Aika: Perjantai 31.3.2017 klo 13:00-14:45 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, Tampella/kokoushuone Roine, käynti osoitteesta Kelloportinkatu 1 B Tampere Osallistujat: Tietäväinen Milko rakennuttamisjohtaja Tampere, pj. Piiparinen Pauli elinvoimajohtaja Ylöjärvi, vpj. Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Nieminen Mikko kaupunkikehitysjohtaja Nokia Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala Levonmaa Tiia vs. tekninen johtaja Lempäälä Korhonen Ismo kehitysjohtaja Vesilahti Suominen Sakari toimitusjohtaja Tampereen Infra liikelaitos Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kivistö Markku työsuojeluvaltuutettu Tampere Lindberg Janne tietohallintokoordinaattori Tampere Kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Salmi Pekka apulaispormestari Tampere Saarilahti Merja rakennuspäällikkö Kangasala yhdyskuntateknisten palvelujen (ykute) alatyöryhmän pj. Siuko Ulla tilapalvelupäällikkö Ylöjärvi tilapalvelujen (tipa) alatyöryhmän pj. Vainio Ulla-Kirsikka rakennustarkastaja Nokia rakennusvalvontatyöryhmän (rava) pj. Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere ilmastostrategian seurantaverkoston pj. Jakelu: Helminen-Savonjousi Tiina, tiedottaja, Ylöjärvi 1/16
Käsiteltävät asiat: 10 KOKOUKSEN AVAUS 3 11 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 12 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 4 13 SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA JA TYÖRYHMÄRAKENNE 5 14 SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN VESISTÖJEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA VESILIIKENTEEN TARPEISIIN, HANKESUUNNITELMA 10 15 ULKOLIIKUNTAPAIKKOJEN JA VIHERALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, HANKINTAPÄÄTÖS 12 16 KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERIAATTEIDEN YHTENÄISTÄMISTYÖ 14 17 MUUT ASIAT 16 18 SEURAAVA KOKOUS 16 19 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 2/16
10 KOKOUKSEN AVAUS Varapuheenjohtaja Pauli Piiparinen avasi kokouksen. 11 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Muistio 17.1. liitteenä. Keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys käynnistetään Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin Sähköinen palvelutarjonta lisääntyy ja viranomaispalvelu sujuvoituu rakennusvalvonnassa Vireyttä vapaa-ajasta -yhteistyö käynnistyy kuntien välillä ja 2017 painopisteenä on liikunnan edistäminen (sisältää mm. ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen) Kunnat kehittävät kiinteistöomaisuuden hallintaa, mm. sisäisiä vuokraperusteita ja korjausvelan laskentaa, seudullisessa yhteistyössä Toimenpiteiden eteneminen Suunnittelu (prosessi, osallistujat, aikataulu) käynnistetään kaupunkiseudun ilmastoverkoston kokouksessa 24.3. Hanke käynnistetään tässä kokouksessa. Rakennusvalvonnan alatyöryhmä käynnistää 21.4. rakennuslupaprosessin kuvaamisen sähköisen Lupapiste.fi:n pohjalta ja tuki/seuranta seudullisen rakennusjärjestysasiakirjanmallin käyttöönottamiseen käynnistyy. Hanke käynnistetään tässä kokouksessa. Yhdyskuntatekniikan alatyöryhmä kokoontuu ohjausryhmänä 19.4. Tilapalvelujen alatyöryhmä on valmistellut esityksen sisäisestä vuokrasta pääomavuokran osalta yhdessä seudun talousjohtajien kanssa tähän kokoukseen ja tilanne on sen jälkeen esiteltävissä kuntajohtajakokoukselle. Ylläpitovuokran osalta yhtenäistämistä jatketaan. Korjausvelan laskentateema valmistellaan seuraavaan tilapalvelutyöryhmän kokoukseen käynnistettäväksi. Jatkossa myös infraan ja ykuteen. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä 31.3.2017 Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen 17.1. muistion Päätös Hyväksyttiin. 3/16
12 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kunnat, seutuyksikkö. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä 31.3.2017 Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä merkitsee asiat tiedoksi. Kokousseloste 31.3. Päätös Keskeisiä ajankohtaisia asioita olivat mm. - Ylöjärvi on yhtiöittänyt vesiliikelaitoksensa ja seudun Keskuspuhdistamon omistus on siirretty Ylöjärven Vesi Oy:lle. Kaupunki takaa edelleen Ylöjärven osuudet lainoista. - Nokian rakennustarkastaja Ulla-Kirsikka Vainio on valittu Poriin ympäristö- ja lupapalveluiden toimialajohtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1.6. - Kaupunkiseudun kuntayhtymään on valittu uudet työntekijät. Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäen jälkeen masto-ryöryhmän asiantuntijasihteerinä aloittaa Tampereen projektiarkkitehti Kaisu Kuusela. Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkönä Toni Laineen jälkeen aloittaa Nokian vapaa-aikajohtaja Satu Kankkonen. He aloittavat uusissa tehtävissään toukokuussa. - Tampereen Infra liikelaitos ja Tampereen kaupunki järjestivät teknisen sektorin seudullisen hankintalakikoulutuksen 23.3. UKK-Instituutilla. Koulutukseen osallistui noin 40 alan ammattilaista. Merkittiin tiedoksi. 4/16
13 SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTUSOHJELMA JA TYÖRYHMÄRAKENNE Seutujohtaja Nurminen 27.1. ja 9.2.2017 Tampereen kaupunkiseudun Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia on valmistunut ja hyväksytty kuntien valtuustoissa. Seutuhallitus hyväksyi seutustrategian toteutusohjelman valmisteluperiaatteet kokouksessaan 30.11.2016. Tämän jälkeen toteutusohjelman valmistelua on jatkettu kuntajohtajien ja seutuhallituksen kanssa. Työtä on tukenut strategiaryhmä. Toteutusohjelma laaditaan konkretisoimaan strategian pääviestejä ja tavoitteita. Toteutusohjelmassa kuvataan strategiaa toteuttavat tavoitteet ja toimenpiteet sekä strategian seurantatapa. Se on tarkoitus hyväksyä seutuhallituksessa ja kunnallishallituksissa. Menettelyllä lisätään kunnallishallitusten osallistumista seutuyhteistyöhön. Toteutusohjelman aikajänne on valtuustokausi 2017 2020, ja sen 1. vuosi, talousarviovuosi 2017 on jo käynnissä. Toteutusohjelmaa tarkennetaan vuosittain kuntayhtymän talousarvioprosessin alussa, ja kuntayhtymän budjettitavoitteet johdetaan toteutusohjelmasta. Myös kuntien talousarviosuunnittelussa tulee näkyä kytkentä toteutusohjelmaan. Toteutusohjelman ehdotus on valmistunut seutuhallituksen ja seutustrategiaryhmän sekä seututoimiston työnä. Ehdotuksessa on huomioitu seutuhallituksen ohjaus mm. tavoitteiden konkretisoimiseksi sekä vastuutahojen määrittelyksi. Strategian seuranta esitetään tehtäväksi laadullisena arviointina. Siinä seurantamenettelyä kehitetään mittaroinnin sijaan kerronnallisen tilannekuva-analyysin toteutusennusteen suuntaan, jonka uskotaan lisäävän seurannan kiinnostavuutta ja ohjauksen proaktiivisuutta. Arviointi on tarkoitus liittää vuosisuunnitteluun. Työssä strategiatyöryhmällä olisi keskeinen rooli. Osa strategian toteutusta on ns. seututyöryhmien rakenne. Sen nykymuodosta on valmisteltu analyysi kuntajohtajille yhdessä työryhmien puheenjohtajien kanssa 17.2. kokoukseen. Yhteistyön perusrakenne Kaupunkiseudun kuntayhtymä ylläpitää strategian toteuttamiseksi yhteistyörakennetta. Se muodostuu seutuhallituksesta, kuntajohtajakokouksesta ja seututyöryhmistä sekä kuntayhtymän henkilöstöstä. Yhtymäkokous valitsee seutuhallituksen kaksivuotiskaudeksi kerrallaan. Seutuhallitus asettaa kaudelleen kuntajohtajakokouksen ja työryhmät. 5/16
Yhteistyön vaikuttavuuden varmistamiseksi työryhmät nimetään kuntien ylimmästä toimialajohdosta. Seututyöryhmien rooli Seututyöryhmät ovat yhteistyörakenteen keskeinen osa. Niiden tehtävänä on valmistella kuntajohtajakokouksen kautta seutuhallitukselle esityksiä yhteistyöstä ja ratkaisuehdotuksia sen toteuttamiseksi. Työryhmät toimivat myös kollegiaalisina verkostoina. Niiden toimintaa ohjaa seutustrategia ja toteutusohjelma, kuntayhtymän talousarvio ja sitä tarkentavat työsuunnitelmat. Työryhmien avainhenkilöitä ovat puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä seututoimiston asiantuntijasihteerit. He vastaavat työskentelyn toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Työryhmätyöskentelyn nykyisiä vahvuuksia ovat tavoitteellisuus, selkeät työskentelykäytännöt, hyvä valmistelu, jäsenten korkea sitoutumisaste sekä korkea substanssin hallinta. Kollegatyöryhmissä vallitsee myös hyvä luottamus. Työryhmien toimintamuodot ovat kokoukset sekä vuosittaiset kehittämispäivät. Kokouskäytäntöihin on panostettu jatkuvasti. Työryhmien työskentelystä on tehty laaja itsearviointi 2012, ja kuntajohtajien ja työryhmien puheenjohtajien välillä käydään vuosittainen palautekeskustelu. Työryhmien välistä yhteistyötä ohjaa käytännön tarpeet. Esimerkiksi Rakennesuunnitelma 2040 sekä MAL-sopimus ovat työryhmien yhteistyön tuloksia. Rakenteen arviointi Työryhmien rakenne on muuttunut kuntayhtymän käynnistysvaiheesta kaksisuuntaisesti. Toimimattomia ryhmiä on koottu paremman valmistelutyön alle ja laaja-alaisia työryhmiä on puolestaan jaettu toimivampiin kokoonpanoihin. Osa yhteistyöasioista valmistellaan suppeammissa toimialatyöryhmissä. Seututyöryhmärakennetta ja kehittämistarpeita on arvioitu päätyöryhmien puheenjohtajien kesken (Mikko Nurminen, Ari Vandell, Milko Tietäväinen ja Nina Lehtinen). Arviointi näkökulmia ovat olleet mm. substanssin hallinta ja osaaminen, tehokkaat ja toimivat kokouskäytännöt ja toimintatavat sekä uuden seutustrategian ja toteutusohjelman sisältö. Valitut näkökulmat liittyvät yhteistyön vaikuttavuuteen. Arvioinnin kohteena on ollut nykyiset neljä päätyöryhmää: maankäyttöja asuminen -työryhmä (Masto), liikennejärjestelmätyöryhmä, infratyöryhmä, sivistystyöryhmä sekä niiden alatyöryhmät. Sotetyöryhmää ei ole arvioitu. 6/16
Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen 20.3. Arvioinnin tuloksia ja johtopäätöksiä työryhmärakenteen uudistamiseksi on esitelty kuntajohtajakokouksessa 17.2. Ehdotuksen mukaan seutustrategian toteutumista valmistellaan jatkossa kolmessa päätyöryhmässä, joita olisivat maankäytön ja asumisen työryhmä, liikenteen ja infrapalveluiden työryhmä sekä hyvinvointityöryhmä. Neljäs työryhmä on ehdotuksen mukaan strategiatyöryhmä. Liikennejärjestelmätyöryhmä ja maankäytön ja asumisen työryhmä ovat keskustelleet työryhmärakenteesta. Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoustiedotteessa 9.3. lukee: Keskustelussa todettiin LJ-työryhmän nykytila toimivaksi eikä työryhmärakenteeseen koettu muutostarvetta. Nykyisen toimintamallin vahvuuksiksi nostettiin mm. toimiva yhteys seudun kuntien ja valtion liikennehallinnon välillä, vahva seudullinen liikennejärjestelmäajattelu ja jäsenten korkea sitoutumisaste työryhmätyöskentelyyn. LJ-työryhmän yhdistämistä Infratyöryhmään pidettiin mahdollisena, vaikkakin enemmän yhteistyötarvetta on ollut maankäytön ja asumisen työryhmän kanssa. Infran teemoista hoito ja ylläpito kuuluvat myös liikennejärjestelmään, mutta käsiteltävien asioiden aikajänne on ollut LJ-työryhmässä selvästi Infran aikajännettä pidempi. Yhteisen työryhmän kokousten teemoittelua pidettiin olennaisena sidosryhmien osallistumiselle. Työryhmien yhdistämisellä ei nähty vaikutusta nykyisin molemmissa työryhmissä olevien jäsenten työmäärään. Maankäytön ja asumisen työryhmässä 16.3. todettiin, että keskustelujen perusteella ne eivät toivo suuria muutoksia, työryhmien määrä ei saisi lisääntyä nykyisestään ja hyvistä käytännöistä tulisi pitää kiinni. Alatyöryhmät Pysyviä alatyöryhmiä (tilapalvelut, rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, ilmastoverkosto, kävely ja pyöräily) ei ole arvioitu. Esityksen mukaan pysyvät alatyöryhmät lakkautettaisiin ja niiden sijaan perustettaisiin tarvittaessa projektiryhmiä. Tässä kokouksessa on mahdollista keskustella työryhmärakenteesta. Tarkoituksena on, että kuntajohtajakokous tekee kokouksessaan 28.4. esityksen työryhmistä seutuhallitukselle 3.5., jolloin työryhmät asetetaan. Uusi työryhmäkausi alkaisi toukokuussa. Työryhmäarviointeja tehdään vielä päätyöryhmissä tällä viikolla ja ne käsitellään osana kuntajohtajien palautekeskusteluja työryhmien asiantuntijasihteereiden, puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien kanssa 13.4. klo 8-9. 7/16
Seutujohtaja Nurminen esittelee asiaa kokouksessa. Liitteet: Seutustrategian toteutusohjelma, sh 22.3.2017 Kaupunkiseudun työryhmärakenteen tarkastelu, kjk 17.2.2017 Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä 31.3.2017 Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: merkitä seutustrategian toteutusohjelman tiedoksi ja käydä keskustelun työryhmärakenteesta. Kokousseloste 31.3. Ritva kertoi aluksi alatyöryhmien kokouksista poimittuja näkökulmia nyt esitettyyn uudistukseen. On todettu, että nykyisellä infratyöryhmällä ja sen alatyöryhmillä (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, tilapalvelut) on ollut yhteys strategiaan ja ne ovat toteuttaneet strategiasta johdetut talousarviotavoitteet vuosittain. Lisäksi niissä on ratkottu kunnille tärkeitä akuutteja muita kollegiaalisia asioita. Ei ole jääty abstraktille tasolle vaan on kyetty viemään myös asiat käytäntöön, ne ovat liha luiden ympärillä. Vakiintunut yhteistyö on ollut toimivaa, osallistumisaktiivisuus korkeaa, luottamus on lisääntynyt, seutuajattelu on juurtunut ja rohkeus tehdä isompiakin aloitteita on kasvanut. Siten yhteistyötä on pidetty toimivana ja tuloksellisena, eikä ole tullut esiin tarvetta lakkauttaa tai hajottaa sitä nykymuotoista mallia, mistä seutu kansallisestikin edelläkävijänä tunnetaan. Kokouksessa käytiin kunnittainen kierros ja näkemykset infratyöryhmärakenteesta kuntaedustajilta olivat: Tampere: olevaa moniportaista asiantuntijaverkostoa on pidetty sinänsä hyvänä mutta sitä ei varmaankaan ole koettu (kjk, sh, eri tilaisuudet) vaikuttavuudeltaan kovinkaan merkittävänä vaikka hyödyllisyys onkin todettu. On linjattava, minkä tyyppistä seutuyhteistyötä haluamme tehdä ja minkälaisia tuloksia tavoittelemme. Seudun kilpailukykyä halutaan parantaa suhteessa muuhun Suomeen ja kansainvälisesti. Käyttämämme työpanoksen on tuotettava mahdollisimman paljon vaikuttavuutta ja kilpailukykyä ja meidän tulee keskittyä aiheisiin, jotka huomataan myös muualla. Radikaali nykymallisen seutuyhteistyön muuttaminen tuntuu hieman siltä, että onko tehty jotain väärin. Jotain uudistumista tarvitaan kun kuntien rooli muuttuu soten jälkeen. Muutokset kannattaa tehdä rohkeasti mutta viisaasti. Ylöjärvi: ei ole kuultu, että nykymalliin ei oltaisi oltu tyytyväisiä. Vanhassa yhteistyömallissa ja uudessa ehdotuksessa nähdään sekä hyviä että huonoja puolia ja niiden ero on hiuksen hieno. Käytännön tekeminen ja käytännössä näkyvät asiat ovat viime kädessä se, mitä kansalaiset ja yritykset meiltä odottavat. Valtion osallistumista liikennejärjestelmätyöhön ei tule vaarantaa. 8/16
Kollegojen näkeminen säännöllisesti on hyvä puoli ja se, että ylimmän strategiatason alla alatyöryhmät ovat tehneet toimeksiannot. Jatkossa toivottiin vähemmän byrokratiaa ja mietintää, mikä malli tulee jatkossa maakunnan ja seudun välille. Lempäälä: työryhmien laajentamista tai ajankäyttöä ei tule lisätä. LJ+Infra -työryhmien yhdistämisestä voisi olla etua kun katsotaan isoja asioita. Alatyöryhmät ovat hyviä työrukkasia. Hyvinvointityöryhmän osalta on ikävää, että ainoastaan se yhdistetään hyvinvointiin koska sekä sivistyspuoli että tekninen tuottavat myös hyvinvointia. Pirkkala: millä varmistetaan valtion edustus ja tiedonkulku, jos LJ+Infra yhdistetään? Mitä hyötyä on LJ:n ja Infran yhdistämisestä? Maston ja elinkeinojen yhdistäminen vaikuttaa hyvältä. Alatyöryhmät ovat tärkeitä sekä niille, jotka niihin osallistuvat että edelleen on oltava työrukkasia koska ylätaso ei toteuta tavoitteita. Vesilahti: yhteys valtioon on säilytettävä. Jos LJ+Infra yhdistetään, niin alatyöryhmille on tehtävä selkeä teemoittelu, mitä pitää tehdä. Orivesi: uudistumistakin voi olla mutta nykymalli on ollut toimiva. Valtion kanssa vuoropuhelu on tärkeää ja työryhmät voisivat enemmän keskustella keskenään. Jos halutaan olla strategisempia, alatyöryhmät voivat jäädä ilman muuta mutta ei tarvitse olla välttämättä seututoimiston alaisuudessa. Jos alatyöryhmät lopetetaan, teemat tulevat pian takaisin projektiryhminä kuitenkin. Kangasala: LJ tärkeä jatkaa valtion edustajien kanssa. Jos yhdistetään, olisiko sitten teemakokouksia vai miten organisoidaan kun alatyöryhmät olleet kauan ja kiinni kokonaisuudessa kun toimeksiannot tulleet seudulta ja projekteja on tehty tähänkin asti? Masto ja LJ ovat henkisesti enemmän lähellä ja Infraa ei tule väkisin laittaa suunnitteluun. Ryhmien yhdistäminen tuntuu laatikkoleikiltä ja uudistus turhalta kun pitäisi miettiä isoja kokonaisuuksia ja miten ne toteutetaan. Nyt esimerkiksi MAL-hankkeet menevät entistä paremmin budjettiin asti. Nokia: rakenne ei ole niinkään tärkeä, vaan se, että pystytään toimimaan tehokkaasti oikealla foorumilla ja keskustellen. Teemoittain ryhmissä tulee olla se, joka kutakin asiaa kunnassa edustaa, ei esimerkiksi automaattisesti kaavoittaja vaan myös infra ja elinkeinopolitiikka. Päätös Päätettiin kirjata em. näkemykset kunnittain pöytäkirjaan. 9/16
14 SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN VESISTÖJEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA VESILIIKENTEEN TARPEISIIN, HANKESUUNNITELMA Tampereen kaupunkiseudun uusi strategialuonnos sisältää tavoitteen satamatoimintojen kehittymisestä vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin. Tavoite on aikataulutettu käynnistyväksi osana vuoden 2017 kuntayhtymän talousarvion toiminnallisia tavoitteita. Taustalla on vuonna 2015 valmistunut Vene vie -selvitys Pirkanmaan vesistömatkailun ja vierasvenesatamien kehittämisestä. Siinä on koottuna kunnittain kehitystarpeita eri osa-alueille (satamien ja laituripaikkojen rakentaminen-ylläpito-hankinnat, viihtyisyys, varausjärjestelmä, reitistöt, yritystoiminta) sekä todettu, että työtä on jatkettava. Kokouksessa 24.11. käynnistettiin keskustelu aiheesta ja 17.1. päätettiin jatkaa hakkeen käynnistämistä laatimalla hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmana toimii laadittu tarjouspyyntö, joka on toiminut hintatunnusteluna edellisen raportin tehneelle Arto Lammintaukselle. Kyseistä tekijää on suositeltu osaamiseen ja kokemukseen perustuen ja tarvittaessa suorahankinnalle on todettu olevan perusteet. Lammintaus on jättänyt 10.3. tarjouksen työn jatkamisesta ja tarjous käsittää kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa: a) 3 kk työ, mikä sisältää 2 neuvottelukertaa/kunta ja yhteistyökumppani ja toimenpide-ehdotukset tehdään Vene vie-raporttia vastaavalla tasolla. Tasoluokitus tehdään perustuen Tampereen kaupungin käyttämään luokitukseen. Hinta 33 900 + alv. Työ valmis elokuussa. b) 5 kk työ, mikä sisältää jokaisen sataman, mukaan lukien luonnon- ja retkisatamien katselmoinnit ja tarkemman keski-eurooppalaisen tähtiluokituksen. Hinta 48 000 + alv. Työ valmis lokakuussa. Alustavien keskustelujen perusteella vaihtoehto a) on saanut kannatusta ja toteutusmallina edellisen vaiheen kaltainen prosessi eli että ko. konsultti tekee työnsä Tampereen satamatoimiston ohjauksessa ja laskuttaa kuntaosuudet suoraan kunnista perustuen asukaslukuun. Seututoimiston budjettiin on varattu tähän työhön 5 000 euroa ja seututoimisto toimisi hankkeen tilaajana. Alla olevassa taulukossa on kustannukset jaettu 31.12.2016 tilanteen mukaisesti. 10/16
Kangasala 2 364,50 Lempäälä 1 725,16 Nokia 2 518,38 Orivesi 706,84 Pirkkala 1 453,80 Tampere 17 304,89 Vesilahti 338,40 Ylöjärvi 2 488,04 Seutu 5 000,00 Yhteensä 33 900,00 Hankkeen ohjausryhmänä toimisi seutu-infra täydennettynä tarvittavilla asiantuntijoilla ja sidosryhmillä. Liitteet: tarjouspyyntö ja tarjous Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä 31.3.2017 Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää, että hanke käynnistetään Arto Lammintauksen tekemänä tarjouksen vaihtoehto a):n pohjalta ohjausryhmänä toimii seutu-infran työryhmä täydennettynä tarvittavilla asiantuntijoilla ja sidosryhmien edustajilla hankkeen tilaajana toimii seututoimisto, joka osoittaa kustannuksiin 5 000 euroa laskutuksen organisaatiokohtainenmaksuerätaulukko sovitaan aloituskokouksessa ja liitetään sopimuksen liitteeksi. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus sillä täydennyksellä, että seututoimisto valtuutetaan tarkentamaan toimeksiantoa. 11/16
15 ULKOLIIKUNTAPAIKKOJEN JA VIHERALUEIDEN TUOTTEISTAMINEN, HANKINTAPÄÄTÖS Vuoden 2017 talousarviotavoitteeksi työryhmälle on asetettu uuden seutustrategian mukaisesti ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen. Työ on osa Vireyttä vapaa-ajasta -yhteistyötä ja liikunnan edistämistä. Työ on edennyt niin, että tarjouspyyntöasiakirjat hyväksyttiin 24.11.2016 infratyöryhmässä, joka päätti käynnistää kilpailuttamisen. Kansallinen hankintailmoitus julkaistiin Hilmassa ja seudun nettisivuilla. Tarjouspyynnöt saatiin 24.1. mennessä ja tarjousvertailu tehtiin pientyöryhmällä Mikko Keränen, Teemu Kylmäkoski ja Ritva Asula-Myllynen 15.2. Tarjouksensa hankkeesta jättivät InfraMykrä, Ramboll, VSU ja WSP. Pientyöryhmä kävi tarjoukset läpi ja laati konsultin valinnasta hankkeelle asetettuihin arviointiperusteisiin ja painoarvoihin perustuvan pisteytyksen. Pisteytyksen perusteella pientyöryhmä esittää, että hankkeen toteuttajaksi valitaan parhaat pisteet saanut Ramboll. Hankkeen rahoituksesta on sovittu, että kuntayhtymä maksaa 10 000 euroa ja kunnat maksavat loput asukasluvun suhteessa. Tässä alla taulukko Rambollin hankehinnan 31 000 euron mukaisesti (alv 0 %) Kangasala 1 718,15 Lempäälä 1 253,57 Nokia 1 829,96 Orivesi 513,62 Pirkkala 1 056,39 Tampere 12 574,48 Vesilahti 245,90 Ylöjärvi 1 807,92 Seutu 10 000,00 Yhteensä 31 000,00 Hankkeen ohjausryhmäksi on asetettu 24.11. yhdyskuntatekniikan alatyöryhmä, joka on hyväksynyt hankkeen käynnistämisen kokouksessaan 17.3. Työryhmä käsittelee tuotteistushanketta 19.4. ja mukaan kutsutaan Vesilahden liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti, Lempäälän liikuntasihteeri Laura Kekäläinen sekä seudun puisto- ja ulkoliikuntatyöryhmän puheenjohtaja Nokian kaupunginpuutarhuri Jyrki Lehtimäki sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita. Liitteet: tarjousasiakirjat, tarjoukset ja pisteytystaulukko extranetissä Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä 31.3.2017 Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää, että hankkeen toteuttajaksi valitaan Ramboll 12/16
hankkeen tilaajana toimii seututoimisto, joka osoittaa kustannuksiin 10 000 euroa laskutuksen organisaatiokohtainen maksuerätaulukko sovitaan aloituskokouksessa 19.4. ja liitetään sopimuksen liitteeksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/16
16 KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERIAATTEIDEN YHTENÄISTÄMISTYÖ Sisäisten vuokrien yhtenäistämistyö on työryhmän talousarvioitavoitteissa ja pohjautuu kuntien tarpeeseen kehittää tilojen kustannuslaskentaa, kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta sekä vertailukelpoisuutta ja levittää hyviä käytäntöjä. Vuokraperusteiden yhtenäistäminen hyödyttää kuntia myös sote-kiinteistöjen vuokranantajina sekä kiinteistöpalvelujen tuottajina ja tilaajina. Vuonna 2014 käynnistettiin tarkempi selvitystyö kuntien sisäisten vuokrien kustannusrakenteesta. Sen perusteella todettiin, että palvelusisällöissä ja toimintamalleissa on eroja, mikä asettaa haasteita kustannustietojen keräämiselle. Ylläpitovuokrien vertailu todettiin mahdolliseksi, mutta erilaisia määräytymisperusteita koskevan pääomavuokran osalta vertailu todettiin hankalaksi. Tietojen saattaminen yhdenvertaisiksi todettiin vaativan mm. kulujen kirjauskäytäntöjen yhdenmukaistamista. Vuosina 2015 ja -16 on jatkettu vertailutyötä. Asia oli kuntajohtajakokouksen käsittelyssä 26.8.2016 ja siellä päätettiin, että maakuntauudistuksesta johtuen kuntien kiinteistöjen laskentaperiaatteiden yhtenäistämistä jatketaan ylläpitovuokran ja pääomavuokran osalta ja että työssä hyödynnetään Kuntaliiton julkaisua Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä. Maakuntauudistuksen mukaan tilojen vuokra-aika alkaisi 1.1.2019 vähintään kolmen vuoden ajaksi. Tilapalvelujen alatyöryhmä on valmistellut asiaa edelleen ja kokoustanut yhdessä seudun seudun talousjohtajien kanssa 20.1. Nykytilanne on se, että kaikki kunnat eivät ole asettaneet tuottovaatimuksia maapohjalle ja rakennusten poistoperusteetkin ovat erilaisia. On todettu, että kun kunta ottaa sisäisen vuokran käyttöönsä, yksiköiden menot nousevat mutta todettiin olevan tarpeellista, että yksiköiden ja vuokralaisten kustannustietoisuus kasvaa ja johtaa nykyistä suunnitelmallisempaan, tehokkaampaan ja taloudellisempaan tilankäyttöön. Päätettiin esittää, että kunnat ottavat vuoden 2018 talousarvioissaan käyttöön sisäisiin vuokriin sisältyvän noin 7 % pääomavuokraosuuden. Kunnille jää samalla omaa harkintavaltaa pääomavuokran eri kustannustekijöiden kuntakohtaisten erojen osalta. Päätettiin jatkaa ylläpitovuokran ( hoitovastike ) elementtien yhtenäistämistä. Asia viedään myös kuntajohtajien kokoukselle. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä 31.3.2017 Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Päätetään käydä keskustelu sisäisten vuokrien yhteistyötilanteesta 14/16
esittää, että kunnat ottavat vuoden 2018 talousarvioissaan käyttöön sisäisiin vuokriin sisältyvän noin 7 % pääomavuokraosuuden. Kokousseloste 31.3. Kokouksessa todettiin, että maakuntauudistuksessa lähdetään tällä hetkellä siitä, että maakuntien ja kuntien välisten toimitilojen vuokrien taso on 6 % teknisestä arvosta. Sovitun vuokran on katettava vuokrasopimuksen kohteena olevaan toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääomakustannukset ja tilojen ylläpitokustannukset. Vuokran määräytymisestä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kaupunkiseudun esitys 7 % koostuu poistosta ja korosta ja kantalukuna käytetään rakennuksen teknistä nykyarvoa. Maapohjan arvottamisesta keskusteltiin, että voisi tavoitella mahdollisuuksien mukaan ainakin sotekiinteistöihin liittyvän maapohjan arvottamista sen todellisen arvon mukaan seudulla yhtenäisesti. Päätös Päätettiin esittää kuntajohtajille, että kunnat ottaisivat vuoden 2018 talousarvioissaan käyttöön sisäisiin vuokriin sisältyvän noin 7 % pääomavuokraosuuden teknisestä nykyarvosta laskettuna. Kuntien talousjohtajien tulee selvittää talousvaikutukset kunnissaan ja evästää kuntajohtajat asiasta keskusteluun. jatketaan alatyöryhmässä ylläpitovuokran ( hoitovastike ) elementtien yhtenäistämistä. 15/16
17 MUUT ASIAT Ei ollut. 18 SEURAAVA KOKOUS Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä 31.3.2017 Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Infratyöryhmän vuoden 2017 seuraavat kokousajat ja -paikat ovat: ti 16.5. klo 13 kokoustila Valimo (teemoina mm. satamahanke, infraomaisuuden hallinta ja johtaminen, sotekiinteistöt/virpi Ekholm kutsutaan) to 31.8. klo 13 kokoustila Roine to 21.9. kehittämispäivä klo 12-16, paikka auki to 23.11. klo 13 kokoustila Valimo Päätös Hyväksyttiin. 19 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:45. 16/16