Työryhmämuistio MMM 2001:13 Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia 2001-2010 Helsinki 2001
Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia 2001-2010 Työryhmämuistio MMM 2001:13 Julkaisija Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki 2001 ISSN 0781-6723 2
Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriön metsäosasto asetti 4.10.2000 sisäisen työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia varsinaisia yksityismetsiä koskeva metsäsuunnittelustrategia vuosille 2001 2010. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin ylitarkastaja Tapani Mäkinen sekä muiksi jäseniksi metsäneuvos Sampsa Sivonen ja ylitarkastaja Matti Heikurainen Asiakirja tuli valmistella MMM:n paikkatietostrategian (MMM:n julkaisu 1/1999, MMM:n julkaisu 3/2001) ja osaston 29.9. pitämän neuvottelun suuntaviivojen mukaisesti siten, että strategia mahdollisimman hyvin tukee metsäosaston tavoitteiden saavuttamista. Vuotta 2001 koskevien ehdotusten osalta linjausten tuli olla valmiina 24.11.2000 mennessä. Alaisen hallinnon ja keskeisten toimijoiden kanssa tuli neuvotella strategian keskeisistä linjauksista. Alaisen hallinnon ja keskeisten sidosryhmien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tarkistetun strategian tuli olla valmis 27.4.2001 mennessä. Työryhmän määräaikaa jatkettiin syyskuun loppuun. Linjausvaihtoehdoista neuvoteltiin alaisen hallinnon ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Neuvotteluissa esille tulleet näkökohdat otettiin huomioon strategiaa tehtäessä. Maa- ja metsätalousministeriön, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2001 on metsäsuunnitteluun ja sen kehittämiseen liittyvät tehtävät kirjattu tämän strategian mukaisesti (liite 1). Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä luovuttaa työnsä kunnioittaen maa- ja metsätalousministeriölle. Helsingissä 28.9. 2001 Tapani Mäkinen Sampsa Sivonen Matti Heikurainen i
Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ... 1 2. TEHTÄVÄN RAJAUS JA STRATEGIAN LAADINTA... 2 3. METSÄSUUNNITTELUA KOSKEVAT SELVITYKSET JA LINJAUKSET... 2 3.1 METSÄSUUNNITTELUN KOKONAISSELVITYS. 1997. TAPIO...2 3.2 METSÄSUUNNITTELUN STRATEGISIA LINJAUKSIA, 1998. MMM / MEO...4 3.3 METSÄSUUNNITTELUN TIETOHUOLTO, 1999...4 3.4 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN PAIKKATIETOSTRATEGIA...5 3.5 METSÄSUUNNITTELUN VAIKUTTAVUUSSELVITYS...5 4. VISIO 2010 (MMM / MEO)... 5 5. TOIMINTA-AJATUS JA -PERIAATTEET... 6 6. METSÄSUUNNITTELUN VIITEKEHYS... 6 7. SWOT-ANALYYSI... 7 VAHVUUDET...7 HEIKKOUDET...7 MAHDOLLISUUDET...8 UHKAT...8 8. AVAINTEHTÄVÄT... 8 9. AVAINTEHTÄVÄT VUOTEEN 2005 SAAKKA...14 10. TOIMENPIDEOHJELMA V. 2001 2003...14 LIITTEET...15 ii
1. Tiivistelmä Metsäsuunnittelustrategian visio vuoteen 2010 on seuraava: Kaikki metsänomistajat tekevät päätöksiä tietoisina metsien erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Avaintehtäviksi kutsutaan tehtäviä, joissa vision toteuttamiseksi tulee onnistua. Avaintehtävät aihealueittain ovat seuraavat: Tietovarannot Toteutetaan MMM:n paikkatietostrategia Pidetään yllä kattava, riittävän tuore ja hyvälaatuinen metsävaratietokanta. Metsävaratiedon hallintajärjestelmä Määritetään ja toteutetaan seuraavan sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmä. Tiedonkeruujärjestelmää kehitetään. Tuotteet ja palvelut Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta parannetaan uudistamalla metsänomistajien neuvonnassa käytettävät tuotteet ja parantamalla niiden saatavuutta Pelinsäännöt Metsävaratietokannan käytön sopimuspohjaa selkiytetään. Määritetään metsävaratietojen saatavuuden, julkisuuden ja tietoturvan nykytila ja tavoitetila. Metsäsuunnittelun käsitteistö selkiinnytetään. Selkiinnytetään metsäsuunnitelmatuotteiden hinnoittelukäytäntö. Prosessit ja rakenteet Märitetään seuraavan sukupolven metsäsuunnittelu. Alihankkijoiden palveluja hyödynnetään. Metsäsuunnittelun tulosohjausta kehitetään. Voimavarat Metsäsuunnittelun rahoitus turvataan sekä julkisin varoin, että asiakasrahoitusta kehittämällä. Metsäsuunnittelun kehittämisessä tarvittavat tutkimus- ja kehittämisresurssit turvataan. Strategia voidaan toteuttaa priorisoimalla, organisoimalla ja resursoimalla avaintehtävät. Niiden edistymistä seurataan strategiassa määritettyjen arviointikriteerien avulla. Metsäsuunnittelustrategia ja siihen liittyvä toimenpidetaulukko päivitetään vuosittain. 1
2. Tehtävän rajaus ja strategian laadinta Metsäsuunnittelun avulla toteutetaan ministeriön metsätalouden toimialan visiota KMO2010:n toteuttamisesta vuoteen 2010 mennessä. Vision toteuttamiseksi on tarpeen määrittää metsäsuunnittelun keskeiset tavoitteet ja kehittämisen suuntaviivat. Metsäsuunnittelulla* tarkoitetaan tässä yksityisluontoisilla mailla tehtävää metsäsuunnittelua neuvontatuotteineen ja palveluineen. Perimmäisenä kysymyksenä on varmistaa metsänomistajalle mahdollisimman hyvät tiedot ja toimintaedellytykset metsätaloudellisen toiminnan pohjaksi. Metsäsuunnittelu tuotteineen ja palveluineen on yksi tärkeimmistä metsätalouden informaatio-ohjauksen keinoista. Strategia toteutetaan pääosin osana normaalia tulosohjausta. Poikkeuksellisen vaativaan kehitystyöhön ja muutosten valmisteluun varataan tarvittavat resurssit. Hanketasoista tarkastelua ei aina sisällytetä strategisen suunnittelun piiriin. Yksityiskohtainen tarkastelu on kuitenkin tärkeää strategian toimeenpanossa ja muodostettaessa rajapintoja metsäosaston muiden ohjauskeinojen kehittämisohjelmien välillä. Strategia on laadittu MMM:n metsäosaston asettamiskirjeen mukaisesti yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Strategia tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti. Strategian tarkoituksena on, että metsäsuunnittelun vaikuttavuutta tehokkuutta parannetaan siten, että Kansallisessa metsäohjelmassa ja alueellisissa metsäohjelmissa asetetut tavoitteet saavutetaan. *Metsäsuunnittelun käsite tässä asiakirjassa kattaa tiedon keruun, ylläpidon ja käytön. 3. Metsäsuunnittelua koskevat selvitykset ja linjaukset 3.1 Metsäsuunnittelun kokonaisselvitys. 1997. Tapio Tapio valmisti MMM:n toimeksiannosta ministeriön antaman metsäsuunnittelustrategian pohjalta kokonaisselvityksen, jossa määritellään alueellisen metsäsuunnittelun tietoperusta. Kokonaisselvitystä varten metsäosasto laati seuraavat linjaukset: a) Alueellinen metsäsuunnittelu säilyy metsäkeskuksen keskeisenä, lakisääteisenä edistämistehtävänä, joka ei ole kilpailurajoitteiden alainen, tietoperusta kootaan ja ylläpidetään voimavarojen salliman laajuisena ja kattavana sekä yhtenäisenä. tietoperustan määrittelyssä otetaan huomioon sekä metsälakien toimeenpanon että tilakohtaisen metsäsuunnittelun edistämisen tarpeet, 2
järjestelmissä otetaan tarkoituksen mukaisella tavalla huomioon tiedonkeruun taloudellisimmat lähteet ja tavat sekä yhteensopivuus keskeisten sidostahojen paikkatietojärjestelmien kanssa. b) tilakohtainen metsäsuunnittelu: metsälain ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain vaatimukset tilakohtaiselle metsäsuunnitelmalle määritetään, alueellisen suunnittelun yhteydessä kootut tilakohtaiset tiedot voidaan luovuttaa maanomistajalle tai hänen luvallaan tilakohtaisten tietojen koostamisesta aiheutuvia muuttuvia erilliskustannuksia vastaavaan hintaan, metsäkeskus voi alueellisen suunnittelun yhteydessä tai erikseen laatia maanomistajan tilaamia tilakohtaisia metsäsuunnitelmia, johon liittyvä alueellisen metsäsuunnitelman tietoperustan täydentäminen ja muu suunnitelman laadintatyö (kilpailurajoitteiden alaisena) hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Kokonaisselvitysraportin keskeisimmät johtopäätökset olivat: nykymuotoisen (10 v. kierto) aluesuunnittelua esitettiin jatkettavaksi ja lisättäväksi, aluesuunnittelutiedon käyttö viranomaistoiminnassa ratkaistava (vrt. yllä esitetyt linjaukset), töiden organisoinnissa on tehostamismahdollisuuksia: tiedonkeruun rationalisointi ja erityisesti vanhan suunnittelutiedon hyväksikäyttö ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita, tulevaisuudessa aluesuunnittelu on pääasiassa vanhan tiedon päivittämistä, ei enää uusintainventointia, tilakohtainen metsäsuunnitelma on käyttökelpoinen tuote myös jatkossa, vanhan metsäsuunnitelmatiedon hyväksikäyttö tärkeää, tilakohtaisen metsäsuunnitelman virallinen määrittely on tarpeen, kevennetyt tilakohtaiset metsäsuunnitelmat eivät ole käyttökelpoisia, koska niillä ei saavuteta merkittäviä kustannussäästöjä. Strategisista linjauksia ei ole varsinaisesti hankkeistettu. Strategiaa on toteutettu lähinnä Tapion ja metsäkeskusten tulossopimusten kautta. Vuonna 1997 vallinnutta tilannetta säilyttävät linjaukset ovat toteutuneet. Tilakohtaisen metsäsuunnittelun kilpailuttamisessa ei ole onnistuttu, eikä kilpailuttamislinjausta ole hallinnollisin toimenpitein sanottavasti edistetty. Liiketoimintana toteutettu tilakohtainen metsäsuunnittelu eriytettiin ja tilanne selkiintyi jonkin verran entiseen verrattuna. Kestävän metsätalouden rahoituslain tarkoittaman tilakohtaisen metsäsuunnitelman vaatimukset on määritetty ministeriön määräyksellä (50/99). Metsälain tarkoittamaa metsäsuunnitelman tietosisältöä eikä alueellisen metsäsuunnittelun tietosisältöä ei ole virallisesti määritetty. 3
Kokonaisselvityksen jatkohankkeista toteutettiin kahdessa vaiheessa vanhan metsäsuunnitelmatiedon hyväksikäytön tehostamishanke. Kokonaisselvityksessä esitettiin metsäsuunnittelutietojen tietosuojaa, hinnoittelua ja käyttöoikeuksia koskevien ohjeiden selkiinnyttämistä. Näin ei ole tehty. 3.2 Metsäsuunnittelun strategisia linjauksia kokonaisselvityksen pohjalta, 1998. MMM / MEO Keskeiset linjaukset: Kuvioittain kerätty aineisto on keskeinen hallinnonalan paikkatietoaineisto, jonka keruu rahoitetaan yhteiskunnan varoin, Tiedot ajantasaistetaan määrävälein, Aluesuunnittelutietoja käytetään sekä edistämiseen, että viranomaistoimintaan, Linjattiin ns. aktiivikuvioajattelu ja osittain paikannetut tiedot jatkokehittelyn pohjaksi, Todettiin seuraavien esiin tulleiden kysymysten vaativan selvitystä: Voidaanko puhua alueellisesta metsäsuunnittelusta vai onko pikemminkin kyse kattavan metsällisen paikkatiedon keruusta ja ylläpidosta? Mitä välialuesuunnittelulla tarkoitetaan? Missä suhteessa perinteisen tilakohtaisen suunnittelun markkinointi on epäonnistunut ja miten se tulisi järjestää? Miksi tehtyjen toimenpiteiden päivitys ei ole onnistunut ja miten se tulisi järjestää? Linjauksiin vaikuttanee osaltaan ajankohtaan liittyvä yksityismetsätalouden edistämisorganisaatiolle osoitetun rahoituksen aiempaa alhaisempi taso. 3.3 Metsäsuunnittelun tietohuolto, 1999. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 741. Julkaisussa esitetään seuraavat metsäsuunnittelun tietohuollon keskipitkän aikavälin tehostamismahdollisuudet: Kuvioinnin tehostaminen, Tietojen elinkaaren pidentäminen, Tietosisällön keventäminen (vrt. metsäsuunnittelun kokonaisselvitys), Alueiden jakaminen tietotarpeen mukaan ja tietosisällöstä tai ajantasaistuksesta tinkiminen osalla aluetta, Maastossa mitatun tiedon tarkempi paikantaminen, Kaukokartoitusaineistojen käytön tehostaminen. Jatkona tietohuoltoselvitykselle rahoitettiin Metlan, Tapion, Joensuun yliopiston ja metsäkeskusten yhteishanke Metsävaratietojen ylläpito. Hanke päättyy v. 2001. 4
3.4 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategia Paikkatietostrategian v. 2001 päivitetyn laitoksen mukaiset hankkeet ovat osa MMM/MEO:n metsäsuunnnittelustrategiaa. Näitä hankkeita ovat mm. Selvitetään tarve luoda Suomeen koko valtakunnan kattava ja ajan tasalla pidettävä ortoilmakuvatietokanta osaksi kansallista maastotietojärjestelmää, selvitetään aineistolle ja tietopalvelulle asetettavat vaatimukset, arvioidaan tietokannan perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä niiden rahoitusmahdollisuudet. Organisaatiokohtaisten paikkatietostrategioiden valmistelu ja yhteensovittaminen vuoden 2002 loppuun mennessä ottaen huomioon paikkatietojen yhteiskäytön, hallinnonalan paikkatietostrategian ja standardoinnin asettamat vaatimukset 3.5 Metsäsuunnittelun vaikuttavuusselvitys Kansallisessa metsäohjelman YVA-työryhmä esitti muistiossaan tutkimusta monitavoitteisen metsäsuunnittelun ja neuvonnan vaikuttavuudesta. Useampivuotiset hankkeet on käynnistetty ja ne valmistuvat vuonna 2004. 4. Visio 2010 (MMM / MEO) Metsäsuunnittelustrategian visiosta haluttiin riittävän kunnianhimoinen ja metsäsuunnittelun vaikuttavuutta korostava. Vision toteutuminen edellyttää strategian aktiivista toimeenpanoa, joka luonnollisesti onkin koko strategisen suunnittelun perusidea. Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelun visio 2010 on: Kaikki metsänomistajat tekevät päätöksiä tietoisina metsien erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista Visioon sisältyy tehokas informaation välitys metsänomistajille. Metsänomistajien neuvonnan ja metsäsuunnittelun rajapinnan tarkka määrittäminen ei vision toteuttamisen kannalta ole kovin olennaista. Päätöksiä tehtäessä metsikkötason tiedon oletetaan olevan käsillä tai vähintään helposti saatavilla. Visioon sisältyy ajantasaisuusvaatimus metsissä tapahtuneista merkittävistä muutoksista. Tämä edellyttää menetelmällisen tehokkuuden parantamista. 5
Visioon sisältyy myös viesti erilaisten metsänkäyttötavoitteiden esille tuomisesta metsänomistajan päätöksentekoa varten. Metsän käyttö sisältää taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioon ottamisen. Metsän käyttöön liittyy myös hoito, jota visiossa on haluttu korostaa. 5. Toiminta-ajatus ja -periaatteet Metsäsuunnittelustrategian toiminta-ajatus on: MMM:n metsäosasto ohjaa aktiivisesti metsäsuunnittelua ja sen kehittämistä siten, että asetetut metsäpoliittiset tavoitteet saavutetaan. Asetetuilla metsäpoliittisilla tavoitteilla tarkoitetaan Kansallisessa metsäohjelmassa ja alueellisissa metsäohjelmissa asetettujen metsän käyttöön ja hoitoon liittyvien tavoitteita. Metsäsuunnittelun organisointiin liittyvissä kysymyksissä strategia on edellä mainittuja ohjelmia yksityiskohtaisempi. Metsäsuunnittelun toimintaperiaatteet ovat: 1. Suunnittelu on asiakaslähtöistä ja monitavoitteista 2. Menetelmät ovat tehokkaita ja vaikuttavia 3. Metsäsuunnittelutietojen laatu on hyvä 6. Metsäsuunnittelun viitekehys Metsäsuunnittelun viitekehyksen määrittäminen strategisessa suunnittelussa jäsentää kehitettävää kokonaisuutta. Viitekehys jaetaan kuuteen osa-alueeseen: 1. Tietovarannot 2. Metsävaratiedon hallintajärjestelmät 3. Tuotteet ja palvelut 4. Pelisäännöt 5. Prosessit ja rakenteet 6. Voimavarat Strategian toimeenpano edellyttää koko viitekehyksen tarkastelua ja tasapainoista kehittämistä tavoitteena vision mukainen tila. Yhdenkin osa-alueen jälkeenjääneisyys voi olla tehokkuutta rajoittava tekijä. Tyypillisenä esimerkkinä pullonkaulasta ovat tietojen käytön epäselvät pelinsäännöt. 6
Strategiset tavoitteet ryhmitellään viitekehyksen mukaisesti. Ryhmän sisällä hankkeet tai muut kehitystoimet priorisoidaan. 7. Swot- analyysi Swot analyysi tehtiin yhteistyössä alaisen hallinnon kanssa. Näin saatiin kokonaiskuva metsäsuunnittelun nykytilasta. Vahvuudet Vahva tekijäorganisaatio Vaikuttaa metsätaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen Rahoitus kunnossa Lähes kattava metsiköittäinen tietokanta Homogeeninen metsävaratietoaineisto Tilakohtaisilla metsäsuunnitelmilla on kysyntää Metsäsuunnittelu tukee metsäalan toimijoiden operatiivista toimintaa Monitavoitteisuus on integroitu suunnittelujärjestelmään Ajan tasalla olevat tilarajat ja karttapohja Digitaalisten kuvien käyttö Hyvä ja toimiva suunnittelujärjestelmä Heikkoudet Tehokkuus kyseenalaistetaan Kilpailun puuttuminen Liian vähän tuotteita suhteessa tietopohjaan (tiedon hyödyntäminen on heikkoa) Osaaminen järjestelmän hyväksikäytön esteenä Tiedon subjektiivisuus Tiedon laatu tuntematon Ajantasaistus tehdään liian harvoin Tietosuojakysymykset epäselviä Ei verkkotuotteita Mk mk akselilla tietojen luovutuksen pelisäännöt epäselvät Kustannusten seuranta ei ole kunnossa Kehittävien organisaatioiden välillä yhteistyöongelmia VMI - aluesuunnittelu rajapinta määrittämättä Mhy:n paikkatietoratkaisu voi aiheuttaa teknisiä ongelmia Olemassa olevan metsäsuunnitteluaineiston hyödyntämisaste on alhainen Alueellisen ja tilakohtaisen suunnittelun rajapinta on ja pysyy epäselvänä 7
Mahdollisuudet Asiakaslähtöisyyttä voidaan parantaa Korkeakuvauksien lisääntyvä hyväksikäyttö Langaton tiedonsiirto ja internet Erilasia metsätietotuotteita metsänomistajille Metsikkötiedot kaikille toimijoille metsänomistajan suostumuksella Metsäsuunnittelulle lisää maksajia kuviotietojen hyväksikäyttöä lisäämällä Metsänhoitokohteista tieto kaikille Käyttö metsä- ja elinkeinopolitiikan välineenä Kampanjat Aineistoyhdistelmien hyväksikäyttö Uhkat Resurssien heikkeneminen Tuotekehitys jatkuu hitaana Tuotteiden laadun heikkeneminen kilpailussa Yhteistyö organisaatioiden välillä ei suju Tietosuojan heiketessä tuotteiden kysyntä laskee Vaikuttavuus todetaan heikoksi Ms-tietojen julkisuus pelottaa tuotteiden tilaajia Työn tuottavuuden korostaminen heikentää laatua ja asiakaslähtöisyyttä Yleinen luottamus metsää koskeviin tietoihin heikkenee 8. Avaintehtävät Avaintehtävillä tarkoitetaan strategisia tavoitteita, joiden toteuttamisessa on onnistuttava, jotta visio voidaan saavuttaa. Strategian toimeenpano edellyttää, että metsätalouden välitön ja välillinen hallinto sekä keskeiset sidosryhmät hyväksyvät ja muut toimijat tuntevat strategian. Yhteistyöprosessien (osallistamisprosessien) avulla analysoitiin eri näkökulmat ja tietotarpeet. Vision, toiminta-ajatuksen ja metsäsuunnittelun nykytilan arvion perusteella määriteltiin kehittämistarpeet, joita kutsutaan tässä strategisiksi tavoitteiksi (tai keskeisiksi kehittämistehtäviksi). Yhteensä strategisia tavoitteita määritettiin 12 kpl ja ne on esitelty ohessa yksityiskohtaisesti metsäsuunnittelun eri osa-alueiden mukaisesti listattuna. 8
Tietovarannot 1: Toteutetaan MMM:n paikkatietostrategia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategiassa on määritetty metsäosastoa koskevat hankkeet. Paikkatietostrategia on päivitetty vuonna 2001 (ks. Julkaisut MMM 1/1999 ja MMM 3/2001). Metsäsuunnitteluun olennaisesti liittyviä hankkeita ovat mm. Selvitetään tarve luoda Suomeen koko valtakunnan kattava ja ajantasallapidettävä ortoilmakuvatietokanta osaksi kansallista maastotietojärjestelmää, selvitetään aineistolle ja tietopalvelulle asetettavat vaatimukset, arvioidaan tietokannan perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä niiden rahoitusmahdollisuudet. Organisaatiokohtaisten paikkatietostrategioiden valmistelu ja yhteensovittaminen vuoden 2002 loppuun mennessä ottaen huomioon paikkatietojen yhteiskäytön, hallinnonalan paikkatietostrategian ja standardoinnin asettamat vaatimukset. Arviointikriteerit: Aikataulu: Vastuu: Toimeenpano: Hankkeiden mukaan Ortoilmakuvaselvitys 31.1.2002 mennessä Paikkatietostrategia vuoden 2002 loppuun mennessä MEO:n edustaja paikkatietoyhteistyöverkostossa MMM:n paikkatietostrategian mukainen toimeenpano Tietovarannot 2: Pidetään yllä kattava, riittävän tuore ja hyvälaatuinen metsävaratieto. Kattavuus on ollut mukana jo aiemmissa metsäsuunnittelun metsävaratietoja koskevana keskeisenä linjauksena. Linjausta täsmennetään erityisesti tietojen laadun osalta. Paikkatiedon laatu on paikkatiedon ominaisuutta kuvaava useasta osatekijästä muodostuva kokonaisuus, johon tietojen käyttökelpoisuus perustuu. Paikkatiedon laadun kuvailevia osatekijöitä ovat mm. tiedon prosessointihistoria sisältäen tiedon lähteen, tiedon käytön ja tasalaatuisuuden. Mitattavia osatekijöitä ovat muun muassa tietojen sijaintitarkkuus, ominaisuustietojen tarkkuus, aikatiedon tarkkuus, tietojen täydellisyys ja tietojen eheys. (MMM 1/1999, s.2). Tietoaineistot ovat tyypillisesti tietojärjestelmien kallein osa. Niihin tallentuu vuosien maastotyö käytettäväksi uudelleen ja uudelleen erilaisiin käyttökohteisiin. Laajojen paikkatietokantojen ongelma on tietojen laadun heikkeneminen ilman määrätietoista laadun huomioon ottamista ja ylläpitoa. 9
Arviointikriteerit: Tietokannan laatumittarit Aikataulu: Jatkuva tehtävä. Aloitettu 2001 (ks. liite 1). Vastuu: MEO, Tapio, metsäkeskukset Toimeenpano: Tulossopimukset Metsäsuunnittelun oheis- ja tukiaineistot (peruskartat, maastomallit, NKRK, KTJ, kaukokuvat, erilaiset tietokannat) pidetään riittävän ajantasaisina. Aineistohankinnat tehdään yhteishankintoina. Metsävaratiedon hallintajärjestelmä 1: Määritetään ja toteutetaan seuraavan sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmä Seuraavan sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmän kehittäminen kestää useita vuosia. Kehitystyö tulee käynnistää useita vuosia ennen käytössä olevan järjestelmän elinkaaren loppua. Yhtenä vaihtoehtona on kaukokuvapohjainen järjestelmä, joka voi hyödyntää olemassa olevia sijaintitietoja ja paikkaan sidottuja ominaisuustietoja. Arviointikriteerit: Aikataulu: Vastuu: Toimeenpano: Hankkeen etenemisen vaiheistus ja sen seuranta MMM käynnistää selvityksen 2002 konsernipalaverissa ja tilaa järjestelmän 2003 Käyttöönotto 2006-2007 Tapio, metsäkeskukset, Metla Tulossopimukset, strateginen rahoitus Metsävaratiedon hallintajärjestelmä 2: Tiedonkeruujärjestelmää kehitetään Maastotyön kehittely on koko 90 luvun kilpistynyt pitkälle maastotallentimien käyttöön ja digitaalisten ilmakuvien käyttöönottoon kuvioinnissa. Maastotiedon keruulla tulee vielä lähivuosina olemaan tärkeä merkitys tilanteissa, joissa kaukokuvilta tulkittujen tietojen tarkkuus ei riitä. Arviointikriteerit: Hankkeen etenemisen vaiheistus ja sen seuranta Aikataulu: 2003-2004 Vastuu: Tapio, metsäkeskukset Toimeenpano: Tulossopimukset, strateginen rahoitus 10
Tuotteet ja palvelut Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta parannetaan uudistamalla metsänomistajien neuvonnassa käytettävät tuotteet ja parantamalla niiden saatavuutta. Metsäsuunnittelun tuoteuudistus toteutetaan osana sekä MMM:n metsäsuunnittelu-, että neuvontastrategiaa. Tuotekehittelyssä käytetään hyväksi metsäsuunnittelun vaikuttavuustutkimusten (esim. Y. Niskanen; H. Hänninen) antamia tuloksia. Tuotteiden asiakaslähtöisyyden takaamiseksi työssä hyödynnetään neuvonnan- ja viestinnän ammattilaisia. Saatavuutta parannetaan mm. tarjoamalla metsänomistajille tuotteita internetin avulla. Pelisäännöt 1: Metsävaratietokannan käytön sopimuspohjaa selkiytetään. Strategiaa tehtäessä yksi selkeimmistä kritiikkiä aiheuttaneista seikoista oli metsävaratietojen käytöstä sopiminen metsäkeskusten ja muiden toimijoiden kesken. Sopimuspohjaa ei ole systemaattisesti yhdenmukaistettu ja käytännöt ovat vaihtelevia. Käyttö tulee perustua metsänomistajan lupaan tietojen käytöstä. Vuodesta toiseen jatkunut epätietoisuus omaksutun irroittamiskustannusperiaatteen soveltamisesta mainittiin keskeisenä ongelmana. Koska aluesuunnitteluaineistoon liittyy tietoja (esim. rajat, kartat, ilmakuvat), joiden luovuttamiseen metsäkeskuksilla ei ole oikeutta, ei näköpiirissä ole maksuperusteasetuksen avulla ohjattavaa yhtenäistä käytäntöä. Myös tilakohtaisten tietojen ja aluesuunnittelutietojen erottamattomuus on käytännössä mahdotonta. Käyttökelpoisimmaksi vaihtoehdoksi erottuu metsävaratietojen käytöstä sopiminen keskeisten toimijoiden kesken. MMM:n rooli on edistää sopimukseen pääsyä kaikkia toimijoita hyödyttävän ratkaisun löytämiseksi. Arviointikriteerit: Sopimuskäytännön kehittäminen Aikataulu: 2002 Vastuu: MMM, toimijat Toimeenpano: Neuvottelut Pelisäännöt 2: Määritetään metsävaratietojen saatavuuden, julkisuuden ja tietoturvan nykytila ja tavoitetila. 11
MMM:n paikkatietostrategian mukainen tavoite. Arviointikriteerit: Aikataulu: Vastuu: MMM:n muistio Avoin MMM, toimijat Määritetään metsävaratietojen saatavuuden, julkisuuden ja tietoturvan nykytila ja tavoitetila on syytä määritellä ottaen huomioon ne metsäpoliittiset tavoitteet, joihin metsäsuunnittelulla pyritään. Yleinen tavoitetila on metsäsuunnittelustrategiassa kirjattu visio. Pelisäännöt 3: Metsäsuunnittelun käsitteistö uudistetaan Sekä aluesuunnittelun että tilakohtaisen suunnittelun käsite aiheuttaa jatkuvaa sekaannusta. Eri foorumeilla ja eri yhteyksissä käsitteet saavat tarkastelukulmasta ja painotuksista johtuen vaihtelevia sisältöjä. Kansallisella tasolla käsitteiden epäselvyys on merkittävä rasite. Työvaiheisiin pohjautuva kustannusten erittely ei seurantatulosten mukaan ole luotettavaa. Ohjeistuksesta huolimatta työvaiheet nivoutuvat toisiinsa siten, että kustannusten erittely jää viitteelliseksi. Sekavuus voidaan poistaa käsiteuudistuksella. Käsiteuudistus voidaan ajallisesti kytkeä seuraavan sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmän käyttöönottoon. Käsiteuudistuksen tarkoitukseksi voidaan näin ollen asettaa seuraavan sukupolven metsäsuunnittelu sisällön määrittäminen. Tehtävällä on suuri metsäpoliittinen painoarvo. Arviointikriteerit: Aikataulu: Vastuu: Hankkeen etenemisen vaiheistus ja sen seuranta MMM käynnistää selvityksen 2002 konsernipalaverissa ja tilaa järjestelmän 2003 Käyttöönotto 2006-2007 MMM,Tapio, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, Metla Pelisäännöt 4: Selkiinnytetään metsäsuunnitelmatuotteiden hinnoittelukäytäntö. Hinnoittelukäytäntö poikkeaa rakenteeltaan ja tasoltaan metsäkeskuksittain tarkasteltaessa. Osan vaihtelusta selittävät erilaisten olosuhteiden vaikutus metsäsuunnittelun tuottavuuteen. Hinnoittelun vaikutusta tilakohtaisten metsäsuunnitelmien peittoon ei ole selvitetty. Asiasta esitetään toistuvasti erilaisia näkemyksiä Tilakohtaisen suunnittelun tuotolla rahoitetaan merkittävä osa metsäsuunnittelusta. 12
Prosessit ja rakenteet 1: Alihankkijoiden käyttö metsäsuunnittelussa selvitetään. Metsäkeskukset käyttävät alueellisessa suunnittelussa erityyppisiä alihankintamalleja. Kokonaisuutena alihankkijoihin perustuva toimintatapa on vähäistä muutamia tuhansia hehtaareja vuodessa. Käytännössä koko metsäsuunnittelu alusta loppuun pyritään tekemään itse. Useilla aloilla alihankintamalli on vallitseva käytäntö. Metsätaloudessa se voi avata eri toimijoiden välille uusia yhteistyömuotoja ja lisätä metsävaratietojen käyttöä operatiivisessa toiminnassa. Alihankkijoiden käyttö voi lisätä metsäsuunnittelun tehokkuutta. Arviointikriteerit: Dokumentoitu selvitys Aikataulu: 2003-2005 Vastuu: MMM, metsäkeskukset Prosessit ja rakenteet 2: Metsäsuunnittelun tulosohjaus uudistetaan. Metsäsuunnittelun tulosohjausta kehitetään suoritteiden mittaamisesta vaikuttavuuden ja mittaamisen suuntaan. Tämä edellyttää mm. metsäsuunnittelun ja neuvonnan tulosohjauksen integrointia. Tapio-työryhmän mietinnössä mainittu ulkoisen tulosohjauksen käsitteen sisältö tarpeellista määrittää. Metsäkeskusten metsäsuunnittelun taloudellisuuden seurantaa tulosohjauksen osana jatketaan. Taloushallinnon järjestelmien avulla voidaan kehittää metsäsuunnittelun kustannuksia ja tuottoja kirjauskäytäntöä yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla. Arviointikriteerit: Dokumentoitu selvitys Aikataulu: 2001-2002 Vastuu: MMM, metsäkeskukset Voimavarat: Metsäsuunnittelun rahoitus turvataan sekä julkisin varoin että asiakasrahoitusta kehittämällä. Metsäsuunnittelu on tällä hetkellä rahoituslain ja neuvonnan ohella keskeinen metsäpoliittinen väline. Vaikuttavuudeltaan ja mahdollisuuksiltaan vastaavaa vaihtoehtoista välinettä ei ole näköpiirissä. 13
Rahoitus perustuu valtion metsäsuunnitteluun osoittamiin määrärahoihin ja asiakkailta perittäviin maksuihin. 9. Avaintehtävät vuoteen 2005 saakka Avaintehtävät (kriittiset menestystekijät) ovat asioita, joissa ehdottomasti on onnistuttava. Metsäsuunnittelun osalta ne ovat (luonnos): 1. Paikkatietojen hyödyntämisestä metsäalan toimijoiden kanssa sovitaan 2. Metsäsuunnittelun imago säilytetään hyvänä 3. Julkinen rahoitus turvataan 4. MMM:n onnistuu Tapion ja metsäkeskusten tulosohjauksessa 5. Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta ja menetelmiä kehitetään 10. Toimenpideohjelma v. 2001 2003 Toimenpideohjelma on lyhyen aikavälin keskittymisalue, jossa strategisten tavoitteiden toteutus hankkeistetaan ja priorisoidaan. Toimenpideohjelmassa (liite 2) kuvataan tiivistetysti meneillään olevat hankkeet, niiden resurssit ja aikataulut. 14
Liite 1 Liitteet Vuotta 2001 koskevien linjausten mukaiset tehtävät tulossopimuksissa MMM Metsäkeskukset 1. Metsäsuunnittelu tehdään alueellisesti kattavana. Kattava ja ajantasainen luonnonvaratietokanta hyödynnetään metsänomistajien neuvonnassa, operatiivisen toiminnan suunnittelussa, alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja muussa alueellisessa metsätalouden edistämisessä. Liittyy strategian avaintehtävään: Pidetään yllä kattava metsävaratietokanta. 2. Metsäkeskus siirtää suunnitteluaineistoa Luotsi-tietokantaan siten, että vuoden 2001 loppuun mennessä tietokannassa on vähintään 90 % vuosina 1994 2001 valmistuneesta aluesuunnitteluaineistosta. Liittyy strategian avaintehtävään: Pidetään yllä kattava metsävaratietokanta. 3. Metsäkeskus kehittää metsäsuunnittelunsa taloudellisuutta. Vuoden 2001 tavoitteena on alle 120 mk/ha kustannustaso. Liittyy strategian avaintehtävään: Metsäsuunnittelun taloudellisuutta seurataan yhteismitallisella tavalla. Liittyy strategian toiminta-ajatukseen 4. Vuonna 2002 palkitaan ne metsäkeskukset, joiden metsäsuunnittelu on vuoden 2001 aikana ollut tehokkainta. Tehokkuuden kriteereinä käytetään metsäsuunnittelun pinta-alaa, yksikkökustannuksia ja tilakohtaisen metsäsuunnittelun kattavuutta. Ministeriö valmistelee palkitsemismenettelyn yhteistyössä metsäkeskusten kanssa. Liittyy strategian avaintehtävään: Metsäsuunnittelun tulosohjaus uudistetaan neuvontaa ja vaikuttavuutta tukevaksi MMM Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 1. Tapio kehittää metsäsuunnittelussa käytettäviä tietojärjestelmiä. Liittyy strategian toiminta-ajatukseen 2. Tapio seuraa ja tukee metsäkeskusten tulostavoitetta siirtää 90 % vuosina 1994 2001 valmistuneesta aluesuunnitteluaineistosta Luotsi-tietokantaan. 3. Metsänomistajien neuvonnan apuvälineeksi Tapio kehittää ja toteuttaa metsänhoitotiedotteen, joka on metsänhoitotöiden ja metsäsuunnitelmien markkinointituote. Liittyy strategian avaintehtävään Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta parannetaan uudistamalla metsänomistajien neuvonnassa käytettävät metsäsuunnittelutuotteet ja parantamalla niiden saatavuutta. 4. Tapio suunnittelee ja käynnistää yhdessä ministeriön kanssa Plaanari II projektin suosittelemien työnkulkumallien käyttöönoton metsäkeskuskohtaisen neuvonnan. Liittyy strategian toiminta-ajatukseen 15
Versio 12.9.2001 Metsäsuunnittelun meneillään olevat ja lähitulevaisuudessa toteutettavat hankkeet ( 2000-2002) v. 2000 v. 2001 v. 2002 Elo Sy Lo Ma Jo Ta He Ma Hu To Ke He Elo Sy Lo Ma Jo Aluelaskentaprojekti MMM/Tapio tulossopimuksessa Projekti valmis, aluelaskennat toteutettu. Ms:n tehostamisprojekti (Plaanari II) MMM/Tapio tulossopimuksessa Loppuraportti helmikuussa 2001. Siirretty toimintajärjestelmiin. Metsävaratietojen ylläpito MMM/Metla/Tapio/P-S:n mk Ms:n tuotteistaminen Mk:n liiketaloudellinen selvitys Metsäote (Hyvin paljon yksinkertaistettu ms (ei Kemera +10%) Hanke keskeytetty 2001 Alueellisten metsälaskelmien koulutus Tavoitelähtöinen järjestelmäkoulutus, A Aluesuunnittelun tuotteistaminen Metsänhoitotiedote, MMM/Tapio tulossopimuksessa v. 2001 Internet-selvitys Tapio (AN) tekee Loppuraportti Internet- toteutus Ms tulospalkkiojärj. uudist./mmm Resurssointi avoin Vaikuttavuuden parantaminen palkkioperusteita kehittämällä MS-kustannusten seuranta MMM/Tapio tulossopimuksessa v 2001 Lv-tietokannan ylläpidon tuki ja seuranta MMM/Tapio tulossopimuksessa v 2001 Aluesuunnitteluaineistojen (1994-2001) siirto lv-tietokantaan MMM/MK tulossopimuksissa v 2001 Liite 2
18 Liite 2
MMM:n vuonna 2001 julkaisemat työryhmämuistiot 2001:1 Tapio työryhmän välimuistio 2001:2 Maatalouden kehitysarvio kansallista ilmasto-ohjelmaa varten 2001:3 Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksikkötyöryhmä 2001:4 Suunnitelmatietojärjestelmän ( STJ ) kehittämissuunnitelma 2001:5 Maatalouslainsäädännön perustuslakityöryhmä 2001:6 Suomen maatalousmuseon rahoitusvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän muistio 2001:7 Tapio-työryhmän muistio 2001:8 Siemenperunakeskuksen tehtävänä olevan toiminnan kehittäminen Väliraportti 2001:9 GM kylvösiementen valvontatyöryhmän loppuraportti 2001:10 Ehdotus luonnonmukaisen elintarviketuotannon kehittämisestä 2001:11 Maatalouden- ja porotalouden luopumistuen jatkotyöryhmän muistio 2001:12 Maatalouden bio- ja geenitekniikkastrategia 2001:12 Strategy for Biotechnology and Genetic Engineering in Agriculture
ISSN 0781-6723 20