ja sen valvontajärjestelmään liitetyt komponentit. Kaavoista tulee ilmetä: - mittausarvot - asetusarvot - käyttötilat - toimilaitteiden asennot ( %) - hälyttävät pisteet (vilkkuva valo) - laskennalliset arvot (hyötysuhde, raitisilmasuhde, keskiarvot yms.) - ulkolämpötila - menoveden lämpötila (iv-verkosto) Kaaviot esitetään dynaamisina, ts. kaaviossa esiintyvät valvontapisteiden senhetkiset tilat/arvot. Pisteiden tilat ja arvot päivittyvät näytölle jatkuvasti. Kaaviot tulostuvat pyydettäessä. Hälytysten yhteydessä kaaviokuvat tulee saada näyttöön joko automaattisesti tai yhdellä näppäinpainalluksella. Opastavat kaaviot Järjestelmään ohjelmoidaan käyttäjää opastavia ja valvottavaa laitosta esittäviä kuvia, joiden avulla mm. autetaan käyttäjää löytämään etsimänsä prosessikaavio, esitetään järjestelmät ja kojeet, joista ei ole säätökaavioita jne. Urakkaan kuuluu 9 kpl opastavia kaavioita. Käyrä- ja pylväsdiagrammit

19 Käyrä- ja pylväsdiagrammit on voitava laatia siten, että ne käyttävät lähtötietoina tiedontallennusohjelmien avulla tallennettua mittaustietoa. Mittaustiedot on voitava tulostaa x-y -asteikolla, jolloin niiden keskinäiset riippuvuudet käyvät ilmi, ja y-t (aika) -asteikolla, jolloin voidaan seurata suureiden aikariippuvuutta. X- ja y-akselit on voitava tekstittää (vähintään 40 vapaasti valittavaa merkkiä) ja skaalata vapaasti. Skaalauksen on toimittava myös automaattisesti, jolloin asteikko määräytyy piirrettävän suureen maksimija minimiarvojen perusteella. Kuhunkin tulostukseen on voitava liittää vähintään 6 eri värillä tulostettavaa käyrää tai pylvästä. Energiakulutustietojen seurantaa varten on kuitenkin voitava tulostaa pylväsdiagrammeja, joissa näkyy toteutunut ja tavoitearvo vuoden jokaista kuukautta kohti ( yhteensä 24 pylvästä). 3.3 Alakeskukset Rakenteelliset vaatimukset Jokaisen alakeskuksen tulee olla mikroprosessoripohjainen, moduulirakenteinen ja vapaasti ohjelmoitava. Alakeskukset on toimitettava tehtaalta sisäisesti valmiiksi kytkettyinä käsittäen seuraavat komponentit: - prosessorimoduulit - muut toimintamoduulit - relekortit releineen - virta- ja varaenergialähteet - viestinsiirron sovitusyksiköt - riviliittimet ja johdinkourut - lukittavat alakeskuskotelot - käyttöjärjestelmät, ohjelmointikielet ja sovellutusohjelmisto Prosessori- ja muiden toimintamoduulien tulee olla pistoyksikkörakenteisia ja helposti vaihdettavissa. Alakeskus on varustettava varaenergialähteellä, jonka kapasiteetti riittää reaaliaikakellon ja häviävän muistin suojaamiseen vähintään 72 tunnin ajaksi. Alakeskuksen tehonsyötön palauduttua alle 72 tunnin virtakatkoksen jälkeen, tulee alakeskuksen palautua automaattisesti katkosta edeltäneeseen toimintatilaan. Laskenta-, parametri-, tms. tiedot eivät saa hävitä katkoksen aikana. Alakeskusmoduulit ja -laitteet tulee koteloida kaappimallisiin tehtaalla valmiiksi pintakäsiteltyihin, seinälle tai jalaksille asennettaviin, läpiviennit huomioon ottaen, IP34-suojausluokan teräslevykoteloihin. Koteloiden

20 ovien tulee olla saranoituja ja irrotettavalla avaimella lukittavia. Oviin asennetaan sisäpuoliset taskut alakeskuskohtaisia piirustuskansioita varten. Alakeskuskoteloiden laitteet tulee ryhmitellä järjestelmällisesti ja riittävän väljästi siten, että kytkennät ja huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa vaivatta. Alakeskuskoteloon tai välittömään läheisyyteen asennettavaan erilliseen, vastaavat rakennevaatimukset täyttävään koteloon sijoitetaan myös tarvittavat jäätymissuojien termostaattiosat ja muut apulaitteet. Koteloissa tulee olla johdinkokoja vastaavat riviliittimet kaikkia kytkettäviä johtimia varten. Riviliittimet tulee numeroida ja asentaa kojeittain ryhmiteltyinä riviliitinkiskoon. Riviliittimien tulee olla katkaistavia. Alakeskuksien sisäiset johtimet tulee asentaa kannellisiin johdinkouruihin. Ryhmä- yms. sähkökeskuksilta tulevat kaapelit on päätettävä riviliittimille. Ylimääräiset johtimet kierretään VAKin päästä kytkettyjen johtimien ympärille noin 15 cm päähän kytkentäkohdasta, jolloin ne on helpompi löytää myöhemmin. Alakeskuksen liitynnät Alakeskukseen liitettävien viestien ja tehonsyötön osalta asetetaan seuraavat vähimmäisvaatimukset: Toimilaiteohjaukset - suhteellinen, oikosulkukestoinen jänniteviesti V DC tai V DC, kyettävä ohjaamaan rinnan vähintään viittä erillistä toimimoottoria tai elektropneumaattista muunninta. Käyttötila- ja hälytysindikoinnit - indikointi avautuvalta tai sulkeutuvalta potentiaalivapaalta koskettimelta ohmin linjavastus indikointipiirissä tulkittava vielä suljetuksi koskettimeksi Mittaukset - vaaditut mittausviestit ma, ma, V DC, vastusanturit Pt100, NTC1,8 ja NTC 10k. Kokonaismäärämittaukset - pulssilaskureita - laskentataajuus pulssia sekunnissa - pulssin kesto vähintään 10 ms

21 - pulssitieto tulee voida saada avautuvalta ja/tai sulkeutuvalta, potentiaalivapaalta koskettimelta Huoltopääte - jokaisessa alakeskuksessa on oltava liitäntä huoltopäätettä varten. Alakeskuksen tehonsyöttö - syöttöjännite 230 VAC /10 A Alakeskuksen itsenäisyys Jokaisen alakeskuksen tulee olla itsenäinen kohdissa "Perustoiminnot" ja "Alakeskuksien sovellutusohjelmat" esitettyjen toimintojen ja ohjelmien osalta. Ohjelmointi Ohjelmamuutokset ja -lisäykset alakeskuksiin on voitava tehdä keskusyksikön kalvolevyltä tai magneettinauha-asemalta lataamalla tai suoraan alakeskukseen liitettävää ohjelmointipäätettä käyttäen. Ohjelmistosta on voitava tallentaa varmuuskopiot keskusyksikön DVDlevyille Perustoiminnot Varmuuskopiointimahdollisuus pilvipalveluun Käyntiohjaukset Järjestelmän tulee voida antaa kaksi tai useampiasentoisia (käy-seis, nopea-hidas-seis) käyntiohjauksia, jotka voivat olla sekä pito- että pulssityyppisiä. Suhteelliset ohjaukset Suhteellisia ohjauksia tulee voida käyttää toimilaitteiden asentoohjauksiin sekä ulkoisiin asetusarvo-ohjauksiin. Käyttövalvonta Käyttötilatiedot otetaan suoraan kojeistojen tilanilmauskoskettimilta, jolloin niillä ilmaistaan kojeistojen todellinen käyttötila. Käyttötilatieto on voitava saada joko avautuvalta tai sulkeutuvalta koskettimelta, jolloin ohjelmallisesti määrätään kumpi tieto vastaa kojeiston käy- ja vastaavasti seis-tilaa. Hälytysvalvonta Hälytykset on voitava indikoida joko kosketinhälytyksinä tai ohjelmallisesti käyttötila, lämpötila, tms. pisteisiin liittyen. Kullekin hälytykselle tulee ohjelmoida viive sekuntia, jonka jälkeen

22 aktiivisena ollut hälytystieto vasta tulkitaan hälytykseksi ja lähetetään käyttöpäätteelle sekä käytetään mahdollisiin lukitus- ym. toimintoihin. Hälytysviiveen tulee olla käyttöpäätteeltä käsin käyttäjän helposti muutettavissa oleva ohjelmaparametri. Urakkaan sisältyy ao. lukituksien ohjelmointi tarkoituksenmukaisiin hälytyksiin, kuten esimerkiksi raja-arvohälytykset/ao. kojeen käyttötila. Jokainen hälytyspiste on voitava lukita ohjelmallisesti minkä tahansa järjestelmään liitetyn muun pisteen tilaan (esim. puhaltimen käyttötila). Hälytys sallitaan vasta, kun ao. lukituspiste on halutussa tilassa (esim. huonelämpötilan ylärajahälytys sallitaan vain tuloilmakojeen käydessä). Lukituksen on oltava käyttöpäätteeltä käsin muutettavissa. Hälytykset on voitava estää aikaohjelmalla tai käyttöpäätteeltä annettavalla komennolla pistekohtaisesti. Hälytykset on voitava estää hälytyspistekohtaisesti sähkökatkostilanteessa ja aseteltavissa olevan ajanjakson ajaksi ( min) katkoksen jälkeen. Urakkaan sisältyy em. hälytyslukituksia ohjelmointijärjestelmään liitetyille hälytyksille. Kosketinhälytykset Ohjelmallisia hälytyksiä ovat mm. ristiriitahälytykset ja rajaarvohälytykset. Ristiriitahälytys toteutuu, jos kojeen käyttötila poikkeaa järjestelmän viimeksi antamasta ohjauskäskystä. Raja-arvohälytykset ovat mittaus-, määrämittaus- tai laskentasuureisiin liittyviä hälytyksiä, jotka aktivoituvat suureen ylittäessä tai alittaessa asetellun hälytysrajan. Hälytysrajat tulee voida ohjelmoida kiinteiksi tai riippuviksi jostain muusta suureesta (ns. liukuva raja-arvo) Pisteluettelossa osoitetuille mittaus- kokonaismäärämittaus- ja laskentapisteille (LTO-hyötysuhde ja vast.) tulee ohjelmoida ylä- ja alahälytys. Säädettäville suureille, joiden asetusarvo riippuu jostain muusta järjestelmän mittaus- tms. suureesta (esim. verkon menoveden lämpötila), ohjelmoidaan raja-arvot liukuvina. Hälytysrajojen tulee olla käyttöpäätteeltä käsin käyttäjän helposti muutettavissa olevia ohjelmaparametreja. Mittaukset

23 Järjestelmään tulee voida liittää lämpötila-, kosteus-, paine-ero-, kokonaismäärä- ym. mittauksia käyttäen kohdassa "Alakeskuksen liitynnät" määriteltyjä mittausviestejä. Järjestelmään tulee ohjelmoida skaalaukset ao. mittausviestityypeille siten, että uuden mittauksen liittäminen tai anturityypin muuttaminen edellyttää ainoastaan mittausviestin ja anturin tyypin sekä kalibrointitietojen antamisen järjestelmään. Jokaisen mittauksen osalta on kompensoitava mahdollisen linjavastuksen vaikutus. Vaaditut mittaustarkkuudet on ilmoitettu kohdassa "Säätö- ja mittaustarkkuudet". Alakeskuksen pisteiden pakko-ohjaus Jokainen alakeskukseen liitetty piste on voitava komentaa käyttöpäätteellä tai alakeskukseen liitetyllä huoltopäätteellä pakko-ohjaustilaan (esim. käy, seis, 56 % auki, lämpötilamittaus +21 C, jne.) järjestelmän testauksen ja huoltotoimenpiteiden helpottamiseksi. Ao. pisteen on pysyttävä pakkoohjatussa tilassa kunnes se vapautetaan erillisellä komennolla Alakeskuksien sovellutusohjelmat Alakeskuksien sovellutusohjelmilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä koko alakeskuksen ohjelmiston osaa, jolla synnytetään kohtaan "Perustoiminnot" sisältymättömät toiminnot, kuten DDC-säätö, LTOhyötysuhde tms. jne. Sovellutusohjelmien tulee rakentua valmiiksi testatuista ohjelmamoduleista, jotka yhdistetään toimiviksi kokonaisuuksiksi järjestelmän toteutusvaiheessa laadittavien pääohjelmien avulla. Sovellutusohjelmien tulee voida käyttää lähtötietoinaan mitä tahansa järjestelmän pistettä ja ohjelmien on voitava ohjata mitä tahansa järjestelmään liitettyä pistettä. DDC-säätöohjelma Säätöohjelmien käytettävissä tulee olla ainakin seuraavat, valmiiksi testatut ohjelmamodulit: - P-, PI-, PID-säätömodulit suht. ulostulolla - sarjasäätö vähintään 5 itsenäiselle portaalle - kaskadisäätö - kompensoitu säätö - minimi- ja maksimirajoitussäätö - lepovälys

24 - on-off-säätö - asetusarvon siirto eri portaiden välillä (esim. lämmitys/jäähdytys) - aseteltava viive - aritmeettinen askelsäätö (väh. 8 porrasta) - binäärinen askelsäätö (väh. 16 porrasta) - minimi-, keskiarvo-, ja maksimivalinta Säätöpiirien viritysparametrien asetusarvojen tulee olla keskusyksiköltä käsin aseteltavissa olevia ohjelmaparametreja. Säätöohjelmien säätöaikaväli (säädön, mittauksien ja ohjauksien päivitysnopeus) on oltava aseteltavissa sekuntiin. Aikaohjelmat Aikaohjelmilla suoritetaan järjestelmään liitettyjen ohjauspisteiden käy/seis ohjaukset. Kunkin aikaohjelman tulee sisältää kaksi käynnistysja kaksi pysäytysaikaa jokaiselle viikonpäivälle sekä lisäksi poikkeusaikaohjelma. Poikkeusaikaohjelmaan on voitava ohjelmoida vähintään 20 erillistä poikkeusaikaa, joiden ajankohta on oltava aseteltavissa. poikkeusaikaohjelmalla tulee voida antaa erilliset käynnistys- ja pysäytysajat lomapäiville. Aikaohjelmaan tulee liittyä jokaiselle päivälle jatkoaikatoiminto, jolla normaalia käyntiaikaa voidaan tilapäisesti pidentää käyttäjän keskusyksiköltä käsin helposti muutettavissa olevalle määrälle (0...8 h). Jatkotoiminto on voitava aktivoida myös erillisellä järjestelmään liitettävällä painikkeella. Aikaohjelman on palauduttava normaalitoimintaan automaattisesti seuraavan vuorokauden alusta. Järjestelmän tulee siirtää automaattisesti sisäinen kellonsa kesä/talviaikasiirtojen mukaisesti. Jaksottaiskäyttöohjelmat Jaksottaiskäyttöohjelmilla suoritetaan järjestelmään liitettyjen ohjauspisteiden käy/seis-ohjauksia toistuvasti määritellyn aikajakson mukaisesti. Käy- ja seis-jaksojen pituudet on voitava vapaasti määritellä tuntiin. Jaksottaiskäyttöohjelma on voitava määrätä toimimaan ao. kojeistoa ohjaavan aikaohjelman käynnistys- ja pysäytyshetkien välisenä aikana. Porrastetun käynnistyksen ohjelmat Porrastetun käynnistyksen ohjelman tulee käynnistää siihen liitetyt ohjauspisteet yksitellen viivästettynä kulloinkin määräävien muiden ohjelmien edellyttämään käyttötilaan. Porrastetun käynnistyksen ohjelmaan liitetään kaikki käynnistyspisteellä varustetut tulo- ja poistoilmapuhaltimet sekä jäähdytyskompressorit.

25 Ohjelman tulee käynnistyä sähkökatkoksen jälkeen tehonsyöttöjen palauduttua alakeskuksille. Ohjelma tulee voida käynnistää myös manuaalisesti keskusyksiköltä käsin. Ohjelmaan tulee voida liittää vähintään 50 erillistä kuormaa, joka voi olla yksittäinen ohjauspiste tai useista ohjauspisteistä koottu yhdistelmä. Ohjelman tulee toimia koko järjestelmän alueella. Lämmityksen käynnistysajan optimointiohjelmat Järjestelmän mittaamien ulko- ja huonelämpötilojen sekä ohjelmoitujen laskentaparametrien perusteella käynnistysajan optimointiohjelma laskee tuloilmakoneille optimaaliset käynnistysajat. Ohjelman tulee valvoa huonetilan lämpötiloja seisonta-aikana ja käynnistää ao. alueen kojeistot tarvittaessa. Ohjelman tulee olla adaptiivinen. Optimointiohjelmat liitetään pisteluettelossa ja säätökaavioissa kuvattuihin kojeisiin. Lukitukset ja pakko-ohjaukset Toiminnalla sidotaan kaksi (tai useampia) käyttötilaa, hälytystä tai mittausarvoa tai niiden yhdistelmää toisiinsa. Lukitus/pakko-ohjaus-käskyllä on voitava myös käynnistää/pysäyttää kojeita ohjaavan pääkoneen mukana. Laskentaohjelmistot Laskentaohjelmistoilla lasketaan mittausarvoista projektikohtaisia suureita sekä muodostetaan järjestelmän sisällä riippuvuuksia ja yhtälöitä, joita ei ole otettu huomioon edellä selostetuissa ohjelmissa. Ohjelmistolla tulee voida laskea kaikki matemaattiset perusfunktiot ja ratkaista loogisia lausekkeita, esimerkiksi: - keskiarvo - liukuva raja-arvo - LTO-hyötysuhde - jne Alakeskuksen toimintojen diagnostiikkaohjelmisto Alakeskuksiin tulee sisältyä niiden toimintaa valvovat ohjelmistot, jotka paljastavat alakeskuksessa ja niihin liitetyissä kenttälaitteissa esiintyvät toimintahäiriöt. Havaitut häiriöt ilmaistaan oheislaitteille tulostuvalla hälytyksellä (hälytysluokka = kiireellinen) Vähintään seuraavien häiriöiden tulee paljastua valvontaohjelmiston toimesta: - alakeskusmodulien vioittuminen - häiriöt viestinsiirrossa - mittausviestin poistuminen alueelta (anturivika tms.) - alakeskusohjelmiston pysähtyminen

26 3.3.4 Säätö- ja mittaustarkkuudet Järjestelmän säätö- ja mittaustarkkuuksien tulee olla vähintään: - ilman lämpötilan säätö ± 1 C (sis. anturivirheen) - veden lämpötilan säätö ± 1 C (sis. anturivirheen) - suhteellisen kosteuden säätö ± 5 % RH (sis. anturivirh.) - paine-erosäätö ± 5 % asetusarvosta (sis. anturi- ja lähetinvirheet) - ilman lämpötilamittaus ± 0,5 C - veden lämpötilamittaus ± 0,5 C - suhteellisen kosteuden mittaus ± 2 % RH - paine-eron mittaus ± 1 % asetusarvosta - osoittavat kanavalämpötilamitt. ± 1 C 3.4 Kenttälaitteet 3.4.1Yleistä Kenttälaitteiden ja niiden suojakoteloiden tulee olla korroosiosuojattuja ja pintakäsiteltyä materiaalia sekä tyyliltään ja kiinnitykseltään asennuspaikkaansa soveltuvia. Koteloiden suojausluokan kaapeliläpiviennit mukaan lukien tulee olla huoneantureita lukuun ottamatta vähintään IP34. Tuntoelimien, kapillaarien, sähköjohtojen ym. läpiviennit on tiivistettävä huolellisesti Mittaukset Lämpötila Lämpötilamittauksiin tulee käyttää ominaiskäyrältään lineaarisia vastuslanka- tai vastuselementtiantureita, esim. Pt100, Ni1000 tai Ni500. Huoneantureiden kotelointi (ulkonäkö) tulee hyväksyttää rakennuttajalla. Anturin mittauspiirissä ei saa olla releitä tms., jotka esimerkiksi likaantuessaan aiheuttavat merkittäviä ylimenovastuksia. Kanava-antureiden tuntoelimien mittaavan osan pituuksien tulee olla: - kanavaosissa, joissa ilma on hyvin sekoittunut vähintään 10 cm. - sekoitusosien ja LTO-laitteiden jälkeisissä kanavaosissa ja muulloinkin, kun ilman lämpötilakerrostuneisuus on suuri (ennen puhallinta) vähintään neljä kertaa kanavaosan suurin leveys. Asennus mahdollisimman peittävästi kanavan poikkipintaan. Anturi voi olla tyypiltään tällöin myös ns. "piiska-anturi"

27 Kanava-antureiden aikavakioiden tulee olla pienempiä kuin 60 sekuntia ilman virtausnopeuden ollessa 3,0 m/s. Vesiantureiden aikavakioiden tulee olla suojataskujen vaikutus mukaan lukien käyttövedessä pienempiä kuin 10 sekuntia ja muualla pienempiä kuin 60 sekuntia asennuskohdan olosuhteissa mitattuna. Kanava-anturit on asennettava ilman virtaussuunnassa lähelle mitattavaa osaprosessia (lämmityspatteri, LTO, jne.), kuitenkin siten, että ilman virtausnopeus mittauskohdassa on mahdollisimman suuri. Huonetilaanturit on asennettava n. 180 cm korkeudelle siten, että ne mittaavat edustavasti ao. huonetilan lämpötilaa. Vesianturit tulee asentaa suojataskuihin. Käyttövesianturin suojataskun tulee olla ruostumatonta terästä tai korroosionkestoltaan vastaavaa materiaalia. Paine/paine-ero Paine/paine-eromittauksiin tulee käyttää kalvorakenteisia ja lämpötilakompensoituja standardiviestilähettimiä ( V DC, ma, jne.). Paine-erokytkimiksi esim. suodattimiin ei hyväksytä nestekäyttöisiä manometreja. Lähettimen paineenkeston tulee olla vähintään 5 x mittausalueen yläraja. Lähettimen tulee olla riittävän hyvin vaimennettu virtauksessa esiintyvien nopeiden pulssien kompensoimiseksi (aikavakio sek). Mittayhteen asennuspaikka tulee tarkistaa koekäyttöjen yhteydessä ja tarvittaessa muuttaa siten, että suojaetäisyydet häiriölähteistä ovat mahdollisimman suuria ja mittaustulos muutenkin antaa mahdollisimman luotettavan kuvan mitattavasta suureesta Toimilaitteet Säätöpiirien liittyvien toimilaitteiden tulee olla elektronisia standardiviestillä ( V DC) tai muulla vastaavalla viestillä ohjattavia siten, että toimilaitteen asentotieto on saatavissa ja tulostettavissa valvomon näyttöpäätteellä. Toimilaitteet on varustettava käsiohjauslaittein. Käsiohjauksen tulee toimia siten, että toimilaitteen ohjausjännite katkeaa automaattisesti tai toimilaitteessa olevalla kytkimellä siirryttäessä pysyvästi käsiohjaukseen ilman, että laitteen käyttöjännite pitää erikseen katkaista alakeskukselta. Säätökaavioissa osoitetut toimilaiteet sekä kaikki ulkoilmapeltien toimilaitteet tulee varustaa lisäksi mekaanisella jousipalautuksella.

28 Säätölaite- tai alakeskuksista ohjattavien toimilaitteiden tulee toimia alle 48 V AC syöttöjännitteellä. Sulkuvoimien tulee olla riittävät ao. olosuhteisiin asennetuille venttiileille ja säätöpelleille. Sälepeltien toimilaitteiden vääntömomentin tulee olla kuitenkin vähintään: - 10 Nm/sälepellin m 2 Toimilaitteen asento tulee olla luettavissa asteikolla % tai Toimilaitteet tulee valmistaa ja asentaa siten, että ohjausliikkeessä esiintyvä välys alakeskukselta tai säätimeltä lähtevän ohjausviestin ja prosessin ohjauslaitteen (pellin akseli, venttiili, tms.) välillä on enintään: - sälepelleillä 4 % - venttiileillä 2 % Toimilaitteiden nopeus on valittava ohjattavan osaprosessin säädettävyysvaatimusten mukaisesti. Toimilaitteiden käyntiajan ääriasentojen välillä tulee olla kuitenkin enintään: - etulämmityspatterit, kiertoilmaosa, LTO max. 90 sek. - lämmin käyttövesi max. 30 sek. - patteriverkosto: max. 90 sek. - sulkupellit: max. 120 sek Säätöventtiilit Säätöventtiilien tulee olla istukkamallisia. Säätöventtiilien sisäinen ominaiskäyrä (lineaarinen, tasaprosenttinen, jne) tulee valita siten, että asennettu ominaiskäyrä ja säädettävä osaprosessi yhdessä muodostavat mahdollisimman lineaarisen ominaiskäyrän. Nimelliskooltaan yli 50 mm:n sekä kaukolämpöverkkoon ja glykoliliuosverkkoihin liitettävien venttiilien tulee olla laippaliitäntäisiä. Venttiilipesien tule olla valurautaa, takorautaa, valuterästä tai sinkkikadon kestävää messinkiä. Sulkupintojen ja karan tulee olla ruostumatonta terästä. Rakennepaineen on oltava 1,6 MPa, glykoliverkossa 1,0 MPa ja rakennelämpötilan yli 120 C. Säätösuhteen tulee olla vähintään 50:1. Venttiili tulee asentaa siten, että sekoituspiste lämmityspatterista mitattuna on alle 2 m. Nimelliskooltaan alle 50 mm:n venttiilit voivat olla kierreliitäntäisiä ja pronssi- tai punametallipesäisiä. Rakennepaineen on oltava 1,0 MPa ja rakennelämpötilan yli 120 C. Urakoitsijan on hyväksytettävä valitsemansa venttiilit rakennuttajalla ja suunnittelijalla.

29 3.4.5 Magneettiventtiilit Magneettiventtiilien paine- ja materiaalivaatimukset noudattavat vastaavien säätöventtiilien vaatimuksia. Venttiilien on toimittava myös nollapaine-erolla Suodatinvahdit Suodatinvahtien tulee olla kalvo-ohjattuja mikrokytkimiä. Kytkentäraja ja hystereesis on oltava aseteltavissa. Asettelujen tulee olla lukittavissa tai ainoastaan työkalulla aseteltavissa Osoittavat mittarit Osoittavien mittareiden tulee olla kalibrointiruuvilla varustettuja bimetallimittareita, jotka on kalibroitava siten, että ne täyttävät kohdan "Säätö- ja mittaustarkkuudet" vaatimukset. Asteikon halkaisijan on oltava vähintään 60 mm. Tuntoelimen pituuden on oltava vähintään 200 mm. Mittarit asennetaan kanaviin helposti luettavissa olevaan asentoon sekä mahdollisimman vähän tärisevään paikkaan. Tuloilmakojeiden puhaltimille ja ilmanvaihtokoneiden suodattimille asennetaan piirustusten mukaisesti staattisen paineen mittavat paineeromittarit. Mittauslaitteiden valinnassa tulee ottaa huomioon mitattavan suureen enimmäis- ja vähimmäisarvot. Mittareihin tai niiden viereen kiinnitettäviin kilpiin merkitään suodattimen paineiden suositellut raja-arvot (puhdas/likainen) sekä puhaltimelle sen toiminta-aluetta vastaava paine-eroalue Termostaatit Termostaattien tulee olla 230 VAC/10 A vaihtokoskettimilla varustettuna. Asetusarvot ja eroalueet on oltava aseteltavissa portaattomasti Casteikolla ja lukittavissa. Lämpötilamittaukseen on käytettävä kapillaarianturia. Huonetilaan asennettavien termostaattien kotelointi (ulkonäkö) on hyväksytettävä rakennuttajalla.