TOTTI Tietotekniikan opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen Kymen Puhelin Oy Työelämäjakso-raportti 15.5.2007 Martti Kettunen
2(17) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 1.1 TOTTI-PROJEKTI 3 1.2 KYMEN PUHELIN OY 3 1.3 TYÖELÄMÄJAKSO 4 1.4 YRITYKSEN NÄKEMYS TYÖELÄMÄJAKSOSTA 5 2 TYÖVÄLINEET JA JÄRJESTELMÄT 6 2.1 TESTILABORATORIO 6 2.2 TUOTANTOVERKKO 7 3 TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖSKENTELYPROSESSI 8 3.1 VERKKOJEN SAATAVUUS 8 3.2 KYTKINRUNKOVERKKO 9 3.3 INTERNET RUNKOVERKKO 10 3.4 PALVELINFARMIN PALOMUURIT 12 3.5 LAITETILAT JA SÄHKÖNSYÖTTÖ 12 3.6 LAAJAKAISTALIITTYMÄT 14 3.7 MUITA HUOMIOITA 15 4 KOKEMUKSET 16 5 HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET OMASSA TYÖSSÄ 17 6 PALAUTE KOHDEYRITYKSESTÄ 17
3(17) 1 Johdanto Tämä työelämäjakso-raportti kertoo osallistumisestani TOTTI-projektiin Kymen Puhelin Oy:ssä. Itse toimin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietoverkkotekniikan yliopettajana. 1.1 TOTTI-projekti Tietotekniikan opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen eli TOTTI-projektin ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja päivittää Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun eri koulutusaloilla toimivien tietotekniikan opettajien työelämäkokemusta. Tavoite on erityisen tärkeä tietotekniikan opetuksen osalta, koska tietotekniikan alan tekninen kehitysvauhti on erittäin nopeaa ja opettajilta vaaditaan suurta työpanosta nopeassa kehitysvauhdissa pysymisessä. Projektin aikana ammattikorkeakoulujen tietotekniikan opettajat vievät tietoa omilta osaamisalueiltaan työelämän käyttöön, mikä kehittää yritysten osaamista. Lisäksi projektilla kehitetään ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisiä suhteita sekä kartoitetaan käytännön tason yhteistyömahdollisuuksia opetuksessa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. 1.2 Kymen Puhelin Oy Kymen Puhelin Oy (KYMP) muodostaa tytäryhtiöineen konsernin, joka tarjoaa asiakkailleen tietoliikennepalveluja Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. KYMP kuuluu Finnet-ryhmään. Konsernin vuoden 2006 liikevaihto oli 30,9 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa oli keskimäärin 170 henkilöä. Yrityksellä on toimipisteitä Kotkassa, Haminassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.
4(17) Ydinpalveluina on puhe-, mobiili-, data-, kaapelitv- ja operaattoripalvelut. KYM- Pissä panostetaan alueellisten tietoverkko- ja laajakaistapalveluiden tuote- ja palvelukehitykseen. Vuoden 2006 lopussa Kymen Puhelimen lankapuhelinliittymien määrä oli 25 883 kpl, kaapeli-tv-palveluun kytkettyjä talouksia oli 19 638 kpl ja laajakaistaliittymiä oli 18 371 kpl. Näistä vuoden 2006 aikana on voimakkaimmin kasvanut laajakaistaliittymien määrä ( +26 % ) ja vastaavasti supistunut lankapuhelinliittymien määrä ( - 9 % ). Yrityspalveluissa merkittävin kasvualue on tietoverkkopalvelut ja niihin liittyvät IT-palvelut. KYMP:llä on merkittävä oma tietoliikenne- ja alueverkko, jota hyödynnetään tietoliikennepalvelujen toteutuksessa. Liikevaihdosta noin puolet muodostuu tietoverkko- ja digipalveluista, neljäsosa tietoliikenneverkon vuokraamisesta ja neljäsosa perinteisistä puhelinpalveluista. Kymen Puhelimen organisaatio koostuu palveluoperaattorista, verkkooperaattorista ja hallintopalveluista. Palveluoperaattori vastaa myynnistä ja palvelutuotannosta. Verkko-operaattori kehittää ja ylläpitää yhtiön tuotantoverkkoa mukaan lukien asennus ja kunnossapitoyksiköt. 1.3 Työelämäjakso Työskentelin TOTTI-projektin työelämäjakson 15.1. 15.5.2007 Kymen Puhelimen pääkonttorissa Jylpyllä verkko-operaattorin verkkotuotanto-yksikössä. Esimiehenäni toimi yksikön vetäjä tuotantopäällikkö Vesa Kankare. Verkkotuotanto-yksikön tarkoituksena on tuottaa tietoliikennepalveluja palveluoperaattorille hyödyntäen olemassa olevaa johtoverkkoa ja toimia palveluoperaattorina sekä asiantuntijana asennusyksikölle. Yksikön tehtäviin kuuluu IP ja Ethernet runkoverkkojen, DSL pääsyverkkojen, transmissioverkkojen, VoIP ja ISP tuotantoalustojen sekä kaapelitv-tekniikan aktiivijärjestelmien suunnittelu ja
5(17) ylläpito. Myös laitetilojen tekniset tukitoiminnot kuten sähkönsyötön varmistaminen, jäähdytys ja tilojen valvonta kuuluvat yksikölle. Alun perin työelämäjakson tarkoituksena oli tutustua Kymen Puhelimen tuotantoverkkoon ja tarkastella verkkotuotannon tietojärjestelmiä erityisesti saatavuuden, luotettavuuden ja palvelun laadun osalta. Työelämäjakson aikana sain tutustua Kymen Puhelimen tuotantoverkkoon vapaasti. Sain suunnitella ja toteuttaa useita verkon aktiivilaitteiden toimintaan ja verkon kehitystehtäviin liittyviä työtehtäviä. 1.4 Yrityksen näkemys työelämäjaksosta katso erillinen liite
6(17) 2 Työvälineet ja järjestelmät Tärkeimmät kehittämistehtävät ja niihin tarvittavat työvälineet ja järjestelmät sijaitsivat Jylpyn testilaboratoriossa. Tein myös verkon kehittämistehtäviä varsinaisessa tuotantoverkossa. 2.1 Testilaboratorio Verkkotuotannolla on käytettävissä Jylpyn toimipisteessä hyvin varustettu tietoverkkolaboratorio. Laboratorion laitteet toimivat samalla varsinaisen tuotantoverkon varalaitteina. Työskentelin suurimman osan työelämäjaksoani tässä laboratoriossa. Tärkeimmät laitteet, joiden kanssa työskentelin ovat seuraavassa taulukossa: Kytkimet: Cisco Systemsin Catalyst 3750 2 kpl Cisco Systemsin Catalyst 3550 1 kpl Cisco Systemsin Catalyst 6509 1 kpl Reitittimet: Cisco Systems 7200VXR 2 kpl Palomuurit: Cisco Systems ASA5520 2 kpl DSLAM järjestelmät: Siemens Surpass hix 5635 Siemens Surpass hix 5625 1 kpl 1 kpl
7(17) Laboratoriossa on myös paljon muita laitteita kuten esim Siemens Surpass hit 7020/7050/7070 transmissio järjestelmät (Multi-Service Provisioning Platform), mutta niihin perehtymiseni jäi ajan puutteen vuoksi heikoksi. Käytössäni oli koko ajan myös useita kannettavia tietokoneita. 2.2 Tuotantoverkko Varsinainen tuotantoverkko koostuu kytkinrunkoverkosta, reititinverkosta eli Internet-runkoverkosta ja SDH/WDM -transmissioverkosta. Näiden lisäksi on vielä kaapelitv-verkko. Kussakin verkossa on useita kymmeniä tai jopa satoja verkkojen aktiivilaitteita. Näihin verkkoihin on kytketty useita satoja palvelintietokoneita, DSLAM-järjestelmiä, keskuksia, keskittimiä, tukiasemia, verkonhallintajärjestelmiä jne. Verkot mahdollistavat paljon erilaisia palveluja, joista tässä joitakin: laajakaistayhteydet (ADSL, SHDSL), postipalvelut, palomuuripalvelut, puhepalvelut (VoIP), laajakaistatv-palvelut (IPTV), langattomat palvelut (WLAN, WIMAX), yritysten Internet-liittymät, MPLS VPN-yhteydet jne.
8(17) 3 Työtehtävät ja työskentelyprosessi Alun perin työelämäjakson tarkoituksena oli tutustua Kymen Puhelimen tuotantoverkkoon ja tarkastella verkkotuotannon tietojärjestelmiä erityisesti saatavuuden, luotettavuuden ja palvelun laadun osalta. Tämä tehtävä jäi eräänlaiseksi taustanäkökulmaksi niihin tehtäviin, joita tuotantoverkossa ja testilaboratoriossa sain tehtäväkseni. 3.1 Verkkojen saatavuus Saatavuus (Availability) saadaan korkeaksi minimoimalla se aika, jonka verkko ja sen palvelut eivät ole saatavissa (Fail-over time). Saatavuus on hyvin tärkeä tekijä Internet-palveluntarjoajan verkossa. Korkean saatavuuden tavoittelemisessa on kuitenkin otettava huomioon kuinka moneen käyttäjään ja palveluun mahdollinen vikatilanne vaikuttaa. Korkea saatavuus saavutetaan suunnittelemalla runkoverkko topologialtaan redundanttiseksi ja käyttämällä laitetason redundanttisuutta keskeisimmissä verkonlaitteissa. Runkoverkon kaksi tärkeintä solmupistettä sijaitsevat keskeisillä paikoilla Kotkassa. Korkean saatavuuden kannalta on erittäin tärkeää kahdentaa keskeiset verkon toiminnot kahteen eri maantieteelliseen paikkaan, jotka ovat riittävän etäällä toisistaan. Näin voidaan varautua suuriin katastrofi-tyyppisiin tilanteisiin paremmin.
9(17) 3.2 Kytkinrunkoverkko Ensimmäinen tehtäväni oli perehtyä kytkinrunkoverkkoon ja erityisesti sen raskaampiin kytkinlaitteisiin. Runkokytkimiin voidaan teholähteiden lisäksi kahdentaa varsinaisen kytkentätyön suorittava kytkinmoduuli saatavuuden ja luotettavuuden parantamiseksi. Kytkimen kahdesta kytkinmoduulista toinen on aktiivinen ja toinen on varalla. Jos aktiivinen moduuli vikaantuu, toiminnot siirtyvät varalla olevalle moduulille. Mitä nopeammin vaihto saadaan tapahtumaan, sitä pienempi on sen vaikutus verkon saatavuuteen. Tutkin ja tein testejä runkokytkimellä kokeillen eri vaihtoehtoja aktiivisen moduulin vikaantuessa. Syntyneen katkoksen pituus vaihtelee nollasta useisiin minuutteihin riippuen käytetystä redundanttimenetelmästä: Kytkinrunkoverkon runkosolmupisteet sijaitsevat kahdessa keskeisessä kohtaa Kotkassa. Verkon neljän muun keskeisen solmupisteen kytkinlaitteet on liitetty kuituyhteyksin näihin molempiin runkosolmupisteisiin. Korkean saatavuuden takaamiseksi on varmistettava, että johtoreitit kulkevat eri kautta kumpaankin runkosolmupisteeseen. Näin esim kaivinkoneen katkaistessa kuituyhteyden keskeinen solmupiste ei irtoa kokonaan verkosta. On myös tärkeää kiinnittää huomiota runkosolmupisteiden väliseen kuituyhteyteen. Ko. yhteys on keskeisessä asemassa verkon oikean toiminnan kannalta. Kyseisen yhteyden kahdentamista kannattaa harkita. Verkossa käytetty L2-redundanttiprotokolla on Multiple Spanning- Tree, joka on konvergoitumisominaisuuksiltaan erinomaisen nopea (alle sekunnin) saatavuutta ajatellen. Verkko on toetutettu siten, että varareiteillä ei ole liikennettä. Varareittien käyttöä kuormanjakamiseen kannattaa harkita varsinkin siinä tilanteessa jos runkokuituyhteyksien liikenne alkaa hetkittäin ruuhkautumaan.
10(17) Kytkinrunkoverkossa osa ethernet-kehyksistä liikkuu kahdella dot1q-leimalla varustettuna. Verkossa liikkuvan reaaliaikaliikenteen priorisointi kytkinverkossa on hankalaa kaksoisleiman vuoksi. Jos tulevaisuudessa verkon liikennemäärä kasvaa, runkoyhteydet saattavat ruuhkautua ja reaaliaikaliikenteen laatu laskea. Sain tehtäväkseni laatia huoltokatkosuunnitelman kytkinrunkoverkon Kouvolan runkokytkimen päivitystä varten. Huolellinen huoltokatkoon valmistautuminen on myös osa korkeaa saatavuutta, vaikka yleensä ennalta ilmoitettuja huoltokatkoja ei lasketakaan mukaan mitattuun saatavuuteen. Huoltokatkot toteutetaan verkon hiljaisella hetkellä yöllä. Kaikki tarvittavat toimenpiteet varatoimineen on syytä kirjoittaa suunnitelmaan etukäteen ja suunnitelma on syytä optimoida siten, että varsinainen katsos on mahdollisimman lyhyt. Konfiguroin kytkinrunkoverkon kytkimiin AAA (Authentication, Authorization, Accounting) konfiguraation Vesa Kankareen antaman ohjeen mukaan. AAA mahdollistaa keskitetyn käyttäjien tunnistuksen, oikeuksien annon ja seurannan parantaen verkon tietoturvaa. Kytkinrunkoverkon mitattu saatavuus on ollut huippuluokkaa, täydet 100% vuonna 2006. Saatavuuden aktiivinen seuranta mittaamalla on myös tärkeä osa itse saatavuutta. 3.3 Internet runkoverkko Seuraavaksi perehdyin Internet-runkoverkkoon. Verkossa on kahden BGPreitittimen kautta toteutettu liityntä muihin Internet-palveluntarjoajiin (TDC, Eli-
11(17) sa, Finnet). Sisäverkon reitytysprotokollana on OSPF. Verkko on toteutettu redundanttisesti luotettavilla verkkolaitteilla taaten korkean saatavuuden. Keskityin Internet-runkoverkossa lähinnä ADSL-terminointireitittimiin, jotka toimivat yhdyskäytävänä lähes 15000 ADSL-asiakkaalle. Näistä kaksi on kytketty redundanttisesti kahdella yhteydellä Internet-runkoon HSRP-protokollan avulla. Tutkin ensin reitittimien tilaa HSRP-protokollan kannalta. Koska reitittimet varmistavat toisiaan, molempien reitittimien konfiguraation olisi syytä olla samanlainen, jotta voidaan varmistaa looginen ja varmasti toimiva lopputulos mahdollisessa vikatilanteessa. Konfiguraatioissa on eroa lähinnä DHCP Relay toimintojen epäsymmetrisyydestä johtuen. Epäsymmetrisyys johtuu vain toiseen reitittimeen terminoiduista ATM-pohjaisista ADSL-asiakkaista. Tutkin myös reitittimien HSRPprotokollan toimintaa redundantti-ryhmissä. ADSL-terminointireitittimet tekevät kuormajakoa ja reitittimien prosessorikuormitus on melko suuri. Kuormitus on tarkoitus jatkossa jakaa kolmelle reitittimelle toiminnan luotettavuuden ja korkean saatavuuden varmistamiseksi. Testasin erään uuden ominaisuuden toimivuutta reitittimissä: Konfiguroimalla aliliityntäportit ilman IP-osoitetta voidaan säästää IP-osoitteita, vain yksi osoite asiakasta kohti, ja yksinkertaistaa konfiguraatiota ja osoitteiden hallintaa. Silti asiakkaat ovat kukin omassa VLAN-verkossaan. Yritin myös saada CGMP-protokollan konfiguroitua ADSL-terminointireitittimiin tarkoituksena saada kytkinrunkoverkko rajoittamaan multicast- liikennettä. Ongelma johtuu siitä, että kytkinrunkoverkossa olevat kytkimet eivät havaitse tun-
12(17) neloituja IGMP-paketteja. CGMP-protokollan käynnistäminen reitittimessä ei kuitenkaan auttanut, koska kytkinrunkoverkon kytkimet eivät tue CGMP-protokollaa. 3.4 Palvelinfarmin palomuurit Sain tehtäväkseni testata Internet-runkoverkkoon liitetyn palvelin-farmin edustalla olevien palomuurien redundanttisen konfiguraation toteuttamisen. Toteutus tehdään niin, että molemmat palomuurit jäävät aktiiviseen tilaan maksimoiden näin palomuurien suorituskyvyn. 3.5 Laitetilat ja sähkönsyöttö Verkon sähkönsyötön varmistaminen on hyvin tärkeässä tehtävässä verkkojen saatavuuden ja luotettavuuden kannalta. Kaikki merkittävät telelaitteet on varmennettu kahdennetuin virtalähtein. Jos verkkolaitteessa on tasajännnitesyöttö, varmennus voidaan toteuttaa kytkemällä verkkolaite 48 V akustoon. Vaihtojännitteellä toimivat laitteet saavat syöttönsä UPS-laitteista tai vaihtosuuntaajalla 48 V akustosta. Pidempiaikaisen sähkökatkon varalle tarvitaan vielä diesel-käyttöinen generaattori. Tärkein komponentti, johon varmistetussa sähkönsyötössä tulee kiinnittää huomiota, ovat akustot. Verkkojen aktiivilaitteita varmentavissa järjestelmissä on hyvin suuri määrä akkuja ja jo yhdenkin kennon epäluotettava toiminta vikatilanteessa saattaa huonontaa verkon saatavuutta merkittävästi. Akkujen luotettavuus vaihtelee merkittävästi, kuten seuraavasta erään valmistajan kaaviosta ilmenee:
13(17) Akkuja kytketään varavoimalaitteissa sarjaan kymmeniä, jolloin yhdenkin akun vikaantuminen ketjussa estää kokonaisuutta toimimasta. Akkuvikojen rajoittamiseksi, akut on syytä vaihtaa tasavälein. Kymen Puhelimen UPS-laitteissa on käytössä suljettu lyijyakku. Akkujen säännöllinen mittaus on hyvin tarpeellista. Tärkein mittaus suljetuilla lyijyakuilla on akkukohtainen konduktanssimittaus. Konduktanssi korreloi vahvasti akun todellisen kunnon kanssa ja se voidaan tehdä elektronisesti akkunavoilta laitteen ollessa käytössä (lähde: http://www.battcon.com/papersfinal2004/beckpaper2004.pdf ). Suljettuja lyijyakkuja käytettäessä on huomioitava lämpötilan vaikutus akun elinikään. Suositeltava ympäristölämpötila on +20 C. Lämpötilan kohotessa 10:llä asteella, akun elinikä putoaa noin puoleen luvatusta.
14(17) Eräs tärkeä seikka, joka voi vaikuttaa merkittävästi tietoverkon saatavuuteen, ovat erilaiset ympäristötekijät. Tällainen on esim. laitetilojen lämpötila. Lämpötilaan taas puolestaan vaikuttaa koneellisen ilmastoinnin toiminta. Laitetilojen ja jos mahdollista yksittäisten aktiivilaitteiden lämpötiloja olisi syytä voida seurata verkonhallinnan kautta. Valitettavasti läheskään kaikissa aktiivilaitteissa ei ole lämpötilan seurannan mahdollisuutta. 3.6 Laajakaistaliittymät Tein useita testejä DSLAM-järjestelmillä. Suurimmissa DSLAMeissa on hieman yli tuhat ASDL-asiakasliitäntää ja lisäksi SHDSL-liityntöjä. DSLAMien kytkin-osa, teholähde ja tuulettimet voidaan tarvittaessa kahdentaa. DLSAMit saavat virransyöttönsä 48V:n tasajännitteestä. Tein useita testejä DSLAM-järjestelmillä tavoitteena vähentää kytkinrunkoverkossa näkyvää ylimääräistä levitysviestiliikennettä ja laitetason osoitteiden määrää. DSLAMeissa on mahdollista tehdä liikettä suodattavia sääntöjä mutta ne on tarkoitettu pääasiassa palvelun laadun toteuttamiseen. Havaintojeni mukaan niillä toteutetut liikenteen suodatussäännöt toimivat joskus hieman epäloogisesti ja yllättävästi, esim. yhteen VLANiin tehdyt säännöt saattavat vaikuttaa toiseen VLANiin. Toivoisin, että DSLAMit tukisivat myös perinteisiä rivi riviltä suoritettavia pääsylistoja liikenteen suodattamiseen. DSLAMien QoS ominaisuudet olivat epäilyn alla VoIP-puheluissa esiintyneiden viiveiden takia. Testieni mukaan vika ei kuitenkaan ole DSLAMeissa, jotka toimivat asiakkaalle päin menevän liikenteen osalta juuri odotetusti, kunhan vain pidetään huoli, että tulevat ethernet-kehykset ovat CoS 5 -leimattuja. Tämän tehtävän voi
15(17) tehdä DSLAMin edessä oleva kytkin. Jos liityntäportti on tunneliportti, tilanne on vaikeampi. Asiakkaalta palaavan liikenteen hyvän palvelunlaadun kannalta tärkeä pullonkaula on asiakkaalla oleva ADSL-modeemi, jonka pitäisi osata priorisoida puheliikennettä. Perinteinen ratkaisu tähän on ollut käyttää kahta ATMvirtuaalikanavaa, toinen äänelle ja toinen datalle. Testasin myös staattisten IP-osoitteiden käyttömahdollisuutta ADSL-asiakkailla. Järjestelmä toimii muuten hyvin, mutta pakottaa käynnistämään yhdyskäytäväreitittimellä local-proxy toiminnon, jos halutaan, että myös samassa VLANssa ja samassa DSLAMssa olevat asiakkaat näkevät toisensa. 3.7 Muita huomioita Verkkotuotanto toimii vastuualueeseensa nähden suhteellisen pienellä organisaatiolla. Muutamalla avainhenkilöllä (erityisesti V.Kankare) on suuri merkitys yksikön toimimiselle. Tämä onkin syytä huomioida tietojärjestelmien korkeaa saatavuutta ja luotettavuutta tarkasteltaessa. Jos tärkeä avainhenkilö ei ole tavoitettavissa silloin kun verkossa tapahtuu jotakin merkittävää, voivat seuraukset olla vakavia. Kymen Puhelimella on esim. omassa hallinnassa oleva BGP - autonominen alue, joka vaatii syvällistä BGP -osaamista. Verkkolaitteiden hallinta voidaan toteuttaa kahdella tavalla: inband tai out of band tyyppisesti. Normaali Inband verkkolaitteiden hallinta vaatii toimivan verkkoyhteyden verkkolaitteeseen. Jos tämä verkkoyhteys katoaa, verkkolaitteen konfigurointi on aloitettava menemällä paikan päälle ja ottamalla konsoliyhteys (out-of-band). Paikalle meneminen venyttää katkoksen pituutta huonontaen saatavuuslukuja. Keskeiset verkkolaitteet, joita ei ole kahdennettu, voitaisiin liittää
16(17) myös out-of-band hallintaan joko modeemin (lanka- tai langaton) tai sopivan etäkäyttöpalvelimen kautta. Sopivia kohteita voisivat olla esim DSLAM-laitteet. 4 Kokemukset Koen, että Totti-projektin minulle tarjoama työelämäjakso oli erittäin antoisa ja hyödyllinen. Sain tutustua ja käyttää sellaisia laitteita ja järjestelmiä, joita ammattikorkeakoululla ei ole. Sain töissäni tehdä muutoksia tuotantoverkkoon, jossa useiden tuhansien käyttäjien tietoliikenne kulkee. Oikean ja paljon liikennettä välittävän verkon kanssa työskentely on mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämäjakso on antanut minulle mahdollisuuden päivittää tietojani ja oppia uusia asioita erityisesti käytännön näkökulmasta. Työelämäjakson aikana minuun luotettiin ja sain tutustua Kymen Puhelimen tuotantoverkkoon ja muihinkin järjestelmiin suhteellisen vapaasti. Koin erittäin mielenkiintoiseksi suunnitella ja toteuttaa useita verkon aktiivilaitteiden toimintaan ja verkon kehitystehtäviin liittyviä työtehtäviä. Saatavuuden ja luotettavuuden osalta havaintoni tuotantoverkosta eivät ole kattavia vaan sieltä täältä vastaan tulleita huomioita. Saatavuus ja luotettavuus jäivät eräänlaisiksi taustanäkökulmiksi niihin tehtäviin, joita tuotantoverkossa ja testilaboratoriossa sain tehtäväkseni. Erityisen antoisaksi työelämäjaksoni on tehnyt se, että Kymen Puhelimessa olen saanut työskennellä ystävällisten ja asiantuntevien työtovereiden kanssa. On hienoa havaita, että Kymen Puhelimessa on töissä tärkeissä tietoliikennetekniikan avaintehtävissä yli 15 entistä ja nykyistä oppilastani edustamastani Kymenlaakson ammattikorkeakoulun koulutusohjelmasta. Kiitän erityisesti yksikön vetäjää
17(17) tuotantopäällikkö Vesa Kankaretta asiantuntevasta ohjauksesta ja mahdollisuudesta osallistua verkkotuotantoyksikön toimintaan. 5 Hyödyntämismahdollisuudet omassa työssä Työelämäjakson tuottaman kokemuksen hyödyntämismahdollisuudet omassa opetustyössäni ovat erittäin hyvät. Tarkoituksenani on ottaa tuotantoverkon ratkaisuista mallia ja yrittää resurssien mukaan rakentaa ammattikorkeakoululle testiverkko, joka perehdyttäisi tietoverkkotekniikan opiskelijat jo koulussa ollessaan tietoliikenneoperaattorin ja Internet-palveluntarjoajan verkkototeutuksiin. Työelämäjakson aikana muodostuneet kokemukset ja näkemykset ovat tärkeä lisä normaalissa tietoverkkotekniikan opetustyössä. Jo aikaisemminkin Kymen Puhelimella ja ammattikorkeakoululla on ollut yhteisiä projekteja erityisesti opinnäytetöiden muodossa. Yhteisestä sopimuksesta on nyt tarkoitus lisätä oppilasprojektien mahdollisuuksia. Tällaiset projektit voisivat pitää sisällään pienien oppilasryhmien työskentelyn opettajan valvonnassa Kymen Puhelimen laboratoriotiloissa sopivalla ajan hetkellä. Opiskelijoilla olisi näin tilaisuus tutustua todelliseen tuotantoverkkoon. Yhteistyötä on tarkoitus tiivistää myös molemminpuolisen koulutustoiminnan muodossa. 6 Palaute kohdeyrityksestä Katso, erillinen liite