LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi
Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla 2015 Lasten ja perheiden palvelut Pohjois-Pohjanmaa % TP 2015, brutto /0-17v. Sotessa Terveysneuvonta (äitiysh.,neuv.,kouluth) 27 810 000 279 17 % Puhe- ja toimintaterapia 4 505 000 45 3 % Ehkäisevä, sosiaalityö ja avohuolto 24 780 000 249 15 % Lastenvalvoja 1 250 000 13 1 % Perheneuvola 8 460 000 85 5 % Jälkihuolto 1 890 000 19 1 % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 44 840 000 450 27 % Ppshp lasten psykiatria **) 7 270 000 73 4 % Ppshp nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria **) 12 190 000 122 7 % Lasten ja nuorten somaattinen esh **) 31 220 000 313 19 % Yhteensä 164 215 000 1 648 16 % 0-17v. 99 640 % kaikista Lasten päivähoito 0-6v. 235 000 000 24 % Perusopetus 7-15v. 500 000 000 50 % Toisen asteen opetus 16-17v. 100 000 000 10 % KAIKKI YHTEENSÄ 999 215 000 10 028
Taloudelliset vaikutukset Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla 2015 ja muutos 2025 Lasten ja perheiden palvelut Pohjois- Pohjanmaa TP 2015, brutto /0-17v. Sotessa vv.2018-2025 2025 % Muutos Kustannukset Toimenpiteet Toimintaa tehostetaan ja kohdistetaan vaikuttavammin, Terveysneuvonta(äitiysh.,neuv.,kouluth) 27 810 000 279 17 % -810 000 27 000 000 normeja väljennettävä, tiiviimpi yhteistyö osana Puhe- ja toimintaterapia 4 505 000 45 3 % 4 500 000 perhekeskusta ja hyvinvointikoulua Toimintaa enemmän kasvuympäristöihin osana perhekeskusta Toimintaa tehostetaan ja kohdistetaan vaikuttavammin, Ehkäisevä, sosiaalityö ja avohuolto 24 780 000 249 15 % -780 000 24 000 000 varhaista tukea kotiin, toimii osana perhekeskusta Lastenvalvoja 1 250 000 13 1 % 1 250 000 Tiivis yhteistyö, ennaltaehkäisevä ote Integrointi osaksi perhekeskuksia, lastenpsykiatrisen Perheneuvola 8 460 000 85 5 % +340 000 8 800 000 osaamisen vahvistaminen, terapioihin vaikuttavuutta Jälkihuolto 1 890 000 19 1 % 1 890 000 Vaikuttavuuden parantaminen Varhaisemmalla tuella ja palveluilla vähennetään Kodin ulkopuolelle sijoitetut 44 840 000 450 27 % -2 000 000 42 840 000 Ppshp lasten psykiatria **) 7 270 000 73 4 % 7 270 000 sijoituksia, ja saadaan vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisää Peruspalvelujen ja kasvuympäristöjen tuen vahvistaminen, varhaisempi tunnistaminen, avohoitopainotteisuus Ppshp nuoriso- ja yleiss.psykiatria **) 12 190 000 122 7 % -290 000 11 900 000 Avohoidon lisääminen, varhaisempi tuki peruspalveluissa Konsultaatioiden lisääminen perustasolle, Lasten ja nuorten somaattinen esh **) 31 220 000 313 19 % 31 220 000 avopainotteisuuden lisääminen Yhteensä 164 215 000 1 648 3 520 000 160 695 000 0-17v. 99 640 98 000
Taloudelliset tavoitteet Palvelukokonaisuudet Pohjois-Pohjanmaan käyttökustannukset Lapset ja perheet 165 M, sis. perustaso ja esh (skaalattu) Tästä lastensuojelun laitos- ja perhehoito 41 M ja muut lasten ja perheiden palvelut 28 M (todelliset tiedot) Tasapainotustavoite (M ) 3,5 * 3,5 miljoonan euron tasapainotustavoitteeseen päästään tulevien vuosien aikana, mikäli toimintakulttuurissa tapahtuu systeeminen muutos ja lasten ja perheiden palvelut saadaan lapsi- ja perhelähtöisiksi, yli peruskunnan ja sote-maakunnan palveluyhdyspintojen toimivaksi kokonaisuudeksi. Yksittäinen palvelukokonaisuuden osa-alue ei tuota kustannussäästöä tai leikkaa kustannusten kasvua yksinään, ja lasten ja perheiden palveluiden osalta on vaikea esittää tarkkoja kulurakenteen muutoksia tiettyyn palveluun. Vertailuissa voi kuitenkin käyttää esimerkkihintoja korjaavia palveluita koskien (näistä voi laskea kunnittain ja maakuntatasolla kulurakenteen muotoutumista): sijaishuollon hoitovrk on 150-250, psykiatrian hoitopv yli 500, lastensuojelutarpeen selvitys n. 500 /20 työtuntia * Realistista on tavoitella vuosien 2017-2018 aikana em. suunnan ja toimintakulttuurin muutosta ja sen myötä juurruttaa strateginen ja rakenteellinen muutos. Taloudellisessa tavoitteessa ollaan vuoteen 2025 mennessä, kun - Palvelut viedään lapsen kasvu- ja kehitysympäristöihin ja toimitaan pääosin siellä. - Lapsi ja perhe on keskiössä: asiakaslähtöisyys, asiakasosallisuus toteutuvat - Rakennetaan lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki, jota erityisosaamisella tuetaan. - Erityispalveluiden konsultaatiota lisätään.
Kokonaisoptimointi: vaikutukset resursseihin palvelukokonaisuuksien tai muiden toimijoiden välillä Kuntien peruspalvelujen toimivuudella ja vaikuttavuudella on suuri merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnille, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytölle sekä kustannuskehitykselle. Hyvinvointia voidaan kokonaisuuden kannalta vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja kodeissa tulee kyetä nykyistä paremmin tunnistamaan ja vastaamaan niihin tuen ja palvelun tarpeisiin, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa tukea hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien vaikeutuminen. Kokonaisoptimointi Pohjois-Pohjanmaan LAPEssa edellyttää mm. hyvinvointikouluajattelun, perhekeskustoimintamallin sekä LP-toimintakokonaisuudessa luotujen hyvien käytäntöjen juurruttamista yleiseksi toimintakulttuuriksi. Palvelujärjestelmässä tarvitaan toimintakulttuurin muutos ammattikunta- ja lainsäädäntöpainotteisesta palvelujen tarjoamisesta kokonaisvaltaiseen, tarvelähtöiseen lapsi- ja perhekeskeiseen toimintaan. Perheet tietävät mitä ne tarvitsevat. Erityisen ja vaativan tason palvelujen osalta tarvitaan niiden tutkimukseen pohjautuvaa kehittämistä ja osaamisen viemistä tukemaan perustason toimintaa, varhaista tunnistamista ja vaikuttavaa hoitoa.