1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anne Koskela Muistio x.x.2013 LUONNOS 23.4.2013 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUKSESTA 1 Johdanto Valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 61-66 :ssä. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitusjärjestelmä muuttui vuoden 2012 alusta lukien. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. Tutkimuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on haasteellista. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa valtakunnallisen asiantuntijoista koostuvan terveyden tutkimuksen arviointiryhmän. Arviointiryhmän tehtävänä on arvioida terveyden tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista kuluneella nelivuotiskaudella ja tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta erityisvastuualueille seuraavana nelivuotiskautena.
2 Terveydenhuoltolain 66 :n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueista ja tavoitteista sekä tutkimusrahoituksen jakamisen muista perusteista ja menettelystä sekä yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen arviointiryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä. Terveydenhuoltolain 79 :n mukaan ensimmäisen nelivuotiskauden, vuosien 2012-2015, rahanjako perustuu kolmelta edelliseltä vuodelta kertyneiden julkaisupisteiden määrään. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt 15 päivänä helmikuuta 2012 päätöksen tutkimusrahoituksen jakautumisesta erityisvastuualueille prosenttiosuuksina vuosina 2012 2015. Terveydenhuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 90/2010 vp) todettiin, että rahoitusjärjestelmän muutoksen tarkoituksena oli parantaa kansallista tutkimustoiminnan suuntaamista ja järjestelmän läpinäkyvyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tutkimustoiminnan painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskaudelle yhteistyössä erityisvastuualueiden kanssa. Tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden valmistelussa otetaan huomioon erityisvastuualueiden erilaiset painotukset tutkimustyössä. Muulla tavoin terveydenhuoltolaki tai sen esityöt eivät ohjaa painoalueiden ja tavoitteiden määrittelyä. Rahanjakojärjestelmän muutoksen yhtenä perusteena oli Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2005 tekemä tarkastuskertomus (Tarkastuskertomus 108/2005), jossa keskeisiä kritiikin kohteita olivat tutkimusrahoituksen ohjauksen vähäisyys tai puuttuminen sekä rahankäytön läpinäkyvyyden ja yhtenäisen tutkimusstrategian puuttuminen. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteet Säännöksessä määritellyt tavoitteet asetetaan nelivuotiskausittain. Terveydenhuoltolain mukaan ensimmäinen nelivuotiskausi käsittää vuodet 2012-2015. Koska asetus tulee voimaan xxx 2013, tutkimuksen tavoitteet ja painoalueet voivat vaikuttaa vuosien 2014-2015 tutkimuksen kohdentumiseen. Aikaisemmin yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukselle ei ole asetettu tavoitteita, vaan rahanjako on perustunut julkaisupisteisiin. Pykälässä määritellään yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen yleiset tavoitteet, joiden toteutumista edistetään yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueilla. Asetuksen tavoitteena on edistää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tekemistä terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevilla kunnilla ei ole vastuuta tieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Mahdollisuus harjoittaa yliopistotasoista terveyden tutkimusta palvelujärjestelmässä on kuitenkin osoittautunut tärkeäksi terveydenhuollon osaavan henkilöstön vetovoimatekijäksi. Palvelujärjestelmän vaikuttavuus ja kustannusten hallinta edellyttävät tietoon
3 perustuvaa kehittämistä. Kliininen tutkimus on riippuvaista potilasaineistoista ja kliinisen toiminnan yhteydessä syntyvästä tiedosta. Vastaavasti terveydenhuoltotutkimus nojaa palvelujärjestelmässä tehtyihin havaintoihin, toimintatietoihin, henkilöstön ja palveluiden käyttäjien näkemyksiin. Biolääketieteen kehitys ja erityisesti biopankkitoiminnan käynnistyminen avaavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia edistää yksilöllistettyjä ehkäiseviä, diagnostisia ja hoidollisia menetelmiä ja tutkia niiden vaikutuksia jo olemassa olevissa aineistoissa. Näistä syistä terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tapahtuvan tieteellisen tutkimuksen erillisrahoitus on katsottu jatkossakin perustelluksi. Terveydenhuollon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat palvelujärjestelmän toiminnassa ja määrittävät keskeisellä tavalla palveluiden vaikuttavuutta. Terveydenhuoltolaki asetti toimintayksiköille velvollisuuden edistää laatua ja potilasturvallisuutta suunnitelmallisella tavalla. Potilasturvallisuuden edistäminen käytännössä tarvitsee tuekseen tieteellistä tutkimusnäyttöä. Potilasturvallisuuteen liittyvä tutkimus on poikkitieteellistä ja erityisesti organisaatioiden välistä, mikä osaltaan edistää hyvin myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Potilasturvallisuuteen liittyvät ongelmat syntyvät usein organisaatioiden rajapinnoilla, tilanteissa, joissa tiedonkulun katkokset aiheuttavat vaaratilanteita. Lisäksi tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sekä huolehtia sen levittämisestä ja hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja muualla yhteiskunnassa. 2 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet Säännöksessä määritellään yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet vuosille 2014-2015. Suurten kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan ja hoidon perustavaa laatua oleva kliininen ja translationaalinen tutkimus Suurilla kansanterveysongelmilla ja sairauksilla tarkoitetaan väestössämme yleisiä ja terveydenhuoltoa ja yksilöä merkittävästi kuormittavia sairauksia. Tutkimusala ymmärretään tässä laajasti, toisin sanoen se sisältäisi väestön neuvonnan, potilasohjauksen ja sairauksien ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen. Suurilla kansanterveysongelmilla ja sairauksilla tarkoitetaan yleensä pitkäaikaisia eitarttuvia tauteja kuten syöpätaudit, sydän- ja verisuonitaudit, muistisairaudet, diabetes sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat. Sen lisäksi on muita runsaasti resursseja kuluttavia kliinisesti ja kansanterveydellisesti merkittäviä tautiryhmiä, joten yksityiskohtaisempaan tutkimuskohteen rajaukseen ei ole katsottu olevan perusteita. Yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus Yksilöllistetyllä lääketieteellä tarkoitetaan yksilöllisten biologisten ominaisuuksien (esim. geneettisten alttiuksien, lääkeainemetabolian) mukaan kohdennettua sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Biopankkilain voimaantulo 1 päivänä syyskuuta 2013 tulee mahdollistamaan tämä painoalueen tutkimustoiminnan laajenemisen
4 terveydenhuollon koko palvelujärjestelmässä. Painoalue kattaa myös geenitiedon käyttöön liittyvien eettisten ongelmien tutkimuksen. Erityisen vaikeasti hoidettavat tai harvinaiset sairaudet ja terveysongelmat Maassamme valmistellaan EU:n harvinaissairauksien toimintaohjelman kansallista toimeenpanoa. Näiden sairauksien tutkimus jää helposti katveeseen, kun tutkimuksen voimavaroja kohdennetaan. Terveysongelman harvinaisuuteen liittyy monenlaisia sosiaalisia ja palveluihin pääsyn ongelmia. Painoalue on tarkoitettu kattamaan harvinaisten sairauksien ja terveysongelmien monitieteellisen yliopistotasoisen terveystutkimuksen. Väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset Painoalueen tavoite on vahvistaa pitkäjänteisen, koko väestön tai tietyn väestönosan terveyden ja hyvinvoinnin tilaan kohdistuvan seurantatutkimuksen edellytyksiä. Tutkimustuloksilla on merkitystä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden seurannan tietolähteenä. Terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus Tämä painoalue liittyy kiinteästi perusterveydenhuollon yksiköiden tehtäväkenttään. Terveyden edistäminen sisältyy keskeisenä lähtökohtana useisiin palvelujärjestelmätutkimuksiin. Tematiikkaan kuuluvat erityisesti väestön ja potilaiden ohjaus, itsehoitoon tähtäävä tutkimus sekä palvelujärjestelmään suuntautuva tutkimus. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja menetelmien tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen ja osaamisen johtamiseen sekä potilasturvallisuuteen ja laadunhallintaan kohdistuva tutkimus Terveyspalvelujärjestelmän toimintaa koskevaan tutkimukseen voidaan lukea esimerkiksi terveyspalveluiden toimivuus potilaan näkökulmasta tarkasteltuna ja hoitoketjun sujuvuus, hoitokäytäntöjen alueellisen vaihtelun syyt ja seuraukset, hoitopäätöksiä ja terveyspalvelujärjestelmää koskevan päätöksenteon analysointi sekä kehittyvän tietotekniikan vaikutukset palvelutuotantoon, rakenteisiin ja tuloksellisuuteen. Laajasti käsitettynä kattaa koko palvelujärjestelmään suuntautuvaa tutkimusta. Tutkimus pyrkii terveydenhuollon asiakkaiden/potilaiden osallisuuden ja voimavaraistumisen tukemiseen. Painoalue sisältää äitiys- ja lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen kehittämistutkimusta, sähköisen potilaskertomuksen ja kirjaamisen kehittämisen tutkimusta, potilaiden neuvontaa ja ohjausta myös sähköisten palvelujen kautta. Se voi sisältää myös hoitopäätösten ja hoidon etiikkaan ja potilaiden oikeuksien toteutumiseen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yli kulkevien hoitoprosessien tutkimisen.
5 Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumisen terveystieteellinen interventio- ja vaikuttavuustutkimus Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumiseen tähtäävä interventio- ja vaikuttavuustutkimus mahdollistaa väestön näkökulman sisällyttämisen terveystieteelliseen tutkimukseen. On tärkeää, että potilaan oikeuksien tutkimusta tehdään terveystieteellisestä näkökulmasta, joka mahdollistaa terveydenhuollon järjestelmän tuntemuksen sekä eettisen, potilaan oikeuksiin tähtäävän tutkimuksen yhdistämisen. Alueella toteutettaviin valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyvä yliopistotasoinen terveydenhuoltotutkimus Painoalueella pyritään edistämään alueellisen ja valtakunnallisen kehittämistoiminnan tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyvää tieteellistä vaikuttavuus- ja arviointitutkimusta. 3 Painoalueille ohjattava rahoitus Pykälässä säädetään tutkimusrahoituksen kohdentamisesta edellä 2 :ssä mainituille painoalueille. Erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan tulee ohjata vähintään 15 prosenttia kunakin vuonna sen käytettävissä olevasta yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta 2 :n 1-3 kohdissa tarkoitetuille painoalueille ja vähintään 15 prosenttia 2 :n kohdissa 4-8 tarkoitetuille painoalueille. Jäljelle jäävän 70 prosentin osuuden käytöstä tutkimustoimikunta voi päättää vapaasti. Kohtien 1-3 painoalueille kohdistettava 15 prosentin osuus on tarkoitettu edistämään uusimman lääketieteellisen tutkimustiedon ja menetelmien käyttöön saamista. Erityisesti halutaan tukea suomalaisten tietovarantojen, rekisterien ja muodostettavien biopankkien avulla tehtävää tutkimusta sekä sellaista korkeatasoista tutkimusta joka on muutoin palvelujärjestelmässä vaikeasti toteutettavissa. Aikaisemmin erikoissairaanhoitolain nojalla annetulla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädettiin, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävän kuntayhtymän tulee osoittaa vähintään 10 prosenttia saamastaan tutkimuskorvauksesta tutkimus- ja hoitomenetelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä terveyspalvelujärjestelmän, erityisesti terveyskeskusten, toimintaa koskevaan tutkimukseen. Vuodesta 2010 lähtien prosenttiosuus nostettiin 15 prosenttiin ja painopistealueisiin lisättiin aikaisempien lisäksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö sekä asiakkaan asema. Tämä painotus poistui säädöksistä vuonna 2012 rahanjakojärjestelmän muuttuessa. Aikaisemmin edellytetty 15 prosentin kohdennus vastaisi käytännössä lähinnä tämän asetuksen 2 :n 4-8 kohtien painoalueita. Asetuksen ehdotetussa muotoilussa korostetaan erityisesti terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja terveyserojen kaventamisen tutkimusta. Tarkoituksena on tuottaa käytännön terveydenhuollon toimintaan soveltuvaa laaja-alaista ja organisaatiorajat ylittävää tutkimustietoa.
6 4 Valtakunnallisen terveyden tutkimuksen arviointiryhmän asettaminen Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa valtakunnallisen, asiantuntijoista koostuvan terveyden tutkimuksen arviointiryhmän. Terveydenhuoltolain perusteluissa korostetaan valtakunnallisen arviointiryhmän puolueettomuuden varmistamista. Valtakunnallinen arviointiryhmä toimisi sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Arviointiryhmän toimikausi olisi kytketty nelivuotiskausiin, joiden mukaan ministeriö jakaa tutkimuskorvauksen. Ensimmäisen arviointiryhmän toimikausi alkaisi kuitenkin asetuksen voimaantulon jälkeen vuonna 2013 ja päättyisi vuoden 2015 lopussa. Ministeriö tekee päätöksen valtakunnallisen arviointiryhmän asettamisesta. 5 Valtakunnallisen terveyden tutkimuksen arviointiryhmän tehtävät Valtakunnallisen arviointiryhmän tehtävänä on tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen arvioinnissa ja rahoituksen jakamisessa käytettävistä perusteista. Perusteiden määrittely heti arviointiryhmän toimikauden alussa on tärkeää, jotta tutkimuksesta pystytään keräämään tietoa perusteiden toteutumisen arvioimiseksi. Arviointiryhmän tulisi kuulla työssä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntia. Terveydenhuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä ei ole määritelty tarkemmin, mitä keinoja ja kriteerejä arviointiryhmä käyttää työssään. Vaikka terveydenhuoltolain tutkimuskorvauksen rahanjako ei perustu enää julkaisupisteisiin, hallituksen esityksen mukaan julkaisupisteiden määrää voidaan käyttää apuna arviointityössä. Tutkimuksen arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia bibliometrisiä ja muita arviointimenetelmiä. Valtakunnallinen arviointiryhmä tekisi sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen käytettävistä arviointikriteereistä, jonka perusteella ministeriö päättäisi käytettävät arviointiperusteet. Arviointiryhmän tehtävänä olisi seurata vuosittain yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueiden toteutumista. Valtakunnallisen arviointiryhmän tulee arvioida tutkimustoiminnan tavoitteiden saavuttamista sekä tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta. Arviointiryhmä tekee arviointityönsä pohjalta nelivuotiskauden lopussa sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta erityisvastuualueille. Ministeriö päättää rahanjaosta erityisvastuualueille nelivuotiskausittain arviointiryhmän ehdotuksen pohjalta. Arviointiryhmän tulee tehdä tutkimustoimikuntien tuottaman aineiston pohjalta yhteenveto arviointikauden tutkimustoiminnasta. Terveydenhuoltolain mukaan sosiaali- ja terveysministeriö päättää yhteistyössä erityisvastuualueiden kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteista ja painoalueista nelivuotiskausittain. Valtakunnallinen arviointiryhmä perehtyy työssään edellisen nelivuotiskauden tavoitteiden ja painoalueiden saavuttamiseen ja sitä kautta saa tietoa
7 tutkimuksen kohdentumisesta ja mahdollisista tutkimuksen katvealueista. Tältä pohjalta arviointiryhmä voisi tehdä ehdotuksia sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan nelivuotiskauden tavoitteiden ja painoalueiden määrittelytyön pohjaksi. Arviointiryhmässä olisi edustettuna yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen asiantuntijoita. Tämän asiantuntemuksensa pohjalta ryhmän tehtävänä olisi myös seurata yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen vaikuttavuutta ja tehdä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Arviointiryhmän tehtävänä olisi myös antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja toimialaltaan. 6 Valtakunnallisen terveyden tutkimuksen arviointiryhmän kokoonpano Säännöksessä määriteltäisiin valtakunnallisen arviointiryhmän kokoonpano. Kokoonpanon tulee olla riittävän monipuolinen, jotta se pystyy arvioimaan tasapuolisesti ja puolueettomasti tehtyä terveystieteellistä tutkimusta. Kokoonpanon tulee olla alueellisesti kattava. Säännöksellä pyritään turvaamaan laaja ja monipuolinen asiantuntemus. Arviointiryhmässä tulee olla riittävä asiantuntemus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueilta. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Arviointiryhmän kokoonpano olisi yhteensä 20 henkilöä, sisältäen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet. Erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnat ehdottavat arviointiryhmän sihteeristön jäseniä. Arviointiryhmässä voi olla sihteeri jokaiselta erityisvastuualueelta tai erityisvastuualueet voivat nimetä yhdessä ehdokkaan sihteeristöön. Ministeriö asettaa arviointiryhmän ja siinä yhteydessä määrittelee ryhmän koon asetuksella säädettyjen rajojen puitteissa. Valtakunnallisessa arviointiryhmässä tulee olla edustettuina ainakin sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, yliopistojen lääketieteelliset ja terveystieteelliset tiedekunnat, erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Akatemia sekä riittävä edustus erityisvastuualueella toimivista sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköistä. Arviointiryhmässä tulee olla riittävä asiantuntemus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueilta. 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan päivänä kuuta 2013. Käytännössä tässä asetuksessa määritellyt tavoitteet ja painoalueet voidaan ottaa huomioon vasta vuoden 2014 tutkimusrahoituksen jaossa erityisvastuualueilla. Sairaanhoitopiireissä tutkijat tekevät vuotta 2014 koskevat omat hanke-ehdotuksensa
8 kevään 2013 aikana, jolloin tavoitteiden ja painoalueiden tulee olla tiedossa, jotta tutkimushankkeita voidaan kohdistaa niille. Hanke-ehdotusten perusteella sairaanhoitopiirit arvioivat kaikki ehdotukset ja tekevät niiden perusteella oman hakemuksensa erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle. Tutkimustoimikunta käsittelee ja tekee päätökset syksyn aikana seuraavan vuoden tutkimusrahoituksen jakamisesta. Arviointiryhmän toimikaudet on tarkoitus sitoa rahanjakoon liittyviin nelivuotiskausiin. Ensimmäisen arviointiryhmän toimikausi alkaa kuitenkin vuonna 2013, mahdollisimman pian asetuksen tultua voimaan ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Asetus on voimassa toistaiseksi, mutta asetuksen 1 ja 2 koskevat tutkimuksen tavoitteita ja painoalueita vuosina 2014-2015. Asetusta tulee muuttaa neljän vuoden välein siten, että uudet tavoitteet ja painoalueet määritellään nelivuotiskausittain. Seuraava nelivuotiskausi kattaa vuodet 2016-2019. 3 Asetuksen vaikutukset Asetuksella ei ole itsenäisiä vaikutuksia valtion talouteen. Valtion vuoden 2013 talousarvion momentilla 33.60.32 oli 31 000 000 euron määräraha valtion rahoituksen maksamiseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen. Valtion talousarviokehyksissä vuosina 2014-2017 momentille on varattu 30 000 000 euroa vuosittain. Tutkimuksen kohdentamisen muutokset tapahtuvat hitaasti. Tuloksellisen uuden tutkimuslinjan luomisen arvioidaan vaativan vähintään viisi vuotta. Suurin osa nykyisin tehtävästä tutkimuksesta osuu ehdotetuille painoalueille, joten tämä asetus ei todennäköisesti aiheuta merkittävää muutosta tutkimuskohteissa, mutta mahdollistaa kuitenkin tutkimuksen uudelleen kohdentamisen. Painoalueet tulevat vaikuttamaan myös uusien tutkijoiden koulutukseen ja tutkimusorientaatioon, jolloin painoalueiden suhteellinen merkitys palvelujärjestelmässä tehtävän tutkimuksen ohjaajina kasvaa ajan myötä. Riittävä ja oikein kohdennettu terveyden tutkimuksen rahoitus tuottaa merkittävää tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseksi ja toimii osaavan henkilöstön vetovoimatekijänä. Asetuksen voidaan odottaa vahvistavan terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta, sitouttavan tutkijoita toimimaan terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, myötävaikuttavan uusien menetelmien kehittämiseen, tukevan palveluinnovaatioiden syntyä sekä vahvistavan kansainvälistä kilpailukykyä. 4 Asetuksenvalmistelu Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä.
9 Terveyden tutkimuksen ja painoalueiden valmistelun yhteydessä on kuultu erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntia kirjallisesti ja järjestetty suullinen keskustelutilaisuus erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien edustajille kevään ja kesän 2012 aikana. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot keväällä 2013 opetus- ja kulttuuriministeriöltä, yliopistojen lääketieteellisiltä ja terveystieteellisiltä tiedekunnilta, erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnilta, sairaanhoitopiireiltä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Suomen Akatemialta, (täydentyy) 5 Asetuksenvoimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan xx päivänä xx kuuta 2013.