Projekt Kuubis OÜ PIHATYÖSELOSTUS Vihdin Kirkonkylän Lähiliikunta-alue Nietoinkuja 4/6, Vihti

Projekt Kuubis OÜ Laatujärjestelmä ISO 9001:2008 Työ nro: ARK 006-002 Yhteyshenkilö: Katrin Männik PIHATYÖSELOSTUS 28.04.2017 Vihdin Kirkonkylän Lähiliikunta-alue Nietoinkuja 4/6, 03400 Vihti Projekt Kuubis OÜ Tatari tn 25, Tallinn,10116 Y-tunnus 11051176 kuubis@kuubis.ee puh. 6 828 999 faksi 6 828 998 www.kuubis.ee

Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ TYÖN SUORITTAMISESTA... 4 1.1. Yhteystiedot... 5 1.2. Takuuaika... 5 1.3. Työn laajuus ja suoritus... 5 1.4. Tarvikkeet... 6 1.5. Toimitettavat todistukset... 6 2. VALMISTAVAT TYÖT... 7 2.1. Raivaus ja purku... 7 2.2. Kasvillisuuden suojaus... 7 2.3. Kaivu rakennusalueella... 8 2.4. Tasaukset ja täytöt... 8 2.5. Tontilla säilytettävä kasvillisuus... 8 2.6. Penkereet... 8 3. POHJATYÖT... 9 3.1. Pohjamaan kunnostus istutettavilla ja nurmetettavilla alueilla... 9 4. PÄÄLLYSTE- JA RAJAUSTYÖT... 10 4.1. Pihan päällysteet... 10 4.1.1. Sidotut päällysteet... 10 4.1.2. Sitomattomat päällysteet... 10 4.1.3. Ladotut päällysteet... 11 4.1.3.1.Betonikivipintaiset alueet... 11 4.1.3.2.Luonnonkivipintaiset alueet... 11 4.2. Liikunta alueen päällysteet... 13 4.2.1. Asfaltti... 13 4.2.2. Hiekka päällyste... 13 4.2.3. Tekonurmi päällyste... 13 4.2.4. Yleisurheilun massapinnoite... 14 4.2.5. Kuntorata /pururata... 14 4.3. Reunakivet ja tukimuurit... 15 4.3.1. Betonireunakivi... 15 4.3.2. Tukimuuri... 15 4.3. Sadevesien johtaminen... 15 4.3.1. Sadevesi- ja tarkastuskaivojen kansien sovitus eri pintamateriaaleihin... 16 5. PIHAN RAKENTEET, VARUSTEET JA VALAISTUS... 17 2

5.1. Rakenteet... 17 5.1.1. Aita... 17 5.1.2. Kaide/käsiohjain... 17 5.1.3. Katsomo... 17 5.1.4. Jääkiekkokaukalo... 18 5.2. Talovarusteet ja niiden huolto... 18 5.3. Pihavarusteet ja -kalusteet... 18 5.4. Liikunta- ja virkistyspaikkojen varusteet ja laitteet... 18 5.4.1. Parkour puiston välineet... 19 5.4.2. Seniori puiston liikuntavälineet... 20 5.5. Valaistus... 20 6. KASVILLISUUS... 21 6.1. Yleistä... 21 6.2. Nurmikot... 21 6.2.1. Yleistä... 21 6.2.2. Alusrakennetyöt... 21 6.2.3. Kylvöaika... 21 6.2.4. Siemenet ja kylvömäärä... 22 6.3. Niitty... 22 6.3.1. Yleistä... 22 6.4. Istutukset... 22 6.4.1. Yleistä... 22 6.4.2. Taimien laatuvaatimukset... 22 6.4.3. Istutusajat... 23 6.4.4. Istutustyö... 23 6.4.5. Taimien leikkaus... 23 6.5. Pensaat... 23 6.6. Puut... 23 6.8. Kate istutuksille... 25 6.9. Puiden tuenta... 25 7.1. Hoitotyöt rakennusaikana... 26 7.2. Viheralueiden kunto kasvuun lähtö tarkastuksessa... 26 7.3. Hoitotyöt takuuaikana... 26 8. VIHERRAKENTAMISEN TAKUUT JA KATSELMUKSET... 27 3

PIHATYÖSELOSTUS Tämä työselostus koskee Kirkonkylän Kampuksen lähiliikunta- alueen piha ja viherrakentamistöitä piha- ja liikunta alueen varusteineen ja -kalusteineen. 1. YLEISTÄ TYÖN SUORITTAMISESTA Viher-, liikunta-alueen rakentaja on velvollinen tutustumaan työkohteeseen ennen urakkatarjouksen jättämistä. Töiden valmistuttua suoritetaan rakennuttajan toimesta eri töiden vastaanottotarkastus. Mikäli tarkastuksessa ilmenee puutteita, on urakoitsija velvollinen korjaamaan ne välittömästi. Noudatettavat asiakirjat ja ohjeet: Rakentamista koskevat lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset sekä paloviranomaisten määräykset, Suomen Rakentamismääräyskokoelma, MaaRYL 2010, RunkoRYL 2010 (soveltuvin osin), InfraRYL 2006 Viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tekniset ohjeet. Suomen Kuntatekniikan Yhdistyksen julk.no 16 (VTO 98) Suomen kuntaliiton julkaisu: Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 2002 (KT 02) KATU 2002 Kadunrakennuksen tekniset ohjeet. SKTY, 2003. Julkaisu n:o 11. Taimistoviljelijät ry:n suositus taimien lajittelu- ja niputusohjeeksi 1996 Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset. Viherympäristöliiton julkaisu 22 /2001. Viheralueiden hoidon työselitys VHT 14. Viherrakentamisen työselitys VRT 11. Suunnittelussa on huomioitu ohjeita RT 93-10961, RT 89-10966, RT 89-11001 ja RT 89-10998. Muut voimassa olevat viralliset tai puoliviralliset normaalimääräykset ja standardit, jotka liittyvät tähän työhön. Tämä työselostus ja rakennusselostus, maatyö- ja istutussuunnitelma ja siihen liittyvät osasuunnitelmat, rakenneleikkaukset, pintavesisuunnitelmat ja pohjatutkimus. Viherrakennustöiden takuuaika on 2 vuotta (YSE 1998). Takuuaika alkaa hyväksytystä luovutus- ja vastaanottokatselmuksesta ja päättyy takuukatselmukseen. Urheilukenttien rakentamisella noudettavat asiakirjat: InfraRYL2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja InfraRYL2006. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet. 4

Urheilukenttien suunnittelu ja rakentamisopas, Opetusministeriö, liikuntapaikkajulkaisu nro 82, 2002. Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät, OPM:n liikuntapaikkajulkaisu 88. Urheilukenttien pitää täyttää Suomen palloliiton vaatimukset. (Tekonurmiopas 2011- Opetus- ja Kulttuuriministeriö, Suomen Palloliitto ry). 1.1. Yhteystiedot Projekt Kuubis OÜ Katrin Männik, arkkitehti Margus Paut, arkkitehti kuubis@kuubis.ee Kairi Meos, maisema-arkkitehti Tatari tn 25, Tallinn 10116, Viro p. +372 6828 999 Muut suunnittelijat, katso rakennustyöselostus. 1.2. Takuuaika Katso urakkaohjelma. 1.3. Työn laajuus ja suoritus Vihdin lähiliikunta-alue rakennetaan suunnitelmien edellyttämältä alalta, kuitenkin niin, että kaikki maasto- ja rakennustöiden rikkomat alueet kunnostetaan. Urakoitsijan tehtäviin kuuluvat kaikki sellaiset rakentamisessa tarpeelliset työt ja niihin kuuluvat hankinnat, joita tarvitaan piha-alueiden saattamiseksi suunnitelmien edellyttämään kuntoon, elleivät asiakirjat nimenomaan mainitse, etteivät ne kuulu urakoitsijan suoritusvelvollisuuksiin ja ilmoittavat niiden kuuluvan rakennuttajalle. Urakoitsijan on noudatettava yleisiä, käytännössä hyväksyttyjä työtapoja. Työ on tehtävä ammattitaitoista työnjohtoa käyttäen. Ammattitaitoa vaativassa työvaiheissa tai työn osissa on urakoitsija velvollinen käyttämään alansa hallitsevaa ammattitaitoista työvoimaa. 5

1.4. Tarvikkeet Tässä työselityksessä ja piirustuksissa olevien kauppanimikkeiden osalta on huomattava, että voidaan käyttää myös muita laadultaan, hinnaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan samanarvoisia tarvikkeita ja aineita kuitenkin niin, että ne on ennen käyttöä esitettävä rakennuttajan tarkastettaviksi. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää kuitenkin sen esittäjälle. 1.5. Toimitettavat todistukset Ennen käytettävien materiaalien käyttöä tulee laadunvalvonnan varmistaa, että ne täyttävät asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Kaikki toimitusasiakirjat, mittaustulokset yms. liitetään työmaalla ajan tasalla pidettävään laadunvalvontakansioon. Kansio luovutetaan vastaanottotarkastuksessa rakennuttajalle. 6

2. VALMISTAVAT TYÖT 2.1. Raivaus ja purku Poistettavat rakenteet ja materiaalit ovat urakoitsijan omaisuutta kaikkine velvoitteineen ja maksuineen, ellei jäljempänä tai hankkeen kaupallisissa asiakirjoissa toisin esitetä. Olevat, säilytettävät rakenteet, joihin kohdistuu tämän työn aikana toimenpiteitä, tulee saattaa alkuperäistä vastaavaan kuntoon heti, kun niihin kohdistuvat toimenpiteet on saatettu päätökseen. Tuhoutuneet nurmikot ennallistetaan nurmetuksella ja katupäällysteet AB-päällysteellä. Ks. Rakennusselostus. Pintakerrokset, pintakasvillisuus sekä kannot ja juuret, joiden läpimitta on yli 10 cm poistetaan, mikäli ne ovat lähempänä valmista pintaa kuin - min 50 cm kävelytien pinnasta - min 100 cm ajotien pinnasta - min 50 cm valmiin nurmi- ja istutusalueen pinnasta - min 80 cm puiden kohdalta - min 70 cm urheilukenttien pinnasta. N. 70 cm syvyyden tulee salaoja linjaus, muuten vaihdetaan vain päällimmäiset kerrokset 50 cm paksuisena. - 100 cm urheilukentän pinnasta, sieltä missä on routivaa maata. Pintamaa poistetaan rakennuksen sekä piha ja liikenne-alueiden osalta, että tasaus- ja täyttötöitä edellyttäviltä alueilta ja kuljetetaan viranomaisen osoittamalle kierrätyspaikalle tai kaatopaikalle. Kasvualusta käytetään tontilla tehtäviin nurmetustöihin. Mahdolliset ylijäämämassat poistetaan urakoitsijan toimesta. Säilytettävien puiden juuristoalueelta ei pintamaita saa poistaa. Mahdolliset ylös kaivetut luonnonkivet (50-90 cm) käytetään maisemointikivinä rinteissä kenttäkiveys alueilla. 2.2. Kasvillisuuden suojaus RT 89-10620 Kasvillisuusalueiden maatyöt Tontin päällystettävillä alueilla poistetaan oleva kasvillisuus ja puut. Pihasuunnitelmassa merkitty olevat puut mahdollisesti säilytetään. Säilytettävät puut suojataan 50 mm paksuisilla soiroilla tai laudoilla ja sidotaan rautalangalla. Puun rungon ja lankkujen väliin asennetaan pehmuste. 7

Ajoneuvoliikennettä ja varastointia tulee välttää tontin ulkopuolisen säilytettävän kasvillisuuden läheisyydessä. 2.3. Kaivu rakennusalueella Ks. Rakennusselostus. Kaivu tehdään niin laajasti ja syvältä, että suunnitelmassa esitetyt rakenteet ja rakennekerrosten maalajitteet voidaan tehdä. Kaivutyö ja pohjan muoto hyväksytetään rakennuttajalla ennen rakennekerrosten tekoa. Rakennusalueen suunnitellut korkeudet on esitetty pinnantasaus- ja hulevesisuunnitelmissa. Kaivutyössä on varottava vahingoittamasta tontin ulkopuolisten puiden juuria. Maaleikkauksen etäisyys säilytettävään puuhun on vähintään 1,5 m latvuksen ulkoreunuksesta. Jos kaivutöitä joudutaan tekemään lähempänä, asiasta sovitaan töiden valvojan kanssa. Säilytettävien puiden juurien katkaiseminen Ks. KT 97 1840 ja RT 89-10620. 2.4. Tasaukset ja täytöt Ks. rakennusselostus. Istutusalueiden täyttöön käytetään routimatonta maa-ainesta. Täyttö ei saa sisältää kasveille vahingollisia aineita, täytön pinnassa ei saa olla yli 100 mm kiviä tms. Täyttö tiivistetään koneellisesti niin hyvin, ettei minkäänlaisia haittaavia painumia myöhemmin esiinny. Täyttö suoritetaan päällyskerroksen alarajaan asti. Valmiiksi tasatuille pohjille ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita. Pohjien tasausvaiheessa on otettava huomioon riittävät kaltevuudet pintavesien poisjohtamiseksi ja pohjatöissä on noudatettava lopullisen pinnan muotoja. Pinnat kallistetaan tasaisesti annettujen korkojen välissä. Luiskien ylä- ja alareunat pyöristetään. Täyttö puun ympärillä RT 89-10620 mukaan, huomioiden täytön korkeus. Kasvualustan levittämistä tai muita pintatöitä ei saa aloittaa ennen kuin valvoja on antanut hyväksymisensä pohjatyölle. 2.5. Tontilla säilytettävä kasvillisuus Olevat, mahdollisesti säilytettävät puut ovat merkattu pihasuunnitelmaan. 2.6. Penkereet Ks. rakennusselostus. Liikunta-alueen jyrkimmät rinteet kenttäkivetetään. Joukossa käytetään isompia luonnonkiviä 50-90 cm. Osittain luiskat rakennetaan niityiksi. Luiskien pitää liittyä jouhevasti ympäröivään maastoon. 8

3. POHJATYÖT Ks. rakennusselostus. Päällysteiden aluskerrokset kts. maanrakennussuunnitelmat, työselostus ja pinnantasaussuunnitelma. RT 89-11002 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet RT 81-10427 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus InfraRyl 2010 MaaRYL2000, RIL 170 Ks. pihapiirustus. 3.1. Pohjamaan kunnostus istutettavilla ja nurmetettavilla alueilla Viheralueiden täytöt pohjarakennussuunnitelman ja kasvualustatyyppien mukaan. Viheralueiden täyttöihin voidaan käyttää maa-ainesten geoteknisen luokituksen mukaan hiekka- ja hienoainesmoreeneja, joiden siltti savipitoisuus ei saa ylittää 20 %. Kasvillisuudelle haitallisia aineita, kuten alunapitoista savea tai lahoavia aineksia täyttömaa ei saa sisältää. Ennen kasvualustakerrosten levitystä on rakennuttajalle varattava tilaisuus suorittaa pohjatöiden tarkistus. 3.1.1. Kasvualusta Istutusalueiden kasvualustana käytetään tarkoitukseensa soveltuvaksi parannettua ja lannoitettua maaainesta. Nurmetettavien ja istutettavien alueiden kasvualusta koostuu pohjamaan päälle perustettavista rakennekerroksista, joita ovat ylhäältä lukien katekerros, humusmaa, kasvualustan ylempi kerros, johon istutetut taimet juurtuvat ensimmäisenä, kivennäismaamulta; kasvualustan alempi kerros, johon täysikasvuisen kasvin juuristo leviää mahdolliset vettä pidättävät, varastoivat, suodattavat tai kapillaarisesti johtavat kerrokset Kasvualustan tulee täyttää voimassa olevat Viherympäristöliiton suositukset kasvualustan kiviainesosan rakeisuudesta ja ravinnepitoisuudesta. Kasvualustamateriaalina on käytettävä Eviraan rekisteröityneen kasvualustavalmistajan toimittamaa materiaalia. Kasvualustoihin käytettävä maa-aines ei saa sisältää monivuotisten rikkakasvien juuria, halkaisijaltaan yli 20 mm:n suuruisia kiviä tai kasveille haitallisia aineita (esim. alunasavea). Tarvittaessa kasvualusta parannetaan ja lannoitetaan ennen istutus- ja pintatöiden tekoa. Maanparannus suoritetaan Viljavuuspalvelu Oy:n ohjeiden mukaan. Kasvualustan tulee olla joka paikassa suunnitellun paksuinen. Kasvualusta muotoillaan siten, että sen pinnalla ei ole vettä kerääviä painanteita. Kasvualustakerroksia ei saa tiivistää. 9

4. PÄÄLLYSTE- JA RAJAUSTYÖT 4.1. Pihan päällysteet Pinnoitettavat alueet ovat merkitty pihapiirustukseen. Päällysteet tehdään piha- ja istutussuunnitelman mukaisesti siten, että pintavesien poistuminen alueelta varmistetaan. Pintojen rakennekerrosten teossa noudatetaan rakennesuunnittelijan rakennetyyppileikkauksia, pohjatutkimusta ja pohjatutkijan ohjeita. Valmiin asfaltti-, kivi- sekä synteettisen päällysteen tulee olla suunnitellussa korkeudessa ja kaltevuudessa eikä vesi saa muodostaa siihen lätäköitä. Pinnan on liityttävä saumattomasti viereisiin pintoihin. Päällystekivet on ladottava niin, että vierekkäisten kivien tasoero ei ylitä 2 mm. Kiveysalueiden reunat on aina tuettava. 4.1.1. Sidotut päällysteet Asfaltti (Asf) Asfaltin (AB) tekniset vaatimukset InfraRYL 21410 mukaiset. 4.1.2. Sitomattomat päällysteet Kivimurske (Kivm) Tekniset vaatimukset InfraRYL 21450 mukaiset. Piha-alue rakennetaan siten, että lopulliset pinnat ovat ympäristöineen suunniteltujen pinnantasaussuunnitelman korkeuksien mukaiset, ja piha-alueiden pinnoitteet liittyvät jouhevasti ympäröivään maastoon. Suunnittelualueelle jäävät kivimurske päällysteiset tiet ja polut päällystetään uudesta kivimurskeella # 0-16 mm, punertava. Murske levitetään routimattoman pohjan päälle ja jyrätään/lanataan. Sepeli (Sep) Tekniset vaatimukset InfraRYL 21450 mukaiset. Sepeliä #6-12 käytetään sokkeleiden sekä tukimuurin vierustoilla. 10

4.1.3. Ladotut päällysteet Pihan kiveysten sijainti ja laajuus on esitetty pihasuunnitelmassa. 4.1.3.1. Betonikivipintaiset alueet Betonikivipintojen tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 21431 Betonikivi- ja -laattapäällysteet mukaiset. Betonikiveyksen rakennekerrosten mitoitus tehdään routivan maan yleisohjeen mukaan. Tarvittaessa salaojitetaan pohjamaa. Yhden kivityypin alueen reunaan asennetaan yksi ehjä betonikivirivi, eli juoksurivi, poikittaissuuntaisena kiveysalueeseen nähden. Betonikiveyksellä sijaitsevan kaivokannen ympärystä kivetään kaarresäteen mukaisilla kivillä. Betk1 Betonikivi, kartanokivi (178*138*80 mm) harmaan ja mustan sekoitus (50/50), tiililadonta, RUDUS. Harmaasta kartanokivistä juoksurivit reunoilla. Kiveysten rakennekerrokset rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Betonikivipintoihin tehdään rajaukset reuna-alueilla, mahdolliset kuviot ja leikkaukset siten, että betonikivien reunat leikataan timanttileikkauksella tarvittavaan muotoon. Kaikki reuna-alueet vahvistetaan kuivalla betonilla. Asfaltin ja kiveyksen välissä ei pykälää. Jos kiveyksen sivussa on juoksurivi, juoksurivi on samassa korossa kiveyksen sekä viereisen alueen (istutusalue tai nurmi) kanssa. Kiveyksen pintakorot on esitetty pintatasaus suunnitelmassa. 4.1.3.2. Luonnonkivipintaiset alueet Kenttä/Mukulakiveys (Kk) Kenttäkiveys asennetaan pihapiirustuksessa esitettyihin paikkoihin. Kenttäkiveys rakennetaan mukulakivistä 150-250mm. Saumaus kuivalla betonilla. Kenttäkiveys rakennekerrosten mitoitus tehdään routivan maan yleisohjeen mukaan. Pinnan on liityttävä saumattomasti viereisiin pintoihin. Luonnonkivet (LK) Pyöreitä ja laakeita luonnonkiviä, kooltaan Ø 500 900 mm, käytetään piha-alueilla suunnitelman mukaisilla paikoilla kenttäkiveys alueilla paikoitusalueen jakajissa (500-600 cm) sekä liikunta-alueen 11

jyrkissä rinteissä. Kivien tulee olla vaihtelevan kokoisia ja näkyviin jääviltä osin ehjiä ja lohkeilemattomia, kivissä ei saa olla teräviä särmiä näkyviin jäävissä osissa. Kivet upotetaan tukevasti vähintään 1/3 korkeudestaan oleviin kerroksiin tuettuna. Kivien korkeus maanpinnasta tulee olla vähintään 300 mm. 12

4.2. Liikunta alueen päällysteet 4.2.1. Asfaltti Asfaltti päällysteiset alueet ovat rullaluistelurata, skeittipuisto, luistelukenttä sekä katukoripallokenttä. Asfaltin (AB) tekniset vaatimukset InfraRYL 21410 mukaiset. Asfaltin pintakorot on esitetty pintatasaus suunnitelmassa. Pintaan ei saa muodostaa vettä kerääviä alueita. Pinnan on liityttävä saumattomasti viereisiin pintoihin. Skeittipuisto alue suunnitellaan lajin paikallisten alan harrastajien mukaisesti. Yleisurheilukenttää kiertävä rullaluistelurata on 4m leveä. Katukoripallokenttä jää rantatorille. Tolpat ja korit kunnostetaan mahdollisesti. Rajaviivat maalataan uudelleen. Jääkiekon kaukaloon (60x30m) sisään jäävä asfaltti pinta päällystetään vaalealla asfaltti pinnoite maalilla. Asfaltti pinta ulottuu 1m ulospäin kaukalosta. 4.2.2. Hiekka/sora päällyste Hiekalla/soralla päällystetään Seniori- sekä Parkour puisto. Lähiliikuntapaikkarakentamisessa käytetään hyödyksi leikkipaikkastandardeja, kuten EN 1176-1 1176-7 sekä EN 1177. Turvanormit sisältävät ohjeita välineiden rakenteista ja kunnossapidosta. Niissä on myös ohjeet välineiden asentamisesta, tarkastuksesta ja huollosta. Välineet, joiden kriittinen putoamiskorkeus ylittää metrin, tarvitsevat 40 cm turvasoraa tai hiekka. Hiekan #0,2-2 mm tai soran #2-8 mm kerroksen vähimmäispaksuus on 30 cm. 4.2.3. Tekonurmi päällyste Tekonurmella päällystetään jalkapallokentät, pesäpallo- sekä tennis kenttä. Valmiiden päällys- ja pintarakenteiden on täytettävä IAAF:n ja SUL:n vaatimukset. Tarjoukseen tulee liittää yksityiskohtaiset tiedot tarjotuista tuotteista, laboratoriotestaustulokset ja todistus hyväksynnästä sekä muut selvitykset, joihin tarjoaja haluaa vedota. Tarjoukseen liitetään myös vuosihuolto- ja hoito-ohjeet. Materiaalien laatu ja suunnitelmanmukaisuus todetaan toimituserittäin toimitusasiakirjoista. Tekonurmi ja tarvittavat materiaalit ovat valmistajan ohjeiden ja suunnitelma-asiakirjojen mukaiset (InfraRYL 2010/ 2000 luku). Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 4 Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet. Urheilukenttien suunnittelu ja rakentamisopas, Opetusministeriö, liikuntapaikkajulkaisu nro 82, 2002. Tekonurmi kenttien pohjarakenteista A-Insinöörien laaditut detaljikuvat. 13

4.2.3.1. Jalkapallokentän tekonurmi FIFA 2 Star tekonurmimatto ilman alapuolista joustoa. Kumirouhe EPDM, nukkalangan pituus 50-55 mm. Kerroksen pohjalla n. 10 mm hiekka ja 25-30 mm kumirouhetta. Suositeltava on käyttää EPDM rouhetta, joka on uusi ja tehty tähän tarkoitukseen. Kumirouhe tulee asentaa siten, että rouheen yläpuolelle jäävä vapaa nukkakorkeus on noin 10-15mm. Valkoiset rajamerkinnät tehdään kenttään kiinteästi liimaamalla. 4.2.3.2. Pesäpallon hiekkatekonurmi Pesäpalloliiton hyväksymä tekonurmi PE3315 ilman alapuolista joustoa. Pesäpallokentän tekonurmen nukkalangan korkeus 33 mm. Nurmi täytetään hiekalla siten, että noin 3-5 mm nukasta jää näkyviin. Asennus kivituhkan päälle. Kentällä poikittain sijaitsevat juniori jalkapallokenttien rajaviivat valkoisella. Pesäpallo kentän rajaviivat sinisellä värillä. 4.2.3.3. Tenniskentän hiekkatekonurmi Kansainvälisen Tennisliiton hyväksymä hiekkatekonurmi PE2023. Tenniskentän (17 x 35 m) tekonurmen väri on vihreä. Tenniskentän tekonurmen nukkapituus on 20 mm. Materiaalina Polyeteeni. Nurmi täytetään hiekalla siten, että noin 2-3 mm nukasta jää näkyviin. Asennus kivituhkan päälle. 4.2.4. Yleisurheilun massapinnoite Yleisurheilukenttä on massapintainen ja sitä kiertää 5 rataa (laajennusvara 3-lle, yhteensä 8 rata). Etusuoralle rakennetaan viisi juoksurataa. Kentän päätyalueille rakennetaan kuulantyöntöpaikka sekä pituus- ja korkeushypyn suorituspaikat. Juoksurata, korkeushyppypaikka sekä pituushypyn vauhdinottorata päällystetään vettä läpäisevällä joustavalla kestopäällysteellä, esim. Novotan WS tai vastaava, paksuus 13/20 mm, väri ruskea. Juoksuradan ulkoreunassa massaa levitetään 100mm radan ulkopuolelle ja päällysteen reuna viistotaan liittymään jouhevasti alusasfalttiin. Juoksurataan merkitään juoksukaistat, kaariviiva, maaliviiva ja ratanumerot. Joustavan kestopäällysteen alle tehdään alusasfaltointi AA8/60 30 mm + AA11/60 30 mm. Valmiiden asfalttipäällysteiden tasaisuusvaatimus ja mittauskohdat ovat kuten valmiin joustavan kestopäällysteen. 4.2.5. Kuntorata /pururata Kuntorata kunnostetaan/rakennetaan rullaluisteluradan mukaisesti kiertämään yleisurheilukentän 14

ympäri. Kuntoradalle voidaan talvisin tehdä hiihtolatu. Kuntorata tehdään uudelta osaltaan 4 m leveäksi. Kuntoradan pinnoitteena käytetään hakesorasekoitusta, jossa on 60 % haketta ja 40 % mursketta tai soraa. Pinnoitteen paksuus on 40 mm. Parin vuoden päästä sekoituksen päälle voidaan levittää 20 30 mm paksuinen kerros purua. 4.3. Reunakivet ja tukimuurit 4.3.1. Betonireunakivi Betrk - upotettava betonireunakivi J1 (800*300*110), upotettava, suorat-, kaarre- sekä madallus kivet, RUDUS. Reunakivien sijainti on esitetty pihasuunnitelmassa. Reunusten tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 22110 Reunatuet mukaiset Reunukset on asennettava niin, että niissä ei ole silmin havaittavia poikkeamia sivulta tai päältä katsottuna. Reunakivet upotetaan maakosteaan betoniin K10, reunakiven pinnan korkeus on 8...150mm. Kulmat tehdään kulmakivillä. Huomioidaan tarvittavat madallukset rivin päädyssä. 4.3.2. Tukimuuri Tukimuuri - Harkkomuuri, harmaa, (280*280*280, 140*280*280, 40*140*280, kulmakivi 420*280*280, kansikivi 420*320*70). Muuri rakennetaan InfraRYL luvun 22143 Muurit betonikivistä mukaisesti. Muurin korkeus n. 150 cm, asennetaan betonianturan päälle ja raudoitetaan muurin pystyreiät. Kansilevy kiinnitetään laastilla. 4.4. Sadevesien johtaminen Sadevedet johdetaan pintavesisuunnitelman mukaan. Pinnantasaus on esitetty asemapiirustuksessa. Ks. myös LV-suunnitelmat. Katto- ja pintavesien pääsy rakennuksen seinälinjoille estetään kallistamalla maanpinta poispäin rakennuksesta. Kaivojen korkeudet sovitetaan siten, että kannet asettuvat maanpinnan tasoon. 15

4.3.1. Sadevesi- ja tarkastuskaivojen kansien sovitus eri pintamateriaaleihin Katso Lvi-suunnitelmat. Urheilukenttien alustat ovat vettä läpäisevä ja itse kentälle ei tule yhtään kaivoa vaan vesi johdetaan salaojien, pintakaivojen (kenttä reuna-alueet) kautta ja juoksuradan sisäreunaan vesikouruun. 16

5. PIHAN RAKENTEET, VARUSTEET JA VALAISTUS 5.1. Rakenteet Pihan rakenteet tehdään suunnitelmien mukaan noudattaen valmistajan tai suunnittelijan antamia pystytys- ja kokoamisohjeita. Perustukset ja kiinnitykset valmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. 5.1.1. Aita Verkkoaita, Legi aita R-Fit teräsverkkoaita, väri RAL 7002, aidan korkeus jalkapallo-, pesäpallo, koripallokentän ympärillä 400 cm-, tenniskentän ympärillä 300 cm. Muualla aidan korkeus 120 cm. Skeittipuiston aidan korkeus min. 200 cm. Käytettävä metalliaidan laatuvaatimukset ja ohjeet ovat InfraRYL 2006 Osa 2 Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten mukaiset. Metalliosat kuumasinkittyjä DIN EN ISO 1461-mukaisesti. Aidan alareuna on 100 mm korkeudella maasta. Metalliaidan elementtien silmäkoko 50x200mm, - pystylanka 6 mm, vaakalangat 8 mm, - elem. leveys 2540 mm, pylväät 40x60 mm. Pesäpallo kentällä 2-3 kpl LEGI-käyntiportti (leveys 1200 mm), 1 kpl LEGI-huoltoportti (kaksilehtinen, leveys 4000 mm). Tenniskentällä 1 kpl LEGI-käyntiportti (leveys 1200 mm), 1 kpl LEGI-huoltoportti (kaksilehtinen, leveys 4000 mm). Koripallokentällä 1 kpl LEGI-käyntiportti (leveys 1200 mm). Aidan, porttien ja kulkuaukkojen sijainnit tarkistetaan maastossa yhdessä tilaajan kanssa ennen aidan asentamisen aloittamista. 5.1.2. Kaide/käsiohjain Metallinen kaide/käsiohjain, korkeus maasta 90 cm. Kaiteet ovat kuumasinkittyjä ja jauhemaalattuja RAL 7016. Käytettävien kaiteiden laatuvaatimukset ja ohjeet ovat InfraRYL 2006 Osa 2 Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten mukaiset. 5.1.3. Katsomo Katsomo arkkitehtisuunnitelmien mukaan. 17

5.1.4. Jääkiekkokaukalo Jääkiekkokaukalon laidan korkeus on 110 cm. Huolto- ja pelaajaportit tehdään suunnitelman mukaisesti. Runko on valmistettu kuumasinkitystä teräksestä, joka verhoillaan HD-polyeteenimuovilla tai lasikuituvanerilla. Esim. MONILINE kaukalo, ICEPRO. 5.2. Talovarusteet ja niiden huolto Kaikkien pihakanteen ankkuroitavien piha- ja talovarusteiden kiinnityksessä noudatetaan tuotteen valmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeita perustamisesta ja/tai pintabetoniin kiinnittämisestä. Tarvittaessa varusteiden jalat sovitetaan pintalaatan kaltevuuteen, jotta ne voidaan asentaa suoraan. Kaikkien piha- ja talovarusteiden kiinnityksessä noudatetaan tuotteen valmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeita perustamisesta. Kaikki välineet kuumasinkittyjä/jauhemaalattuja. 5.3. Pihavarusteet ja -kalusteet Sijainti asema ja pihapiirustuksessa. Polpt1-30 Polkupyöräteline Treo, 1 puolinen, laippapylväät, kuumasinkitty, LEHTOVUORI. Rivissä 30 pyörää Pe1-1/2 Penkki Inlina, jalat ruostumattomasta teräksestä, istumaosan puuosat ruskea kuultomaalaus, NUSSER/ELPAC, 3 kpl Pe2-1/1 NF2301M Scandinavia penkki, metalliosat vaaleanharmaa, puuosat vaaleanruskea, betoniperustus, LAPPSET, 2 kpl Ros Roskakori 60L CT60-7021, harmaa 7021, LAPPSET, 6 kpl 5.4. Liikunta- ja virkistyspaikkojen varusteet ja laitteet Liikuntapaikka varusteista sovitaan erikseen tilaajan kanssa. Lähiliikuntapaikka rakentamisessa, kuten parkour parkourpuistossa käytetään hyödyksi leikkipaikkastandardeja, kuten EN 1176-1 1176-7 sekä EN 1177. Turvanormit sisältävät ohjeita välineiden rakenteista ja kunnossapidosta. Niissä on myös ohjeet välineiden asentamisesta, tarkastuksesta ja huollosta. Varusteilla on oltava IAAF:n sertifikaatti. 18

Yleisurheilukentän rakennusurakkaan sisältyy urheilukentän suorituspaikkojen kiinteät maahan/pinnoitteeseen asennettavat rakenteet/varusteet (esim. pituushyppyhiekkalaatikko hiekkoineen, korkeushyppy telineet ja alastulopehmusteet) ellei tilaajan kanssa sovitaan toisin. Kuulantyöntökehä rakennetaan käyttäen valmisosia: kehärengas esim. Kerko Sport Oy:n til.nro 517200, nojasuojus esim. Kerko Sport Oy:n til.nro 517300 tai vastaavat tuotteet. Jalkapallokenttien maalien tulee olla SFS - EN748 standardin mukaan valmistettu. Tekonurmikentällä tulee olla vähintään 2kpl jalkapallomaalia, joiden koko on 2 x 5m ja 4 kpl jalkapallomaalia, joiden koko on 244 x 732m. Jalkapallomaalit tulee olla helposti liikuteltavia ja varustettu pyörillä. Tenniskentän rakennusurakkaan sisältyy standardin mukainen verkko. Koripallokentän olevat telineet kunnostetaan mahdollisesti. 5.4.1. Parkour puiston välineet Merkintä Nimi Kpl 8 Gibbonswing M 220511, Kehikko riippumista varten, Lappset 1 9 Spider Cage M 220523, Parkour kehikko, Lappset 1 10 Vault Cage M 220552, kehikko vaultien varten, Lappset 1 11 Vault Rails L 220549, tasapainokehikko, Lappset 1 12 Launch Box Deep Mounting Bar 220503, kehikko hyppämistä varten, Lappset 1 13 Sport Wall M 220562, Hyppyseinä, Lappset 1 14 Sport Tic-tac Cube S, 220530, Kuutio hyppämistä varten, Lappset 1 15 Precision bar Long 220538, Tanko tasapainoiluun, Lappset 1 16 Precision bar 220541, Tanko tasapainoiluun, Lappset 2 19

5.4.2. Seniori puiston liikuntavälineet Merkintä Nimi Kpl 18 080484M Classic, Slow, tasapaino rata, LAPPSET 1 19 8054658, Air Walker, warm yellow, kävelylaite, HAGS 1 20 081435M, Slow, olkapäätreeni, LAPPSET 1 21 8054769, Row, warm yellow, soutulaite, HAGS 1 22 081475M, Slow väri, ohjekyltti kuvallisine harjoitusohjeineen, LAPPSET 1 5.5. Valaistus Ks. sähkösuunnitelma. Pylval Pylväsvalaisin Selenium SGP340 FG PHILIPS tai vastaava. Ruostumattoman, teräksisen pylvään korkeus 8-10 m. Valaisimien sijoituspaikat tarkistetaan. Puisval Puistovalaisin Alura 32LED Schreder tai vastaava, harmaa, 6 m korkea liimapuu pylväsvalaisin H 46 498 54, Cinnamon, TEHOMET. Valaisimien materiaalit ja asennus valmistajan ohjeiden ja sähkösuunnitelman mukaisesti. Valaistuksen laatuvaatimukset ja ohjeet ovat InfraRYL 2006 Osa 2 Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten mukaiset. Jalkapallokenttien, yleisurheilun valaistus voidaan toteuttaa 4-8 valaisinpylväällä. Suoja-alue, eli pylväiden etäisyys pelialueen rajasta tulee olla vähintään 5 metriä. Kentänvalaistus (valaistusteho suositus 300 lux, minimi 100 lux. 4-8 valaisinmastoa) 20

6. KASVILLISUUS 6.1. Yleistä Istutusalueiden tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 23100 Kasvualustat ja katteet mukaiset. Kasvillisuuden tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 23300 Istutukset mukaiset. Istutusalueilla käytettävä kasvualusta määräytyy alueen sijainnin ja siihen istutettavien kasvien mukaan. Kasvualustat ja katteet tehdään Liite 1 Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (VAATELIAAT, puut, pensat, perennat), taimimäärät, koot ja sijainnit piirustuksen ARK-002 Pihapiirustus mukaan. Viheralueet on suunniteltu käyttäen puiden ja pensaiden ryhmiä. Ryhmäistutusten katteena käytetään mäntykuorikatetta. Nurmikolla olevien puiden rungon ympärille laitetaan katetta n. 50 cm leveytenä. Käytettävä kasvualusta määräytyy alueen sijainnin ja siihen istutettavien kasvien mukaan. Kaikki istutettavat puut tuetaan. Istutettaville puille asennetaan runkosuojukset. 6.2. Nurmikot 6.2.1. Yleistä Nurmetettavat alueet on esitetty asema- ja pihasuunnitelmassa. Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (NURMIKOT). Nurmikot tehdään kylvösiemenistä. Nurmikon hoitoluokitus A2. Kaikki rikotut lähiympäristön nurmikot kunnostetaan. 6.2.2. Alusrakennetyöt Nurmialueelta on poistettava haitalliset esteet ja materiaalit. Alusrakenne muotoillaan tulevan kasvualustan pinnan muotoon. Alueiden pintaan ei saa jäädä pintavesiä kerääviä painanteita. Aluetta ei saisi tiivistä liian raskailla työkoneilla. Pintavesien poisjohtamiseksi on nurmikon pinnalla oltava kallistus 2%. Lopullisen tasatun alusrakenteen päälle levitetään 20 cm kasvualustakerros. Mikäli käytettävä materiaali ei ole lannoitettu ja kalkittu tehdään tarvittavat parannustoimenpiteet ennen lopullista pinnan tasausta. Pinta tasataan huolellisesti ja jyrätään, kunnes pinta on riittävän tasainen ja tiivis. 6.2.3. Kylvöaika Nurmikon on kylvettävä, kun maan lämpötila on vähintään +8 C ja maan kosteuteen takia kevätkylvö pitää saa tehty 15.6.mennessä tai syyskylvö 15.8.-20.09. välillä. 21

6.2.4. Siemenet ja kylvömäärä Nurmikon laatu pitää olla käyttöä kestävä ja kuivuutta sietävää. Tarkka siemenmäärä riippuu siemenlajista, käyttö valmistajan ohjeiden mukaan. Tasaisen kylvön jälkeen siemenet mullataan 1 cm syvyyteen ja sen jälkeen jyrätään alue. Uusikasvusto leikataan ensimmäisen kerran, kun sen pituus on 8-10 cm. Pituudesta leikataan pois 1/3 osa. 6.3. Niitty 6.3.1. Yleistä Niitty perustetaan paikkoihin, minne jää jyrkempi rinne-alue. Niityn hoitoluokitus on B2. Niittykasvien siemeniä vähintään 500 g/m2. Kasvualusta on hiekkapitoinen. Se ei saa sisällä monivuotisten rikkakasvien eikä haitalliseksi luokiteltujen vieraslajien juuria eikä vieraita esineitä. Siemenseos pitäisi olla sopiva kuivalle, aurinkoiselle paikalle. Niitty leikataan 1-2 kertaa kesässä ja niittojätteet kerätään pois. 6.4. Istutukset 6.4.1. Yleistä Kasvualustat tehdään Liite 1 Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (VAATELIAAT, puut, pensat, perennat), taimimäärät, koot ja sijainnit pihapiirustuksen mukaan. Yhden lajin ryhmäistutuksissa taimet istutetaan tasavälein, pystysuoraan ja lomittain pääkatselusuuntaan nähden. Ellei suunnitelmassa ole muuta esitetty, noudatetaan seuraavia periaatteita. Valmis istutusalueen pinta on reunoiltaan tiivistymisen jälkeen samassa tasossa ympäröivän nurmialueen kanssa. Pensas-, köynnösja perennaistutusalueet muotoillaan keskeltä kuperiksi siten, että ne ovat n. 50 mm reunoja korkeammalla. 6.4.2. Taimien laatuvaatimukset Istutettavan taimierän on oltava tasalaatuinen. Taimien tulee olla kauppakelpoisuusvaatimukset ja suunnitelman kasvilistassa mainitut kasvikoot täyttäviä, vahvaversoisia, hyväjuurisia. Suunnitelmassa on kasvi nimien lyhennys sekä kappalemäärä. Kasvilistassa on mainittu käytettävien taimien laji ja lajike sekä määrät, koko ja ryhmäistutuksissa istutusvälit. 22

6.4.3. Istutusajat Paljasjuuriset lehtipuut ja pensaat istutetaan keväällä 15.6. mennessä, syksyllä istutus alkaa taimien tuleennuttua ja jatkuu roudan tulemiseen saakka. Istutusten tulee olla valmiita 15.10. mennessä. Paljasjuurisia taimia ei saa käyttää kesäistutuksissa. 6.4.4. Istutustyö Istutustyön tulee tapahtua huolella ja multa taimien juurilla on tiivistettävä huolellisesti. Taimet on istutettava oikeaan syvyyteen ja pystysuoraan kasvualustan pinnan kaltevuudesta riippumatta. Taimet kastellaan istutuksen yhteydessä runsaasti, istutuskuoppiin imeytetään vettä ennen istutusta. Kastelua on jatkettava tarvittaessa urakka-aikana. Taimien varastointi ennen istutusta on tehtävä siten, etteivät juuret missään vaiheessa pääse kuivumaan. Jos istutustyö viivästyy, ovat taimet istutettava siirteessä puolivarjoiseen paikkaan pystysuoraan. Keinokuituiset paakkukankaat poistetaan istutustyön yhteydessä kokonaan. Yksinomaan luonnonkuituja sisältävä kangas voidaan jättää kuoppaan, mutta se on avattava ja levitettävä kuopan pohjalle. Paakun sidokset avataan vasta, kun taimi on lopullisessa asennossaan avoimessa istutuskuopassa. Urakoitsija vastaa istutusten asianmukaisesta suojauksesta eläintuhoja vastaan. 6.4.5. Taimien leikkaus Istutuksen yhteydessä leikataan katkeilleet ja murtuneet oksat. Ennen istutusta paljasjuuriset pensaiden taimet on leikattava siten, että juuriston ja lehdistön välille muodostuu tasapaino. Oksistoa typistetään enintään 50% alkuperäisestä. Leikkauksia tehtäessä on huomioitava ajankohta. Havukasveista poistetaan vioittuneet ja kuolleet oksat sekä kilpalatvat. 6.5. Pensaat Pensasalueiden kasvualustat tehdään Liite 1 Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (VAATELIAAT, puut, pensat, perennat). Reunimmaiset taimet istutetaan 40 cm päähän kulkuväylien reunasta. Istutusaltaissa reunimmaiset taimet istutetaan n. 20-30 cm:n etäisyydelle istutusalueen reunasta. Ryhmäpensasistutusten kasvualustan paksuus on 50 cm. Taimia kastellaan 20 l kasvualustapinnan neliömetriä kohden. Pensaiden tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 23330 Pensaat ja Köynnökset mukaiset. 6.6. Puut Puiden kasvualustat tehdään Liite 1 Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi mukaan (VAATELIAAT, puut, pensat, perennat). Isojen puiden istutuskuopan halkaisija on n. 100 cm ja syvyys 80 23

cm. Istutettavan puun rungon ja kunnallisteknisten rakenteiden välisen etäisyyden on oltava vähintään tämän selostuksen taulukon 1 mukainen. Rakentamisen aikaiset muutokset puiden sijoituksissa tulee hyväksyttää valvojalla. Puiden tekniset vaatimukset InfraRYL luvun 23311 Puistopuut mukaiset. Alue, jolla täyttöä ei tehdä, ulottu n. 1,2 m puun latvuksen reunan ulkopuolelle. Kunnallistekninen rakenne Etäisyys m *Rakentaminen tai varastoiminen Liikennealueen päällyste 1,0 maakaasulinjalle ei ole sallittua. Vesijohto ja viemäri 2,5 Minimisuojatäisyys on 2-10 metriä Salaoja 2,5 rakenteen käyttötarkoituksen ja Kaukolämpöputki 2,5 maakaasuputken halkaisijan ja paineen Sähkö ja puhelinkaapeli 2.5 mukaisesti. Lisätietoja: Turvatekniikan Valasinpylväs 2,5 keskus. Maakaasujohto 2-10* 110kV johtoalue 26 400kV johtoalue 42 Taulukko 1. Istutettavan puun ja kunnallisteknisten rakenteiden etäisyydet 24

6.7. Liikunta-alueen ympäristön kasvilista KASVILUETTELO ISTUTETTAVAT LEHTIPUUT (paakkutaimi) Lyhennys Tiedellinen nimi Suomenkielinen nimi Kpl Koko Istutusväli Prs Prunus sargentii Rusokirsikka 6 180-200 550 cm Qur Quercus robur Tammi 4 rym 6-8 1000 cm Soa Sorbus americana Amerikanpihlaja 5 180-200 550 cm Ulg Ulmus glabra Vuorijalava 7 rym 6-8 800 cm ISTUTETTAVAT HAVUT (astia- tai paakkutaimi) Pio Picea omorica Serbian kuusi 5 125 150 250 cm Pis Pinus sylvestris Metsämänty 12 100-120 500-1000 cm ISTUTETTAVAT PENSAAT (astia- tai paljasjuuritaimi) Des Diervilla sessilifolia Rusovuohenkuusama 43 30-50 790 cm Loc Lonicera caerulea Sinikuusama 10 30-50 100 cm Spb Spiraea betulifolia Koivuangervo 118 30-50 70 cm Sp 'G' Spiraea 'Grefsheim' Norjanangervo 21 30-50 100 cm Spxb'S' Spiraea x bumalda 'Superstar' Ruusuangervo 59 30-50 70 cm ISTUTETTAVAT KÖYNNÖKSET Paq Parthenosissus quinquefolia Villiviini 3 6.8. Kate istutuksille Puiden ja pensaiden katteena käytetään männyn kuorikatetta 5-7 cm kerroksena. 6.9. Puiden tuenta Kaikki istutettavat puut on tuettava. Puut tuetaan kahdella tukikepillä, jotka ovat sopusuhteessa puuhun. Tukikepit sidotaan puuhun korkeintaan 1/3 korkeudelle koko puun korkeudesta. Sidontaan käytetään joustavaa materiaalia, joka ei kalva puun kuorta. 25

7. NURMIKOIDEN JA ISTUTUSTEN HOITO 7.1. Hoitotyöt rakennusaikana Hoitotyöt aloitetaan välittömästi kylvön ja istuttamisen jälkeen ja niitä on jatkettava saumattomasti kasvuun lähtö tarkastukseen asti. Istutusalueet kitketään rikkaruohoista ja reunat oikaistaan ennen vastaanottotarkastusta. Urakoitsija saa tarvitsemansa kasteluveden korvauksetta (myös takuuaikana). 7.2. Viheralueiden kunto kasvuun lähtö tarkastuksessa Kasvien tulee olla kasvussa, kuolleet ja kituvat vaihdettuina Käyttönurmikon tulee olla leikattu ja peittävyys noin 90% Pensasistutusalueiden tulee olla vapaina rikkakasveista ja reunat oikaistuina Kate levitetty Tarvittavien lannoitusten tulee olla tehtynä Puiden tuentojen tulee olla kunnossa 7.3. Hoitotyöt takuuaikana Urakkaan kuuluu istutusten ja nurmikoiden hoitotyöt takuuajan loppuun saakka, jos tilaajan kanssa ei sovita toisin. Hoitotyöt suoritetaan Viheralueiden hoidon työselityksen VHT 14 ohjeita ja laatumääräyksiä noudattaen. 26

8. VIHERRAKENTAMISEN TAKUUT JA KATSELMUKSET Takuuaikana kuolevat kasvit tulee uusia heti, kun istutusaika sen sallii. Takuutarkastuksessa hyväksytään vain ne kasvit, joissa on kullekin lajille ja lajikkeelle ominainen uusi kasvu. Takuu ei koske kasveille aiheutettuja mekaanisia vaurioita tai talvivaurioita, jotka aiheutuvat epätavallisen ankarasta talvesta. Luovutus- ja vastaanottotarkastus pidetään pihatöiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään 15.10. urakan valmistumisvuonna. Kasvuun lähtötarkastus pidetään keväällä tehtyjen pihatöiden osalta 30.8. mennessä ja syksyllä tehtyjen töiden osalta seuraavana vuonna 1.6 mennessä. Katselmus tulee kuitenkin tehdä ajankohtana, jolloin voidaan todeta nurmikoiden ja istutusten kasvuun lähtö. Urakoitsija korjaa kustannuksellaan kaikki todetut puutteet välittömästi. Kuolleet taimet urakoitsija uusi kustannuksellaan heti, istutusaika sen sallii. Takuutarkastukset pidetään vuoden ja kahden vuoden kuluttua vastaanottotarkastuksesta, mutta kuitenkin ao. kalenterivuonna 15.10. mennessä. Tarkastuksessa todetut puutteet korjataan välittömästi. Urakoitsija mm. Täyttää ja tasoittaa painumat, korjaa nurmikot, uusii kuolleet kasvit ja korjaa puiden tuennat. 27