HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE Hyväksytty hallituksen kokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE 2014-2016. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12.5.2014"

Transkriptio

1 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE Hyväksytty hallituksen kokouksessa

2 2 TUTKIMUSSTRATEGIAN TAUSTA HUS:n strategia määrittelee sairaanhoitopiirissä tehtävän tutkimustyön periaatteet ja suuntaviivat seuraavasti: Tutkimuksen asema HUS:n yhtenä perustehtävän tunnustetaan koko organisaatiossa ja jäsenkunnissa. HUS:n sairaaloissa ja muissa yksiköissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus on ohjelmallista ja kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin ja on kansainvälisesti arvostettua. Tutkimustoiminnan eettinen perusta pidetään selkeänä ja vahvana. Tutkimustoiminnan tuloksia hyödynnetään kliinisessä palvelutuotannossa, ja sen tuloksista raportoidaan säännöllisesti päättäjille ja sidosryhmille. HUS koordinoi ja tukee aktiivisesti alueensa perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa. Kaikkien HUS:ssa eri ammattiryhmissä työskentelevien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä pyritään parantamaan. Terveystaloustieteellistä tutkimusta ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta vahvistetaan. Erillisessä tutkimusstrategiassa määritellään yksityiskohtaisemmin tutkimuksen periaatteet, suuntaviivat ja painopisteet sekä keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. HUS:n aikaisempi varsinainen tutkimusstrategia oli tehty vuosiksi Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki muutti merkittävästi valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suuntaaman rahoituksen jakoperusteita. Laki edellyttää muun muassa, että sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee ne tutkimuksen painoalueet, joille rahoitus suunnataan. Koska painoalueiden määrittely vaikuttaa merkittävästi myös HUS:ssa tehtävään tutkimukseen, jäi HUS:n tutkimusstrategian uudistaminen odottamaan tietoa painoalueista. Niitä koskeva asetus tuli voimaan Tutkimustyön merkitys potilaiden hoidolle Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Korkeatasoinen tutkimustyö on yksi välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri teetti hiljattain kansainvälisestikin arvioiden uudentyyppisen selvityksen tutkimustyön vaikutuksesta potilaiden hoitoon ( Duodecim 2014;130:326-32). Sen mukaan tutkimustyön vaikuttavuus oli huomattava ja välittyi kahta reittiä, toisaalta tutkimusinnovaatioiden ja toisaalta tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen kautta. Kaikkiaan 81,5 % tutkijoista ilmoitti tutkimustyönsä johtaneen muutoksiin kliinisessä toiminnassa ja yhdentoista vuoden aikana sairaanhoitopiirin sairaaloissa oli otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista (enemmän kuin yksi uusi menetelmä tai vastaava viikossa). Sairaanhoidon vastuuhenkilöistä 91,4 % arvioi tutkimustyön parantaneen henkilöstön ammattitaitoa, 87,4 % arvioi sen parantaneen hoidon vaikuttavuutta ja 82,6 % arvioi sen parantaneen toiminnan tuottavuutta. Oma tutkimustyö on siis keskeinen osa yliopistosairaalassa annettavan sairaanhoidon tuotekehitystä. Myös potilasturvallisuuden, palvelujen ja toimintatapojen yleisen

3 3 kehittämisen tulee perustua tutkimustyön avulla hankittuun luotettavaan tietoon. Yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät muihin sairaanhoitoyksiköihin. Tutkimustyön perusedellytykset HUS:ssa HUS ja erityisesti sen yliopistosairaala toimii hyvin läheisessä yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. HUS:lla ja tiedekunnalla on vuodesta 2010 lähtien ollut samansisältöiset tutkimusstrategiat. Lähes kahdella sadalla henkilöllä on yhtäaikainen palvelussuhde kumpaankin. HUS on yhteistyössä myös muiden Meilahden kampuksella toimivien tutkimusorganisaatioiden, esim. Suomen molekyylilääketieteen instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tästä kokonaisuudesta käytetään nimitystä Academic Medical Center Helsinki (AMCH, suomeksi Akateeminen lääketiedekeskus Helsinki). AMCH on kansainväliset kriteerit täyttävä tutkimusyhteisö. Se on monitieteinen kokonaisuus, jossa eri alojen perustutkijat, kliinis-teoreettisten alojen tutkijat, terveystieteen tutkijat ja kliiniset tutkijat toimivat läheisessä yhteistyössä. Kaikkiaan tutkimustyön parissa on henkilöä ja 450 tutkimusryhmää, jotka julkaisevat vuosittain noin 2500 tutkimusraporttia miltei kaikilta lääketieteen erikoisaloilta. Kun vielä suomalaiset potilaat ovat kansainvälisesti arvioiden hyvin tutkimusmyönteisiä, ovat tutkimustyön perusedellytykset HUS:ssa varsin hyvät. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan siirtyminen osaksi HUS:n organisaatiota vuoden 2014 alusta parantaa mahdollisuuksia tehdä sosiaalihuoltoperusterveydenhuolto-erikoissairaanhoito-palvelukokonaisuutta koskevaa yliopistotasoista tutkimustyötä. Suomalaisen kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso Suomen kliinisen lääketieteen tutkimus on korkeatasoista. Se on yli viidentoista vuoden ajan sijoittunut maailmassa ykköstilalle, kun arviointiperusteena on käytetty viittauslukuihin perustuvaa tutkimustyön vaikuttavuutta. AMCH:n tutkimuspanos on miltei puolet kaikkien maamme yliopistosairaala/lääketieteellinen tiedekunta-yhteisöjen yhteisestä tutkimuspanoksesta ja sen on arvioitu sijoittuvan Euroopassa viiden vaikuttavinta kliinisen lääketieteen tutkimusta tekevän yhteisön joukkoon. Tilanne on kuitenkin huonontumassa. Tärkeimmiksi syiksi on arvioitu mm. kliinisen tutkimuksen tärkeimmän yksittäisen rahoituslähteen, valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen suuntaaman rahoituksen väheneminen alle kolmasosaan 1990-luvun tasosta ja kliinisen työn vaativuuden lisääntymisestä johtuva ajan puute. Tällä kehityksellä on terveydenhuoltoa laajempiakin yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä kliinisen lääketieteen tutkimus on taloudellisissa tarkasteluissa osoittautunut hyvin kannattavaksi. Se on myös terveysalan korkean teknologian teollisuuden edellytys. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen merkitys kansantaloudelle Taloustieteellisten selvitysten mukaan lääketieteelliseen tutkimukseen tehdyt sijoitukset ovat hyvin kannattavia. Yhdysvalloissa hermoston sairauksien hoitoa koskeviin tutkimuksiin sijoitetun pääoman takaisinmaksuaika oli 1,2 vuotta ja tuottoprosentti 48 % (Lancet 367: 1319, 2006). Britanniassa sydän- ja verisuonisairauksien tutkimuksiin sijoitetun pääoman tuotto puolestaan oli 39 % ja psykiatrian alan tutkimuksiin sijoitetun pääoman tuotto 37 % (Medical Research

4 4 Council, 2008). Valtavat tuotot perustuvat saatuihin terveyshyötyihin, jotka näkyvät mm. työurien pidentymisenä. Lääketieteellisellä tutkimuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös meidän maamme talouteen. Terveysteknologia on Suomen toiseksi suurin korkean teknologian vientiala ja kasvamassa nopeasti. Vuonna 2012 vienti oli 1680 m (kasvua vuoteen 2011 nähden 22,8 %) ja kauppataseen ylijäämä 735 m (kasvua 44 %). Useimmiten näiden terveysteknologian yritysten taustalla ovat alun perin olleet yliopistoissa tai yliopistosairaaloissa tehdyssä tutkimustyössä syntyneet ideat. Terveysteknologian alalla toiminta on useimmiten pysynyt Suomessa silloinkin, kun yritys on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Tämä johtuu mm. siitä, että meillä on tutkimustyön koulimaa korkeatasoista henkilökuntaa sekä päteviä ja yhteistyökykyisiä tutkimuslaitoksia. Lääketeollisuuden osalta esimerkkinä mainittakoon Helsingin yliopistossa 1970-luvulla tehtyjen tutkimushavaintojen perusteella syntynyt hormonia vapauttava kohdunsisäinen ehkäisin, jonka vuosimyynti on nykyään liki 700 m eli yli puolet Suomen lääkeviennistä. Tuotanto tapahtuu edelleen kokonaan Turussa, vaikka toiminta on jo pitkään ollut ulkomaisessa omistuksessa. Kohdunsisäisen ehkäisimen menestyksen myötä ulkomainen lääkeyritys on tuonut Pohjois- Euroopan pääkonttorinsa Suomeen ja noussut maamme toiseksi suurimmaksi yhteisöveron maksajaksi (v. 2012). Astman hoidon kehittyminen puolestaan on mainio esimerkki sairaanhoidon parantumisen taloudellisesta merkityksestä. Suomalaisten 1990-luvulla tehtyjen tutkimusten perusteella astman syntymekanismi opittiin ymmärtämään uudella tavalla. Kun hoito muutettiin uutta tietoa vastaavaksi, hoitotulokset paranivat dramaattisesti ja astman meille aiheuttamat kulut ovat nykyään n. 400 milj. /vuosi pienemmät kuin muuten olisivat. Yhden ainoan taudin hoidon paranemisella säästetään siten vuosittain suurin piirtein sama summa, minkä yhteiskunta lääketieteelliseen tutkimukseen kaiken kaikkiaan sijoittaa. Tutkimuksen kulut ja rahoitus Tutkimus aiheuttaa sairaanhoitopiirille sekä suoria että epäsuoria kustannuksia. Jälkimmäisiä on käytännössä mahdoton erottaa palvelutuotannon kuluista tilinpidon tai kustannuslaskennan keinoin. Ekonometrisin keinoin lasketut tutkimuksen kustannukset HUS:lle olivat vuonna ,7-50,8 milj. euroa ja vuonna ,5-58,2 milj. euroa. Näiden tietojen perusteella voidaan HUS:n tutkimuskustannusten arvioida vuonna 2013 olleen noin 60 milj.. Tutkimuksen suorien kulujen rahoitus tulee monesta eri lähteestä, joista valtion tutkimusrahoitus on pitkään ollut merkittävin. Valtio on vuodesta 1957 lähtien tukenut yliopistosairaaloiden opetus- ja tutkimustoimintaa maksamalla niille suurempaa valtionosuutta tai erilliskorvausta opetuksen ja tutkimuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Vuosina tämä korvaus oli 10 % käyttökustannuksista, mutta se nostettiin 12 %:ksi vuosiksi Vuonna 1993 valtionosuusjärjestelmää muutettiin ja samalla luovuttiin käyttökustannuksiin perustuvista valtionavuista sairaaloille. Vuoden 1994 alusta rahoitus muutettiin laskennalliseksi siten, että se määräytyi yliopistossa suoritettujen tutkintojen ja yliopistosairaaloissa tehtyjen tieteellisten artikkeleiden ja julkaistujen väitöskirjojen perusteella laskettujen pisteiden mukaisesti. Tämän jälkeen valtion rahoitus on jatkuvasti pienentynyt ja sen piiriin tulleiden organisaatioiden määrä lisääntynyt. HUS:n saama valtion tutkimusrahoitus oli vuonna ,5 milj. euroa ja vuonna ,1 milj. euroa (sairaalakustannusindeksin mukaan deflatoidut luvut). Vuonna 2014 HUS tulee saamaan valtion

5 5 tutkimusrahoitusta 10,44 milj. euroa. Muun ulkoisen tutkimusrahoituksen (Suomen Akatemia, Tekes, EU, yksityiset säätiöt, HYKS instituutin kautta tuleva lääketeollisuuden rahoitus, ym.) oli yhteensä lähes 12 milj. euroa (2012). Kliinisten lääketutkimusten kautta saatavien ilmaisten lääkkeiden arvoksi arvioitiin noin15 milj. euroa. HUS on vuonna 2010 hyväksytyn strategiansa mukaisesti vuodesta 2012 lähtien sisällyttänyt talousarvioonsa oman tutkimusrahoitusosuuden, jonka määrä vuonna 2014 on 7 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin oma tutkimusrahoitus on nykyisessä tilanteessa korkeatasoisen tutkimuksen välttämätön edellytys. Suomessa ollaan parhaillaan laatimassa kansallista terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa. Siinä asetetaan tavoitteeksi, että Suomi on kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä, mikä hyödyttää ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Strategian lähtökohtana kuitenkin on, että yhteiskunnan tutkimusrahoitusta ei lisättäisi. Ruotsissa on päädytty täysin toisenlaiseen ratkaisuun. Siellä valtio on lisäämässä tutkimus- ja innovaatiorahoitustaan vuoden 2013 n. 195 milj. eurosta (1,74 miljardia kruunua) n. 450 milj. euroon(4,0 miljardia kruunua) vuoteen 2016 mennessä. On myös mainittava, että esim. Tukholman alueen kunnat rahoittavat Karoliinisessa instituutissa tehtävää tutkimusta noin 100 milj. /vuosi. HUS:N TUTKIMUSSTRATEGIAA OHJAAVAT TEKIJÄT HUS:n strategia HUS:n valtuuston hyväksymässä strategiassa tutkimuksen tavoitteet määritellään seuraavasti: 1. HUS:ssa keskitytään tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin, on kansainvälisesti arvostettua ja sen tuloksia hyödynnetään kliinisessä työssä. 2. HUS tukee aktiivisesti perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa, parantaa kaikkien ammattiryhmien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä sekä vahvistaa terveystaloustieteellistä ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta. 3. HUS pyrkii vaikuttamaan valtakunnallisesti kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman vahvistamiseksi ja sen rahoituksen turvaamiseksi. 4. HUS edistää innovaatioiden hyödyntämistä ja pyrkii vahvistamaan HUS:n kilpailukykyä kliinisten lääketutkimusten suorituspaikkana. Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään. 5. HUS parantaa tutkimusrahoituksen läpinäkyvyyttä, sisällyttää talousarvioon erillisen tutkimusrahoituksen ja pyrkii kasvattamaan sitä.

6 6 Sosiaali- ja terveysministeriön resurssiohjaus Suomella ei ole valtakunnallista kliinisen lääketieteen tutkimusstrategiaa, mutta uuden terveydenhuoltolain myötä sosiaali- ja terveysministeriö lisäsi resurssiohjaustaan muuttamalla yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahan jakoperustetta. Kun tutkimusrahoitus on aikaisemmin annettu eri sairaanhoitoyksiköille julkaisujen määrään ja laatuun perustuvien bibliometrisesti laskettujen julkaisupisteiden perusteella, se annetaan vuoteen 2015 jatkuvan ylimenokauden jälkeen erityisvastuualueille sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan arviointiryhmän tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen sekä painoalueiden tavoitteiden saavuttamisen perusteella tekemän arviointiin nojaten. Tulevaa arviointia varten annettiin voimaan tullut asetus, jossa valtion tutkimusrahoituksella rahoitettavalle tutkimukselle määriteltiin seuraavat kahdeksan painoaluetta. 1. Merkittävien kansanterveysongelmien ja sairauksien ehkäisyn, syntymekanismien, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen perustavaa laatua oleva kliininen ja translationaalinen tutkimus Merkittävillä kansanterveysongelmilla ja sairauksilla tarkoitetaan väestössämme yleisiä ja terveydenhuoltoa ja yksilöä merkittävästi kuormittavia yleensä pitkäaikaisia, ei-tarttuvia tauteja. 2. Yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus Yksilöllistetyllä lääketieteellä tarkoitetaan yksilön biologisten ominaisuuksien (esimerkiksi geneettisten alttiuksien, lääkeainemetabolian) mukaan kohdennettua sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Painoalue kattaa myös geenitiedon käyttöön liittyvien eettisten ongelmien tutkimuksen. 3. Erityisen vaikeasti hoidettaviin tai harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin liittyvä tutkimus Painoalue on tarkoitettu kattamaan helposti katveeseen jäävien harvinaisten sairauksien ja terveysongelmien monitieteellinen yliopistotasoinen terveystutkimus. 4. Väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset Painoalueen tavoite on vahvistaa pitkäjänteisen, koko väestön tai tietyn väestönosan terveyden ja hyvinvoinnin tilaan kohdistuvan seurantatutkimuksen edellytyksiä. 5. Terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus Tämä painoalue liittyy kiinteästi perusterveydenhuollon yksiköiden tehtäväkenttään ja tavoitteina ovat mm. väestön ja potilaiden ohjaus, itsehoitoon tähtäävä tutkimus, palvelujärjestelmään suuntautuva tutkimus sekä terveyden sosiaalisten taustatekijöiden tutkimus.

7 7 6. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja menetelmien tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen ja osaamisen johtamiseen sekä potilasturvallisuuteen ja laadunhallintaan kohdistuva tutkimus Tämän painoalueeseen luetaan esimerkiksi terveyspalveluiden toimivuus potilaan näkökulmasta tarkasteltuna ja hoitoketjujen sujuvuus, hoitokäytäntöjen alueellisen vaihtelun syyt ja seuraukset, hoitopäätöksiä ja terveyspalvelujärjestelmää koskevan päätöksenteon analysointi sekä kehittyvän tietotekniikan vaikutukset palvelutuotantoon, rakenteisiin ja tuloksellisuuteen. 7. Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumisen terveystieteellinen interventio- ja vaikuttavuustutkimus Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumiseen tähtäävä interventio- ja vaikuttavuustutkimus mahdollistaa väestön näkökulman sisällyttämisen terveystieteelliseen tutkimukseen. 8. Valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyvä yliopistotasoinen terveydenhuoltotutkimus Painoalueella pyritään edistämään valtakunnallisen kehittämistoiminnan tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyvää tieteellistä vaikuttavuus- ja arviointitutkimusta. Erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien tulee asetuksen mukaan ohjata painoalueisiin 1-3 vähintään 25 % ja painoalueisiin 4-8 vähintään 15 % kunakin vuonna saamastaan valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta. Lääketieteellisen tiedekunnan tavoitteet Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimustavoitteet määritellään yliopiston tavoiteohjelmassa Tiedekunnan missio määrittelee tiedekunnan perustehtäväksi korkeatasoinen lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen sekä näihin perustuvan perus- ja ammatillisen jatkokoulutuksen. Tiedekunnan tavoitteena on tuottaa ja soveltaa uutta tietoa potilaiden parhaaksi ja edistää alan julkista keskustelua. Tiedekunta pyrkii erityisesti huolehtimaan huippututkimuksesta ja tutkimuksen infrastruktuurista painopisteinään kliininen ja translationaalinen tutkimus. Tiedekunta on asettanut tutkimuksen painopisteiksi pahanlaatuisen kasvun, tulehduksen, aineenvaihdunnan, degeneratiiviset prosessit ja psykiatriset häiriöt. Erityiseksi tutkimuksen kehittämiskohteiksi on määritelty myös translationaalinen ja yksilöllistetty sairauksien hoito, mukaan lukien sen epidemiologiset, genomiset, systeemibiologiset, regeneratiiviset ja nanoteknologiset sovellukset. Tiedekunnan tavoitteena on artikkelien siteerausten ja H-indeksin perusteella kuulua Euroopan kymmenen ja maailman viidenkymmenen parhaan lääketieteellisen tiedekunnan joukkoon.

8 8 Tiedekunnan tavoitteena on myös, että AMHC:n puitteissa tapahtuva yhteistyö kehittyisi niin hyväksi, että se voisi toimia maailmanlaajuisena esimerkkinä. Suurimmiksi riskeiksi, jotka saattavat estää tavoitteiden toteutumisen, tiedekunta arvioi kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen saannin ja yliopistosairaaloiden aseman mahdollisen heikkenemisen sote-uudistuksen yhteydessä. HUS:N TUTKIMUSSTRATEGIAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSET HUS:n tutkimusstrategia on alla kiteytetty kuudeksi konkreettiseksi tavoitteeksi siten, että niiden kautta toteutuu toisaalta HUS:n strategian tutkimusta koskevat linjaukset ja sosiaali- ja terveysministeriön valtion rahoituksen käyttöä ohjaamaan tarkoitetut painoalueet. Tavoitteet ovat myös yhteneviä lääketieteellisen tiedekunnan tutkimustavoitteiden kanssa, että sairaanhoitopiirille ja tiedekunnalle syntyy edelleen yhteinen tutkimusstrategia. Uudet tavoitteet muodostavat johdonmukaisen jatkon HUS:n aikaisemmalle tutkimusstrategialle. Strateginen tavoite nro 1 HUS:ssa tehtävä tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta merkittävää tietoa potilaiden hoidon parantamiseksi ja HUS:n henkilöstön erityinen taitavuus tutkia ja hoitaa potilaita näyttöön perustuvilla toimintatavoilla nojaa tutkimustyön tuomaan tietoon ja pätevyyteen. Tämän toteutuminen edellyttää, että ilmapiiri tutkimustyötä kohtaan on myönteinen sairaanhoitopiirissä ja kaikissa ammattiryhmissä o tutkimustyön mieltäminen kaikilla tasoilla poliittiset päätöksentekijät mukaan lukien sairaanhoidon tuotekehitykseksi, ei yksittäisten tutkijoiden intressiksi o tutkimustyöhön osallistumisenselkeästi sovittu kuuluminen jokaisen työntekijän tehtäviin o henkilöstön tutkimustaitojen parantaminen o tutkimusrahoituksen läpinäkyvyyden lisääminen tutkijakoulutuksen osuutta lisätään terveydenhuollon ammattitutkintojen koulutusohjelmissa kliinisten tutkijoiden, perustutkijoiden ja hoitotieteen tutkijoiden yhteistyötä parannetaan o AMCH:n eri tutkimusalueiden ajatuksellisten raja-aitojen hävittäminen translationaalista ja yksilöllistettyyn lääketieteeseen liittyvää tutkimusta kehitetään uusista tutkimustuloksista ja niiden merkityksestä tiedottamista parannetaan uusia tietojärjestelmiä kehitettäessä tutkimustyön tarpeet otetaan huomioon

9 9 Strateginen tavoite nro 2 Tutkimuksen eri osa-alueet ovat tasapainossa niin, että perinteisten vahvojen alueiden lisäksi tutkimus kehittyy muillakin tärkeillä alueilla, uudet nousemassa olevat alat tunnistetaan hyvissä ajoin ja pitkän tähtäyksen tarpeet osataan ottaa huomioon. Tämän toteutuminen edellyttää, että nykyiset vahvat ja tärkeät, erityisesti merkittävien kansanterveysongelmien muodostamat kokonaisuudet tunnistetaan o suurien tutkimuskokonaisuuksien (pahanlaatuinen kasvu, tulehdus, aineenvaihdunta, degeneratiiviset prosessit, psykiatriset häiriöt) tukeminen yksilöllistetyn lääketieteen merkitys ymmärretään o huomioon rahoituspäätöksissä harvinaisten ja erityisen vaikeasti hoidettavien sairauksien ja muiden potentiaalisesti katvealueelle jäävien alojen tutkimusta tuetaan o huomioon rahoituspäätöksissä sosiaalihuollon näkökulma sisällytetään enenevästi tutkimussuunnitelmiin o huomioon rahoituspäätöksissä lääketieteen ja terveystieteen pitkän tähtäyksen tarpeita ja mahdollisuuksia arvioidaan jatkuvasti o kiinteiden yhteyksien pitäminen ja luominen kansainvälisen tutkimuksen etulinjaan Strateginen tavoite nro 3 Vaikuttavuustutkimuksen, potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävän tutkimuksen, terveyden edistämiseen liittyvän tutkimuksen ja palvelujärjestelmän toimivuuden tutkimuksen tulokset ohjaavat toimintatapojen kehittämistä. Tämän toteutuminen edellyttää, että vaikuttavuustutkimustieto saadaan palvelutuotannon laadunhallinnan kiinteäksi osaksi o vaikuttavuustiedon saatavuuden parantaminen. o erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon muodostaman kokonaisuudenvaikuttavuuden selvittäminen yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tutkijoiden kanssa o erillisrahoituksen hankkiminen vaikuttavuustutkimukselle HUS:n tutkijat verkostoituvat aktiivisesti perusterveydenhuollon tutkijoiden lisäksi myös muiden kuin lääketieteen tai terveystieteen tutkijoiden ja erityisesti sosiaalihuollon tutkijoiden kanssa o Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan integroiminen kiinteäksi osaksi AMCH:n tutkimusyhteisöä o aktiivinen yhteistyöhön hakeutuminen terveystaloustieteen, terveysoikeuden, hallintotieteiden ja tuotantotalouden tutkijoiden sekä terveydenhuollon rekisterien pitäjien kanssa potilasturvallisuustutkimusta kehitetään

10 10 sairaaloiden tietojärjestelmien käytön vaikutuksen tieteellistä tutkimusta kehitetään Strateginen tavoite nro 4 HUS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sekä muut Meilahden alueella toimivat tutkimuslaitokset muodostavat harmonisesti toimivan, yhteistä infrastruktuuria käyttävän tutkimusyhteisön (Academic Medical Centre Helsinki, AMCH). AMCH:n tutkimuksen ohjausjärjestelmät ovat yhteisiä o tutkimustyöhön liittyvät lupamenettelyt ovat yhteisiä o yleiskustannusten perimisperiaatteet ovat yhteisiä o koko AMHC:llä on yksi yhteinen tutkimustyötä arvioiva asiantuntijaryhmä (scientific advisory board, SAB) tutkimuksen infrastruktuuri on yhteinen o näyte- ja muiden arkistojen yhdistäminen tai saumaton yhteiskäyttö o biopankki ja siihen liittyvät potilastiedot ja eri sairausryhmien laaturekisterit tutkijoiden käytössä o helppo pääsy alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin rekistereihin o tutkimusta tukevien tietojärjestelmien yhdistäminen tai saumaton yhteiskäyttö o tutkimuksen tukijärjestelmien yhtenäistäminen ns. yhden luukun mallin periaatteen mukaiseksi yhteinen organisaatio koordinoi HUS:n ja HY:n tutkimusrahoituksen jakoa Strateginen tavoite nro 5 Tutkimustyöhön käytettävien voimavarojen jako perustuu tutkimuksen säännölliseen arviointiin ja resurssit lisääntyvät yleistä kustannuskehitystä nopeammin. Tämän toteutuminen edellyttää, että tutkimusta arvioidaan säännöllisesti o vuonna 2012 tehdyn kliinisen tutkimuksen vaikutusta sairaanhoitoon valottaneen tutkimuksen toistaminen vuonna 2016 o HUS:n tutkimustilojen käyttöoikeuden sitominen tutkimuksen menestyksellisyyteen o tutkimusrahoituksen käytön aktiivinen seuraaminen tutkimuksen tukea parannetaan ja se suunnataan tämän strategian mukaisesti o apurahahakemusten laatimisen tuen lisääminen o ulkopuolisen apurahojen hankkimista palkitsevan vastinrahoitusjärjestelmän edelleen kehittäminen o HUS:n ja HY:n oman tutkimusrahoituksen asteittainen lisääminen tutkimuksen edellytyksiä parannetaan ja rahoituspohjaa laajennetaan o yliopistosairaalan toimintaedellytysten säilyttäminen ja mahdollisesti parantaminen meneillään olevan sote-uudistuksen ja HYKS:n osaamiskeskusorganisaatioon siirtymisen yhteydessä

11 11 o teollisuuden kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön uusien mallien luominen o innovaatioiden tehokas hyödyntäminen ja saatujen varojen käyttö tutkimustyöhön Strateginen tavoite nro 6 AMCH kuuluu Euroopassa julkaisujen keskimääräisen viittausluvun perusteella arvioituna viiden ja H-indeksin perusteella arvioituna kymmenen parhaan sekä kokomaailmassa viidenkymmenen parhaan lääketieteellistä tutkimusta tekevän yhteisön joukkoon. AMCH:n parhaat tutkimusryhmät ovat ehdotonta kansainvälistä huipputasoa niin, että niistä jonkun havainnot johtavat Nobel-palkintoon ennen vuotta Tämän toteutuminen edellyttää, että tieteellistä erinomaisuutta tuetaan ja siihen rohkaistaan tutkimustyön edellytyksiä parannetaan o sairaanhoitopiirin koko tutkijakykyreservin aktivoiminen, erityisesti naisten tutkijanuramahdollisuuksien parantaminen o tutkijoiden ja tutkimushenkilökunnan sosiaali- ja työsuhdeturvan parantaminen o tutkimukselle varatun ajan lisääminen pitkäaikaisten palvelutuotanto/tutkimus (esim. 50%/50%)-palvelussuhteiden kehittäminen o tutkijan, erityisesti nuoren kliinisen lääketieteen tutkijan urapolkujärjestelmän (tenure track) edelleen kehittäminen yhteistyötä parannetaan o kansainvälinen verkottuminen ja tutkijanvaihto o yhteistyön lisääminen muiden lääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimustyötä tekevien organisaatioiden kanssa ja terveydenhuoltoalan ulkopuolisten laitosten kanssa o tutkimustyön aktivointi koko HYKS:n erityisvastuualueella o kansallisten ja kansainvälisten monikeskustutkimusten edistäminen

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUKSESTA

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUKSESTA 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anne Koskela Muistio x.x.2013 LUONNOS 23.4.2013 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUKSESTA 1 Johdanto Valtion

Lisätiedot

Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012: tilanne 26.4.

Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012: tilanne 26.4. Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012: tilanne 26.4. Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, dos. Stm/STO/tepa Sidonnaisuudet: PVK:n sivutoiminen asiantuntijalääkäri Näkökohtia sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

https://e-lomake.fi/lomakkeet/4028/lomake.html?esikatselu=true

https://e-lomake.fi/lomakkeet/4028/lomake.html?esikatselu=true Sivu /5 Valtion tutkimusrahan haku hankekaudelle 06 ---------------------------------------------------------------- --------------------------- T Ä M Ä O N M A L L I -Ä L Ä T Ä Y T Ä!!!!!!! Lomake on

Lisätiedot

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella VTR-hakuohjeet 2015 1 (6) Hakuaika päättyy: tutkimusryhmille 30.5.2014 klo 15.45 organisaatioille 22.8.2014 klo 15.45 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus - 2015 haku Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.2014 Paljonko jaetaan? Valtion rahoitus terveyden tutkimukseen n. 31

Lisätiedot

Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012

Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012 Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, dos. Stm/STO/tepa Sidonnaisuudet: PVK:n sivutoiminen asiantuntijalääkäri Terveydenhuoltolaki: 61 Yliopistotasoisen terveyden

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (6) SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta 9.4.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (6) SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta 9.4.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (6) VUODEN 2016 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN HANKEHAKEMUKSEN TEKEMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEEN TUTKIMUSTOIMIKUNNALLE 1 Valtion rahoitusjärjestelmä yliopistotasoisessa

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Yhtymähallinto 2.11.2015 LAUSUNTO 1 (6) Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Kunta- ja terveysjaosto kaisa.iso-sipila@eduskunta.fi HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN EDUSTAJAN LAUSUNTO HALLITUKSEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2015 1 (8) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 31.3.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2015 1 (8) SAIRAANHOITOPIIRI Yhtymähallinto 31.3.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2015 1 (8) VUODEN 2016 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUKSEN HANKE-EHDOTUSTEN VALMISTELU HUS-KUNTAYHTYMÄSSÄ 1 Valtion 1.1.2012 voimaan tullut rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY

STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

KYSin tieteellinen tutkimus 2014

KYSin tieteellinen tutkimus 2014 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 1(8) Tiedepalvelukeskus / kl 29.1.2015 KYSin tieteellinen tutkimus 2014 Yhteenveto tutkimuksen toiminnan ja talouden mittareista Vuonna

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Tiedepalvelukeskus / kl

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Tiedepalvelukeskus / kl Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Tiedepalvelukeskus / kl 31.1.2019 KYS tieteellinen tutkimus 2018 1 Tutkimuksen vuosi 2018 pähkinänkuoressa KYSissä tehdään tieteellistä

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2017 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2017 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella VTR-hakuohjeet 2017 1 (6) Hakuaika päättyy: tutkimusryhmille 10.5.2016 klo 15.45 organisaatioille 1.9.2016 klo 15.45 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2017

Lisätiedot

Tutkimus ja opetus sotessa

Tutkimus ja opetus sotessa Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen

Lisätiedot

TERVEYS JA TALOUSPÄIVÄT Tutkimustoiminta osana terveydenhuollon organisaatiota nyt ja tulevaisuudessa /JA

TERVEYS JA TALOUSPÄIVÄT Tutkimustoiminta osana terveydenhuollon organisaatiota nyt ja tulevaisuudessa /JA TERVEYS JA TALOUSPÄIVÄT 24.-25.8.2017 Tutkimustoiminta osana terveydenhuollon organisaatiota nyt ja tulevaisuudessa 17.08.2017/JA Tutkimustoiminta osana terveydenhuollon organisaatiota nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (8) SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta

HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (8) SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (8) VUODEN 2018 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN HANKEHAKEMUKSEN TEKEMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEEN TUTKIMUSTOIMIKUNNALLE 1 Valtion rahoitusjärjestelmä yliopistotasoisessa

Lisätiedot

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät 22.9.2014 Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri 2 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (8) SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta

HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (8) SAIRAANHOITOPIIRI Terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta HELSINGIN JA UUDENMAAN OHJE 1 (8) VUODEN 2020 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN HANKEHAKEMUKSEN TEKEMINEN HYKS:N ERITYISVASTUUALUEEN TUTKIMUSTOIMIKUNNALLE 1 Valtion rahoitusjärjestelmä yliopistotasoisessa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10. Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape Sote ja THL Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 10.-11.11.2016 Kehittämispäällikkö Nina Knape 10.11.2016 Sote ja THL / Nina Knape 1 THL tukenut aktiivisesti sote-uudistuksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2018 Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ESITYKSEN AGENDA Sitovien taloudellisten tavoitteiden arviointi Strategisten avaintavoitteiden arviointi Lasten

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Kuopion yliopistollisen sairaalan Hakuohje 1 (14) erityisvastuualueen tutkimustoimikunta VALTION TUTKIMUSRAHOITUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2018

Kuopion yliopistollisen sairaalan Hakuohje 1 (14) erityisvastuualueen tutkimustoimikunta VALTION TUTKIMUSRAHOITUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2018 n yliopistollisen sairaalan Hakuohje 1 (14) VALTION TUTKIMUSRAHOITUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2018 Sisältö 1. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteet ja painoalueet... 1 2. Tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 3/ (7) SAIRAANHOITOPIIRI. STM:n asetuksen 1435/2015 mukaiset painoalueet ovat:

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 3/ (7) SAIRAANHOITOPIIRI. STM:n asetuksen 1435/2015 mukaiset painoalueet ovat: HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 3/2018 1 (7) VUODEN 2019 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUKSEN HANKE-EHDOTUSTEN VALMISTELU HUS-KUNTAYHTYMÄSSÄ 1. Valtion rahoitusjärjestelmä yliopistotasoisessa

Lisätiedot

TKI O. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorakenne syntyykö uutta?

TKI O. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorakenne syntyykö uutta? TKI O Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorakenne syntyykö uutta? Marketta Rajavaara, professori, Helsingin yliopisto marketta.rajavaara@helsinki.fi Sosiaalihuollon näkymät - työkokous Helsingin kuntatalo

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita

KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kuopion yliopistollisen sairaalan Hakuohje 1 (13) erityisvastuualueen tutkimustoimikunta VALTION TUTKIMUSRAHOITUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2019

Kuopion yliopistollisen sairaalan Hakuohje 1 (13) erityisvastuualueen tutkimustoimikunta VALTION TUTKIMUSRAHOITUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2019 n yliopistollisen sairaalan Hakuohje 1 (13) VALTION TUTKIMUSRAHOITUKSEN HAKEMINEN VUODELLE 2019 Sisältö 1. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tavoitteet ja painoalueet... 1 2. Tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 3/2017 1(6) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 3/2017 1(6) SAIRAANHOITOPIIRI VUODEN 2018 YLIOPISTOTASOISEN TERVEYDEN TUTKIMUKSEN RAHOITUKSEN HANKE-EHDOTUSTEN VALMISTELU HUS-KUNTAYHTYMÄSSÄ 1. Valtion rahoitusjärjestelmä yliopistotasoisessa terveyden tutkimuksessa Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

KYSin tieteellinen tutkimus 2016

KYSin tieteellinen tutkimus 2016 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 1(11) Tiedepalvelukeskus / kl 7.2.2017 (ve2) KYSin tieteellinen tutkimus 2016 1 Yhteenveto Vuonna 2016 KYSin tutkimuksessa merkittäviä tutkimusaloja

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa? 23.4.2013

Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa? 23.4.2013 Miksi yliopistosairaalassa kannattaa tutkia ja mitä se maksaa? 23.4.2013 HUS:n tutkimuksen tavoitteet keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Keski-Suomen yliopistotasoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamiskeskus. Tapani Mattila

Keski-Suomen yliopistotasoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamiskeskus. Tapani Mattila Keski-Suomen yliopistotasoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamiskeskus Tapani Mattila 22.9.2017 Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Lääketeollisuuden tekemän tutkimuksen merkitys yhteiskunnalle. Tero Ylisaukko-oja, FT, toimitusjohtaja MedEngine Oy

Lääketeollisuuden tekemän tutkimuksen merkitys yhteiskunnalle. Tero Ylisaukko-oja, FT, toimitusjohtaja MedEngine Oy Lääketeollisuuden tekemän tutkimuksen merkitys yhteiskunnalle Tero Ylisaukko-oja, FT, toimitusjohtaja MedEngine Oy 21.11.2018 1 MedEngine Oy Suomalainen lääke- ja terveysteknologiateollisuuden palveluyritys

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi

Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri, dos., emba Esityksen sisältö Tutkimusrahoituksen ja tutkimustoiminnan kehitys Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot