TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU INFRAPALVELUT MUISTIO 4/

Transkriptio

1 Aika: Paikka: Torstai kehittämispäivän yhteydessä noin klo 14:15 alkaen Puistotorni, Hämeenpuisto 28, Tampere, kokoustila Unto Kanerva Osallistujat: Tietäväinen Milko toimitusjohtaja Tampereen Infra, pj. Piiparinen Pauli elinvoimajohtaja Ylöjärvi, vpj. Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Nieminen Mikko kaupunkikehitysjohtaja Nokia Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala Levonmaa Tiia vs. tekninen johtaja Lempäälä Korhonen Ismo kehitysjohtaja Vesilahti Suominen Sakari johtaja Tampereen viranomaispalvelut Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kivistö Markku työsuojeluvaltuutettu Tampere Lindberg Janne tietohallintokoordinaattori Tampere Kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Salmi Pekka apulaispormestari Tampere Saarilahti Merja rakennuspäällikkö Kangasala yhdyskuntateknisten palvelujen (ykute) alatyöryhmän pj. Siuko Ulla tilapalvelupäällikkö Ylöjärvi tilapalvelujen (tipa) alatyöryhmän pj. Vainio Ulla-Kirsikka rakennustarkastaja Nokia rakennusvalvontatyöryhmän (rava) pj. Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere ilmastostrategian seurantaverkoston pj. Klo 14:45 Nurminen Marko konsultti Avoin yhtiö Tietotakomo Holm Suvi toimitusjohtaja Ekokumppanit Oy Jakelu: Helminen-Savonjousi Tiina, tiedottaja, Ylöjärvi 1/14

2 Käsiteltävät asiat: 29 KOKOUKSEN AVAUS 3 30 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 4 31 SEUTUINFRAN TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUMA 1-8 / RAKENNUSJÄRJESTYKSEN SEUDULLINEN ASIAKIRJAMALLI 7 33 KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 2016 JA SEURANTA KUNTIEN JA VALTION VÄLISET ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET MUUT ASIAT SEURAAVA KOKOUS KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 2/14

3 29 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. Ennen kokousta pidettiin kehittämispäiväosio, missä oli kolme teemaa: 1. Vantaan kaupungin rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki esitteli rakentamisen sujuvoittamista Vantaan lentokenttäalueella. Virkamäen esitys löytyy kokousmateriaaleista extrassa. 2. Seudun rakennusvalvontatyöryhmän pj. Ulla-Kirsikka Vainio esitteli valmistunutta seudun uutta yhteistä rakennusjärjestysasiakirjamallia. Asia löytyy kokouslistalta kohdasta 32. Esitys löytyy kokousmateriaaleista extrassa 3. Seutustrategian päivittämisen osiossa seutujohtaja Päivi Nurminen esitteli strategiatyön nykytilaa ja esitys löytyy kokousmateriaaleista extrasta. Sen lisäksi pidettiin työpaja, missä valittiin strategiaprosessin eri työpajoissa (päättäjät, asiantuntija, työryhmät) esiin nostettuja strategiaa toteuttavia toimenpide-ehdotuksia. Työryhmä poimi niistä tärkeimmät, täydensi listaa ja linjasi, mitkä voisivat olla seuraavan valtuustokauden ja ensimmäisen kahden vuoden toiminnallisina tavoitteina. Oheisessa liitteessä on punaisella merkitty tärkeänä pidetyt ja mitä tärkeämpänä teemaa on pidetty, sen enemmän sen kohdalla on III-merkkejä. Toimenpidelistaa muokataan alatyöryhmien kautta infratyöryhmälle , joka laatii ehdotuksen vuoden 2017 toiminnallisiksi tavoitteiksi. 3/14

4 30 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Muistio 21.6., liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen: Asia Hulevesiviemäröinnin vastuut ja sopiminen kunnissa Sisäiset vuokrat Toimenpiteiden eteneminen Ritva selvittää kuntien vastuuhenkilöt ja aiheeseen palataan seuraavassa kokouksessa. Tilapalvelutyöryhmä jatkaa sekä ylläpito- että pääomavuokran erien kirjanpidollisessa yhdenmukaistamisessa Kuntaliiton mallin mukaisesti. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion Päätös Hyväksyttiin. 4/14

5 31 SEUTUINFRAN TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUMA 1-8 / Rakennusvalvonta Tavoite: Kehitetään Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamista tukevia yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja. Toteuma: Sähköinen rakennuslupien Lupapiste.fi -palvelu on käytössä Nokialla, Pirkkalassa ja Tampereella. Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi ovat päättäneet ottaa palvelun käyttöönsä Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli on valmistunut ja kunnat hyödyntävät sitä oman aikataulunsa mukaan. Nokia on käynnistänyt ensimmäisenä oman rakennusjärjestyksensä päivittämisen uudella asiakirjamallilla. 2. Tilapalvelut Tavoite: Selvitetään kuntien palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista osallistumalla TTYn hankkeeseen. Toteuma: Kolmevuotinen Combi-hanke etenee suunnitelmien mukaan ja keskittyy palvelurakennusten energiatehokkuuden ja sisäilman parantamiseen liittyvien vaikutusten ja ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Tutkimus jakaantuu viiteen työpakettiin ja näkökulmaan: organisointi ja tiedotus, arkkitehtuuri ja tilat, rakenteet ja sisäilma, talotekniikka ja energian tuotanto sekä rakentamisen prosessit. Kuntakohteina tällä hetkellä ovat: Kangasalta Koivurinteen päiväkoti ja Suoraman koulu, Lempäälästä Otsonmäen päiväkoti, Kanavan ja Kuljun koulut, Nokialta Puropuiston päiväkoti, Pirkkalasta Toivion koulu, Tampereelta Härmälän koulu ja päiväkoti, Vehmaisten koulu ja päiväkoti, Kalkunvuoren koulu ja päiväkoti, Tesoman yhtenäiskoulu, Vuoreskoulu, Luhtaan ja Niemenrannan päiväkodit, Koukkuniemen A-talo, Jukola ja Impivaara, Willa Viola, Kuuselan seniorikeskus, Palvelukoti Suvantopiha, Pohjolan palvelukeskus, Koskikotikeskus, Pispanlinna, Ruusuvuoren hoivakoti ja Hoivakoti Ratina sekä Ylöjärveltä Metsäkylän koulun 1. vaihe. 3. Yhdyskuntatekniset palvelut Tavoite: Valmistellaan liikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistamistyötä. Toteuma: Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen on käynnistynyt. Työ etenee tuotteiden ja tehtävien määrittelyllä, tarjousasiakirjojen valmistelulla konsultin kilpailuttamiseksi ja sidosryhmätapaamisen suunnittelulla. 5/14

6 4. Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Arvioidaan kaupunkiseudun ilmastostrategian vaikuttavuus ja päivitetään kuntien ilmastoriskien hallintaa. Toteuma: Ilmastostrategian vaikuttavuusarvioinnin raportti on valmistunut. Ilmastoriskeistä ja keinoista riskien hallintaan kuntien eri toimialoille (yhdyskuntarakenne, tekninen sektori, rakennukset, liikenne, vesihuolto, energiahuolto, hyvinvointi ja terveys) on tehty esiselvitys ja sen pohjalta on tarkoitus järjestää työseminaari eri sektorien edustajille, jotta sopeutumistoimet kunnissa voidaan suunnitella yhteistyössä aluepelastuslaitoksen kanssa. 5. Vesihuoltoyhteistyö Tavoite: Yhteistyö jätevesiratkaisuissa etenee seudullisen yhtiön kautta. Toteuma: Keskuspuhdistamohankkeen toteutusorganisaationa toimii Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, jolle rahoitusvastuu siirtyi kevään 2016 aikana. Hankkeessa ovat mukana Tampere (71,2%), Ylöjärvi (8,5%), Kangasala (7,6%), Pirkkala (5,1%), Lempäälä (7,1%)ja Vesilahti (0,5%). Toteutussuunnittelu ja asemakaavoitus ovat käynnissä. Rakentamisen arvoitu alkaminen on kaava-ja lupatilanteesta riippuen. Koko toteutusaika noin 5 vuotta. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä hyväksyy tavoitteiden toteumaraportin. Päätös Hyväksyttiin. 6/14

7 32 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN SEUDULLINEN ASIAKIRJAMALLI Kaupunkiseudun kuntajohtajat ja seutuhallitus ovat päättäneet yhdeksi seudun rakennusvalvontayhteistyön kohteeksi kuntien rakennusjärjestysten yhtenäistämisen selvittäminen. Kuntien tilanne rakennusjärjestysten päivityksen osalta on seuraava: - Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi arvio valmistumisesta 2016 Kuntaliitto on tehnyt vuonna 2013 mallipohjan rakennusjärjestyksestä tavoitteenaan yhdenmukaistaa rakennusjärjestysten muoto Suomessa. Kyseinen malli on puhtaimmin käytössä Ylöjärvellä. Muut kunnat ovat tehneet rakennusjärjestysasiakirjan enemmän kukin omalla pohjallaan ja sen sisällön omalla jaottelullaan. Tampereen rakennusjärjestysasiakirjamalli poikkeaa eniten kehyskunnista. Asiakirjarakenteen yhdenmukaistamisen hyötyjä ovat: - tukee seutuyhteistyötä rakennusvalvonnassa ja edistää hyvin käytäntöjen jakamista - tukee viranhaltijoiden omaa työtä kunnissa kun arjen työkalu jalostuu - helpottaa kuntien välistä vertailua ja kuntakohtaiset erot helpommin löydettävissä kun ulkoisesti yhtenäinen muoto - pää- ja alaotsikot ja niiden sisältökysymykset ja tulkinnat yhtenäistyvät seudulla kun samat asiat löytyvät samoista pykälistä - uudistus noudattaa kansallista trendiä siinä, ettei enää toisteta lakeja sellaisenaan - asiakirjan selkeytyy ja asiakaspalvelun laatu paranee kansalaisiin, elinkeinoelämän toimijoihin, suunnittelijoihin ja rakentajiin päin - ammattirakentajien toimiminen helpottuu kaupunkiseudulla ja seudun vetovoima lisääntyy - viranomaisasiakirjoista tulee nykyisiä asiakasystävällisempiä ja luettavampia sekä helppokäyttöisempiä - mahdollistaa yhtenäisen osallistumis- ja arviointisuunnitelma-asiakirjamallien laatimisen - mahdollistaa myöhemmässä vaiheessa taloudellisuuden, tehokkuuden ja sujuvuuden vertailun ja lupakäytäntöjen keventämistarkastelun jos niin halutaan - tekee kunnista edelläkävijöitä ensimmäisen seudullisen rakennusjärjestysmallin kehittämisessä Suomessa - vahvistaa seudun brändiä hyvän yhteistyön seutuna 7/14

8 Tämän esiselvityksen lisäksi rakennusjärjestysten kehittämistä tarkasteltiin suhteessa hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on lisätä asuntorakentamista ja avointa kilpailua, purkaa turhaa säännöstelyä ja sujuvoittaa sekä nopeuttaa lupaprosesseja. Seutu-rava totesi, että tällä hetkellä hallitusohjelma ei näytä suoraan vaikuttavan rakennusjärjestysasiakirjaan. Lisäksi on mietitty, miten rakennusjärjestysten erot vaikuttavat kuntien rakennusvalvonnan toimintaan ja onko todellisia toiminnallisia tai toimintakulttuurieroja vai onko vain asiakirjaeroja. Rava-työryhmä keskusteli tästäkin ja totesi seuraavaa: Rakennusvalvontaviranomaisen työ perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, missä määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet (ellei määräyksissä ole nimenomaisesti määrätty toisin). Rakentamista koskevien määräysten soveltaminen on tarkoitettu joustavaksi siten kuin se rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Näiden lisäksi rakentamista ohjataan kunnan rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden avulla. Rakentamistapaohjeen keskeisenä tehtävänä on luoda rakentajalle mielikuva alueesta, jonka osa heidän rakennuksensa tulee olemaan, sekä kertoa millä tavoin rakentaja voi itse vaikuttaa hyvän asuinympäristön muodostamiseen. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on täydentää asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä sekä ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Näin ollen kuntien välisiä toimintakulttuurieroja ei sellaisenaan juurikaan ole, koska toiminta on laillisuusvalvontaa ja perustuu yllä mainittuihin asiakirjoihin kunnissa. Seutu-ravan omana työnä tekemä rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli valmistui elokuussa. Malli kohdistuu ainoastaan asiakirjan tekniseen rakenteeseen perustuvien erojen esille tuomiseen, eikä se kohdistu kuntakohtaisiin sisältöihin. Työn aikana löytyi myös vertailua tukevia eroja ja yhtäläisyyksiä kuvaavia esimerkkejä kuntien nykyisistä rakennusjärjestyksistä aiheista, kuten 8/14

9 asemakaava-alueen ulkopuolinen rakentaminen, rantarakentaminen, rakennuksen etäisyys naapurista ja tiestä sekä tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle. Muitakin eroja on arkirakentamisen määräyksissä ja ohjeissa ja sitä kautta lupajärjestelyissä ja -kustannuksissa. Näihin sisältöihin työn aikana ei kuitenkaan panostettu. Seutu-rava hyväksyi rakennusjärjestyksen seudullisen asiakirjamallin kokouksessaan ja totesi, että kunnat voivat halutessaan hyödyntää sitä omia rakennusjärjestyksiä päivitettäessä. Asiakirjamallista todettiin, että se on hyvä, lyhyt, selkeä, yksinkertainen ja napakka malli, missä ei siteerata lakia uudelleen. Nokia on päättänyt käynnistää ensimmäisenä rakennusjärjestyksensä päivittämisen tämän asiakirjamallin pohjalta. Asiakirjamalli on tarkoitus käsitellä kuntajohtajakokouksessa Asia viedään tiedoksi myös seudun maankäytön ja asumisen työryhmälle joulukuussa. Liitteet: - Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli - yhteenveto muutamasta sisällöllisestä eroavaisuudesta/yhtäläisyydestä Päätösehdotus Kokousseloste Päätös Infrapalvelujen työryhmä Työryhmä kuulee esityksen rakennusjärjestyksen seudullisesta asiakirjamallista ja päättää lähettää mallin omilla terveisillään kuntajohtajakokouksen edelleen käsiteltäväksi. Todettiin asiakirja erityisesti asiakaslähtöiseksi ja uusi muoto helpottaa päättäjien tekemää kuntavertailua. Rakennusjärjestyksellä on oma roolinsa elinvoiman ylläpitämisessä kun on vastattava yhä notkeammin elinkeinoelämän palveluihin ja tarpeisiin. Nykyisten rakennusjärjestysten yhtäläisyyksien ja erojen tuomista poliitikoille pidettiin toivottavana. Asiakirja hyväksyttiin edelleen käsiteltäväksi. 9/14

10 33 KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 2016 JA SEURANTA 2015 Tampereen kaupunkiseudun visiossa korostuu kestävä kasvun alue. Tätä on toteutettu mm. rakennesuunnitelmaprosessilla sekä ilmastostrategiatyöllä. Kuntien valtuustot hyväksyivät 2010 seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena oli edelläkävijyys. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 % vuodesta Kokonaispäästöissä tavoiteltiin 30 %:n vähennystä. Elokuussa valmistui kuntien tilaamana arviointi siitä, miten ilmastostrategian toimenpiteet vaikuttavat seudun päästökehitykseen vuonna 2030 ja ovatko toimenpiteet strategian tavoitteiden kannalta riittäviä. Arvioinnin toteutti Avoin yhtiö Tietotakomo. Arvioinnin perusteella seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä (29 %) että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista (71 %). Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan pienenevän vuosien 2005 ja 2030 välillä 58 %. Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Seudullisen ilmastostrategian toimenpiteiden aiheuttamista päästövähennyksistä 74 % johtuu paikallisista energiantuotannon, 10 % maankäytön, 7 % liikenteen, 6 % jätehuollon, 2 % energiatehokkuuden ja sähkökäytön sekä 1 % rakennusten ja rakentamisen toimenpiteistä. Arvioinnissa todetaan, että seudullinen rakennesuunnitelma ja MAL-sitoumukset tukevat vahvasti maankäytön ja liikenteen toimenpiteitä. Lisääntyvä täydennysrakentaminen tiivistää rakennetta ja luo parempia edellytyksiä kestäville liikkumisratkaisuille. Energiatehokkuussopimukset kannustavat seudun kuntia tehostamaan omaa energiankäyttöään. Seudullinen ilmastostrategia painottaa kuntalaisten kannustamista, mutta rakentamiseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyvän neuvonnan resursointi on kuitenkin jäänyt arvioinnin mukaan pieneksi ja toiminta hankepohjaiseksi. Rakennuksiin liittyviin tuloksiin vaikuttavat uudis- ja korjausrakentamismääräysten oletetun kiristymisen aiheuttama rakennuskannan energiatehokkuuden paraneminen, öljyn ja maakaasun käytön väheneminen sekä kaukolämmön ja sähkön ominaispäästöjen merkittävä pieneneminen. Ilmastostrategian visioimat hankintojen energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyystoimenpiteet ovat jääneet toteutumatta ja kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan nykyisen cleantech-painotuksen päästövähennysvaikutukset jäävät myös avoimiksi vaikka cleantech-painotteinen elinkeinopolitiikka muutoin alkaa näkyä jo pikkuhiljaa enemmän. 10/14

11 Jatkotoimenpiteinä arviointi päätyy tulokseen, että seudullinen ilmastostrategia on päivitettävä, sillä EU kiristää ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteitaan ja Suomi on päivittämässä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Päästövähennystavoitteita on syytä nostaa, jos kaupunkiseutu haluaa pysyä ilmastostrategiassa linjatun ilmastotyön edelläkävijän roolissa. Seudullisen ilmastostrategian visioita ja tavoitteita on selkiytettävä ja päivitettävä erityisesti kuntalähtöisesti ja työ on jalkautettava paremmin kunnissa. Arviointiraportin tuloksia saapuu esittelemään Marko Nurminen Tietotakomosta ja raportin laaja ja tiivis versio löytyvät netistä Markon esitys löytyy kokousmateriaalista extranetistä. Myös vuoden 2015 toimenpiteiden toteuma on valmistunut ja se on liitteenä. Kuntajohtajakokous käsitteli asian ja seutuhallitus käsittelee sen Liitteet: - Ilmastostrategian arviointi vuoteen Vuoden 2015 seurantaraportti Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää merkitä kaupunkiseudun ilmastostrategian arviointiraportin sekä vuosiraportin 2015 tiedoksi Päätös. Merkittiin tiedoksi. 11/14

12 34 KUNTIEN JA VALTION VÄLISET ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET Energiatehokkuussopimukset ovat keskeinen ja kustannustehokas keino energiapolitiikan toimeenpanossa ja vaikuttavuudeltaan ovat normeihin verrattavissa oleva energiansäästökeino. Niiden avulla saavutetaan oikeasti säästöä energiakustannuksissa ja energian kulutuksessa. Suomi on ainoita EU-maita, joka pärjää hyvin näiden sopimusten kanssa ja direktiivin mukaisen toiminnan tuloksena tavoitellut säästöt ovat toteutumassa tai jopa ylittymässä. Muita tavoitteet täyttäviä ovat Tanska, Irlanti ja Ranska. Nykyinen kuntien ja kuntayhtymien energiatehokkuussopimus ja -ohjelma korvautuu yhdellä sopimuksella. Uusi energiatehokkuussopimuskausi on ja se koostuu kahdesta jaksosta (4 v) ja (5 v). Sopimuksesta on mahdollista irtautua ensimmäisen jakson päättyessä jos kaikki sopimusvelvoitteet on hoidettu ja hoidetaan. Sopimusten mukaiset energian loppukäyttöön kohdistuvat vuotuiset säästötavoitteet ovat ensimmäisellä jaksolla 1 % ja toisella 0,7 %. Sopimus koskee kaikkea liittyjän hallinnassa olevaa energiankäyttöä siltä osin, kun energiatehokkuustoimet ovat yksiselitteisesti liittyjän päätäntävallassa. Kunnan velvoitteet ja toimenpiteet ovat 1. Toiminnan organisointi (vastuuhenkilö, yhdyshenkilö, raportointivastuuhenkilö) 2. Toimintasuunnitelman tekeminen (hyväksyttäminen ja toimittaminen) 3. Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa 4. Energiatehokkuus suunnittelun ohjauksessa (uudis- ja korjausrakentaminen) 5. Energiakatselmukset ja niiden energiansäästötoimien toteutus 6. Rahoitusmenettelyjen hyödyntäminen 7. Kulutusseuranta ja se hyödyntäminen 8. Koulutus- ja tiedotustoiminta 9. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto 10. Alueellinen yhteistyö ja koordinaatio 11. Raportointi Sopimusten allekirjoittaminen tapahtuu ensin kunnissa ja sitten Helsingissä Säätytalolla lokakuussa. Uudella kaudella on edullista kunnille ja päästään parempiin tuloksiin, jos saadaan kuntien alueella toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja kuntalaisia nykyistä paremmin mukaan energiatehokkuustalkoisiin. Kaupunkiseudun kuntien ilmastoverkosto on käsitellyt asiaa ja koonnut sopimuksista koituvia hyötyjä seuraavasti: 12/14

13 - sopimus motivoi, sparraa, muistuttaa mm. kulutusseurantaan, tavoitteelliseen työhön ja tuo siten säästöjä - on luonut systematiikkaa energiatehokkuustyöhön - voi motivoida et-työtä päättäjille - nostaa asiaa esiin, mahdollistaa tiedotusta - esimerkkinä kuntalaisille, vaikuttaa myös kunnan imagoon, on tätä päivää, tästä ei voi jättäytyä pois vaikuttamatta tosi vanhakantaiselta - elinkeinopoliittinen merkitys, ala laajenee, tulevaisuudesssa soteuudistuksen jälkeen vaikuttaa suoraan entistä isompaan osaan kunnan toimintaa - joustava ja kustannustehokas vaihtoehto eu-direktiivien toteuttamiseen: voimme valita paremmin painopisteemme kuin sellaisessa vaihtoehdossa, jossa määräykset saneltaisiin Suvi Holm Ekokumppaneilta esittelee uutta energiatehokkuussopimusta kokouksessa. Liite löytyy kokousmateriaalista extranetistä. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää esittää, että kunnat allekirjoittavat uuden energiatehokkuussopimuksen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/14

14 35 MUUT ASIAT Luottamushenkilöseminaarista keskusteltiin, että ei järjestettäisi vaan uudistetaan toimintamallia tapaamalla puheenjohtajia ja käynneillä ko. toimielimissä vaalien jälkeen (uudet luottamushenkilöt aloittavat 6/17). Tämä tapahtuu mm. Ritvan tekemin kuntakierroksin. 36 SEURAAVA KOKOUS Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Infratyöryhmän seuraava kokous pidetään klo 12 Päätös Seuraava kokous pidetään klo 12 (Tampellan uudessa kokouskeskuksessa, osoitteessa Kelloportinkatu 1 B, kokoustila Tammerkoski.) 37 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:40. 14/14