TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU INFRAPALVELUT MUISTIO 1/

Transkriptio

1 Aika: Keskiviikko klo 14:00-16:00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Tietäväinen Milko toimitusjohtaja Tampereen Infra, pj. Piiparinen Pauli elinvoimajohtaja Ylöjärvi, vpj. Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Leppänen Mika vs. kaupunkikehitysjohtaja Nokia Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala Levonmaa Tiia vs. tekninen johtaja Lempäälä Pitkämäki Harri kunnanrakennusmestari Vesilahti Suominen Sakari johtaja Tampereen viranomaispalvelut Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kivistö Markku työsuojeluvaltuutettu Tampere Lindberg Janne tietohallintokoordinaatt. Tampere Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Salmi Pekka apulaispormestari Tampere Saarilahti Merja rakennuspäällikkö Kangasala yhdyskuntateknisten palvelujen (ykute) alatyöryhmän pj. Siuko Ulla tilapalvelupäällikkö Ylöjärvi tilapalvelujen (tipa) alatyöryhmän pj. Vainio Ulla-Kirsikka rakennustarkastaja Nokia seudun rakennusvalvontatyöryhmän (rava) pj. Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere seudun ilmastostrategian seurantaverkoston pj. Ekholm Virpi toimitusjohtaja Tampereen Tilakeskus liikelaitos Nurminen Mikko kiinteistöjohtaja Tampere Suoniemi Niko tilapalvelupäällikkö Tampere Niemi Jussi tilapalvelupäällikkö Suomen Kuntaliitto Heljo Juhani projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Jakelu: Helminen-Savonjousi Tiina, tiedottaja, Ylöjärvi 1/9

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 3 SOTE-UUDISTUS JA TOIMITILAT 4 4 HARKO- HARKITTUA OMISTAJUUTTA TOIMITILOIHIN -HANKE 5 5 COMBI-HANKKEEN TILANNEKATSAUS 6 6 JULKISTEN TILOJEN SISÄISET VUOKRAT 8 7 SEURAAVA KOKOUS 9 8 MUUT ASIAT 9 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 9 2/9

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen, toivotti uudet jäsenet ja vieraat tervetulleeksi kokoukseen ja esitteli tiiviisti seudun infrapalveluyhteistyön keskeisiä asioita. 2 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - kuntien ja seututoimiston ajankohtaiset asiat ehdotus Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Merkitään tiedoksi. Ei käsitelty. 3/9

4 3 SOTE-UUDISTUS JA TOIMITILAT Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Hanketta hallinnoidaan teknisesti sosiaali- ja terveysministeriössä ja valmistelusta vastaa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Valmisteluorganisaatio koostuu reformiministerityöryhmästä, virkamiesohjausryhmästä, projektiryhmästä sekä varsinaisista valmisteluryhmistä, joilla on lisäksi useita alatyöryhmiä. Kuntaliitto on edustettuna kaikissa valmisteluryhmissä ja alatyöryhmissä lukuun ottamatta Järjestämisen edellytykset ja aluejako -ryhmässä. Yksi työryhmä käsittelee omaisuutta ja sen edustaja, Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi saapuu kokoukseen kertomaan uudistuksen tilanteesta sote-rakennusten näkökulmasta. ehdotus Kokousseloste 3.2. Työryhmä kuulee Jussi Niemen esityksen, keskustelee aiheesta ja merkitsee sen tiedoksi. Kuntaliitto on mukana uudistuksen valmistelussa ja tukee kuntia ja alueita muutoksessa. Jussi Niemi esitteli valmistelun vaiheita Tuomas Pöystin selvityshenkilöhankkeen raportin pohjalta. Sen mukaan toiminnan siirtyessä itsehallintoalueille on varmistettava, että alueet saavat käyttöönsä palvelujen edellyttämät toimitilat ja muun infrastruktuurin. Tämän toteuttamiseksi pohditaan erilaisia malleja. Hallitus linjasi 2015 marraskuussa, että omaisuus siirretään valtakunnalliselle itsehallintoalueiden omistamalle yhtiölle mutta ei ottanut kantaa siihen, miten omaisuus tulisi arvostaa. Mallissa yhtiö vuokraa sote-rakennukset itsehallintoalueiden käyttöön. Lisäksi itsehallintoalueille perustetaan niiden omistuksessa olevat, yhteiset valtakunnalliset toimitilapalvelut. Työ jatkuu sote-uudistuksen Omaisuusjärjestelyt-ryhmässä ja järjestämislaki valmistuu aikataulun mukaan lausuntokierrokselle huhtikuussa. Lisätietoa ja mm. Kuntaliiton näkemys sote-rakennuksiin löytyy liitteenä olevasta esityksestä ja Kuntaliiton nettisivuilta. Työryhmä keskusteli, että kukin kunta tekee omat ratkaisunsa tilojen suhteen mutta oma rakennuskanta kannattaa joka tapauksessa inventoida ja selvittää tasearvot sekä maapohjan tilanne mm. omistusten ja rasitusten suhteen. Kuultiin Jussi Niemen esitys ja merkittiin se tiedoksi. 4/9

5 4 HARKO- HARKITTUA OMISTAJUUTTA TOIMITILOIHIN -HANKE Kuntaliitto on käynnistänyt HARKO-projektikokonaisuuden, jossa on tarkoitus kehittää keinoja ja työkaluja kuntakonsernin teknisen toimen tehtäviin liittyvän omistajaohjauksen terävöittämiseen. Projektiaika oli ja sen neljä osaprojektia ovat: HARKO vesihuolto: vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen HARKO jätehuolto: yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja konserniyhtiö HARKO toimitilat: harkittua omistajuutta toimitiloihin HARKO infra: kuntainfran palveluiden tuotantoon liittyvä osio Lisäksi hankkeessa on kartoitettu kuntatekniikan näkyvyyttä, nykytilaa ja tarpeita kuntastrategioissa. Tässä kokouksessa käsitellään HARKO toimitilaprojektia, jonka tarkoituksena on antaa ohjeita sekä kuntapäättäjille että teknisen sektorin asiantuntijoille siitä, kuinka palveluita ja toimitiloja tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena ja kuinka niihin liittyvää kehitystyötä viedään hallitusti eteenpäin. Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi kertoo kokouksessa hankkeesta. ehdotus Kokousseloste 3.2. Työryhmä kuulee Jussi Niemen esityksen, keskustelee aiheesta ja merkitsee sen tiedoksi. Projektin havaintoja oli mm. että kuntien strategioissa ei ole huomioitu riittävästi toimitilojen merkittävyyttä kuntatalouteen. Lisäksi toimitilojen merkitys palvelujen tukipalveluna oli väärässä mittasuhteessa tai merkityksessä. Kokonaisia strategisia tasoja puuttui (esim. palveluohjelma tai palveluverkko) tai niistä ei ollut sitovia eli toimintaa ohjaavia päätöksiä. Se taas johtaa tilojen satunnaiseen ylläpitoon ja investointien huonoon suunnitteluun. Toteutukseen syntyy puutteellisen omistajaohjauksen vuoksi häiriöitä, jotka näkyvät mm. sisäilmaongelmina. Hanke osoittaa, kuinka kokonaisvaltaisesta omistajaohjauksesta ja kiinteistöomaisuuden johtamisesta lähtevät prosessit on saatettava kuntoon päätöksenteon ylimmiltä tasoilta aina toteuttavalle tasolle asti. Kuntaliitto suosittelee, että kunnat laativat noin kymmeneksi vuodeksi ulottuvan palveluohjelman, jolloin palveluverkko voi pohjautua siihen. Niihin perustuen voidaan laatia toimitilaohjelma ja ottaa toimitilakanta haltuun. HARKO-toimitilaprojektin tuloksena valmistuu ohjekirjanen verkkojulkaisuna sekä tiivistetty päättäjäopas, joka on jaettu strategiseen kehittämisprosessiin ja toimitiloihin liittyvän operatiivisen toiminnan tukeen. Merkittiin tiedoksi. Esitys on muistion liitteenä. 5/9

6 5 COMBI-HANKKEEN TILANNEKATSAUS Vuoden 2019 alusta Suomessa käyttöönotettavat uudet julkiset rakennukset tulee rakentaa lähes nolla-energiarakennuksina. Tampereen kaupunkiseutu, Helsingin kaupunki, Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto yliopisto ja TAMK sekä noin 40 yritystä ovat käynnistivät vuonna 2015 yhteisen energiatehokkaiden palvelurakennusten kehityshankkeen nimeltään COMBI (Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings). Hanke on kolmivuotinen. COMBI-hanke tuottaa työkaluja ja ratkaisuja seuraavien energiatehokkuuteen liittyvien asioiden koko-naisvaltaiseen ymmärtämiseen ja hallitsemiseen: rakennussuunnittelu rakentaminen rakennusten käyttö investointi- ja käyttökustannukse tilaratkaisut rakennusten toimivuus kosteustekninen toiminta sisäilmasto talotekniikan ratkaisut Verkostohankkeen johtamisesta vastaa Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitos, jolle hanke on sen historian suurin. Tutkimushankkeen koordinaattorina toimii TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmä ja siihen osallistuu yhteensä seitsemän eri tutkimusryhmää arkkitehtuurin, rakennetekniikan, talotekniikan ja rakentamistalouden asiantuntijoista. Yritysten tavoitteena hankkeessa on kehittää omaa osaamistaan korkealaatuisten energiatehokkaiden palvelurakennusten toteuttamisessa, tarjota omia ratkaisu-jaan niiden toteutukseen ja löytää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hanke on Tampereen talousalueen kärkihanke rakentamisen osa-alueella. Kolmevuotisen hankkeen kokonaisrahoitus 2,4 miljoonaa euroa koostuu Tekesin INKA-ohjelman EAKR-rahoituksesta, yritysten rahoituksesta sekä tutkimuslaitosten omasta rahoituksesta. Hanke on Tampereen kaupunkiseudun kunnille maksuton, mutta ne ovat mukana päiväkoti- ja koulurakennustensa kautta ja voivat näin kehittää osaamistaan ja kuntayhteistyön tavoitteena olevaa seudullista laatutasoa uudis- ja korjausrakentamisessa. Tampereen kaupunkiseudun kuntien uudiskohteista pilotteina hankkeessa ovat mm. Tampereen ja Kangasalan Lamminrahkan koulu, Lempäälän Kuljun päiväkoti-eskari-alaluokat -hanke, Nokian Harjuniityn koulu ja liikuntahalli, Pirkkalan lukio, Vesilahden Narvan päiväkoti ja Ylö- 6/9

7 järven Metsäkylän koulun laajennus. Mukana on lisäksi kuntien peruskorjauskohteita. Hankkeen verkkosivut Tampereen kaupunkiseutu on sitoutunut toteuttamaan valtion ja kuntien välistä MAL-aiesopimusta. Aiesopimuksella edistetään mm. kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Kuntien tavoitteena sopimuksessa on esimerkiksi edistää energiatehokasta uudisrakentamista ja kehittää korjausrakentamista. Seutustrategiassa sekä seudun ilmastostrategiassa halutaan varautua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ilmiöihin ja energiankulutuksen vähentämiseen. Combi-hankkeen avulla voidaan siten saavuttaa asetettuja seudullisia tavoitteita. Hanke olisi myös alueen kärkihanke INKA (innovatiiviset kaupungit) -ohjelmassa rakentamisen osa-alueella. Kuntien energiatehokkuustavoitteet vaativat aivan uudenlaisia toimintatapoja ja ratkaisumalleja arkkitehtuurin, rakenteiden ja taloteknisten ratkaisujen osalta. Näiden kehittäminen ja käytäntöön vieminen vaatii suunniteltua Combin kaltaista laaja-alaista yhteistyötä, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Tampereen teknillisen yliopiston projektipäällikkö Juhani Heljo saapuu kokoukseen kertomaan hankkeen etenemisestä. ehdotus Työryhmä merkitsee hankkeen etenemisen tiedoksi kuulee kaupunkiseudun kuntien pilottikohteiden mukana olon tilanteen Kokousseloste 3.2. Toukokuussa 2015 käynnistynyt hanke etenee suunnitelmien mukaan. Hankkeessa on valmistunut diplomityö arkkitehtuurin suunnitteluratkaisuista ekologisessa asuinrakentamisessa keskittyen asuinkerrostalojen tarkasteluun: Vihreä asuinkerrostalo tekijänä Taru Lindberg. Teos löytyy netistä täältä. Hanke keskittyy koulu-, päiväkoti- ja palvelutaloihin ja kunnista voi vielä ilmoittaa mukaan eri vaiheissa olevia rakennuskohteita hankkeen projektipäällikkö Anssi Laukkariselle tai Tulosseminaarin aineistot löytyvät täältä. Päätettiin viedä hanketta kunnissa eteenpäin ja suositella kuntia esittämään aktiivisesti vielä kohteitaan ja niissä esiintyneitä onnistumisia tai ongelmia. 7/9

8 6 JULKISTEN TILOJEN SISÄISET VUOKRAT Sisäisten vuokrien yhtenäistämistyötä on tehty kaupunkiseudulla jo pitkään. Työ on pohjautunut kuntien tarpeeseen kehittää omien tilojensa kustannuslaskentaa ja -tietoisuutta yhteistyössä ja tavoitteeseen päästä vertailemaan kuntien välisiä eroja. Taustalla on myös vuonna 2011 valmistunut seudullinen kiinteistörahastoselvitys, jonka teki Core Capital Oy. Rahastomallin tavoitteena oli tulevien investointien rahoittaminen kuntien taseiden ulkopuolella, mikä vapauttaisi kuntien rahoituksen investoinneista palvelujen järjestämiseen. Konsultti esitti loppuraportissaan kiinteistörahastomallia sopivaksi kuntien seudulliseksi rahoitusratkaisuksi ensisijaisesti kouluihin, päiväkoteihin ja terveyskeskuksiin. Hankkeen käsittelyyn osallistui teknisten johtajien lisäksi kuntien talousjohtoa ja yhdessä kuntajohtajien kokouksen (kjk , 125 ) käsittelyn jälkeen päädyttiin siihen, että kunnat jatkavat nykymallilla kukin mutta erityisesti raja-alueilla tapahtuvassa yhteistyössä kannattaa miettiä uusia malleja. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty mm. Tredun alkuvaiheen kiinteistöjen järjestelyissä. Loppuraportti löytyy täältä. Kaupunkiseudun kunnat ovat jatkaneet yhteistyötä vuokrien osalta ja asettaneet tavoitteeksi yhtenäistää erityisesti koulu- ja päiväkotikiinteistöjen sisäisten vuokrien laskentaperiaatteet sekä yhtenäistää tietojärjestelmän tuottamaa tietoa sekä ylläpito- ja kunnossapitovuokrien kustannuserien sisältöä. Tilapalveluiden alatyöryhmä on kartoittanut vuokria ja kerätyt tiedot ovat liitteenä. Ongelmaksi tietojen vertailussa on todettu, että esimerkiksi ylläpito- tai kunnossapitovuokriin sisältyvät kustannuserät ja muut kiinteistöjen tunnusluvut eivät ole kunnissa yhdenmukaisia. Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä ja Ylöjärvellä on käytössä sisäisten vuokrien määrityksessä ja muussa kiinteistönpitoon liittyvässä toiminnassa yhtenäiset työkalut Haahtela- kiinteistötietojärjestelmässä. Nokialla ja Pirkkalassa vuokrien määrityksessä käytetään muita työkaluja, kuten Exceliä. Myös palvelusisällöissä ja toimintamalleissa on eroja ja se asettaa haasteita kustannustietojen keräämiselle. Ylläpitokustannusten osalta vertailusta todettiin, että sitä voidaan tehdä, mutta pääomavuokran osalta vertailun teko on hankalampaa. Tietojen täysin yhdenvertaisiksi saattaminen todettiin vaativan siten myös toimintamallien, kuten kulujen kirjauskäytäntöjen yhdenmukaistamista. Tilapalvelutyöryhmä on esittänyt, että kun tiedot saadaan täydennettyä, pyydetään Haahtelalta tarjous vuokrien laskentaperiaatteiden yhtenäistettävyystyöstä. Tarjousta ei ole vielä pyydetty ja Vesilahden tiedot puuttuvat vielä. Liite: sisäisten vuokrien taulukko ehdotus Työryhmä päättää sisäisten vuokrien jatkotyöskentelyn tavoitteet. Siirrettiin seuraavaan kokoukseen. 8/9

9 7 SEURAAVA KOKOUS ehdotus Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Seuraava kokous varataan sähköisiin kalentereihin huhtikuulle. Hyväksyttiin. 8 MUUT ASIAT Ei ollut. 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16:00. 9/9