TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU INFRAPALVELUT MUISTIO 4/

Transkriptio

1 Aika: Torstai klo 13:00-15:05 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, Kelloportinkatu 1 B, kokoushuone Roine Osallistujat: Infrapalvelujen työryhmä: Tietäväinen Milko rakennuttamisjohtaja Tampereen Infra liikelaitos, pj. Piiparinen Pauli elinvoimajohtaja Ylöjärvi, vpj. Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Ismo kehitysjohtaja Vesilahti Korhonen Jouni yhdyskuntajohtaja Pirkkala Levonmaa Tiia vs. tekninen johtaja Lempäälä Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan päällikkö Nokia Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Jäntti Aleksi apulaispormestari Tampere Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kolisoja Pauli professori/rakennustekn. TTY Lindberg Janne tietohallintokoordinaattori Tampere Mattila Tero henkilöstön edustaja Tampere Mölsä Petri toimitusjohtaja Tampereen Tilakeskus liikelaitos Suominen Sakari johtaja Tampereen Infra liikelaitos Kutsutut: 29 klo 13 Lammintaus Arto liiketoimintakonsultti expertos Joki Matti satamapäällikkö Tampere Malkamäki Mikael harjoittelija/digitalisaatio TKS Jakelu: Helminen-Savonjousi Tiina, tiedottaja, Ylöjärvi 1/13

2 Käsiteltävät asiat: 28 KOKOUKSEN AVAUS 3 29 SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN VESISTÖJEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA VESILIIKENTEEN TARPEISIIN, LOPPURAPORTTI 4 30 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN ETENEMINEN 7 31 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN 8 32 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT MUUT ASIAT SEURAAVA KOKOUS KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 13 2/13

3 28 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. 3/13

4 29 SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN VESISTÖJEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA VESILIIKENTEEN TARPEISIIN, LOPPURAPORTTI Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia sisältää otsikon Hyvinvoiva yhteisö -alla toimenpiteitä vuosille Yksi toimenpide kuuluu: Lisätään kuntien vapaa-aikapalvelujen - liikunta, vesistöt ja reitistöt, kulttuuri, kansalaisopisto ja kirjasto - seudullista käyttöä ja yhteiskehittämistä. Kuntayhtymän vuoden 2017 yhtenä talousarviotavoitteena on, että Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin. Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin Seutusatamat- hanke ja hanke on nyt päättynyt. Hankkeen tavoitteena oli saada aikaan kehittämissuunnitelma, millä lisätään tietoisuutta satamatoimintojen tilasta ja merkityksestä seudun elinvoimalle, sekä tarkistaa kuntien satamapalvelujen nykytila ja esittää toimenpiteitä satamien kehittämiseksi perustuen satamien nykytilan kartoitukseen laatuluokin I-V. Luokka perustuu neljän arvioitavan palvelukokonaisuuden muodostamaan keskiarvoon ja tiettyihin vaatimuksiin venepaikkojen määristä. Ensimmäisen luokan satamalta edellytetään vähintään 100 kausipaikkaa ja 10 vieraspaikkaa. Toisen luokan satamalta vaatimus on vähintään 50 kausipaikkaa ja 5 vieraspaikkaa. Kolmannessa luokassa vähimmäisvaatimus on 25 venepaikkaa. Luokissa IV ja V ei ole paikkamäärävaatimusta. Kriteerit tässä alla: Satamaluokka I II III IV V Luokan edellyttämät palvelut Vähintään 100 kausipaikkaa ja 10 vierasvenepaikkaa. Enemmän kuin 15 palvelua, esim. aallonmurtaja, käveltävät aisat, lokkikarkotin, kahvila, sauna, wc (edellisen luokan lisäksi). Vähintään 50 kausipaikkaa ja 5 vierasvenepaikkaa palvelua, kuten vierasvenelaituri, hyvä sijainti, pysäköintialue, veneluiska (edellisen luokan lisäksi). Vähintään 25 venepaikkaa palvelua, esim. nousutikkaat, valopollarit, liikennöintiyhteydet, esteettömyys (edellisen luokan lisäksi). Laituri, jossa venepaikkoja, 4-6 palvelua, kuten pelastusrengas, aita, jätepiste ja pysäköinti. Laituri, jossa venepaikkoja. Vähäinen määrä muita palveluita. Kehittämissuunnitelma on valmistunut ja se oli esityslistan liitteenä extranetissä. Kommentteja ja muutosehdotuksia raporttiin voi toimittaa 8.9. mennessä. Hankkeessa tehtiin satamakatselmuksia, haastateltiin kuntien teknistä johtoa ja valokuvattiin satamat. Lisäksi toteutettiin internet-kyselytutkimus veneilijöille ja kyselyyn vastasi noin 300 veneilijää. Hankkeen tuloksena nykytila on mm. seuraava: Kaupungistuneissa kunnissa venepaikkoja on liian vähän Satamista puuttuu oleellisia perusvarusteita Veneilyä ei nähdä mahdollisuutena lisätä hyvinvointia ja matkailua Yhteistyö eri toimijoiden välillä on olematonta 4/13

5 Satamat nähdään usein vain ylläpitokysymyksenä Veneily on pääsääntöisesti häviäjä budjettineuvotteluissa Satamien kehittäminen on usein reaktiivista Halua veneilyn kehittämiseen on, mutta ei resursseja Jatkotoimenpiteinä raportissa ehdotetaan, että jatketaan työtä seudun ja kuntien yhteistyönä siten, että 1. Priorisoidaan kehittämistoimenpiteet ja tehdään esitys toimenpiteistä, jotka viedään kuntien talousarvioihin 2018 (luokituksen nostamistoimenpiteet), esim. varataan tarvittavat resurssit satamien laatuluokkien ylläpitämiseen ja nostamiseen lisätään venepaikkoja ja vierasvenelaitureita lisätään satamien perusvarustusta (vesi, sähkö, jätehuolto, wc) osallistutaan satamapalvelujen digitalisoinnin yhteistyöhön panostamalla järjestelmäkehittämiseen lisätään satamien turvallisuutta ja viihtyisyyttä (valaistus, viherympäristö, pysäköinti) osallistutaan kuntakumppanina ja seutuna satamien kehittämisen verkostoon laaditaan seudulliset periaatteet saunalauttojen lupa- ja laiturikäytäntöihin 2. Huolehditaan, että uuden seutustrategian tavoitteet ja kehittämishankkeen tulokset satamapalveluiden kehittämiseksi osana kuntien hyvinvointipalveluita, elin- ja vetovoimaa huomioidaan kuntien uusissa strategioissa ja yhdyskuntasuunnittelussa sekä matkailussa huomioidaan satamapalveluihin liittyvä digitalisaatiotarve osana kaupunkiseudun ja kuntien tavoitteita (satamaportaali, varausjärjestelmä, avoin data) ja kansallista verkostoyhteistyötä (Hml, Hki) 3. Selvitetään seudullinen toimintamalli (toimija), millä kehittämisohjelman tavoitteita saadaan johdettua ja toteutettua liiketoimintasuunnitelma seudullinen varausjärjestelmä ja venepaikkojen hinnoittelun perusteet kumppanuusmalli kehittämisen tueksi: veneilijät, laivayhtiöt, maanomistajat, yrittäjät, seurat jne. palveluiden ja tuotteiden paketoiminen (yhteydet satamista, retkeily, kulttuuri jne.) karttapalvelun ylläpito ja kehittäminen markkinoinnin, näkyvyyden ja tapahtumien yhteistyö hankintayhteistyö asiantuntijayhteistyö rahoitusmahdollisuudet säännölliset tyytyväisyyskyselyt yhteistyö suurten vesistöjen varrella olevien muiden kuntien kanssa 5/13

6 vesistöjen talvikäytön potentiaalin selvittäminen ja lisääminen Jatkotoimenpide-ehdotukset ovat linjassa seutustrategian tavoitteiden kanssa. Alla olevassa kuvassa poimintoja seutustrategiasta: Tampereen satamamestari Matti Joki saapuu kokoukseen ja konsultti Arto Lammintaus esittelee hankkeen loppuraportin. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä hyväksyy loppuraportin ja päättää jatkotoimenpiteistä. Päätös Päätettiin esittää, että kukin kunta käsittelisi loppuraportin lautakunnassaan tai muutoin ja päätettiin käynnistää satamapalvelujen seudullisen toimintamallivaihtoehtojen selvitystyö. 6/13

7 30 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN ETENEMINEN Muistio liitteenä extranetissä. Talousarviotavoitteiden eteneminen: Tavoite 2017 Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys käynnistetään Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin Sähköinen palvelutarjonta lisääntyy ja viranomaispalvelu sujuvoituu rakennusvalvonnassa Vireyttä vapaa-ajasta -yhteistyö käynnistyy kuntien välillä ja 2017 painopisteenä on liikunnan edistäminen (sisältää mm. ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen) Kunnat kehittävät kiinteistöomaisuuden hallintaa, mm. sisäisiä vuokraperusteita ja korjausvelan laskentaa, seudullisessa yhteistyössä Toimenpiteiden eteneminen Valmistelu on käynnissä, tarjouspyyntö asiantuntijapalvelun käytöstä on saatu ja jatkotoimenpiteet päätetään tässä kokouksessa 31. Hanke on valmistunut, loppuraportti käsitellään tässä kokouksessa 29 ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Rakennusvalvontatyöryhmän on tarkoitus käynnistää vuoden loppuun mennessä rakennuslupaprosessin kuvaaminen sähköisen Lupapiste.fi:n pohjalta ja tuki/seuranta seudullisen rakennusjärjestysasiakirjanmallin käyttöönottamiseksi. Edellinen rakennusvalvontatyöryhmän kokous oli Uutta kokousaikaa ei ole vielä sovittu. Yhdyskuntatekniikan työryhmän edellinen kokous oli ja muistio on tämän esityslistan liitteenä extranetissä. Tuotteistamishanke2 on käynnissä, tuotekortteja viimeistellään ja sidosryhmille tarkoitettu tilaisuus pidetään lokakuussa. Seuraava ohjausryhmän kokous on Tilapalvelujen työryhmän on tarkoitus kokoontua syys/lokakuulla, jolloin jatketaan ylläpitovuokran laskentaperiaatteiden yhtenäistämistä niin, että otetaan tarkastelun pohjaksi kuntien koko kiinteistömassan kulut 1-6/2017 Kuntaliiton jaottelun mukaisesti. Myös korjausvelan laskentamallien tarkastelu ja käyttöönotto on tarkoitus käynnistää seuraavassa kokouksessa. Pääomavuokran yhtenäistämistä ei jatketa. Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää hyväksyä edellisen kokouksen muistion ja merkitä tavoitteiden eteneminen tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/13

8 31 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN Kuntajohtajakokouksesta 22.6.: Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Nykytila Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa, toteutusohjelmassa sekä kuntayhtymän talousarviossa 2017 on tavoitteena päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Voimassa olevat tavoitteet ovat vuodelta 2010, jolloin valtuustot hyväksyivät seudullisen ilmastostrategian osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta. Seudullisen ilmastostrategian tavoitteena on ollut edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Strategiassa konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä ajassa vähintään 40 % kaupunkiseudulla. Kokonaispäästöissä tavoiteltiin 30 %:n vähennystä. Ilmastostrategiassa tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Ilmastostrategian toteutumista on seurattu ja vuosittain on laadittu yhteenvetoraportti, joka on käsitelty kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi. Sen perusteella seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan seudulla pienenevän 58 % ajassa Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Suurimmat päästövähennykset ovat energiatuotannossa (76%), maankäytön (10%), liikenteen (6%) sekä jätteiden ja jätevesien sektorilla (5%). Arvioinnissa todetaan myös, että seudullinen ilmastostrategia on jäänyt kunnissa osittain irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet on todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu on ollut vähäistä. Arvioinnissa suositellaan seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. 8/13

9 Ilmastotavoitteet EU on Eurooppa-neuvoston päätöksellä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % ajassa Pariisin kansainvälinen ilmastosopimus hyväksyttiin Sen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Sopimuksen myötä lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastosopimuksen mukaan maapallon päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. EU ratifioi sopimuksen vuonna 2016 lokakuussa ja Suomi marraskuussa. Suomen hallitus hyväksyi 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä % ajassa Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Se tarkoittaa, että tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Tällä hetkellä noin 75 % kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla toimialoilla. Ilmastotyökaluja Kaupunkiseudun kunnilla on erilaisia välineitä toteuttaa ilmastotavoitteita. Seudun kunnista Tampere, Lempäälä ja Ylöjärvi ovat jo allekirjoittaneet uudet energiatehokkuussopimukset kaudelle Kuntien sopimuskumppaneita energiatehokkuussopimuksissa ovat TEM, Energiavirasto ja Kuntaliitto. Liittyessään kunta asettaa ohjeellisen energiamääräisen tehostamistavoitteen kaudelle ja välitavoitteen vuodelle Tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä. TEM tukee energiatehokkuustyötä investointituilla sekä energiakatselmustuilla. Ilmastotavoitteiden edistämisen yksi keino on liittyä hiilineutraalien kuntien verkostoon, ns. Hinku-foorumiin, joka on keväällä 2013 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden kansallinen verkosto. Koordinaatiosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja verkostossa ovat mukana Kuntaliitto, Motiva, Tekes, Sitra ja ympäristöministeriö. Vuoden 2016 lopussa mukana oli 34 kuntaa. Foorumi kokoaa yhteen 9/13

10 kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku-kunnan kriteerit on määritellyt SYKE ja mukaan pääsee, kun kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % ajassa Foorumi tarjoaa jäsenilleen tiedonvaihtoa, tukea yhteis- ja erillishankkeiden valmisteluun, päästölaskentapalveluita ja -työkaluja sekä viestintäyhteistyötä ja näkyvyyttä yritysten tuotteille ja palveluille. Covenant of Mayors-sitoumus on Euroopan komission kaupunginjohtajien/julkishallinnon ilmasto- ja energiasitoumus paikallistason toimijoille. Tampereen kaupunki on mukana sitoumuksessa. Sitoumuksen tarkoituksena on korostaa kaupunkien mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, sillä kaupungit tuottavat 80 % kaikista Euroopan kasvihuonepäästöistä. Kaupungit sitoutuvat vähintään 40 % päästövähennyksiin ajassa Tavoitteiden saavuttamisessa energiansäästöön ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvillä ratkaisuilla on tärkeä rooli. Allekirjoittamalla sitoumuksen kaupungit sitoutuvat myös lisäämään kaupunkien selviytymiskykyä sopeutumalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. EU-tasoinen toiminta on vuosien saatossa laajentunut ja kattaa tällä hetkellä lähes 60 maata ja yli toimijaa. Toiminta on lanseerattu 2017 alusta Global Covenant of Mayors-sitoumukseksi. Ilmastotyövälineisiin liittyy myös sopeutumisen ja varautumisen näkökulma. Se on kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tärkeä osa ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Kaupunkiseudulla toteutetun ilmastoriskien - ja varautumisen työpajan johtopäätöksenä oli, että kunnat ovat varautuneet sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistymiseen epäyhtenäisesti ja riittämättömästi. Kuntien riskinhallintasuunnitelmia tulisi päivittää ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Näkökulmat ja jatkotoimenpiteet Ilmasto- ja energiakysymyksissä tavoitteet asetetaan usein päästöjen hillinnän näkökulmasta. Tämä on globaali missio, jonka vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä sisältäen mm. terveysvaikutuksia ihmisille ja luonnonympäristölle. Ilmasto- ja energiatavoitteita voidaan tarkastella myös paikallisemmin elinkeinoelämän ja uusien toimialojen ja teknologioiden kehittymisen näkökulmasta lyhyemmällä aikavälillä. Kunnianhimoiset tavoitteet voivat edistää uusien korkean osaamisen työpaikkojen syntymistä. Tästä hyvä esimerkki on cleantehc- ja kiertotaloustoimialan kehittyminen esim. Eco3-alueella. Ilmasto- ja energiakysymyksiä voidaan tarkastella myös kunnan talouden näkökulmasta, jolloin painotetaan energiatehokkuutta taloudellisesti järkevänä toimenpiteenä mm. kuntien tilojen ja muun infrastruk- 10/13

11 tuurin ylläpitokustannusten hallinnassa. Lopuksi ilmasto- ja energiakysymyksiä voidaan tarkastella koko kaupunkiseudun kansallisena ja kansainvälisenä profiili- ja imagokysymyksenä. Se tukee samalla kaupunkiseudun pyrkimyksiä kestävän kehityksen edistämisessä yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen suunnittelussa sekä hyvinvointiympäristön edistämisessä. Seudullisuus on edelleen poikkeuksellista ilmastotyön mittakaavana. Kaupunkiseudun ilmastoverkoston (ympäristöjohtaja ja -päälliköt) näkemys on, että seutu jatkaa edelläkävijyyden tiellä. Päästötavoitteiksi esitetään vähintään kansallista tasoa mutta edelläkävijyyden tekisi valtakunnallista tavoitetaikaa 2050 nopeampi vauhti, joka on myös Tampereen uudessa pormestariohjelmassa eli hiilineutraalisuus jo vuonna Verkosto esittää, että kaupunkiseudun kunnat allekirjoittavat kukin energiatehokkuussopimuksen ja että kunnat lähtevät seutuna mukaan Hinku-foorumiin. Työn otsikkona ja visiona voisi olla Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu Myös Covenant of Global Mayors-sitoumukseen lähtemistä suositellaan seutuna kansainvälisen ilmastoyhteistyön vahvistamiseksi sekä tiedon, työkalujen ja kontaktien saamiseksi ilmasto- ja energiakysymyksissä. Osalliset ja aikataulu Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitysprosessia valmistelusta vastaa seudullinen Infra-työryhmä, joka huolehtii työn riittävästä poikkihallinnollisuudesta. Infra-työryhmä asettaa päivitystyön valmisteluun pienryhmän, joka tekee esityksen työn tarkemmista tavoitteista, aikataulusta ja osallisista. Alustava aikataulukehikko on seuraava: - kesäkuu 2017: KJK, lähetekeskustelu valmistelun painopisteistä ja tavoitteista - elokuu-syyskuu 2017: SH, lähetekeskustelu - elokuu 2017: INFRA, suunnitelma päivitystyön toteuttamiseksi - elo-lokakuu 2017: Työryhmät, tavoitteiden päivitystyö - marraskuu 2017: KJK ja SH, luonnos päivitetyiksi tavoitteiksi (kuntalausunnot) - Tammikuu 2018: Seudullisten tavoitteiden viimeistely työryhmissä - Helmikuu 2018: KJK ja SH, päivitetyt tavoitteet, hyväksyminen Kuntajohtajakokous kävi omalta osaltaan lähetekeskustelun seudullisten ilmasto- ja energiatavoitteiden näkökulmista ja painotuksista sekä työvälineistä ja kytkennästä seudullisiin ja kuntien omiin suunnitelmiin. Asia käsitellään seutuhallituksessa. 11/13

12 Infrapalvelujen työryhmä 31.8.: Ritvan tekemä kooste päivitysprosessista on liitteenä extranetissä. Marko Nurminen/Tietotakomo toteutti ilmastostrategian arvioinnin vuonna 2016 ja häneltä on pyydetty tarjousta asiantuntijatuesta päivitysprosessin loppuun saattamiseen. Tietotakomo on antanut tarjouksensa, joka on esityslistan liitteenä extranetissä. Tähän asti ilmastotyötä on koordinoinut ja tukenut ympäristöpäälliköistä koostunut seudullinen ilmastoverkosto. Päivitysprosessiin ja tavoitteiden konkreettiseksi jalkauttamiseksi on tarve uudistaa kokoonpanoa ja perustaa poikkihallinnollinen teemaryhmä. Ryhmän tulee yhdistää eri sektoreilla tehtävää ilmastotyötä ja integroida sen tiiviimmin osaksi sekä seutustrategian toteuttamista että antaa tukensa kuntien strategiapäivityksiin tästä näkökulmasta. Teemaryhmän kokoonpanoksi ehdotetaan seuraavaa: Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen (pj.) ja energia-asiantuntija Elina Seppänen Ritva Asula-Myllynen, seudun infrapalvelut (siht.) jäseniksi seudun muiden päätyöryhmien asiantuntijasihteerit: Kaisu Kuusela/masto, Satu Kankkonen/hypa ja tuleva liikennejärjestelmäinsinööri sekä MAL-verkoston suunnittelija Kati-Jasmin Kosonen energia-asiantuntijoiksi Kangasalan energia-asiantuntija Kirsti Raulo, ja Ekokumppaneiden toimitusjohtaja Suvi Holm ELY-keskuksesta ylitarkastaja Soili Ingelin Teemaryhmä voisi kutsua kokouksiin tarvittaessa myös muita asiantuntijoita ja sidosryhmiä esimerkiksi Kuntaliitto, YM, TEM, SYKE, HSY jne. Päätösehdotus Päätös Työryhmä käsittelee tarjouksen, asettaa pientyöryhmän jatkamaan päivitystyötä ja jalkauttamaan tavoitteita sekä päättää muista jatkotoimenpiteistä. Päätettiin perustaa em. pientyöryhmä ja että Marko Nurmisen tarjous viimeistellään siten, että seutujohtaja tekee hankintapäätöksen. Markon avulla valmistellaan ensin kuntiin ja sitten seudullisesti tarvittavat päätökset kohti hiilineutraalia seutua. 12/13

13 32 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kunnat Seutuyksikkö Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä merkitsee asiat tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. 33 MUUT ASIAT Ei ollut. 34 SEURAAVA KOKOUS Päätösehdotus Infrapalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Infratyöryhmän vuoden 2017 seuraavat kokousajat ja -paikat ovat: ti infra-hypa -kehittämisohjelman työpaja Vapriikki to kehittämispäivä klo 12-16, paikka auki - mm. infrapalvelujen kehittämisohjelma to klo 13 kokoustila Valimo Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 35 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:05. 13/13