METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi Tutkimusongelma Vaikuttaako puuraaka-aineen yksikköhinnan määräytyminen metsänomistajan päätöksiin ja jos vaikuttaa, miten? Samalla saadaan viitteitä siitä, miten nämä päätökset vaikuttavat toisaalta metsänhoidon kannattavuuteen ja toisaalta puuraaka-aineen arvoon 2
Tausta Yksikköhinnan (rungon sahaukseen soveltuvan osan hinta) määräytymisessä käytettiin kahta tapaa 1. hinta sama riippumatta puuraaka-aineen ominaisuuksista 2. hinta vaihtelee runkotasolla sen mukaan miten puuraaka-aine soveltuu sahatavaran tuottamiseen Ensimmäinen tapa välittää keskimääräisen informaation jalostusketjun hintasuhteista. Jälkimmäinen tapa siirtää metsänomistajalle täyden informaation sahatavaran hintasuhteista ja jalostusketjun kustannussuhteista. Taloudellisen tuloksen (paljaan maan arvo kriteerinä) maksimointi edellyttää täydellistä informaatiota. PipeQual- ja Woodim-simuloinnit mahdollistavat täyden informaation käytön laskelmissa. 3 ase-tutkimus Tausta (jatkuu) Tarkastelun kohteena harvennukset kiertoaika Perustaminen ja toimenpiteet ennen ensiharvennusta tarkastelun ulkopuolella. Jos optimaaliset käsittelyvaihtoehdot erilaisia tarkasteltavilla hinnoitteluperusteilla => keskimääräiset yksikköhinnat eivät siirrä tarpeeksi informaatiota metsänomistajalle ts. metsikön tuoton maksimointi ei ole mahdollista eivätkä myöskään raaka-aineen arvon perusteet ole metsänomistajan tiedossa. 4
Tuloksia- informaation vaikutus parhaan hoitovaihtoehdon valintaan 1 % 3 % % Informaation määrä Ryhmä Vaihto -ehto Ryhmä Vaihto -ehto Ryhmä Vaihtoehto Täysi 39-48- -8 39-48- -7 39-8- Osittainen (a) 7 39-2- 3-7 39-8- 39-8- Osittainen (b) 7 39-2- 3-7 39-8- 39-8- (a) todelliset korjuukustannukset (b) keskimääräiset korjuukustannukset informaatiota välittyi riittävästi päätettäessä pohjapinta- alan kehitystrendistä rotaation aikana sama (ryhmä ) tilanne muuttui, kun päätökset koskevat harvennusten voimakkuutta ja ajoitusta sekä kiertoajan pituutta Huomioita edellisiin tuloksiin eroavaisuudet olivat lähinnä kiertoajan pituudessa myös harvennuksissa oli eroja korkokanta vaikutti eroja tasaavasti; niinpä % korkokannalla eroja ei ollut, tosin tarkastelutaso oli melko karkea esimerkiksi kiertoajan suhteen
Huomioita edelliseen tuloksiin (jatkuu) Tarkasteltaessa tuloksia harvennusten osalta yleisesti: Vakioitaessa kiertoaika laskeva puustopääoma tuotti korkeimmat paljaan maan arvot nouseva puustopääoma tuotti matalimmat paljaan maan arvot jos luontainen kehitys jätettiin huomioitta tasainen puustopääoma sijoittui näiden väliin viimeinen harvennus kannatti, jos se suoritettiin riittävän aikaisin ennen päätehakkuuta 7 Tuloksia- informaation vaikutus raakapuun arvoon Euro/m 3 110.00 100.00 90.00 80.00 70.00 0.00 0.00 40.00 Brutto Tienvarsi Kanto Brutto Tienvarsi Kanto Brutto Tienvarsi Kanto Täysi informaatio Osittainen informaatio Saavutettavissa olevat maksimit 1 % 3 % % Max Täydellisen informaation tuloksena tuotetun raakapuun arvo oli korkeampi kuin osittaisella informaatiolla tuotetun. Erot olivat pieniä. Tuloksia tarkasteltaessa pitää huomioida, että yksikköarvo kuvaa kiertoajan kuluessa keskimäärin saavutettavaa yksikköarvoa 8
Tuloksia-kiertoajan kiertoajan vaikutus puun arvoon Kiertoajan pidentyminen lisäsi puun arvoa Myös harvennuksilla oli väliä Kantoarvo/m 3 8 4 2 0 48 4 0 70 7 80 8 90 9 100 10 Kiertoaika 1 3 4 9 Huomioita edellisiin tuloksiin Yleisesti arvosta: sahatavaran hintasuhteet olivat määräävin tekijä raakapuun arvoa tarkasteltaessa ts. bruttoarvojen hintasuhteet siirtyivät kantoarvojen suhteisiin melko samanlaisina nousevan puustopääoman strategiat tuottivat yleensä arvoltaan korkeampaa puuraaka-ainetta ainetta mitä aikaisemmin viimeinen harvennus oli tehty, sitä korkeampi oli raakapuun arvo 10
Tapauksen perusteella Johtopäätöksiä informaation parempi välittyminen sahatavaran hintasuhteista ja jalostusketjun kustannuksista parantaa metsänomistajien päätöksentekomahdollisuuksia ja nostaa rotaation aikana tuotetun tukkipuun keskimääräistä hintaa ainakin alhaisilla korkokannoilla tämä tarkoittaa hintasuhteiden välittämistä metsänomistajalle; absoluuttiset yksikköhinnat eivät niinkään merkittäviä kiertoaika ja viimeisten harvennusten ajoitukset saattavat olla merkittäviä tekijöitä, kun tarkastellaan tavoiteristiriitoja sahan an ja metsänomistajan välillä paljaan maan arvo huomattavasti herkempi metsänkäsittelyn vaihteluille kuin raakapuun arvo keskimäärin 11