HORTAVERSTAS - ILOA JA HYÖTYÄ LUONNOSTA -Koonnut Elena Silverang kesällä 2017-1 HANKKEEN ESITTELY Yrttien ja villivihannesten keruu, myynti ja hyödyntäminen oman terveyden edistämisessä ja lisätulojen saamiseksi on muodissa ja ajankohtaista. Joensuun Nuorisoverstas ry halusi edistää nuorten osaamista ja terveyttä hyödyntämällä hortoilua osana Nuorten työpajatoimintaa. Tavoitteena oli lisätä nuorten tietoa luonnonkasveista ja niiden hyödyntämisestä arkielämässä ja lisätulona sekä kokeilla hortoilua osana nuorten työpajatoimintaa. Tämä toimintakertomus toimii päiväkirjatyyppisenä kuvauksena hankkeen toiminnasta sekä tietopakettina villiyrttien maailmaan myöhempää toteutusta varten. 2 HORTOILUVERSTAAN TOIMINTA
Hortovalmentajan johdolla hortoverstas-hankkeeseen liittyi kasvien tunnistamista ja keruuta, puhdistamista ja säilömistä, kasvien punontaa, reseptien kehittelyä ja ruoanlaittoa hortasta. Kasvien kuivatusta varten rakennettiin teknisen verstaan puolella kasvikuivuri kierrätysmateriaaleista. Osa nuorista suunnitteli logoja ja ja ulkoasua horta-tuotteille myyntiä varten. Hortoiluverstas osallistui myös Marttojen järjestämään villiyrtti- ja sienikurssille, jossa tietämystä luonnonkasvien ja sienien hyödyntämisestä osana ruokavaliota syvennettiin. Kursseille osallistuivat myös verstaan muu henkilökunta, joka näin saatiin mukaan osaksi hanketta. Hortoiluverstaasta pidettiin päiväkirjaa ja toiminta kirjattiin muistiin tähän toimintakertomukseen ja tietopakettiin uutta toteutusta varten. 3 HORTOILUUN TARVITTAVAT VARUSTEET Hortoilussa on oltava aina mukana paperipussi tai kori sekä esimerkiksi suodatinpusseja tai purkkeja yrttien erottamiseen toisistaan Lisäksi hattu tai huivi, hyvät kengät sekä hyttyskarkotetta Nokkosten poimimiseen tarvitsee suojakäsineet ja halutessasi sakset. 4 KERÄTTÄVÄT VILLIYRTIT Tässä osiossa esitellään ruoanlaittoon ja myyntiin soveltuvat villiyrtit, joita kesän aikana olemme keränneet. Yrtit ovat helposti tunnistettavia ja sisältävät paljon terveydelle positiivisia vaikutuksia. Tunnistuksen helppouden vuoksi myrkyllisiin kasveihin sekoittamisen vaara pyrittiin minimoimaan. Kasvien hyödyntämistä ruoanlaitossa käsitellään laajemmin myöhemmissä osioissa. 4.1 NOKKONEN Ravintoarvot Nokkonen sisältää erittäin paljon piitä, rautaa ja C-vitamiini. Kasvi sisältää myös tärkeitä A-, B-, E- ja K-vitamiineja ja mineraalisuoloja. Moni pitää sitä suomalaisista villiyrteistä kaikkein monipuolisimpana ja terveellisimpänä. Kerääminen Parhaimmillaan alkukesästä, nuoret 10-15 cm versot kerätään ennen kukintaa. Kerättävä riittävän kaukaa tiestä, ei liian rehevästä maasta tai koiranulkoiluttaja-reiteiltä (saasteet, nitraatti, epäpuhtaudet) Voi löytää asumusten ympäristöstä, teiden varsilta, lehdoista ja muilta runsasravinteisilta paikoilta. Nokkosia kerättiin muun muassa Kanervalan ja Yliopiston metsistä ja pururatojen varsilta. Käsittely Keräämiseen käytetään suojakäsineitä ja mahdollisesti saksia. Nokkosen varret eivät pistele, mutta lehdissä on ikäviä poltinkarvoja, joilta tulee suojautua. Keräämisen jälkeen nokkosen lehdet irrotetaan varsista ja kiehautettiin kattilassa minuutin ajan poltinkarvojen ja nitraatin poistamiseksi. Jos nokkoset
kuivataan ja ne on kerätty puhtaalta paikalta, keittäminen ei ole tarpeen. Nokkosen keitinveden voi säästää kasvien kasteluun tai hiusten hoitoon! Keittämisen jälkeen nokkoset kaadetaan siivilän läpi ja huuhdellaan viileässä vedessä. Tämän jälkeen nokkoset ovat valmiita ruoanlaittoon. Nokkosten perkausta. Käyttöön soveltuvat nokkosen lehdet. Käyttö keittiössä Nokkosta voi käyttää pinaatin tapaan piirakoissa, keitoissa, sämpylöissä ja letuissa. Se on villiyrteistä monipuolisimpia ja ravintoarvojen ansiosta kävisi enemmän kuin hyvin osaksi päivittäistä ruokavaliota. 4.2 VOIKUKKA Ravintoarvot Voikukan lehdet sisältävät noin kolminkertaisen määrän miltei kaikkia ravinteita muihin salaattikasveihin verrattuna! Erityisesti C- ja A-vitamiineja sekä kalsiumia ja rautaa on voikukassa runsaasti. Kerääminen Parhaimpana alkukesästä, vähemmän kitkeryyttä. Nuoret, heleänvihreät, sileälaitaiset lehdet hyvänmakuisia (sahalaitaiset suuret lehdet kitkeriä) salaattiin, voileivälle tai marinadiin sellaisenaan. Isommista lehdistä kerätään noin ⅔ lehteä, ilman alempaa ruotiosaa, joka on kitkerä. Käyttö keittiössä
Sopivat myös suolaisiin piirakoihin, keittoihin, gratiineihin. Kukinnot ja nuput voi käyttää salaattiin. Pieniä hyviä, pyöreälehtisiä voikukanlehtiä. Kerätessä voikukasta pitkä lehtiruoti jätetään kitkeryyden vuoksi syömättä. 4.3 AHOMANSIKKA Ravintoarvot Lehdet sisältävät paljon C-vitamiinia, flavonoideja, tanniineja, eteerisiä öljyjä ynnä muita hyviä ravinteita. Kerääminen Kasvaa valoisassa, lehtomaisessa metsässä, avohakkuupaikoilla, niityillä, rannoilla, pientareilla, pihoilla. Herkullisimpia nuoret vaaleat lehdet. Käyttö keittiössä Hyvin mieto, sopii muun hortan kanssa. Voi käyttää pestoon, marinadeihin, piiraisiin ja teehen. 4.4 KETUNLEIPÄ (KÄENKAALI)
Ravintoarvot Ketunleipä eli käenkaali sisältää paljon C-vitamiinia ja betakaroteenia, hyvä kuumetautien ehkäisyyn ja hoitoon. Sisältää oksaalihappoa (kuormittaa munuaisia, munuaisvaivoista kärsivät olkaa tarkkana) Kerääminen Kasvaa varjoisissa metsissä kuten lehdoissa. Huuhtelu poikkeuksellisesti veden päällä kevyesti kelluttamalla kasvin hentouden vuoksi. Käyttö keittiössä Voidaan käyttää keittiössä kokonaisuudessaan. Kirpeähkö sitruunamainen maku sopii salaatteihin ja marinadeihin mausteeksi sekä keittoihin ja smoothieen. Helppo syödä myös sellaisenaan leivän päällä. 4.5 PIHARATAMO Ravintoarvot Paljon C-vitamiinia ja kalsiumia, betakaroteenia, piihappoa, parkkiaineita. Täsmähoitona hengitystieinfektoihin ja yskään.ruoan lisäksi soveltuu haavojen ja hiertymien sekä hyönteispuremien hoitoon. Kerääminen Löytyy tallatuilta poluilta, teiden varsilta, pelloilta ja pihoilta. Pienet tuoreet lehdet hyviä kerättäväksi ennen kukintaa. Käyttö keittiössä
Tuoreena nautittavaksi tuoreet, pienet nuoret lehdet salaatteihin ja smoothieen. Sopii keittoihin ja kasvispiirakoihin sekä sämpylöihin nokkosen kanssa. Karvaat isot lehdet sopivat esimerkiksi kasviliemeen keittoon tai pataruokiin (sopii hyvin ketunleivän kanssa) 4.6 POIMULEHTI Ravintoarvot Vitamiinipommi: Sisältää neljä kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini! Sisältää paljon salisyylihappoa, joka auttaa kipuihin ja tulehduksiin. Myös paljon hyviä öljyjä ja tanniineja, auttaa vatsan toimintaa. Poimulehti on erityisesti naisten ystävä: tasapainottaa hormonitoimintaa, lievittää kuukautisvaivoja. Kerääminen Viihtyy valoisissa metsissä, ojan pientareilla, purojen ja niittyjen varsilla. Parhaimpia ovat pienet, vaaleat vielä suppuiset lehdet, jotka ovat varjossa kasvaneita (aurinko tekee ärhäkämmän makuiseksi). Käyttö keittiössä Sopivat salaatteihin, marinadeihin, pestoon, leivän päälle. Voidaan käyttää pinaatin tapaan keittoihin, muhennoksiin ja munakkaisiin. Hyvä myös teesekoituksiin ja viherjauheeseen. 5.7 MAITOHORSMA Ravintoarvot Lehdet sisältävät runsaasti C-vitamiinia, hivenaineita ja valkuaisaineita. Kerääminen
Kerätään ennen kukintaa. Kasvaa hakkuuaukioilla, teiden varsilla, niityillä, rannoilla ja joutomailla. Kätevä tapa kerätä on ottaa kerätä kasvi ja pistää käsi nyrkkiin. Nyrkkiä alaspäin vierittäen kasvin syötävät lehdet irtoavat rangasta. Käyttö keittiössä Koko kasvi kelpaa syötäväksi. Violetin-punertavat versot ovat herkkuja voissa paistettuna parsan tapaan. Vaaleanvihreät nuoret lehdet kelpaavat salaattiin, gratiineihin, pannukakkuun ja munakkaisiin esimerkiksi sipulin kanssa. Sopivat myös keittoihin, vokkeihin ja kiusauksiin. Kaveriksi ruonlaitossa sopii kaurakerma tai kookosmaito. Lehdet ovat myös hyvä pohja yrttiteehen (ehkäisee tulehduksia). Kokeile esimerkiksi maitohorsman, ahomansikan ja mustikan sekoitusta! 4.8 SIANKÄRSÄMÖ Ravintoarvot TERVEYSPOMMI! Magnesiumia, mangaania, eteerisiä öljyjä, glukooseja ja flavonoideja, C- ja E- vitamiinia, kaliumia, seleeniä. Hellii suolistoa, maksaa ja hengitysteitä. Kerääminen Kasvaa pihoilla, niityillä, pelloilla, sorakentillä, pientareilla, metsissä. Kerätään ennen kukintaa. Käyttö keittiössä Pippurimainen, kirpeä maku, sopii salaattiin, smoothieen, riista- ja sieniruokien ja villikalan kaveriksi. Myös kaalien ja juuresten kumppaniksi. Voi korvata kasvisliemen keitettynä. Makuparina raakuna, basilika, timjami. 4.9 PIHATÄHTIMÖ ELI VESIHEINÄ
Ravintoarvot Sisältää paljon piitä, kaliumia ja flavonoideja. Kerääminen Löytyy puistoista, kosteikoista, polunvarsilta, rannoilta. Käyttö keittiössä Maku mieto ja pinaattimainen, sopii smoothieen ja salaattiin sekä viherjauheena. 4.10 PUNA-APILA Ravintoarvot Sisältää runsaasti proteiinia, C-vitamiinia, flavonoideja. Myös muut apilat kelpaavat syötäviksi. Kerääminen Löytyy niityiltä, pientareilta ja pihoilta. Lehdet kerätään ennen kukintaa, myös kukat voidaan hyödyntää teehen ja jalkakylpyihin. Käyttö keittiössä Apiloiden lehtiä voi syödä tuoreena salaatissa, voileivän päällä, sämpylöissä. Sopivat myös vokkiin, muhennoksiin ja keittoihin, maku mieto, parhain muiden villiyrttien kanssa. Myöhemmin kesällä myös kukat hyvää syötävää kakkuihin, raakasuklaaseen, koristeeksi. 4.11 MESIANGERVO
Ravintoarvot Sisältää hyviä eteerisiä öljyjä, flavonoideja, salisylaattia ja C-vitamiinia. Kerääminen. Loppukesän kukinta, sopii hyvin kerättäväksi elokuussa. Löytyvät reheviltä niityiltä ja metsistä. Käyttö keittiössä Mesiangervon kukat sopivat oivallisesti teehen sekä vaikkapa jalkakylpyihin.kasvin sisältämät salisylaatit edistävät hikoilua. Mesiangervoa käytetään ulkoisesti ja sisäisesti kipuihin, päänsärkyihin, hermosärkyihin ja lihaskouristuksiin. Lisäksi sitä käytetään vahvistamaan sydäntä, hoitamaan verisuonten kalkkeutumista, verenpainetautia ja ohentamaan verta aspiriinin tapaan. 5 RESEPTIT Tässä osiossa esitellään hankkeen aikana kokeiltuja reseptejä. Reseptejä on sovellettu kirjoista ja netistä löytyneiden resepteistä. Resepteiksi on pyritty valitsemaan edullisia, helpohkoja ruokia, joita olisi nuorten helppo laittaa myös kotona. Ympäristöä ja taloudellisuutta ajatellen resepteissä on pitäydytty kasvisruoissa. 5.1 Nokkospiirakka Osallistujat: nokkosen kerääjät 2 (Verstas), leipojat 4 (Whisper) Koska piirakka leivottiin seuraavana päivänä, nokkoset jätettiin siivilään valumaan/kuivamaan. Piirakka valmistettiin nuorisokahvila Whisperin tiloissa. Piirakkaan käytettiin Marttojen nokkosfetapiirakka-ohjetta (https://www.martat.fi/reseptit/nokkos-fetapiirakka/)
Valmistusohje Pohja: 100 g voita tai margariinia 2 keitettyä, kylmää perunaa hienona raasteena 2 ½ dl vehnäjauhoja 2 rkl vettä 1 tl leivinjauhetta Täyte: 2 3 dl kiehautettuja nokkosenlehtiä hienonnettuina 1 nippu kevät- tai ruohosipulia 200 g fetajuustoa pieninä kuutioina 2 dl maitoa 2 munaa 1 tl suolaa ripaus vastajauhettua mustapippuria -Sekoita keskenään pehmeä rasva ja perunaraaste. Sekoita keskenään vehnäjauhot sekä leivinjauhe ja nypi ne sormin rasva-perunaseokseen. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Kauli tai taputtele taikina ohueksi levyksi piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. -Sekoita keskenään nokkosenlehdet, hienonnetut ruohosipulit sekä fetajuustokuutiot. Sekoita keskenään maito sekä munat, mausta suolalla sekä mustapippurilla. Lisää munamaito muiden täyteaineiden joukkoon ja kaada vuokaan. -Paista 175 asteessa noin 45 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja täyte kokonaan hyytynyt. 5.2 Villivihannesjuustopiirakka Käytetty horta: voikukka, ahomansikka, maitohorsma, nokkonen Osallistujat: kerääjät 3, leipojat 2 Pohja 3 dl kaurahiutaleita 1dl vehnäjauhoja 1 dl juoksevaa kasvimargariinia 1 dl rasvatonta maitoa 1 rkl sokeria 1 tl leivinjauhetta ½ tl suolaa Täyte: 2 kananmunaa 3 dl rasvatonta maitoa 1-2 dl villiyrttisekoitusta Pippuria, oreganoa, basilikaa (suolaa) 3 dl juustoraastetta 1 rkl vehnäjauhoja
Ennen leivontaa voikukat, maitohorsma ja ahomansikka esikuivatettiin leivinpaperin päällä yön yli. Ne voi käyttää myös suoraan huuhtelemalla. Nokkonen kiehautettiin ja valutettiin. Tehtiin ensin pohja: sekoitettiin kuivat aineet keskenään (kaurahiutaleet, vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe, suola), jonka jälkeen mukaan sotkettiin margariini ja maito. Tämän jälkeen voideltiin n. 27 cm pyöreä uunivuoka, levitettiin taikina vuoalle ja esipaistettiin 200 asteessa 10 minuuttia. Tällä aikaa tehtiin täyte: sekoitettiin täyteaineet keskenään, vatkattiin munat ja sekoitettiin maitoon ja yrtteihin sekä juustoon. Täyte levitetään taikinapohjaan ja piirakkaa paistetaan uunissa 200 asteessa 30 minuuttia kunnes on päältä kauniin ruskea. 5.4 Mansikka-/nokkos-/ketunleipätee Osallistujat: kerääjät 2, teenkeitto 1 Verstaalla kokeiltiin kahta eri teetä, nokkosteetä sekoitettuna mustaan teehen sekä mansikkateetä, jossa oli mansikan ja käenkaalin lehtiä sekä nokkosnestettä. Keitto-ohje Kerää tuoreita nuoria mansikan, nokkosen ja käenkaalin (ketunleipä) lehtiä ja huuhtele. Miedon vihreän teen saa laittamalla noin kourallisen kutakin hortaa. Laita enemmän lehtiä saadaksesi vahvempaa teetä. Keitä lehtiä noin 15-20 minuuttia, lisää halutessasi hunajaa, mustaa teetä tai sokeria. Myös vaniljatanko sopii. Nuoret kokeilivat sekoittaa myös maitoon. Kaada siivilän läpi ja nauti kuumana! 5.5 Vadelma-mansikkajäätee Osallistujat: kerääminen ja keittäminen 3 Osallistujat: keräys ja keittäminen 3 Keräsimme myös paljon vadelman ja ahomansikan lehtiä, joista osa käytettiin jääteen valmistukseen. Teehen voisi käyttää myös mustaherukan lehtiä. Lehdet huuhdeltiin kylmällä vedellä ja keitettiin noin 20 minuuttia keskilämmöllä, jonka jälkeen lehdet siivilöitiin teestä pois. Teeliemeen laitettiin makeutukseen sokeria/hunajaa pari desiä litraa kohti (jäätee vaatii enemmän makeutusta jotta se ei ole liian tanniinista kylmettyään) Tee jäähdytettiin jääkaapissa yön yli ja nautittiin kylmänä aamulla hellepäivän kunniaksi.
Teehen sopii hyvin myös sitruuna tai mintunlehti 5.6 Hortainen salaatti Käytetty horta: siankärsämö, piharatamo, maitohorsma, poimulehti, vesiheinä, ketunleipä Osallistujat: keräys ja ruoanvalmistus 3 Hortasalaatin voi tehdä villiyrttien sekoituksesta. Sekoituksessa käytettiin ahomansikan, piharatamon, poimulehden, siankärsämön, pihatähtimön (vesiheinä) puna-apilan, käenkaalin (ketunleivän) ja maitohorsman lehtiä. Yksinkertainen salaatti tehdään sekoittamalla oliiviöljyä ja hieman viinietikkaa sekä käyttämällä mausteena esimerkiksi valkosipulia ja sitruunaa sekä siemeniä. Hortaa voi sekoittaa myös tavallisen salaatin sekaan jos haluaa miedomman salaatin. Lehdet kerättiin ja huudeltiin kylmällä vedellä, jonka jälkeen kuivateltiin talouspaperilla. Yrtit sekoitettiin oliiviöljy-viinietikkakastikkeeseen (suhde 4/1), johon laitettiin valkosipulinkynsi (1-2) ja vähän suolaa ja sokeria etikkamaisuuden vähentämiseksi. Yrttien lisäksi kurkkua, tomaattia yms. HUOM! Siankärsämö on todella vahvaa (kuin pippuri) laita tätä vain kourallinen salaattiin. 5.7 Horsmainen bataattisosekeitto Keittoa varten kerättiin pussillinen maitohormaa ja kaksi pussia nokkosta. Osa kuivatettiin, osa käytettiin keittoon. Kasviliemi keitettiin itse (20 min) vihannesten kuorista suodattaen. Ohje tehtiin noin 15 hengelle. Tässä kuitenkin Raija Kivisen ohje Villiinny villivihanneksiin kirjasta. Ohje (4:lle) 1 l vettä 1 bataatti 2 perunaa 2 porkkanaa 2 sipulia Kasvislientä 2 dl 2 dl maitohorsmaa 2dl nokkosta Suolaa Kookosmaitoa
Siemeniä Kasviksia keitettiin 20 minuuttia, jonka jälkeen yrtit eli horta lisättiin keittoon. Keitto soseutettiin sauvasekoittimella ja lisättiin kookosmaito ja auringonkukansiemenet. 5.8 Nokkosletut Osallistujat: keräys ja ruoanlaitto 3 Valmistusohje (www.martat.fi/reseptit) 2 munaa 5 dl maitoa 2 1/2 dl vehnäjauhoja 2 dl kiehautettuja, hienonnettuja nokkosia 1/2 tl suolaa 1 rkl öljyä -Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää joukkoon puolet maidosta ja sitten jauhot. Lisää sitten loput maidosta, nokkoset, suola ja öljy. -Anna taikinan turvota puolisen tuntia. -Paista taikinasta paistinpannulla lettuja. 5.9 Mustikkapiirakka kaksi ohjetta 5.9.1 Mustikkamurutaikina (sokerihiirille!)
Osallistujat: leivonta 1 Ohje: www.kotikokki.net Pohja: 150 g margariinia 1,3 dl sokeria 1 kanamuna 3 dl vehnäjauhoja 1 tl vanilliinisokeria 1 tl leivinjauhetta 400 g mustikoita Murutaikina: 100 g margariinia 1 dl sokeria 2 dl vehnäjahoja -Sekoita sokeri ja pehmeä margariini keskenään tehosekoittimella. Lisää muut aineet ja sekoita taikina tasaiseksi. -Pakastemustikat sekoitetaan perunajauhoilla ja sokerilla. -Levitä taikina voidellun ison piirakkavuoan pohjalle (30cm halkaisija). Kaada mustikat piirakkavuokaan ja levitä ne tasaisesti. Valmista murutaikina nyppimällä kaikki aineet murumaiseksi ja ripottele mustikoiden päälle. Paista piirakka 200 asteessa uunissa n.30min. 5.9.2 Mustikkapiirakka kermaviiliin (Verstaan suosikki)
Osallistujat: 2 Raaka-aineet: 200 g margariinia 3 dl sokeria 2 munaa 6 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta Täyte: 2-3 dl marjoja ½ dl sokeria 2 dl kermaviiliä 1 tl vanilliinisokeria 1 kananmuna Ohje Pohja: 1.Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. 2.Lisää munat yksitellen voimakkaasti sekoittaen. 3.Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja lisää seos taikinaan. 4.Voitele ja jauhota vuoka(halk. n.27cm) ja painele taikina vuokaan. 5.Ripoittele mustikat taikinan päälle. Täyte: 1.Sekoita kermaviili,sokeri, vanilliinisokeri ja kananmuna keskenään.kaada seos marjojen päälle. 2.Paista piirakkaa uunin keskitasossa 175 asteessa tunti. 5.10 Villiyrttimunakas
Osallistujat: ruoanlaitto 2 Verstaslaisille tehtiin maitohorsmamunakasta, jota syötiin"hampurilaisena" leivän välissä. Maitohorsman tilalla voisi käyttää myös esimerkiksi nokkosta, piharatamoa, voikukkaa tai näiden hortasekoitusta. Mikä tahansa munakasohje käy, lisäksi munakkaaseen n. 1 dl hortaa Ohje Villiinny villivihanneksiin kirjasta: 4 munaa 1 sipuli 2 valkosipulin kynttä 0,5 dl maitoa tai vettä/vissyä Puoli teelusikkaa suolaa Ripaus mustapippuria, oreganoa Ohje: -Ensin pannussa kuullotettiin sipuli ja valkosipuli sekä hieman myöhemmin kuivattu maitohorsma. -Kananmunat rikottiin ja sekoitettiin haarukalla ja lisättiin sekään vissyvettä kohottamista varten. Halutessa voisi lisätä maitoa tai juustoa, tämä ohje tehtiin maidottomana. -Kun sipuli-horsmasekoitus oli kuullottunut keltaiseksi, kaadettiin pannulle kananmuna. Sipulit ja yrtit aseteltiin munakkaaseen tasaisesti pannulle. -Munakasta paistettiin keskilämmöllä noin 15 minuuttia, vetäen munakasta hitaasti reunoilta keskelle päin -Muna kaadettiin lautaselle pannulta, kun se oli väriltään hieman ruskistunut ja kokonaan kiinteä. 5.11 Nokkos-maitohorsmapiirakka (Verstaan suosikki)
Sovellettu Kotikokin ohjeesta PARAS Pinaatti-fetapiirakka https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/93784/paras%20feta-pinaattipiirakka/ Raaka-aineet Pohja: 100 g maustamatonta tuorejuustoa 100 g voita/margariinia 3dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte: 2 munaa 2 dl kermaa 2 valkosipulin kynttä 1 rkl vehnäjauhoja 100-200 g juustoraastetta tai fetaa 100 g kuivattua tai tuoretta nokkosta ja maitohorsmaa Mausteita esim. Aromisuolaa, pippuria, oreganoa Ohje: Pohja: -Sekoita tuorejuusto, pehmeä voi ja keskenään jo sekoitettu jauhoseos. -Levitä vuokaa ja pistele haarukalla reikiä. Täyte: -Levitä pohjan päälle juusto tai fetapalat. Sekoita keskenään nokkonen ja maitohorsma, munat, kerma, puristetut valkosipulit ja mausteet. -Kaada seos pohjalle, ja laita päälle viipaloitua (kirsikka)tomaattia. Juuston voi laittaa myös tomaattien päälle. Paista uunissa 225 asteessa 15-20min. 5.12 Nokkospannukakku
Raaka-aineet: 6 munaa 4 dl maitoa 2,5 dl vehnäjauhojaa 2 dl hienonnettua nokkosta tuoreena tai kuivatettuna (voi käyttää myös maitohorsmaa, voikukkaa, ketunleipää, piharatamoa, poimulehteä) Ohje: (ohjeesta tulee pellillinen pannukakkua.) Vaahdota ensin munat tehosekoittimella. Lisää sitten maito, jauhot ja viimeisenä suola. Voit käyttää myös muita mausteita (oregano, pippuri, paprika, basilika) Kaada tämän jälkeen nokkoset seokseen. Anna turvota 30 minuuttia. Tämän jälkeen kaada leivinpaperoidulle pellille ja paista 200-asteisessa uunissa noin 20-30 minuuttia, kunnes seos on kypsä ja reunoilta hieman ruskea. Ota pannarit uunista ja leikkaa neliöiksi. Nauti esimerkiksi puolukkahillon ja salaatin kanssa. 5.13 Nokkossämpylät
Osallistujat: 1 Kokeilimme Marttojen nokkossämpyläohjetta niin, että korvasimme maidon kauramaidolla ja siirapin luomuhunajalla. Lisäksi lisäsimme taikinaan auringonkukansiemeniä. Ainekset: 2 dl nokkosta (kuivattua tai ryöpättyä tuoretta) 5 dl kauramaitoa 1 tl suolaa ½ dl hunajaa ½ dl rypsiöljyä 50 g kuivahiivaa 3 dl sämpyläjauhoja 7, 5 dl vehnäjauhoja -Jos käytät kuivattuja nokkosia, liota niitä lämpimässä maidossa tai piimässä noin 1 tunti. Tuoreet nokkoset voi ryöppäyksen ja valutuksen jälkeen laittaa suoraan seokseen. -Lisää seokseen mausteet, öljy ja1 dl jauhoja, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Lisää jauhoja vähitellen alustaen taikinaa. Anna kohota noin 10-15 minuuttia. -Leivo kohonneesta taikinasta noin 20 sämpylää. Kohota uudelleen sämpylöitä pellin päällä. -Paista 250 C:ssa noin 10 minuuttia. 6 VILLIYRTTIEN SÄILÖNTÄ Tässä osiossa kerrotaan miten villiyrttejä säilötään talven ja myöhemmän käytön varalle. Vaikka villyrtit eli horta on tuoreena kaikista parasta, kannattaa sitä säilöä myös talven varalle kuivaamalla tai pakastamalla. 6.1 Kuivatus Lämmin, kuiva ja varjoisa tila, jossa on riittävä ilmankierto.
Kuivaamiseen voi käyttää kasvikuivuria tai uunia, saunan lauteilla Voidaan kuivata myös roikotettuina nippuina naulakossa, pyykinkuivaustelineellä sekä sellaisenaan voipaperin päällä Kasvin kuivuminen vie eri ajan kasvista riippuen. Kasvi on riittävän kuiva kun se murennee käsissä Kuivattu horta säilyy viileässä tai huoneenlämmössä tummissa lasi- tai peltipurkeissa Aromit säilyvät 1-2 vuotta Retkimuonaksi, teesekoituksiin, keittoihin, laatikoihin, sämpylöihin yms. Verstaalla horta pakattiin paperipusseihin myyntiin. 6.2 Pakastaminen Kasvit huuhdellaan hyvin ja kastellaan nopeasti kiehuvaan veteen siivilän avulla. --> kuumakastelu 20-30 sekuntia. Puristetaan ylimääräinen vesi pois Puristetaan littanaksi minigrip-pusseihin hienontamatta ja pakastetaan Voidaan käyttää keittoihin, vokkiin, sämpylöihin yms. 7 VILLIYRTTIKYLVYT
7.1 Jalkakylvyn valmistus 1½ dl kuivattua yrttiä (2-3 eri villiyrttiä) + 1 l vettä tai 3 dl tuoretta yrttiä + 1 l vettä rkl merisuolaa hunajaa Kaada kiehuva vesi yrttien tai yrttisekoituksen päälle. Anna hautua 10-20 minuuttia. Lisää vatiin vettä niin, että jalkasi peittyvät. Halutessaan voi lisätä veteen merisuolaa jalkojen turvotuksen vähentämiseksi ja hunajaa kosteutukseen. Nauti kylvystä 10-15 minuuttia. Kuivaa jalkasi huolellisesti ja voitele ne hyvällä jalkavoiteella tai -öljyllä. Lähteenä ekokosmetologi, fytoterapeutti Kirsti Järvensivu, video löytyy: https://yle.fi/uutiset/3-6715985 Jalkakylpyihin sopivia yrttejä Piharatamo - pehmentää. Puna-apila - pehmentää. Mesiangervo - apua särkyihin. Nokkonen - rauhoittaa kivistäviä jalkoja. Siankärsämö - puhdistaa, parantaa, tuoksuu hyvältä. 7.2 Nuorisoverstaan jalkakylpytuotteet Kukkaisa jalkakylpy: Mesiangervo, siankärsämö, puna-apila Hoitava nokkoskylpy: nokkonen, siankärsämö, piharatamo, voikukka Mainospätkä jalkakylpyyn: Rentoudu pimenevinä syyiltoina ja tunne juhannuksen taika jaloissasi! Villiyrttinen jalkakylpy rauhoittaa ja elvyttää jalkoja, pehmentää ihoa, helpottaa särkyjä ja vähentää jalkojen turvotusta. 8 YRTTIJUOMASEKOITUKSIA
Teesekoituksiin sopivat villiyrtit nokkonen, voikukanlehti, puna-apilan kukka, maitohorsma, mesiangervo, ahomansikka, poimulehti, vadelma (2-3 yrttiä per sekoitus) 8.1 Yrttiteen valmistus: Hauduta kuivattuja yrttejä kuumassa vedessä 10-15 minuuttia ja nauti hunajan kera. Sopiva annostus on yleensä ruokalusikallinen kuivattua yrttiteesekoitusta yhtä teekupposta kohti, tuoretta yrttiä voit käyttää runsaammin. Hedelmäistä makua lisäät kuivatuilla luomuomenan lohkoilla, sitruunanmehulla ja mausteilla. Yrttiteelaatuja on hyvä vaihdella parin päivän välein yksipuolisuuden välttämiseksi. (LÄHDE: Merja Niemi: Aurinkoinen ruoka -ravinto lääkkeenä, Toivo Rautavaara: Terveysteetä luonnonkasveista) 8.2 Nuorisoverstaan villiyrttiteetuotteet Villikukkatee: mesiangervo, puna-apila, vadelma Marjainen villitee: vadelma, ahomansikka, ketunleipä Raikas horsmatee: maitohorsma, poimulehti, vadelma Mainosteksti villiyrttiteehen: Nauti villitsevän kesäisistä villiyrttien aromeista virkistävänä yrttiteenä! Teen sisältämät villiyrtit tukevat kehon vastustuskykyä ja edistävät vatsan toimintaa. Muita yrttijuomakoituksia (arktisetaromit.fi): -Vadelma-maitohorsma -vadelma-koivunlehti -koivun- ja puolukanlehti -koivunlehti, nokkonen, siankärsämö, voikukka -puna-apilan kukat, mustikanlehti -mustaherukan ja mustikan lehtiä 9 MARTTOJEN SIENIRETKI
Kävimme Marttojen opastamalla sieniretkellä Lykynlammella 16.8.2017. Esittelemme tässä tekemiämme löydöksiä ruoanlaittoon kelpaavista sienistä. Sieniretkelle on hyvä varata sienikori, veitsi perkaamiseen sekä hyvät maastokengät/kumpparit. Sienien tunnistuksessa tärkeintä on keskittyä kirjan kuvaukseen, ei kuviin. Huomiota kiinnitetään sienen eri osiin, väritykseen ja kuviointiin. kuva: https://www.pikkukokki.fi/kotikulmilla/luonnossa/sieniretkelle-mars/ KANGASROUSKU Kangasrouskua tulee keittää ensin 10 minuuttia, jonka jälkeen se kelpaa hyvin keittiöön.
Lakki: 3 10 cm leveä, aluksi kupera ja reunoista sisäänkiertynyt, laakenee myöhemmin, terävänipukkainen, kuiva, kiiltävä ja sileä. Vanhemmiten saattaa painua hieman suppilomaiseksi. Tumman punaruskea, piparkakun värinen, vyöhykkeetön. Heltat tasatyviset tai johteiset, melko tiheässä, kellanvaaleat tai ruskehtavan okrankellertävät. Jalka: Suhteellisen pitkä (4 10 cm), 0,5 2 cm paksu, lakinvärinen tai vaaleampi, sileä, vaaleahärmäinen, ontto. Malto: Vaalean ruskehtavaa tai valkeaa. Maitiaisneste: Pysyvästi valkoista, vanhoissa itiöemissä maitiaisneste vähenee. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/kangasrousku) KARVAROUSKU Vaatii keittämisen vähintään 10 minuuttia. Lakki: 5 15 cm leveä, aluksi kupera, vanhemmiten laakeneva, lopulta suppilomainen, joskus navallinen, reunasta sisäänkiertynyt, erityisesti lakin reunoilta pitkä- ja karkeakarvainen, tahmea. Vaalean- tai rusehtavanpunainen, epäsäännöllisesti vyöhykkeinen. Heltat melko tiheässä, lyhytjohteiset, ohuet, valkoiset tai hieman punertavat. Jalka: 2 8 cm pitkä, tasapaksu (1 2 cm) tai tyvestä paksuin, vaaleanpunertava, lakkia vaaleampi, kuoppatäpläinen, ontto. Jalan yläosassa usein selkeä vaalea vyö. Malto: Vaaleanpunertavaa tai valkoista, kiinteää, haurasta. Maitiaisneste: Valkoista. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/karvarousku) SIKURIROUSKU
Erinomainen ruokasieni suoraaan käyttöön. Lakki: 2 5 cm leveä, hieman tahmea, nuorena kupera ja usein nipukallinen, myöhemmin laakenee, vanhana jopa suppilomainen, nipukka usein häviää sienen vanhetessa. Tumman punaruskea, viininpunaisenvivahteinen, himmeä, vanhemmiten haalistuva. Heltat tiheässä, tasatyvisiä, kapeahkoja, aluksi vaalean-, vanhemmiten tummanpunaruskeita. Vanhemmiten helttoihin ja kosketuskohtiin tulee tummia laikkuja. Varsinkin kostealla säällä lakin yläpinnan reunoilla näkyy helttojen suuntaisia uurteita. Jalka: 3 5 cm pitkä, tasapaksu (0,5 1 cm), solakka, usein hieman käyrä, usein tummempi kuin lakki ja heltat, tumman punaruskea, violetinvivahteinen, vaaleahärmäinen, ontto. Malto: Vetisen vaaleanruskeaa, punertavaa, haurasta. Maitiaisneste: Pysyvästi valkoista. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/sikurirousku) HERKKUTATTI Ruokasienistä suosituimpia herkkuja, tulee suoraan käyttöön. Tatit ovat matojen herkkua, perkaa hyvin. Lakki: 5 30 cm leveä, paksumaltoinen, kupera, kova, tahmea ja usein ryppyinen. Väri vaihtelee vaaleanruskeasta tummanruskeaan. Pillistö aluksi harmaanvaalea ja kova, vanhetessaan kellertyy, lopuksi oliivinvihertävä ja pehmeä. Pillit pieniä, ympyräsuisia. Jalka: 5 15 cm pitkä, tasapaksu (2 6 cm) tai alaspäin pullistuva. Varsinkin jalan yläosassa vaaleanruskealla pohjalla selvästi havaittava vaalea, tiheä verkkokuvio. Malto: Pysyvästi valkoista, lakin pintakelmun alta ohuelti punaruskeaa. Aluksi kovaa, pehmenee iän myötä. Jalan malto muuttuu vanhetessaan hohkaiseksi. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/herkkutatti) KANGASTATTI
Suoraan käyttöön. Lakki: 5 15 cm leveä, aluksi kupera, myöhemmin laakeneva, paksumaltoinen, ohutreunainen, märkänä tahmeapintainen. Kellanruskea, himmeäpintainen, punaruskeita suomuja tiheässä. Pillistö tasatyvinen, aluksi likaisenkeltainen, myöhemmin vihertävän kellanruskea tai oliivinvihertävä. Pillit pieniä ja ympyräsuisia. Jalka: Suhteellisen lyhyt (5 10 cm) ja tanakka, 1,5 3 cm paksu, lakin värinen tai kellanruskea, tyvestä usein vaaleampi mutta sävyltään punertava, renkaaton. Malto: Kellanruskeaa tai keltaista, pehmeää, vahingoittuneista kohdista muuttuu useimmiten hitaasti sinertäväksi. Sinistymistä ei tapahdu aina, ja joskus väri saattaa palata takaisin keltaiseksi. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/kangastatti) LEHMÄNTATTI Syötävä, ei niin arvostettu tatti. Lakki: 5 15 cm leveä, kupera, himmeä, sileä, yleensä kuiva, kostealla säällä hieman tahmea. Vaaleanruskea tai kellanruskea, vanhemmiten hieman sinivihertävä. Pillistö harmahtavan valkoinen tai harmaanruskea, vanhemmiten pullistuu voimakkaasti jopa lakin reunan ulkopuolelle. Pillit pieniä ja pyöreäsuisia. Jalka: 7 20 cm pitkä, 1 3 cm paksu, tyveä kohti levenevä. Valkoinen, pinnassa tiheässä hentoja, aluksi vaalean-, myöhemmin tummanharmaita nukkatupsuja. Vanhemmiten jalan malto muuttuu puisevan säikeiseksi. Malto: Valkoista, väri ei muutu leikkauspinnastakaan. Nuorilla sienillä kiinteää, vanhemmiten niin pehmeä, että lakin maltoon jää sormella painettaessa lommo. Toiselta nimeltään lehmäntatti onkin löpötatti.
(http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/lehmantatti) ISOHAPERO Keittäminen 10 minuuttia jotta kirpeä maku lähtee pois. Lakki: 8 20 cm leveä, nuorena puolipallomainen, vanhemmiten laakeneva, lopulta hieman kuoppakeskustainen, nuorempana tahmea, myöhemmin kuivana heikosti kiiltävä, kauttaaltaan sileä. Pintakelmu nuorena heleänpunainen tai verenpunainen, vanhemmiten varsinkin keskeltä haalistuva ja oranssia väriä saava. Heltat melko tiheässä, kolo- tai tasatyviset, nuorena valkoiset, myöhemmin hieman kellertävät, reunan läheltä punateräiset. Jalka: Suhteellisen pitkä (10 15 cm), 1,5 3 cm paksu, keskeltä paksuin, valkoinen, aavistuksen verran punahäiveinen, nuorena kiinteä, vanhana hohkainen. Malto: Valkoista, haurasta. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/isohapero) VIINIHAPERO Hyvä ruokasieni. Keitetään 10 minuuttia. Lakki: 4 15 cm leveä, nuorena puolipallomainen, vanhemmiten laakeneva, lopulta hieman kuoppakeskustainen, kuiva, kosteana hieman tahmea, sileä. Pintakelmu nuorena ruskean purppuranpunainen tai tumman viininpunainen, varsinkin keskeltä hyvin tumma ja reunoilta
vaaleahärmäinen, vanhemmiten haalistuva ja keskustasta kellertyvä. Heltat tasatyviset, kermanvalkoiset, vanhemmiten kellertyvät ja lopulta harmaantuvat. Jalka: 4 10 cm pitkä, tasapaksu (1,5 3 cm), nuorena valkoinen ja kiinteä, vanhana harmaantuva ja hohkainen. Malto: Valkoista, haurasta. Vahingoittuneista kohdista ensin punertuu, sitten harmaantuu. Lakin pintakelmun alta malto punaista. KELTAVAHVERO Herkullinen, helposti tunnistettava klassikko, kanttarelli. Lakki: 2 13 cm leveä, nuorena puolipallomainen, vanhetessaan laakenee ja kovertuu suppilomaiseksi tai trumpettimaiseksi. Reunoilta pitkään sisäänkiertynyt ja aaltoileva, sileä, kuiva tai hieman limainen. Väri munankeltainen, vanhemmiten ja kuivana haalistuva. Lakin alapinnalla on helttoja muistuttavat haaroittuvat, johteiset, lakin väriset poimut. Jalka: 3 10 cm pitkä, 0,5 1 cm paksu, tyveä kohti suippeneva, lakin värinen tai varsinkin tyveltä lakkia vaaleampi, kova, täyteinen. Malto: Kellanvalkoista, tiivistä, paksua. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/keltavahvero) KEHNÄSIENI
Todella hyvä ruokasieni, monelle uusi tuttavuus. Suoraan käyttöön. Lakki: 5 15 cm leveä, nuorena pallomainen, laakenee kuperaksi ja myöhemmin laakeaksi, säteittäisesti ryppyinen, himmeän mattapintainen, keskeltä vaaleahärmäinen eli kehnäinen. Reunoilta usein repeillyt, keskeltä matalasti koholla. Vaalean ruskeankeltainen, varsinkin lakin keskellä kehnää, valkoista tai vaalean violetinsävyistä helmiäishohdetta. Heltat tiheässä, tasatyviset, nuorena harmahtavat, myöhemmin itiöpölyn värjäämänä kanelinruskeat, sahateräiset. Jalka: 5 15 cm pitkä, tasapaksu (1 2 cm) tai hiukan tyvestä levenevä, tanakka, lakin värinen tai vaaleampi, pitkittäissäikeinen, renkaallinen, renkaan yläpuolella vaaleita sahamaisia kuvioita. Rengas vaalea, sormusmainen, helposti irtoava, reunoilta kalvomainen. Malto: Kellanvalkoista, pehmeää, paksua, jalassa säikeistä. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/kehnasieni) VAALEAORAKAS Hyvänmakuinen, kypsennettävä hyvin. Lakki: 5 15 cm leveä, nuorena kupera, vanhemmiten laakeneva, joskus hieman suppilomainen, epäsäännöllisen muotoinen, aaltoreunainen, reunoilta pitkään sisäänkiertynyt, sileä tai hieman kumpareinen, kuiva. Nuorena kermanvalkoinen, myöhemmin roosansävyinen tai vaalean kellanruskea. Piikit melko lyhyet (4 6 mm), johteiset, lakkia vaaleammat, helposti katkeavat. Nuorella sienellä piikit mitättömät tai lyhyet, vanhalla piikit tiheässä, eripituiset ja leviävät jalan yläreunaan asti. Jalka: Tanakka, tukeva, 3 7 cm pitkä, 1 3 cm paksu, sileä tai yläosasta hieman rosoinen, valkoinen tai lakinvärinen. Malto: Valkoista, ruskettuu hieman vaurioituneista kohdista, lakissa pehmeää ja haurasta, helposti lohkeavaa, jalassa kiinteämpää. (http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/vaaleaorakas)
LÄHTEET Tämä raportti sekä verstaalla toteutettu projekti on paljon velkaa Raija ja Jouko Kivimetsän teokselle Hulluna hortaan, josta suurin osa tiedoista ja avusta villiyrttien tunnistamiseen ja käsittelyyn on hankittu. Lisäksi apuna on käytetty useita kirja- ja internet-lähteitä, jotka on koottu oheiseen luetteloon. Kirjalähteet Kivinen, R. 2005. Villiinny villivihanneksiin Luontoliikuntaa ja herkkuja koko perheelle. Kivimetsä, R. 2013. Hulluna hortaan Hyvinvointia ja herkkuja villivihanneksista. Vuori, K. 2015. Nokkonen herkkuja ja hyvinvointia suomalaisesta superkasvista. Piippo, S. 2016. Villivihannekset - terveyttä pihoilta, niityiltä ja metsistä. Niemi, M. 2004. Aurinkoinen ruoka -ravinto lääkkeenä. Rautavaara, T. 1982. Terveysteetä luonnonkasveista. Internet-lähteet: Reseptejä, tietoa, kursseja ja koulutusta: www.hortoilu.fi Tietoa yrteistä, marjoista, sienistä: www.arktisetaromit.fi Kasvientunnistukseen: www.luontoportti.com/suomi/fi/ Tietoa yrttien keruusta ja rohtokäytöstä: http://www.yrttitarha.fi Jalkahoitotietoa: http://vintti.yle.fi/yle.fi/genreportaalit/portaali-1322.html Rohtotietoa: http://hyvinvointi.ts.fi/terveys/pihamaalta-rohtoja-moneen-vaivaan/ Teesekoituksia: http://liisaswonderlan.blogspot.fi/2014/11/itse-tehdyt-teesekoitukset.html Luonnonkosmetiikkaa ja villiruokareseptejä: https://juuretmaassa.com/category/blogi/