TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/

Transkriptio

1 Aika: Torstai klo Paikka: Bryssel, EU-yhteystoimisto Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri sihteeri, TKS 1/17

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 63 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 64 SEUTUTYÖRYHMIEN ASETTAMINEN KAUDELLE SEUTUTYÖRYHMIEN JÄSENTEN NIMEÄMINEN KAUDELLE , KESKUSTELU 9 66 KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERIAATTEIDEN YHTENÄISTÄMISTYÖ TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17

3 63 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Työryhmien palautekeskustelu Palautetta hyödynnetään työryhmien PN asettamisessa, TA:ssa 2018 ja strategian toteutuskaudella Kuntien elinkeinopoliittiset katsaukset Pirkkalan esittely on tässä kokouksessa. Tampereen esittely kokouksessa. Seutuhallituksen kokous 3.5. MASTO kokous LJ kokous SIVISTY kokous Kauden arviointikeskustelu Tonttipäivän 27.4.ohjelma, MAL3-seuranta, Lausunto Pirkkalan kunnan valtuustoaloitteeseen, Tampereen kantakaupungin yleiskaavan esittely. Raitiotien tulevaisuuden suunnat, tarjouspyyntöaineisto, Sähkölatauspisteverkoston seudullinen suunnittelu, Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely , Liikennejärjestelmäsuunnittelu maakuntauudistuksessa. DIGI-teemakokous, jolla käynnistettiin th-ohjelman toteuttaminen toimialoilla. 3/17

4 64 SEUTUTYÖRYHMIEN ASETTAMINEN KAUDELLE Seutujohtaja Nurminen Yhteistyön perusrakenne Kaupunkiseudun kuntien yhteistyörakenteen muodostavat seutuhallitus, kuntajohtajakokous ja setututyöryhmät. Kokoonpanot toimivat kaupunkiseudun kuntayhtymän alla. Yhteistyön sisältöä ohjaa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia, jonka pohjalta yhteistyötavoitteet määritellään valtuustokaudelle ja talousarviovuodelle. Seutuhallitus asettaa kaksivuotiskaudelleen kuntajohtajakokouksen ja seututyöryhmät. Ne muodostuvat johtavista virkamiehistä. Seututyöryhmien rooli Nykyisiä seututyöryhmiä on viisi: 1) maankäyttö- ja asuminen työryhmä, 2) liikennejärjestelmätyöryhmä, 3) infrapalvelujen työryhmä, 4) sivistyspalvelujen työryhmä ja 5) sosiaali- ja terveyspalvelujen työryhmä. Seututyöryhmät ovat yhteistyörakenteen keskeinen osa. Niiden tehtävänä on valmistella kuntajohtajakokouksen kautta seutuhallitukselle esityksiä ja ratkaisuehdotuksia yhteistyöstä. Työryhmien toiminta ohjautuu seutustrategiasta ja kuntayhtymän talousarviosta, jotka korostavat kaupunkiseudun elinvoimaa, kilpailukykyä ja yhteistyön edelläkävijyyttä. Työryhmät toimivat myös kolleegaverkostoina. Työryhmätyöskentelyn vahvuuksia ovat tavoitteellisuus, selkeät kokousja työskentelykäytännöt, asiantunteva valmistelu, jäsenten hyvä sitoutumisaste sekä substanssin hallinta. Työryhmissä vallitsee myös keskinäinen luottamus. Työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet myös sidosryhmät kuten Ely, Livi, LVM, maakuntaliitto ja Tredea. Työryhmien toimintamuodot ovat kokoukset n. 6-8 kertaa vuodessa sekä vuosittainen kehittämispäivä. Kuntajohtajien ja työryhmien arviointikeskustelu järjestetään vuosittain. Työryhmien työskentelyä voi seurata julkaistavista kokoustiivistelmistä Rakenteen arviointi Työryhmien rakenne on muuttunut kuntayhtymän käynnistysvaiheesta kaksisuuntaisesti. Ryhmiä on yhdistetty yhteisen teeman ympärille ja laaja-alaisia työryhmiä on puolestaan jaettu toimivampiin kokoonpanoihin. Osa yhteistyöasioista valmistellaan suppeammissa ryhmissä. Työryhmärakennetta on arvioitu kauden tulosten ja uuden seutustrategian näkökulmasta eri tavoin. Arviointinäkökulmia ovat ol- 4/17

5 leet toiminnan vaikuttavuus, seutustrategian ja toteutusohjelman sisältö, substanssin hallinta ja osaaminen, kokouskäytännöt sekä resurssien käytön tehokkuus. Arvioinnin pohjalta ei ole noussut esille suuria muutostarpeita/mahdollisuuksia nykyiseen rakenteeseen lukuunottamatta maakuntauudistuksen vaikutusta, joka tulee huomioida erityisesti hyvinvointityöryhmien rakenteessa. MAL-työryhmien osalta keskusteliin rakenteen tiivistämisestä. Kuntajohtajien palautekeskustelun henki oli positiivinen, kuitenkin siten, että eräiltä osin osalta seututyöryhmien strategisuuden astetta tulee nostaa ja työskentelyn volyymissa tulee huomioida maakuntauudistuksen vaatimat resurssit. Työryhmät itse pitävät työskentelyään tuloksellisena ja motivoivana, eivätkä koe sisäistä tarvetta muutokselle. Työryhmärakenne Arvioinnin perusteella ja maakuntauudistusta ennakoiden on tarkoituksenmukaista vähentää päätyöryhmien määrää viidestä neljään ja asettaa seuraavat työryhmät: 1. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Kunnat suuntaavat sote-palveluresurssit yhä vahvemmin maakuntauudistuksen valmisteluun. Tämän vuoksi kaupunkiseudun sote-työryhmää ei aseteta. Yhteyspinnat maakuntauudistukseen ja terveyden edistäminen huomioidaan uudessa seudun hyvinvointipalvelujen työryhmässä (HYPA). Sen kokoonpanoa tulee laaja-alaistaa. Työvälineenä on hyvinvointipalvelujen kehittämisohjelma, jonka työryhmä valmistelee kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen käsiteltäväksi syyskuun loppuun mennessä. Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman edistämisestä. Sen osa-alueita ovat älykäs- ja helppo asiointi, hyvinvoivat kuntalaiset ja osallistava toimintaympäristö. Työryhmän toimialaa ovat koulutus-, kasvatus-, kulttuuri- ja liikuntapolitiikka ja terveyden edistäminen. Teemoina korostetaan digitaalisuutta ja yhteiskehittämistä. Työryhmä huolehtii myös vuoropuhelusta MALtyöryhmien kanssa. Pientyöryhmät Työryhmä voi nimetä pientyöryhmiä tukemaan yhteistyön vuositavoitteiden valmistelua. Päävastuu ja ohjaus työskentelystä ovat päätyöryhmällä, joista valitaan edustaja pientyöryhmään. Pientyöryhmissä ei tarvitse olla kaikkien kuntien edustusta. Kuntajäsenten lisäksi niissä voi olla myös yhteiskehittämisen hengessä sidosryhmiä ja muita osallistujia 5/17

6 poikkihallinnollisesti. Pientyöryhmän tarkoitus on olla dynaaminen yhteistyötapa asioiden edistämiseen. Työskentelytavoissa tulee edistää sähköisiä toimintamalleja. Muut kokoonpanot Muista tarpeellisista kokoonpanoista työryhmät voivat tehdä perusteltuja esityksiä seutuhallitukselle. 2. Maankäyttö- ja asuminen työryhmä Maankäyttö- ja asuminen työryhmä (MASTO) vastaa yhteistyöstä kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja kasvun hallitsemiseksi ja hyödyntämiseksi. Työvälineinä ovat Rakennesuunnitelma2040 ja MAL-sopimus. Työryhmän työssä huomioidaan maakuntauudistus ja edistetään kaupunkiseudun näkemyksen huomioimista maakuntakaavoituksessa. MASTO-työryhmän tehtävänä on osaltaan vastata seutustrategian Kasvulle kestävä rakenne -teemasta, jonka osa-alueita ovat toimiva yhdyskuntarakenne, rajaton sijoittumisalue sekä tasapainoiset asuntomarkkinat. Työryhmä huolehtii myös vuoropuhelusta muiden MAL-työryhmien ja hyvinvointityöryhmän kanssa ja edistää digitaalisen paikka- ja suunnittelutiedon kehittymistä. Työryhmän kokoonpanossa huomioidaan sidosryhmät. Valmistelua tukevat pientyöryhmät ja muut kokoonpanot toteutetaan kuten HYPA-työryhmän kuvauksessa. 3. Liikennejärjestelmätyöryhmä Liikennejärjestelmätyöryhmä (LJ) vastaa yhteistyöstä kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämiseksi ja liikkumistapojen uudistamiseksi. Työvälineinä ovat Rakennesuunnitelma ja MAL-sopimus sekä eri liikennemuotoja koskevat kehittämissuunnitelmat. Työryhmä edistää kaupunkiseudun näkemyksen huomioimista maakuntasuunnittelussa sekä kansallisessa liikennelainsäädännössä. Liikennejärjestelmätyöryhmän tehtävänä on osaltaan vastata seutustrategian Kasvulle kestävä rakenne -teemasta, jonka osa-alue on toimiva yhdyskuntarakenne sekä Lisää kilpailukykyä -teemasta, jonka osa-alue on hyvä saavutettavuus. Työryhmä edistää digitalisaatiota ja yhteiskehittämistä. Työryhmä huolehtii myös vuoropuhelusta muiden MALtyöryhmien ja hyvinvointityöryhmän kanssa. Työryhmän kokoonpanossa huomioidaan sidosryhmät. 6/17

7 Valmistelua tukevat pientyöryhmät ja muut kokoonpanot toteutetaan kuten HYPA-työryhmän kuvauksessa. 4. Infrapalvelujen työryhmä Infrapalvelujen työryhmä (INFRA) vastaa yhteistyöstä kaupunkiseudun rakennetun infran ja infrapalvelujen kehittämiseksi sekä ilmastopolitiikan edistämiseksi. Työvälineenä on Infrapalvelujen kehittämisohjelma, jonka työryhmä valmistelee kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen käsiteltäväksi syyskuun loppuun mennessä. INFRA-työryhmän tehtävänä on osaltaan vastata seutustrategian Kasvulle kestävä rakenne -teemasta, jonka osa-alue on toimiva yhdyskuntarakenne sekä Hyvinvoiva yhteisö -teemasta, jonka osa alue on hyvinvoivat kuntalaiset. Työryhmä edistää digitaalisuutta ja yhteiskehittämistä. Työryhmä huolehtii myös vuoropuhelusta muiden MAL-työryhmien ja hyvinvointityöryhmän kanssa. Valmistelua tukevat pientyöryhmät ja muut kokoonpanot toteutetaan kuten HYPA-työryhmän kuvauksessa. Perustelut Esitetyt työryhmät ovat osallistuneet seutustrategian ja sen toteutusohjelman valmisteluun, ja näinollen strategian tavoitteet ja esitetyt työryhmät kohtaavat hyvin. Strategian toimeenpano edellyttää sekä suunnittelua että käytännön toteutusta edistäviä työryhmiä. Tämän ketjun katkaiseminen seututasolla ei ole tarkoituksenmukaista. Suunnittelun ohella on tärkeä kyetä osoittamaan myös seutuyhteistyön konkreettisia tuloksia kuntalaisten arjessa lyhyellä aikavälillä. Ns. MAL-työryhmien yhdistäminen nykyistä laaja-alaisempiin tehtäviin ei ole arvioinneissa osoittautunut järkeväksi. Isot työryhmät jakaantuvat helposti alatyöryhmiin, mikä ei ole tarkoitus. Laaja-alaisuus lisäisi myös kokoushallinnan haasteita, kokouksista muodostuisi kestoltaan pitkiä ja käsiteltävien asioiden osalta erimittakaavaisia. Tämän on arvioitu heikentävän sidosryhmien osallistumista ja valtio-kumppanuuden ja MALyhteistyön saavutettua tilaa. Ei-toivottua kehitystä ei pidä edistää. Yhdistäminen ei myöskään motivoi työryhmiä sisäisesti. Esitetty työryhmärakenne on perusteltavissa hyvän substanssin hallinnan ja teemoihin erikoistuneen valmistelun kautta. Työryhmät kollegaverkostoina vahvistavat myös kunnan omaa osaamista. 7/17

8 Pientyöryhmien muodostamisella halutaan keventää ja nopeuttaa varhaisen vaiheen valmistelua. Ne edistävät projekti/hankeluonteisesta työskentelyä ja voivat toimia myös pienemmällä henkilömäärällä. Tämä huomioi pienten jäsenkuntien resurssit. Pientyöryhmissä on mahdollisuus toisaalta hyödyntää jäsenkuntien ulkopuolista osaamista ja testata myös sähköisiä kokouskäytäntöjä. Muiden kokoonpanojen (esim. toimikauden mittaisten teemaryhmien) perustaminen tulee harkittavaksi työryhmien esitysten pohjalta seutuhallituksessa. Uuden seutustrategian pääviestit ja tavoitteet ovat poikkihallinnollisia kokonaisuuksia. Poikkihallinnollisuuden hallinta voi osoittautua tärkeäksi kilpailutekijäksi. Poikkihallinnollisuutta lisätään varaamalla työryhmien yksi kokous vuodessa niiden yhteiseksi työpaja- /kehittämiskokoukseksi. Muut kokoonpanot Seututyötä tukevia ryhmiä on lisäksi kuntien tiedottajista muodostettu viestintäverkosto sekä seudullista paikkatietoaineistoa kehittävä paikkatietotyöryhmä. Seutustrategian yhteydessä keskusteltiin myös strategian seurantaa ja toteutusohjelmaa tarkentavan valmisteluryhmän tarpeesta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että että kaudelle nimetään seuraavat seudullisen työryhmät - hyvinvointipalvelujen työryhmä (HYPA) - maankäytön- ja asumisen työryhmä (MASTO) - liikennejärjestelmätyöryhmä (LJ) - infrapalvelujen työryhmä (INFRA) että työryhmät voivat itse nimetä valmistelua tukevia pientyöryhmiä, että muiden seudullisten ryhmien nimeäminen harkitaan työryhmien esitysten pohjalta, että muut strategian toteutumista tukevat seudulliset kokoonpanot käsitellään seuraavassa vaiheessa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/17

9 65 SEUTUTYÖRYHMIEN JÄSENTEN NIMEÄMINEN KAUDELLE , KESKUSTELU Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus nimesi kokouksessaan seututyöryhmät, joiden jäsenet on nimetty kuntien esityksen mukaisesti johtavista viranhaltijoista. Lisäksi on valmisteltu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimeäminen. Varajäseniä ei ole nimetty, koska yhteistyön tuloksellisuus puoltaa varsinaisten jäsenten osallistumista. Esteen sattuessa varsinainen jäsen voi lähettää oman nimetyn sijaisensa. Seutuhallituksen päätöksen mukaan työryhmiin nimetyn viran/toimenhaltijan vaihtuessa työryhmä voi itse nimetä uuden jäsenen kunnan esityksestä. Substanssiosaajien lisäksi edellisellä kaudella painotettiin valmistelussa talous- ja tietohallintonäkökulmaa ja nimettiin kuntien talousjohtajista ja tietohallinnosta edustajat ryhmään. Tavoitteet eivät toteutuneet ajatellusti. Työryhmien viimeinen kokoonpano on ollut seuraava: maankäyttö ja asuminen Nurminen Mikko, johtaja, kaupunkiympäristön palvelualue Tampere, pj. Lahtinen Markku, kaavoitusarkkitehti, Kangasala, vpj. Anttonen Kaisu, ympäristöpäällikkö, Tampere Heinävä Auli, asuntotoimen johtaja, Tampere Hurme Taru, suunnittelujohtaja, Tampere Rasimus Ilari, kaavoituspäällikkö, Lempäälä Hakola Jorma, kaavoitusjohtaja, Nokia Valkama Päivi, maankäyttöinsinööri, Orivesi Naumanen Veli-Pekka, asumispalvelupäällikkö, Orivesi Jääskeläinen Matti, kaavoitusjohtaja, Pirkkala Lahtinen Leena, aluearkkitehti, Vesilahti Rysä Timo, kaupunginarkkitehti, Ylöjärvi Pohjankylä Jyrki, pääluottamusmies, henkilöstön edustaja, Tampere Stranden Leena, yliarkkitehti, Pirkanmaan ELY-keskus Laakkonen-Pöntys Karoliina, maakuntakaavoitusjohtaja, Pirkanmaan liitto Lindberg Janne, tietohallintokoordinaattori, Tampere Kahila Arto, tietohallintojohtaja, Ylöjärvi/kehyskunnat liikennejärjestelmä Vandell Ari, suunnittelupäällikkö, Tampere, pj. Helin Erika, liikennejärjestelmäasiantuntija, Liikennevirasto Ilkka Mikko, tekninen johtaja, Kangasala Jortikka Antti, tekninen johtaja, Orivesi Korhonen Ismo, kehitysjohtaja, Vesilahti Korhonen Jouni, tekninen johtaja, Pirkkala, vpj. 9/17

10 Nevala Timo, suunnittelupäällikkö, Lempäälä Periviita Mika, joukkoliikennejohtaja, Tampere Lahtinen Ville, pääluottamusmies, Tampere Rissanen Ruut-Maaria, liikennesuunnittelija, Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Nokia Sirkjärvi Leena, neuvotteleva virkamies, Liikenne- ja viestintäministeriö Vainio Suvi, liikennejärjestelmäasiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus Virtaniemi Pekka, suunnitteluinsinööri, Ylöjärvi Lindberg Janne, tietohallintokoordinaattori, Tampere sivistyspalvelut Lehtinen Nina, sivistysjohtaja, Lempäälä, pj. Pikka Pauliina, sivistysjohtaja, Nokia Kivekäs Pekka, tilaajapäällikkö, Tampere Järvelä Kristiina, tuotantojohtaja, Tampere Viitasaari Tuija, kasvatus- ja opetuspäällikkö Hursti Matti, sivistysjohtaja, Ylöjärvi Pajukoski Leena, sivistystoimenjohtaja, Kangasala Saarinen Seppo, talousjohtaja, Kangasala Kivinen Tiina, sivistysjohtaja, Vesilahti Silvennoinen Silja, kasvatus- ja opetusjohtaja, Orivesi Savisaari Lauri, tilaajapäällikkö, Tampere Salkoaho Tuukka, yhteyspäällikkö, Tampere Suonio Jorma, tuotantojohtaja, Tampere Puskala Tarja, tuotantojohtaja, Tampere Rönnholm Harri, hyvinvointijohtaja, Pirkkala Kurikka Liisa, pääluottamusmies, henkilöstön edustaja, Nokia Jussila Katja, tietohallintokoordinaattori, Tampere sosiaali- ja terveydenhuolto (kokoontunut viimeksi ) Päivänen Maria, tilaajapäällikkö, Tampere, pj. Kuosmanen Taru, tilaajapäällikkö, Tampere Puskala Tarja, palvelutuotantojohtaja, Tampere Salkoaho Tuukka, yhteyspäällikkö, Tampere Patronen Mari, vs. tilaajapäällikkö, Tampere Santalahti Anne, terveys- ja sosiaalijohtaja, Ylöjärvi Lanne Marika, sosiaali- ja terveysjohtaja, Kangasala Halme Eeva, perusturvajohtaja, Nokia Helin Vesa, sosiaali- ja terveysjohtaja, Lempäälä Nieminen Raimo T., pääluottamusmies, henkilöstön edustaja, Tampere Paavilainen Paula, perusturvajohtaja, Pirkkala Peurala Tuija, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja, Orivesi Airaksinen Marja-Leena, tietohallintokoordinaattori, Tampere Auvinen Kari, talousjohtaja, Lempäälä Kahila Arto, tietohallintojohtaja, Ylöjärvi Oksala Jarkko, tietohallintojohtaja, Tampere 10/17

11 infrapalvelut Tietäväinen Milko, rakennuttamisjohtaja, Tampere, pj. Piiparinen Pauli, tekninen johtaja, Ylöjärvi, vpj. Ilkka Mikko, tekninen johtaja, Kangasala Nieminen Mikko, kaupunkikehitysjohtaja, Nokia Jortikka Antti, tekninen johtaja, Orivesi Korhonen Jouni, tekninen johtaja, Pirkkala Levonmaa Tiia, vt. tekninen johtaja, Lempäälä Korhonen Ismo, kehitysjohtaja, Vesilahti Suominen Sakari, toimitusjohtaja, Tampereen Infra liikelaitos Kivistö Markku, työsuojeluvaltuutettu, Tampere Lindberg Janne, tietohallintokoordinaattori, Tampere Kahila Arto, tietohallintojohtaja, Ylöjärvi Asia käsitellään seutuhallituksessa Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella asiantuntijatyöryhmien nimeämisen periaatteista ja että nimeäminen on kokouksessa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että luonnos ryhmien jäseniksi lähetetään mahdollisimman pian ennen kokousta kuntajohtajien käyttöön. 11/17

12 66 KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERIAATTEIDEN YHTENÄISTÄMISTYÖ Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Sisäisten vuokrien yhtenäistäminen on seudullisen infrapalvelutyöryhmän talousarvioitavoite Se pohjautuu kuntien tarpeeseen kehittää tilojen kustannuslaskentaa, kustannustietoisuutta ja - tehokkuutta sekä vertailukelpoisuutta ja levittää hyviä käytäntöjä. Vuokraperusteiden yhtenäistäminen hyödyttää kuntia myös vuokranantajina sekä kiinteistöpalvelujen tuottajina ja tilaajina. On todettu, että kunnan ottaessa käyttöön sisäisen vuokran sen yksiköiden menot nousevat. Sisäisen vuokran käyttöä on pidetty kuitenkin tarpeellisena sen kustannustietoisuutta lisäävien positiivisten vaikutusten vuoksi. Yhtenäistämistyön pohjaksi tehty seudullinen selvitys kertoo, että kustannusrakenteissa, palvelusisällöissä, toimintamalleissa, tietohallinnon järjestelmissä ja kirjauskäytännöissä on kuntien välillä eroja. Eroja aiheuttavat myös kuntien erilaiset rakennuksiin kohdistuvien lainojen korkokustannukset, rakennusten poistoperusteet ja pääoman (rakennusten ja maapohjan) tuottovaatimukset. Ylläpitovuokrien (hoitovastike) vertailu on todettu mahdolliseksi ja sitä työtä on tarkoitus jatkaa. Sen sijaan erilaisia määräytymisperusteita sisältävä pääomavuokravertailu on todettu vaativaksi. Kuntajohtajakokous linjasi , että sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen kuntien kiinteistöjen laskentaperiaatteiden yhtenäistämistä jatketaan ylläpitovuokran ja pääomavuokran osalta siten, että työssä hyödynnetään Kuntaliiton mallia kirjanpidollisessa vuokrasisältöjen jaottelussa. Sote-kiinteistöjä on kuntien kiinteistökannasta noin %. Tilapalvelujen seudullinen alatyöryhmä ja kuntien talousjohto ovat käsitelleet pääomavuokran perusteita ja päätyneet esittämään, että kunnat ottavat vuoden 2018 talousarvioissaan käyttöön sisäisiin vuokriin sisältyvän 7 % pääomavuokraosuuden. Vuokraosuus koostuu poistosta ja korosta ja sen kantalukuna käytetään rakennuksen teknistä nykyarvoa. Seudullisessa menettelyssä kunnille jää harkintavaltaa pääomavuokran eri kustannustekijöiden kuntakohtaisten erojen osalta. Maapohjan arvottamista ei ole toistaiseksi käynnistetty. Sotekiinteistöjen maapohjan arvottamisen tarpeesta yhtenäisin perustein on keskusteltu. 12/17

13 Maakuntauudistuksen valmistelu lähtee vuokrattavien tilojen osalta siitä, että mikäli kunnassa on valtuuston päättämä sisäisen vuokran järjestelmä, sitä käytetään ensisijaisesti. Mikäli kunnassa ei ole ko. järjestelmää, kuntien järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilojen vuokrien taso on 6 % teknisestä arvosta. Sovitun vuokran on katettava vuokrasopimuksen kohteena olevaan toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääomakustannukset ja tilojen ylläpitokustannukset. Vuokran määräytymisestä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Maakuntauudistuksen mukaan tilojen vuokra-aika alkaisi vähintään kolmen vuoden ajaksi. Mikäli kunta ei omista tiloja itse vaan vuokraa ne, vuokrasopimus siirretään maakunnalle voimaanpanolain 22 :n mukaisesti. Valtiovarainministeriö on pyytänyt lähettämässään kirjeessä lausuntoa 8.5. mennessä luonnoksesta asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa luonnoksesta lausuntonsa. Kaupunkiseudulta jakelussa on ollut vain Tampere, jolla on käytössä 7 % sisäinen vuokra. Kuntaliiton mukaan hyväksyttävä vaihteluväli on 6-8 %. Kerätyn tiedon mukaan kaupunkiseudulla on tehty päätöksiä sisäisen vuokran järjestelmästä seuraavasti: Tampereella on Tilakeskuksen perustamisen yhteydessä tehty päätös, Ylöjärvellä hallituspäätös, Pirkkalassa lautakuntapäätös, Lempäälässä talousjohtajan päätös ja Vesilahdella valtuustopäätös. Nokian, Oriveden ja Kangasalan osalta tieto täsmentyy. Liite: - Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtaja kokous päättää että kunnat ottavat käyttöönsä vuonna 2018 kiinteistöjen sisäisiin vuokriin sisältyvän 7 % pääomavuokraosuuden että kunnat antavat em. pääomavuokraosuutta korostavan yhteisen lausunnon kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymistä koskevaan asetusluonnokseen ja linjata sisäisten vuokrien osalta jatkovalmistelutyötä esim. maapohjan arvottamisessa. 13/17

14 Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. Todettiin, että jatkovalmistelussa talousjohtajat arvioivat sisäisten vuokrien taloudelliset vaikutukset kunnan palvelu-kustannuksiin. 14/17

15 67 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Kokouksen puheenjohtaja kiitti kaikkia osallistujia riittävän arvovaltaisesta pukeutumisesta komissiovierailuun. Maakuntauudistuksen MAKU-projektiryhmän kokous oli 24.4, esittelyssä mm. joukkoliikenteen järjestämismalli Pirkanmaalla. Mikko Nurminen alustaa. Keskusteltiin Hämeenkyrön aloitteesta liittyä mukaan kaupunkiseudun yhteistyöhön. Seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot helmikuun 2017 väestönmuutoksista ja maaliskuun työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi-helmi 2017 Muutos%, tammihelmi 2017 Muutos%, tammihelmi 2016 Työttömyys%, maaliskuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,2 % 0,1 % 10,6 12,4 Lempäälä ,1 % 0,1 % 9,9 11,6 Nokia ,0 % -0,1 % 12,5 14,1 Orivesi ,1 % -0,4 % 12,1 13,4 Pirkkala ,0 % 0,3 % 8,7 10,1 Tampere ,2 % 0,1 % 15,0 16,9 Vesilahti ,4 % -0,2 % 9,7 11,3 Ylöjärvi ,0 % -0,1 % 9,7 10,9 Kaupunkiseutu ,1 % 0,1 % 13,3 15,0 Kehyskunnat ,0 % 0,0 % 10,5 12,1 Turun seutu ,0 % 0,0 % 11,7 12,9 Helsingin seutu ,1 % 0,2 % 10,3 11,1 Oulun seutu ,0 % 14,8 15,7 Pirkanmaa ,0 % 0,0 % 12,9 14,6 Suomi ,0 % 0,0 % 9,6 9,2 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Tonttipäivä oli Kokoustiedotteet: LJ-työryhmä Masto-työryhmä /17

16 68 SEURAAVAT KOKOUKSET Pirkanmaa2019 teemaryhmien väliraportoinnit (valikoidut MAKU, YH- TEISET ja SOTE) Työllisyyskokeilulaki/lausunto (siirtyy?) Nokian elinkeinopolitiikan katsaus to 13.4., Työryhmien palautekeskustelu Oriveden elinkeinopolitiikan katsaus 28.4., työmatka Brysseliin, kokous Sisäiset vuokrat Työryhmärakenteen linjaus 12.5., Tredu-kiinteistöt, Ilkka Ojala Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut, kehittämisohjelma Työryhmien jäsenten nimeäminen Talousarvio vuodelle 2018 keskustelu, strategian toteutusohjelma Tampereen elinkeinopolitiikan katsaus 26.5., Vesilahden, Ylöjärven elinkeinopolitiikan katsaus 9.6., Ylöjärven elinkeinopolitiikan katsaus to (heinäkuussa ei kokouksia) 11.8., 25.8., 8.9., 22.9., 6.10., , 3.11., , 1.12., /17

17 69 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /17