TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 9/

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 Aika: 26.10.2016 klo 9.00 Paikka: HUOM! Hotelli Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1. (Käynti Rautatienkadulta, rautatieasemaa vastapäätä.) Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Heinämäki Anna-Kaisa Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Sasi Ilkka Silvennoinen Seppo varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Haapa-aho Olga Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Höyssä Matti Elovaara Tiina Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsutut: Kuntajohtajakokouksen jäsenet: Auvinen Oskari Joensuu Jaakko Kuusisto Juha Linnamaa Reija Nurminen Mikko Paloniemi Erkki Rämö Heidi Sorvanto Jarkko Väätäinen Eero Saapuvat tarvittaessa kokoukseen: Vainio Ulla-Kirsikka 106 Asula-Myllynen Ritva 106 kunnanjohtaja, Kangasala kansliapäällikkö, Pirkkala kaupunginjohtaja, Orivesi strategiajohtaja, Tampere johtaja, Tampere kunnanjohtaja, Vesilahti kunnanjohtaja, Lempäälä kaupunginjohtaja, Ylöjärvi kaupunginjohtaja, Nokia rakennustarkastaja, Nokia kehittämispäällikkö, TKS 1/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2016 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2016 Todistaa Juhani Pohjonen 2/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 Käsiteltävät asiat: 101 KOKOUKSEN AVAUS 4 102 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 103 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 104 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 105 TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, LUONNOKSEN HYVÄKSYMINEN JA LAUSUNTOMENETTELY 10 106 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN SEUDULLINEN ASIAKIRJAMALLI, HYVÄKSYMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO 12 107 LAUSUNNON ANTAMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 14 108 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2016 17 109 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 20 110 SEURAAVAT KOKOUKSET 21 111 MUUT ASIAT 22 112 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 3/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 101 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. 4/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 102 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.10.2016 Puheenjohtaja Ikonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 103 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.10.2016 Puheenjohtaja Ikonen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Marjo Mäkinen-Aakula. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 6/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 104 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen 28.9. toimeenpano ASIA Kaupunkiseudun strategia, jatkovalmistelun linjaukset Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat, ehdotus Lukio- ja kampusyhteistyön kehittäminen, väliraportointi Elinvoima-asioiden huomioiminen maakuntauudistuksen valmistelussa TOIMEENPANO Luonnos käsittelyssä tässä kokouksessa Asia on käsittelyssä jäsenkunnissa. Asia käsitellään myöhemmin Asiakirjat on toimitettu kuntiin käsiteltäviksi ja hyödynnettäviksi lausunnoissa maakuntauudistuksen lainsäädännöstä. Kuntayhtymän lausunto on käsittelyssä tässä kokouksessa. Ennakkotiedot elokuun 2016 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2016 Väkiluku, 31.8.2016 Muutos, tammi-elo 2016 Muutos%, tammi-elo 2016 Muutos%, tammi-elo 2015 Työttömyys%, elokuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 607 30 959 352 1,2 % 0,4 % 12,2 12,7 Lempäälä 22 536 22 712 176 0,8 % 1,3 % 12,0 12,5 Nokia 33 162 33 192 30 0,1 % 0,9 % 14,3 14,7 Orivesi 9 408 9 336-72 -0,8 % -0,9 % 13,1 14,8 Pirkkala 18 913 19 110 197 1,0 % 0,6 % 11,1 11,5 Tampere 225 118 227 113 1 995 0,9 % 0,7 % 18,3 18,4 Vesilahti 4 489 4 485-4 -0,1 % 0,0 % 11,3 12,4 Ylöjärvi 32 738 32 856 118 0,4 % 1,1 % 12,1 13,4 Kaupunkiseutu 376 971 379 763 2 792 0,7 % 0,7 % 15,8 16,4 Kehyskunnat 151 853 152 650 797 0,5 % 0,8 % 11,7 15,5 Turun seutu 342 628 344 037 1 409 0,4 % 13,7 14,3 Helsingin seutu 1 437 890 1 451 298 13 408 0,9 % 11,7 11,7 Pirkanmaa 506 114 508 470 2 356 0,5 % 0,4 % 15,3 15,9 Suomi 5 487 308 5 498 450 11 142 0,2 % 0,2 % 7,2 9,3 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 7/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 8/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 Seutufoorumi 8.11.2016 klo 12.30 alkaen Tampere-talossa. Seutukatsaus lähetetty valtuutetuille ja sidosryhmille. Toiminta on käynnistynyt Tampellassa. Kokouskeskus aukeaa marraskuussa. Kokoustiedotteet ja muistiot: Kuntajohtajakokouksen muistio 23.9. ja 7.10. MASTO kokoustiedote 29.9.2016. LJ-työryhmän kokoustiedote 7.10.2016. Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.10.2016 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 9/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 105 TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, LUONNOKSEN HYVÄKSYMINEN JA LAU- SUNTOMENETTELY Seutujohtaja Nurminen 12.10.2016 Tampereen kaupunkiseudun strategian valmistelu on edennyt luonnosvaiheeseen. Vuoden kestäneessä prosessissa on painotettu päättäjien osallistamista. Työnimenä on käytetty Tulevaisuuden kaupunkiseutu - strategiaa. Valmistelun päävaiheet ovat olleet päättäjä- ja sidosryhmäkysely sekä kunnallishallitusten kaksi työseminaaria, joissa on keskitytty yhteistyötavoitteiden ja yhteistyön mission pohdintaan. Lisäksi on toteutettu seututyöryhmien yhteinen strategiaseminaari toimenpiteiden pohdintaan. Valmistelun käynnistämistä edelsi nykyisen strategian arviointi viime vuoden puolella. Työskentelyä on tuettu etukäteismateriaalein ja kuntien hallitusten sisäisin keskusteluin. Strategia-asiakirjasta seutuhallitus on linjannut, että valtuustot hyväksyvät 10 vuoden mittaisen strategian ja seutuhallitus tämän jälkeen valtuustokauden mittaisen toteutusohjelman. Toteutusohjelman valmistelu on käynnissä seututyöryhmissä. Strategiatyön tarkoitus on ollut lisäksi tukea kuntien valmistautumista uuden kunnan rooliin. Seutuhallituksen kannanotto kaupunkiseudun huomioimisesta maakuntauudistuksen valmistelussa ja elinvoimatehtävien vastuuttamisesta kaupunkiseudulle on käytettävissä kunnissa. Strategia valmistellaan tiiviiksi ja ketteräksi poliittiseksi ohjausvälineeksi, jota arvioidaan vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Strategiaosuus Missio ja visio, yhteistyön periaatteet, pääviestit ja tavoitteet valtuustot hyväksyvät Perustelut, taustamateriaali Toimintaympäristön muutokset, seudun aluekehitys ja yhteistyön kehitys, vahvuudet ja heikkoudet sekä tavoitteita täydentävät perustelut sekä strategian toteutus ja seuranta Seututoimisto tukee lausuntokierrosta vierailemalla tarvittaessa kunnallishallituksissa. Strategian hyväksyminen etenee kuntiin tammikuussa 2017. Seutuhallitus on kokouksessaan 28.9 evästänyt seutustrategian jatkovalmistelua mission, vision, pääviestien ja tavoitteiden osalta. Muotoiluja on käyty läpi myös strategiatyöryhmän kanssa. Näiden pohjalta koot- 10/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 tu strategiaversio on toimitettu sähköisesti kommentoitavaksi seutuhallituksen jäsenille 3.10.2016. Kuntajohtajakokous on jatkanut strategian pääviestien ja tavoitteiden valmistelua seutuhallituksen evästys huomioiden 7.10. Strategialuonnos on tarkoitus lähettää seuraavaksi lausunnoille kunnille ja sidosryhmille. Lausuntoaika on 1.11-28.11.2016. Lausuntopyynnössä tiedustellaan mm. seuraavia asioita: 1. Miten arvioitte seutustrategian toteuttamisen vaikuttavan kaupunkiseudun elinvoimaan? 2. Mitä kommentoitavaa on strategian pääviesteistä ja tavoitteista? 3. Miten huomioitte seutustrategian omassa toiminnassanne? 4. Millaisilla yhteistyömallilla strategian toimeenpano onnistuu? Liitteet: - Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian luonnos 19.10.2016 Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.10.2016 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä strategialuonnoksen ja lausuntomenettelyn, lähettää Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian luonnoksen kuntiin ja sidosryhmille lausunnolle 1.11-28.11.2016 väliseksi ajaksi että seutujohtaja voi viimeistellä lausuntopyynnön. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat ja sidosryhmät seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 11/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 106 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN SEUDULLINEN ASIAKIRJAMALLI, HYVÄKSYMINEN JA KÄYT- TÖÖNOTTO Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 2.10.2016: Kuntayhtymän tavoitteena 2016 on ollut kehittää Rakennesuunnitelman 2040 toteutumista tukevia yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja rakennusvalvonnassa. Tähän tarkoitukseen on valmistunut malliasiakirja seudullisesta rakennusjärjestyksestä. Asiakirjarakenteen yhdenmukaistamisen hyötyjä ovat: - tukee yhteistyötä rakennusvalvontavirnaomaisten välillä ja edistää hyvin käytäntöjen jakamista - tukee viranhaltijoiden omaa työtä kunnissa - helpottaa kuntien välistä vertailua ja kuntakohtaiset erojen löytämistä - parantaa asiakaspalvelun laatua kansalaisiin, elinkeinoelämän toimijoihin, suunnittelijoihin ja rakentajiin päin - helpottaa ammattirakentajien toimimista kaupunkiseudun alueella - tekee kunnista edelläkävijöitä rakennusvalvonnan yhteistyössä. Rakennusvalvontaviranomaisen työ perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet. Näiden lisäksi rakentamista ohjataan kunnan rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden avulla. Rakentamistapaohjeen keskeisenä tehtävänä on luoda rakentajalle mielikuva alueesta, jonka osa heidän rakennuksensa tulee olemaan, sekä kertoa millä tavoin rakentaja voi itse vaikuttaa hyvän asuinympäristön muodostamiseen. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on täydentää asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä sekä ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Näin ollen toimintakulttuurierot kuntien välisiä ovat vähäiset, koska toiminta on laillisuusvalvontaa ja perustuu yllä mainittuihin asiakirjoihin kunnissa. Seudun rakennusvalvontatyöryhmän tekemä rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli valmistui elokuussa. Malli kohdistuu asiakirjan 12/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 tekniseen rakenteeseen perustuvien erojen esille tuomiseen, ei kuntakohtaisiin sisältöihin. Työn aikana löytyi eroja ja yhtäläisyyksiä rakennusjärjestysten lupatulkinnoista mm. rantarakentamisen, naapurietäisyyksien ja asemakaavaalueen ulkopuolisesta rakentamisesta. Arkirakentamisen määräyksissä ja ohjeissa ja sitä kautta lupajärjestelyissä ja -kustannuksissa on muitakin eroja. Näihin sisältöihin ei kuitenkaan puututtu. Kaupunkiseudun infra-työryhmä hyväksyi seudullisen asiakirjamallin kokouksessaan 29.9.2016 ja totesi, että kunnat voivat hyödyntää sitä omia rakennusjärjestyksiä päivitettäessä. Asiakirjamallista todettiin, että se on hyvä, lyhyt, selkeä ja yksinkertainen. Nokian kaupunki on ensimmäisenä päättänyt käynnistää rakennusjärjestyksensä päivittämisen tämän asiakirjamallin pohjalta. Kunnat ovat päivittäneet rakennusjärjestyksiään seuraavasti: - Kangasala 2014 - Lempäälä 2012 - Nokia 2001 - Orivesi 2008 - Pirkkala 2016 - Tampere 2014 - Vesilahti 2004 - Ylöjärvi arvio valmistumisesta 2016 Liitteet: - Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.10.2016 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä rakennusjärjestyksen seudullisen asiakirjamallin ja esittää jäsenkunnille, että kunnat hyödyntävät asiakirjamallia rakennusjärjestyksiä uudistaessaan. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 107 LAUSUNNON ANTAMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Lausuntopyyntö 31.8.2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Myös muut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, joka löytyy Internet-osoitteesta: https://www.webropolsurveys.com/s/4ae74008a6e14b22.par Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen valmistelussa. Lausunnot pyydetään 9.11.2016 klo 16.15 mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lausunnot. Sote- ja maakuntauudistuksessa laaditaan lisäksi valinnanvapauslainsäädäntö, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Niitä valmistellaan erillisissä valmisteluhankkeissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa on otettu huomioon valinnanvapauden edellytyksenä oleva monituottajamalli. Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille keväällä 2017. 14/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 Seutujohtaja Nurminen 11.10.2016 Keskustelujen jälkeen kuntayhtymä on päätynyt antamaan lausunnon kaupunkiseudun huomioimisesta maakuntauudistuksessa. Lausunto pohjautuu seutuhallituksen hyväksymään edunvalvontaviestiin ja liittyy erityisesti uudistuksen muihin kuin sote-kysymyksiin. Kuntayhtymän lausunto, jossa vastataan kahteen vastauslomakkeella asetettuun kysymykseen. Kysymys nro 4 Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen yleislain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? Tulevat maakunnat ovat nykyrakenteeltaan ja tulevalta kehitykseltään hyvin erilaisia. Myös niiden vahvuudet ovat erilaiset. Suurimmat kaupunkiseudut ovat maakuntiensa vahvuuksia globaaleina toimijoina ja kasvukeskuksina. Erityishaasteidensa ratkaisemiseksi kaupunkiseudut ovat kehittäneet eritasoisia yhteistyötapoja, joista Tampereen kaupunkiseudun yhteistyömalli lienee edistyksellisin. Koska ongelmat ovat useimmiten juuri seudullisia, eivät kunnan tai maakunnan tasoisia, ei maakuntauudistus poista kuntien yhteistyön tarvetta kaupunkiseudulla. Tämän vuoksi lainsäädännössä tulee huomioida joustavien ratkaisujen mahdollisuus suurimpien kaupunkiseutujen ja maakuntien välillä. Maakuntalakiin tulee lisätä säännös, joka mahdollistaa maakunnan ja kuntien välisen yhteistyön ja sopimisen sekä tehtävien hoitamisen samaan tapaan kuin yhteistyö kuntien kesken on kuntalain mukaan mahdollista. Lisäksi tulee varmistaa, että kuntien yhteistyö voi jatkua kaupunkiseutujen kannalta tärkeissä tehtävissä. Tärkeitä tehtäviä ovat yhdyskuntarakenteen, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittäminen sekä ns. kasvupalvelukokonaisuus työllisyys- ja elinkeinojen kehittämisasioineen. Kaupunkiseuduilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus suoraan yhteyteen valtion kanssa ns. MALsopimuksissa ja KASVU-sopimuksissa. Kysymys nro 5 Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? Tampereen kaupunkiseudulla toimii poliittisesti johdettu kuntayhteistyöstä vastaava organisaatio, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä sekä kuntien yhteinen elinkeinoyhtiö Tredea. Seudullisen yhteistyön käytännöt ovat vakiintuneet kunnissa. Parhaillaan kunnat valmistelevat Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaa. 15/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 Koska yhteistyötarve kaupunkiseudulla on hyvin pragmaattinen ja tulokset ulkoistenkin arvioiden mukaan hyviä, on seutuhallitus esittänyt 5.9.2016 seuraavien tehtävien vastuuttamista kaupunkiseudulle: 1. alueensa elinkeinojen kehittämisen ja työllisyydenhoidon palvelut, 2. alueensa maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelu, 3. suora neuvottelumenettely valtion kanssa MAL- ja KASVUsopimuksissa. Työnjako em. tehtävissä kaupunkiseudun ja maakunnan välillä tulee tarkentaa lainsäädäntöön julkisen hallinnon resurssitehokkuuden ja läheisyysperiaatteen pohjalta. Haasteet on paras ratkaista siellä, missä ne syntyvät. Erityisesti maankäytössä tulee lainvalmistelussa tähdätä siihen, että maankäytön suunnittelu ja toteutus kohtaavat jatkossa parhaalla mahdollisella tavalla. Nykymuotoisen maakuntakaavoituksen siirtoa kunnista riippumattomille itsehallintoalueille ei voi toteuttaa mekaanisesti, vaan maakuntakaavoituksen tulee jatkossa keskittyä selvemmin ja strategisemmin aluerakenteen kannalta keskeisiin kysymyksiin jättäen tilaa kuntien omalle elinvoimatyölle. Parempi ratkaisu erityisesti suurilla kaupunkiseuduille olisi selkeyttää alueiden käytön ja kaavoituksen tehtäviä ja rooleja. Tämä tapahtuisi esimerkiksi siten, että maakunnat vastaisivat tärkeästä alueiden käytön ohjauksesta eli jalkauttaisivat valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita tarkentaen niitä omassa maakunnassaan, ja maankäytön suunnittelu olisi kuntien (ml. seudulliset liittymät) tehtävänä. Tehtävänjako määriteltäisiin maakuntalain lisäksi MRL:ssä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.10.2016 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää että kuntayhtymä antaa selostustekstin mukaisen lausunnon ja että seutujohtaja voi viimeistellä lausunnon vastauslomakkeelle. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 16/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 108 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2016 Seutusihteeri Pohjonen 27.9.2016 Yhtymäkokouksen 17.12.2015 päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportti ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Lopullinen raportointi tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä. Yleiskatsaus toimintaan ja tavoitteiden toteutumaan Seutuhallitus on ohjannut seutustrategian uudistamistyötä. Kunnallishallituksille ja seutuhallitukselle on järjestetty kaksi hyvin onnistunutta työpajaa seutuyhteistyön mission, strategisten tavoitteiden ja tahtotilan täsmentämiseksi. Strategiaprosessi jatkuu koko vuoden ja uudistunut strategiaehdotus valmistuu kuntien käsittelyyn joulukuussa. MAL-sopimusmenettely kääntyi jo kolmannelle kaudelleen (2016-2019), kun seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan MAL3-sopimuksen ehdotuksen jäsenkuntien käsittelyyn. Valtion ja kuntien välisen MAL2-sopimuksen seurannassa on koottu koko sopimuskauden 2103-3015 keskeiset tulokset. Kasvuun varautuminen mm. maanhankintana on onnistunut suunnitelman mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on kehittynyt suotuisasti. Asuntoja valmistui noin 7 500, 80 prosenttia tavoitteesta. Elinkeinoelämän kasvun tukeminen sekä liikkumisen tapojen uudistaminen ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Seutuhallitus on terävöittänyt kaupunkiseudun edunvalvontaa maakuntauudistuksessa ja nostanut esiin kunnan elinvoimatekijöitä. Kokouksessa 27.4. seutuhallitus kuuli esitelmän elinkeinostrategian jalkauttamisesta Lyonissa maankäytön suunnittelua uudistamalla. Kokouksessa 25.5. seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan kaupunkiseudun hakeutumisen alueelliseen kuntakokeiluun, jossa työllisyydenhoidon palvelut siirretään kuntien hoidettaviksi. Seutuhallitus on nimennyt seudullisen asiantuntijatyöryhmän koordinoimaan kuntien välistä kotouttamisen yhteisyötä, kun turvapaikanhakijoiden oleskelulupapäätöksiä alkaa valmistua kevään 2016 aikana. Kaikkiaan toiminta on sujunut suunnitellun mukaisesti. Toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2016 on asetettu yhteensä 21 kpl. Tavoitekohtainen raportointi on liitteessä. Tiivistelmä tavoitteiden toteutumisesta elokuun loppuun mennessä: 17/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutumassa hyvin (yht. 2 kpl) Seutustrategian uudistaminen on käynnissä. Strategia-asiakirja valmistuu joulukuussa ja on jäsenkuntien käsittelyssä alku vuodesta 2017. Maankäytön ja asumisen yhteistyössä on onnistuttu hyvin (yht. 5 kpl) MAL-sopimus hyväksyttiin toukokuussa ja menossa on jo kolmas sopimuskausi. Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamisen ohjelmointi valmistuu syksyllä 2016. Liikennejärjestelmäyhteistyössä on onnistuttu hyvin (yht. 5 kpl) Lähijunaliikenteen kehittäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen toteutuvat suunnitellusti. Henkilöliikennetutkimuksen tiedon keruu on edennyt hyvin. Raitiotien seudullisen laajentamisen selvitystyön käynnistäminen odottaa Tampereen päätöstä raitiotien rakentamisen käynnistämisestä. Lentoliikenteen kehittäminen etenee vahvistetun suunnitelman mukaan. Hyvinvointipalveluyhteistyössä on onnistuttu hyvin (yht. 5 kpl) SOTE-uudistukseen valmistautuminen on leimannut työskentelyä monilta osiltaan. Lukiokoulutuksen yhteistyölle on hyväksytty työsuunnitelma ja etenemisestä on raportoitu syksyn aikana. Infrapalvelujen yhteistyössä on onnistuttu hyvin (yht. 4 kpl) Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli on valmistunut. Tuotteistaminen on jatkunut liikuntapaikkojen ja viheralueiden osalta. Ilmastostrategian vaikuttavuusarvioinnin raportti on valmistunut ja se on lähetetty kuntiin käsiteltäväksi. Talouden toteutuminen Tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti (yht. 2 kpl) Talousarvioraportissa 1.1. 31.8.2016 seutuyksikön kokonaisuus näyttää 66 700 euron ylijäämää. Jaksotetut tulot ovat toteutuneet 100 %:sti ja jaksotetut menot ovat toteutuneet 90,3 %:sti. Syksyn kuluessa uusiin 18/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 toimitiloihin muuttamisesta syntyy kertakustannuksia, jotka pienentävät kertynyttä ylijäämää, joten tilinpäätöksen odotetaan toteutuvat tasapainoisena. MAL-verkoston tuotot ajanjaksolle 1.1. 31.8. on huomioitu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston tulot ja menot ovat toteutuneet 101,3 %:sti. Verkostolla on aktiivinen työohjelma myös syksylle, joten tilinpäätöksen odotetaan toteutuvan nykyisen tason mukaisesti. MAL-verkoston taloudella ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. MAL-verkoston toiminta toteutuu suunnitelman ja ohjausryhmän päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste 1.1.-31.8.2016 ennuste TA TOT TOT % 1.1.-31.12. KY YHTEENSÄ Myyntitulot 757 870,00 758 815,37 100,1 1 136 800,00 Muut tuet ja avust. 50 670,00 51 350,94 101,3 78 430,00 Tulot yht. 808 540,00 810 166,31 100,2 1 215 230,00 Palkat ja palkkiot 382 870,00 396 937,48 103,7 595 400,00 Sivukulut 73 200,00 84 611,84 115,6 126 920,00 Palvelujen ostot 283 270,00 196 281,10 69,3 359 420,00 Vuokrat 53 670,00 57 359,98 106,9 86 040,00 Tarv., yms. 8 870,00 7 793,47 87,9 11 690,00 Kaluston hankinta 6 670,00 483,07 7,2 720,00 Menot yht. 808 540,00 743 466,94 92,0 1 180 190,00 +/- toimintakate 0,00 66 699,37 35 040,00 muut rahoituskulut 0,00 126,06 126,06 +ylijäämä/-alijäämä 0,00 66 573,31 34 900,00 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - toiminnallisten tavoitteiden raportointi ja tuloslaskelma 1.1.-31.8.2016 Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.10.2016 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. merkitä asian tiedoksi. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 19/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 109 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 21.9.-14.10.2016 asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.10.2016 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 21.9.-14.10.2016 ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 110 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo 9.00. Ohessa on alustavia tietoja käsittelyyn tulevista asioista. 30.11. Työllisyyspalvelun alueellisen kokeilu, päätöksenteko kokeilun käynnistämisestä, rahoituksesta ja organisoinnista Seudullisen ilmastostrategian arviointi ja johtopäätökset Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto -tutkimuksen esittely Talousarvioehdotus 2017 yhtymäkokoukselle 14.12. Seutustrategiaehdotus jäsenkunnille Paikkatieto MAL3-sopimuksen toteutuksen ohjelmointi Seutustrategian toteutusohjelman luonnos Kuntien kiinteistöjen sisäisten vuokraperusteiden yhdenmukaistaminen Lukioyhteistyön eteneminen Päivähoidon ja perusopetuksen kustannuslaskenta, tulokset 8.11.2016 klo 12.30-17.00 alkaen järjestetään Päättäjien Seutufoorumi Teemoina elinvoima ja Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. 21/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 111 MUUT ASIAT 22/23

Seutuhallitus esityslista 9/2016 26.10.2016 112 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23/23

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 Aika: 23.9.2016 klo 8.15-11.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Periviita Mika 118 joukkoliikennepäällikkö Tampere Saapuvat tarvittaessa kokoukseen: Seimelä Katja 121 liikennejärjestelmäinsinööri TKS Laine Toni 122 kehittämispäällikkö TKS Asula-Myllynen Ritva 125kehittämispäällikkö TKS 1/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 117 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 118 JOUKKOLIIKENTEEN TILANNEKATSAUS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN 4 119 KAUPUNKISEUDUN STRATEGIAN VALMISTELU, TILANNEKATSAUS 7 120 MAL3-SOPIMUKSEN TOIMEENPANO, PIENET MAL3-HANKKEET KUNTIEN VUODEN 2017 TALOUSARVIOISSA 9 121 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN, VÄLIRAPORTOINTI 12 122 KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI 14 123 KAUPUNKIKEHITTÄMISEN PROSESSIT JA MAAKUNTAITSEHALLINTO, OSALLISTUMINEN TUTKIMUSHANKKEESEEN 16 124 ELINVOIMA-ASIOIDEN HUOMIOIMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUSSA 17 125 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN SYKSYN KOKOUSAIKATAULU 19 126 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 21 127 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 22 2/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 117 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio 26.8.2016, liitteenä. Kokouksen 26.8. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Kaupunkiseudun työllisyyspalvelun alueellinen kokeilu 2017 2018, toimeenpanon valmistelu Kunnat ovat käynnistämässä hankkeen yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Neuvottelumuistio 1.9.2016 asian valmistelun etenemisestä on MI Rakennesuunnitelman toteuttamisen maapoliittiset toimintatavat, ehdotus Seudullinen paikkatietoyhteistyö ja aluetietopalvelu, tilannekatsaus Kuntien kiinteistöjen sisäisten vuokraperusteiden yhtenäistäminen liitteenä. Seutuhallituksen käsittelyssä 28.9. Käsittelyaikataulu kunnissa? Yhteistyö jatkuu ohjelman mukaisesti Sisäisten vuokraperusteiden yhtenäistäminen jatkuu KJK:n päätöksen mukaisesti, asia viedään tiedoksi seutuhallitukseen 28.9. PN, JP, ST PN. RA- M 3/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 118 JOUKKOLIIKENTEEN TILANNEKATSAUS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita 14.9. Joukkoliikenteen lainsäädäntö uudistui 2.12.2009 alkaen, jolloin Suomessa astui voimaan EU:n palvelusopimusasetus ja uusi kansallinen joukkoliikennelaki. Tämän johdosta myös Tampereen kaupunkiseudulla käynnistettiin joukkoliikenteen seudullinen yhteistoiminta 1.1.2011 alkaen. Yhteistoiminta perustuu kuntien hyväksymään yhteistoimintasopimukseen ja lainsäädäntöön. Yhteistoimintasopimuksella sovitaan EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisista paikalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle säädettyjen tehtävien hoitamisesta sekä muista kuntien keskenään sopimista joukkoliikenteen tehtävistä. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Yhteistoimintasopimus valmisteltiin seututoimistossa ja hyväksyttiin seutuhallituksessa 24.11.2009, minkä jälkeen kaupunkiseudun kuntien valtuustot hyväksyivät yhteistoimintasopimuksen vuoden 2010 keväällä. Kuntien hyväksyttyä yhteistoimintasopimuksen liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti joukkoliikennelain muutoksen Tampereen kaupunkiseudun viranomaistoiminta sisällyttämiseksi lakiin. Tampereen kaupunki uudistaa parhaillaan toimintamalliaan. Toimintamalliuudistus viimeistellään syksyn 2016 aikana. Toimintamalliuudistus edellyttänee vähintäänkin teknisiä korjauksia yhteistoimintasopimukseen sekä joukkoliikennelautakunnan johtosääntöön. Tampereen kh/suko linjannee 19.9. kokouksessaan toimintamalliuudistuksesta sillä tasolla (toimielimet ja niiden kokoonpanot, palvelualueet jne,), että yhteistoimintasopimusneuvottelut voivat sen jälkeen käynnistyä. Lopullisesti nämä asiat päätetään hallintosäännössä, joka on näillä näkymin valtuustokäsittelyssä vasta 19.12. ja näin ollen yhteistoimintasopimukset viimeistellään ja hyväksytään vasta hallintosäännön hyväksymisen jälkeen eli aikaisintaan tammikuussa 2017. Yhteistoimintasopimuksen tulkintaa ja käytännön soveltamista on harjoitettu yli viisi vuotta. Joukkoliikennelautakunta on vuosien aikana linjannut mm. talousarviokäsittelyn yhteydessä sopimuksen tulkinnasta liittyen kustannustenjakoperiaatteisiin. Samoin sopimuksessa esitettyjä neuvottelu- ja lausuntomenettelyjä on kehitetty. Lisäksi päivityksessä esitetään, että joukkoliikennelakiin sisältyvästä viranomaisen velvollisuudesta määräajoin tehtävään palvelutasomäärittelystä luodaan pro- 4/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 sessi, jolla sopijakunnat sitoutetaan laajasti joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteisiin ja tarvittavaan rahoitustasoon valtuustokauden ajaksi. Näin yhteistoiminnasta saadaan pitkäjänteisempää ja mm. maankäytön ja palveluverkon muutoksia voidaan ottaa hallitummin huomioon joukkoliikenteen suunnittelussa. Tehdyt tulkinnat ja muutostarpeet ovat alkuperäisen sopimuksen hengenmukaisia. Sopimuksen muokkaaminen vastaamaan paremmin käytäntöjä käytettävissä olevat resurssit hyödyntäen onkin toimintamalliuudistuksen ohella peruste päivityksille. Joukkoliikennelainsäädännön mittava uudistaminen vuonna 2009 edesauttoi joukkoliikenteen seudullisen yhteistoiminnan syntymistä. Alkuperäinen yhteistoimintasopimus laadittiin hyvin erilaisessa joukkoliikenteen toimintaympäristössä. Alkuperäinen sopimus on tarkoituksenmukaista päivittää nykyiseen tilanteeseen. Yllä olevat muutostarpeet ovat luokiteltavissa teknisiksi korjauksiksi ja tarvetta laajemmalle keskustelulle ei näiden johdosta ole nähty. Sen sijaan lähitulevaisuudessa voi olla tarvetta palata yhteistoimintasopimuksen muuttamiseen uudelleen. Liikennesektorin mittava lainsäädäntöuudistus, Liikennekaari sekä maakuntauudistus ovat kaupunkiseudun joukkoliikenneyhteistyössä laajemman keskustelun asioita. Samoin lähijunaliikenteen tulevien vuosikymmenten kehittämisen vaikutukset joukkoliikenteen viranomaistoimintaan on tarpeen selvittää ja ratkaista. Liikennekaari-hankkeesta tulee lisätietoja syksyllä. Liikennekaaressakin viitataan joukkoliikenteen viranomaistoimintojen siirtämisestä maakuntahallintoon, mutta suurilla kaupunkiseuduilla voitaneen toimia omista lähtökohdista toisinkin. Keskustelu omista lähtökohdista on kuitenkin tarpeen lähitulevaisuudessa. Tästä huolimatta on perusteltua tehdä pienehkö päivitys yhteistoimintasopimukseen niin, että päivitetty sopimus tulisi voimaan 1.1.2017 alkaen. Joukkoliikennepäällikkö Periviita selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Uudistettu yhteistyösopimusluonnos Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.9.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä yhteistyösopimuksen päivityksen ja 5/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 että yhteistyösopimus käsitellään kunnissa, kun kaupungin toimintamallia koskevat muutostarpeet ovat selvillä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 119 KAUPUNKISEUDUN STRATEGIAN VALMISTELU, TILANNEKATSAUS Seutujohtaja Nurminen 15.9.2016 Tampereen kaupunkiseudun strategian valmistelu on edennyt loppusuoralle. Prosessissa on painotettu sovitusti päättäjien osallistamista, ja työnimenä on käytetty Tulevaisuuden kaupunkiseutua. Valmistelun päävaiheet ovat olleet päättäjä- ja sidosryhmäkysely sekä kunnallishallitusten kaksi työseminaaria, joissa on keskitytty yhteistyötavoitteiden ja yhteistyön mission pohdintaan. Kuntajohtajien strategiatyöpaja pidetään vielä 7.10. Lisäksi on toteutettu seututyöryhmien yhteinen strategiaseminaari toimenpiteiden pohdintaan. Valmistelun käynnistämistä edelsi nykyisen strategian arviointi viime vuoden puolella. Työskentelyä on tuettu etukäteismateriaalein ja kuntien hallitusten sisäisin keskusteluin. Tämän jälkeen työvaiheista saatu materiaali näyttäisi olevan riittävä ja olennaiset elementit sisältävä strategia-asiakirjan luonnosversion kokoamiseen. Strategia-asiakirjasta seutuhallitus on linjannut, että valtuustot hyväksyvät 10 vuoden mittaisen strategian ja seutuhallitus tämän jälkeen valtuustokauden mittaisen toteutusohjelman. Toteutusohjelman valmistelu on käynnissä seututyöryhmissä. Strategiatyön tarkoitus on ollut lisäksi tukea kuntien valmistautumista uuden kunnan rooliin. Seutuhallituksen kannanotto kaupunkiseudun huomioimisesta maakuntauudistuksen valmistelussa ja elinvoimatehtävien vastuuttamisesta kaupunkiseudulle on käytettävissä kunnissa. Kuntien edustajista koostuva strategiaryhmä on tukenut prosessin toteutusta. Seuraavaksi käynnistyy strategia-asiakirjan kirjoitustyö. Työryhmä on päätynyt seuraavaan rakenne-ehdotukseen: Strategia Visio, kolme pääteemaa ja tavoitteet tiiviisti valtuustot hyväksyvät Taustamateriaali Kaupunkiseudun asemointi, yhteistyön 10 v, muutostrendit, tavoitteita avaava valmistelijoiden näkökulma (selostus/designers note) sekä strategian toteutus- ja seuranta valtuustot merkitsevät tiedoksi Valmisteluaikataulua tulee muuttaa siten, että strategialuonnos valmistuu seutuhallituksen kokoukseen 26.10 ja toimitetaan marraskuun ajaksi kuntiin ja muille sidosryhmille lausuttavasi. Seututoimisto tukee lau- 7/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 suntokierrosta vierailemalla tarvittaessa kunnallishallituksissa. Strategian hyväksyminen etenee kuntiin näinollen tammikuussa 2017. Kuntajohtajat käsittelevät tämän kokouksen lisäksi strategiaa omassa työpajassa 7.10. sekä varautuvat yhteiskokoukseen seutuhallituksen kanssa 26.10. Kunnallishallitusten toisen työseminaarin yhteenveto on esitetty liitteellä. Tässä kokouksessa on tarkoitus keskustella sen tulkinnoista ja huomioimisesta jatkovalmistelussa. Seutuhallitus käy saman keskustelun omalta osaltaan 28.9. Kuntajohtajien työpajan 7.10. tavoitteena on vahvistaa yhteistä näkemystä kärkitavoitteista, pohtia toteutuksen edellytyksiä /avaintoimenpiteitä ja toteutusmallia. Liite: - Kunnallishallitusten strategiatyöpajan 5.9. tuloskoonti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.9.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää keskustella kunnallishallitusten strategiatyöpajan tuloksista ja tulkinnoista jatkovalmistelua varten. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 120 MAL3-SOPIMUKSEN TOIMEENPANO, PIENET MAL3-HANKKEET KUNTIEN VUODEN 2017 TALOUSARVIOISSA Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä 15.9.2016 Valtio ja kunnat ovat allekirjoittaneet MAL3-sopimuksen 9.6.2016. Sopimukseen sisältyy pieniä liikennejärjestelmähankkeita, joiden toteuttamisen kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään 10 miljoonaa euroa. Valtio osoittaa Tampereen kaupunkiseudulle rahoitusta sopimuskaudella yhteensä 5 milj. euroa ja edellyttää kuntien käyttävän vastaavan summan toimenpiteisiin. Valtion rahoitus on kohdennettava valtion liikenneverkolle. Ensimmäisessä vaiheessa toteutuslistalle valittiin hankkeita, jotka täyttivät seuraavat kriteerit. 1) Hankkeen tulee toteuttaa Rakennesuunnitelmaa 2040 ja liittyä MAL-sopimuksessa esitettyyn tavoitteeseen tai toimenpiteeseen. 2) Hankkeen tulee edistää liikkumistapojen muutosta sekä kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen käyttöä. 3) Hankkeen tulee tukea maankäytön kehittymistä luomalla edellytyksiä sujuvalle ja turvalliselle liikkumiselle. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden alustava kokonaiskustannusarvio on 9,4 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on noin 4,3 miljoonaa euroa. Hankelistausta päivitetään liikennejärjestelmätyöryhmän ja maankäytön ja asumisen työryhmän yhteistyönä kustannusarvioiden tarkentuessa suunnittelun edetessä. Liikennejärjestelmätyöryhmä on ohjelmoinut hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen, määritellyt jokaiselle hankkeelle vastuutahon ja vastuuhenkilön sekä arvioinut suunnittelun ja toteutuksen edellyttämää rahoitusta vuodelle 2017. Hankkeiden ohjelmoinnissa käytetty taulukko on asialistan liitteenä. Kuntien ja ELY-keskuksen tulee varautua MALhankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen talousarvioissaan vuodelle 2017 seuraavasti: Kangasalan kunta: Suunnittelu yhteensä 27 500 : Vatialan kiertoliittymän tie- ja rakennussuunnitelma 25 000 Tarastejärven bussipysäkit 2 500 Rakentaminen yhteensä 17 500 (+Pyöräilyn pääreitin parantaminen Vatialan kohdalla, jos vuodelle 2016 ohjelmoitu rakentaminen siirtyy valituksen vuoksi): Tarastejärven bussipysäkit 17 500 Lempäälän kunta: Suunnittelu yhteensä 10 000 : Pyöräilyn pääreitin rakennussuunnitelma 10 000 Rakentaminen yhteensä 75 000 : Hakkarin kohdan pysäkki- ja suojatiejärjestelyt 75 000 9/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 Nokian kaupunki: Suunnittelu yhteensä 30 000 : Pyöräilyn pääreitin rakennussuunnitelma 10 000 Viholan alikulun tie- ja rakennussuunnitelma 20 000 Oriveden kaupunki: Suunnittelu yhteensä 60 000 : vt 9 rampin ja kt 66 kiertoliittymän tie- ja rakennussuunnittelu ja liityntäpysäköinnin ja linja-autopysäkkien suunnittelu 35 000 kt 58 ja Opintien kiertoliittymän tie- ja rakennussuunn. 25 000 Rakentaminen yhteensä 200 000 : kt 58 ja Opintien kiertoliittymä 200 000 Pirkkalan kunta: suunnittelu: Naistenmatkantien, Nuolialantien ja Ilmailunkadun liikennejärjestelyiden tie- ja rakennussuunnittelu 33 000 Tampereen kaupunki: Suunnittelu yhteensä 130 500 (+Tesoma): Naistenmatkantien, Nuolialantien ja Ilmailunkadun liikennejärjestelyiden tie- ja rakennussuunnittelu 33 000 Tesoman aseman suunnittelu, suunnittelun laajuus selviää asemakaavan ja käynnissä olevan selvityksen edetessä Liityntäpysäköintialueiden rakennussuunnittelu 15 000 Pyöräilyn pääreittien rakennussuunnitelma 30 000 Tarastejärven bussipysäkit 2 500 Hatanpään valtatien joukkoliikennekaistojen rak.suunn. 50 000 Rakentaminen yhteensä 1 467 500 : Niihaman liityntäpysäköintialue 50 000 Pyörätie Santalahti-Lielahti 1 400 000 Tarastejärven bussipysäkit 17 500 Vesilahden kunta: Suunnittelu yhteensä 5 000 : Tievalaistuksen suunnittelu välille Lempäälä-Vesilahti 5 000 Rakentaminen yhteensä 55 000 : Tievalaistuksen rakentaminen välille Lempäälä-Vesilahti 55 000 Ylöjärven kaupunki: Suunnittelu yhteensä 10 000 : Pyöräilyn pääreitin rakennussuunnitelma 10 000 Rakentaminen yhteensä 50 000 : Matkatien liityntäpysäköintialue 50 000 10/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 Kaupunkiseutu: Suunnittelu yhteensä 15 000 : Pyörien liityntäpysäköinnin tarveselvitys 5 000 Seudullisen sähkölatauspisteverkon suunnittelu 10 000 Pirkanmaan ELY-keskus: Suunnittelu yhteensä 258 000 : Naistenmatkantien, Nuolialantien ja Ilmailunkadun liikennejärjestelyiden tie- ja rakennussuunnittelu 33 000 pyörien liityntäpysäköinnin tarveselvitys 5 000 Liityntäpysäköintialueiden rakennussuunnittelu 15 000 Pyöräilyn pääreittien rakennussuunnitelma 30 000 Vatialan kiertoliittymän tie- ja rakennussuunnitelma 25 000 Tarastejärven bussipysäkit 5 000 vt 9 rampin ja kt 66 kiertoliittymän tie- ja rakennussuunnittelu ja liityntäpysäköinnin ja linja-autopysäkkien suunnittelu 35 000 kt 58 ja Opintien kiertoliittymän tie- ja rakennussuunn. 25 000 Viholan alikulun tie- ja rakennussuunnitelma 80 000 Tievalaistuksen suunnittelu välille Lempäälä-Vesilahti 5 000 Rakentaminen yhteensä 515 000 : Niihaman liityntäpysäköintialue 50 000 Pyörätie Santalahti-Lielahti 100 000 Tarastejärven bussipysäkit 35 000 Hakkarin kohdan pysäkki- ja suojatiejärjestelyt 75 000 kt 58 ja Opintien kiertoliittymä 200 000 Tievalaistuksen rakentaminen välille Lempäälä-Vesilahti 55 000 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä saapuu tarvittaessa kokoukseen. Liite - MAL3-hanketaulukko Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.9.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää että jäsenkunnat huomioivat tarvittavat talousarviovaraukset vuoden 2017 talousarviovalmistelussa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 121 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN, VÄLIRAPORTOINTI Kehittämispäällikkö Toni Laine 30.8.2016: Kaupunkiseudun kuntien koulutusyhteistyön syventämistä on Tredun muodostamisen jälkeen jatkettu toisen asteen yleissivistävän koulutuksen osalta. Luottamushenkilöseminaarin (12.5 2015), sivistysjohdon ja ja rehtorien yhteisen työskentelyn myötä lukio- ja kampusyhteistyön syventämiselle seudulla nähtiin selkeä tarve. Aiemmin yhteistyö on ollut vahvasti jakautunutta Tampereen sisäiseen ja kehyskuntien väliseen yhteistyöhön. Seutuhallitus käsitteli asiaa 27.1.2016. Yhteistyön edistämiseksi perustettu työryhmä aloitti toimintansa vuoden 2016 alussa. Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia yhteistyön kehittämissuunnitelma tehtävinä mm. pedagogiikan, digitaalisten toimintatapojen, sidosryhmä- ja korkeakouluyhteistyön sekä lukioyhteisön näkyvyyden kehittäminen. Lisäksi todettiin, että asian väliraportointi on syksyllä 2016. Laadittu työsuunnitelma keskittyy edellä mainittuihin teemoihin painottaen erityisesti mm. työelämäyhteyksien lisäämistä, Tampere 3 - yhteistyötä, toisen asteen opintotarjottimen avoimuutta sekä lukioiden vetovoiman ja näkyvyyden kehittämistä. Erityisesti työelämäkokemusten hyödyntämisessä ja hyväksi lukemisessa opinnoissa nähtiin seudulla yhteisen kehittämisen tarvetta. Työsuunnitelman tavoitteena onkin mahdollisimman laaja kehittyneiden opetusmenetelmien ja ympäröivän yhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen tulevaisuuden lukiokoulutuksen perustana. Tavoitteena on tukea opiskelijoita hankkimaan paremmat jatko-opinto- ja työelämävalmiudet. Myös yrittäjyyteen liittyviä asioita tullaan tuomaan jatkossa koulutuksessa esiin entistä laajemmin. Seutusivistys on hyväksynyt omalta osaltaan lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisen työsuunnitelman 30.8.2016. Kehittämispäällikkö Laine saapuu tarvittaessa kokoukseen. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Liitteet - työsuunnitelma - Kuntajohtajakokous 23.9.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan 12/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 122 KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN ARVIOINTI Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 12.9.2016. Tampereen kaupunkiseudun visiossa korostuu kestävä kasvun alue. Tätä on toteutettu mm. rakennesuunnitelmaprosessilla sekä ilmastostrategiatyöllä. Kuntien valtuustot hyväksyivät 2010 seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena oli edelläkävijyys. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuodesta 1990. Kokonaispäästöissä tavoiteltiin 30 prosentin vähennystä. Elokuussa valmistui kuntien tilaamana arviointi siitä, miten ilmastostrategian toimenpiteet vaikuttavat seudun päästökehitykseen vuonna 2030 ja ovatko toimenpiteet strategian tavoitteiden kannalta riittäviä. Arvioinnin toteutti Avoin yhtiö Tietotakomo. Arvioinnin perusteella seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä (29 %) että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista (71 %). Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan pienenevän vuosien 2005 ja 2030 välillä 58 %. Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Seudullisen ilmastostrategian toimenpiteiden aiheuttamista päästövähennyksistä 74 % johtuu paikallisista energiantuotannon, 10 % maankäytön, 7 % liikenteen, 6 % jätehuollon, 2 % energiatehokkuuden ja sähkökäytön sekä 1 % rakennusten ja rakentamisen toimenpiteistä. Arvioinnissa todetaan, että seudullinen rakennesuunnitelma ja MALsitoumukset tukevat vahvasti maankäytön ja liikenteen toimenpiteitä. Lisääntyvä täydennysrakentaminen tiivistää rakennetta ja luo parempia edellytyksiä kestäville liikkumisratkaisuille. Energiatehokkuussopimukset kannustavat seudun kuntia tehostamaan omaa energiankäyttöään. Seudullinen ilmastostrategia painottaa kuntalaisten kannustamista, mutta rakentamiseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyvän neuvonnan resursointi on kuitenkin jäänyt arvioinnin mukaan pieneksi ja toiminta hankepohjaiseksi. Rakennuksiin liittyviin tuloksiin vaikuttavat uudis- ja korjausrakentamismääräysten oletetun kiristymisen aiheuttama rakennuskannan energiatehokkuuden paraneminen, öljyn ja maakaasun käytön väheneminen sekä kaukolämmön ja sähkön ominaispäästöjen merkittävä pieneneminen. Ilmastostrategian visioimat hankintojen energiatehokkuus- ja vähäpäästöisyystoimenpiteet ovat jääneet toteutumatta ja kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan nykyisen cleantech-painotuksen päästövähennysvaikutukset jäävät myös avoimiksi vaikka cleantech- 14/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 painotteinen elinkeinopolitiikka muutoin alkaa näkyä jo pikkuhiljaa enemmän. Jatkotoimenpiteinä arviointi päätyy tulokseen, että seudullinen ilmastostrategia on päivitettävä, sillä EU kiristää ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteitaan ja Suomi on päivittämässä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Päästövähennystavoitteita on syytä nostaa, jos kaupunkiseutu haluaa pysyä ilmastostrategiassa linjatun ilmastotyön edelläkävijän roolissa. Seudullisen ilmastostrategian visioita ja tavoitteita on selkiytettävä ja päivitettävä erityisesti kuntalähtöisesti ja työ on jalkautettava paremmin kunnissa. Osana vuoden 2017 toimintaa kuntajohtajien ja seutuhallituksen tulisi huomioida seudullisen ilmastostrategian päivittäminen. Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen saapuu tarvittaessa kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - PP-esitys Ilmastostrategian arviointi vuoteen 2030 - Vuoden 2015 seurantaraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.9.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä kaupunkiseudun ilmastostrategian arviointiraportin tiedoksi ja että kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan seutustrategiassa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että seutuhallituksen päätöksenteon jälkeen seurantaraportti lähetetään jäsenkuntiin toimielin käsittelyyn. 15/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 123 KAUPUNKIKEHITTÄMISEN PROSESSIT JA MAAKUNTAITSEHALLINTO, OSALLISTUMINEN TUTKIMUSHANKKEESEEN Seutusihteeri Pohjonen 9.9.2016 Tampereen yliopisto/johtamiskorkeakoulu käynnistää KAITSEhankkeen, jossa kehitetään ja tutkitaan kaupunkiseutujen ja uusien maakuntien tehtävänjakoa ja prosesseja non-sote-tehtävien osalta. Hankkeen vastuullinen johtaja on yliopistonlehtori Jenni Airaksinen. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2016-30.4.2018. Tutkimus tarkastelee kaupunkiseutujen kehittämistä maakuntauudistuksen yhteydessä. Tutkimuksessa selvitetään kaupunkikehittämisen kentän toivottua tilaa, prosesseja ja tuloksia. Tutkimushanke osallistuu myös uusien, kaupunkikehittämisen kapasiteettiä tukevien toimintatapojen rakentamiseen yhteiskehittämisprosessissa keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea sellaisten kehittämisen toimintatapojen muodostumista, jotka tukevat kasvavien kaupunkiseutujen elinvoimaa ja joiden avulla kehittämiskapasiteettia pystytään hyödyntämään mahdollisimman laajasti. Tutkimus kohdistuu myös Tampereen kaupunkiseutuun. Kaupunkiseudun strategiatyön yhteydessä ovat korostuneet tulevan kunnan/kaupungin elinvoimakysymysten merkitys ja myös kaupunkiseudun kokonaisuuden merkitys elinvoima- ja menestystekijänä. Myös tehtäväjakoa uuden kunnan ja maakunnan välillä on pohdittu strategiatyössä. KAITSE-hankkeessa etsitään omalta osaltaan vastauksia edellä mainittuihin strategiatyössä esiin nousseisiin teemoihin. Seutujohtaja on päättänyt 6.9.2016, että Tampereen kaupunkiseutu osallistuu Tampereen yliopiston käynnistämään Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto -tutkimushankkeeseen (KAITSE), ja että kuntayhtymä rahoittaa hanketta vuosina 2016-2017 yhteensä 10 000 eurolla. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.9.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 124 ELINVOIMA-ASIOIDEN HUOMIOIMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUSSA Seutujohtaja Nurminen 12.9.2016 Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat tehneet tuloksellista yhteistyötä 10 vuotta toimineen seutuhallinnon kautta. Yhteistyössä on syntynyt lukuisia seudullisia ratkaisuja elinkeinojen, palvelujen kuin yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Kaupunkiseutu kasvaa nopeasti, ja alueella varaudutaan noin 100 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Kaupungistumisen ja kansainvälistymisen haasteet koskettavat juuri suurimpia kaupunkiseutuja. Väestö, asuminen, korkeakoulut, liikenne, työpaikat, innovaatiot ja maahanmuutto keskittyvät suuriin kaupunkikeskuksiin, jotka ovat jo nyt maakuntia vahvempia toimijoita. Maakuntauudistuksessa on kaavailtu 18 maakuntaa. Tampereen kaupunkiseutu on asukasluvultaan (379 000) suurempi kuin näistä 14. Kaupunkiseudun seutuhallitus on puheenjohtajiensa pormestari Anna- Kaisa Ikosen ja pormestari Helena Rissasen välityksellä esittänyt kannanottonsa elinvoima-asioiden vastuuttamisesta kaupunkiseudulle 5.9.2016 medialle ja kunnallishallitusten yhteiselle strategiafoorumille. Kannanoton mukaan Tampereen kaupunkiseutu tavoittelee pääkaupunkiseudun tapaan mahdollisuutta omaan erityisratkaisuun elinvoimaasioissa osana tulevan maakunnan valmistelua. Elinvoima-asiat tulisi maakuntauudistuksen yhteydessä vastuuttaa siten, että Tampereen kaupunkiseutu 1. järjestää alueensa elinkeinojen kehittämisen ja työllisyydenhoidon palvelut, 2. vastaa alueellaan maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelusta ja 3. neuvottelee jatkossakin suoraan valtion kanssa MAL-sopimukset (maankäyttö, asuminen ja liikenne) sekä KASVU-sopimukset ja vastaa niiden toteutuksesta. Kannanotto on toimitettu laajasti mm. seuraaville tahoille: Maakuntauudistuksen vastuuministerit sekä projektijohto, Kuntaliitto sekä VM, STM, LVM, YM, TEM, Pirkanmaan kansanedustajat sekä Pirkanmaan maakuntauudistuksen esivalmisteluhallitus ja -johtoryhmä. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukselle. Heidi Rämö poistui kokouksesta. 17/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 Liite: - Tiedote 5.9. ja perustelumuistio Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.9.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että tiedote käsitellään/merkitään tiedoksi kaupunkiseudun kuntien hallituksissa ja että jäsenkunnat hyödyntävät kannanottoa valmistellessaan lausuntoa maakuntauudistuksen lainsäädännöstä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 125 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN SYKSYN KOKOUSAIKATAULU Seutujohtaja Nurminen 15.9.2016 Kuntajohtajakokoukselle on valmisteltu uusi kokousaikataulu syksylle 2016. Vastaavasti on muutettu asioiden valmisteluaika seutuhallitukselle. Kokouksen kestoaikaa esitetään pidennettävän 45 min ja valmisteltavien asioiden lisäksi kokouksiin jätetään aikaa maakuntauudistuskeskustelulle. Kokousaikataulu on valmisteltu yhdessä puheenjohtajan kanssa. Perjantai 7.10.2016 klo 8.15 12.00 Strategiaworkshop, tavoitelinjausten fokus/priorisointi Rakennusjärjestysmalliasiakirja, hyväksyminen ja käyttöönotto Kaupunkiseudun vetovoimaprofiilit elinkeinoille Lausunnon antaminen maakuntauudistuksen lainsäädännöstä Toiminnan ja talouden tot 1-8/2016 Perjantai 21.10, peruutetaan. Keskiviikko 26.10.2016 klo 9.00-12.00 (uusi) Strategialuonnos, lausuntopyyntö Yhteiskokous seutuhallituksen kanssa Perjantai 4.11, peruutetaan. Tiistai 8.11. iltapäivä Seutufoorumi, 10-vuotisjuhlaseminaari Perjantai 18.11. klo 8.15-11.00 Strategialausunnot Työllisyyskokeiluun final-päätöksenteko ja hallintomalli Talousarvio 2017 ehdotus MAL3-sopimuksen toteutuksen ohjelmointi Päivähoidon kustannuslaskenta/tulokset Perjantai 2.12.2016 klo 8.15-11.00 Strategiaehdotus SH:lle Perjantai 16.12 peruutetaan. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.9.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää 19/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 hyväksyä syksyn kokousaikataulun että seutuhallituksen esiteltävien asioiden osalta pidetään tarvittaessa sähköpostikokous. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 126 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen: - esivalmisteluhallitus, johtoryhmä - ministeri Vehviläisen alueuudistuskierros oli Tampereella 9.9 aamupäivällä Seutujohtajan infoasiat: Tiedotustilaisuus viestistä maakuntauudistukseen pidettiin 5.9.2016. Kaupunkiseudun lausunto Tampereen raitiotien toteuttamisesta. (liite) Kokoustiedotteet: MASTO-työryhmä 25.8. LJ-työryhmä 25.8. 21/22

Kuntajohtajakokous muistio 16/2016 23.9.2016 127 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Jaakko Joensuu päätti kokouksen klo 11.00. 22/22

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 Aika: 7.10.2016 klo 8.15-11.15 Paikka: Technopolis Yliopistonrinne, Kalevantie 2, Pormestari-kokoustila Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Saapuvat tarvittaessa kokoukseen: 1/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 128 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 129 TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, LUONNOKSEN VIIMEISTELY JA LAUSUNTOMENETTELY 4 130 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN SEUDULLINEN ASIAKIRJAMALLI, HYVÄKSYMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO 6 131 LAUSUNNON ANTAMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 8 132 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2016 10 134 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 13 135 SEURAAVAT KOKOUKSET 15 136 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 2/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 128 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (10 min) Muistio 23.9.2016, liitteenä. Kokouksen 26.8. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Joukkoliikenteen tilannekatsaus ja yhteistyösopimuksen uudistaminen Asia on jatkovalmistelussa Tampereella. Päätöskäsittelyt alkuvuodesta 2017. MP Kaupunkiseudun strategian valmistelu, tilannekatsaus MAL3-sopimuksen toimeenpano, pienet MAL3- hankkeet kuntien vuoden 2017 talousarvioissa Lukio- ja kampusyhteistyön kehittäminen, väliraportointi Kaupunkiseudun ilmastostrategian arviointi Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto, osallistuminen tutkimushankkeeseen Elinvoima-asioiden huomioiminen maakuntauudistuksen valmistelussa Kuntajohtajakokouksen syksyn kokousaikataulu Strategian luonnosversiota käsitellään tässä kokouksessa. Lisäksi yhteiskokous SH:n kanssa 26.10. Hankkeet sisällytetään kuntien talousarvioihin 2017 Seutuhallituksessa 26.10. Käsittelyssä seutuhallituksessa 26.10., jonka jälkeen lähetetään jäsenkuntiin. Kirjataan käsittelymenettely SH:n ponteen. Tutkimus on käynnistynyt suunnitelman mukaisesti syyskuussa. Airaksinen SH:ssa marraskuussa, kjk? Jäsenkunnat hyödyntävät lausuntoa ja perustelumuistiota maakuntauudistuksen lausunnoissaan. Uusi aikataulu on huomioitu seutuyksikön valmistelu- ja työryhmätyöskentelyssä PN KS, Kunnat PN, TL PN, RAM PN Kunnat PN, seututyöryhmät 3/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 129 TULEVAISUUDEN KAUPUNKISEUTU -STRATEGIA, LUONNOKSEN VIIMEISTELY JA LAUSUN- TOMENETTELY Seutujohtaja Nurminen 2.10.2016 Tampereen kaupunkiseudun strategian valmistelu on edennyt loppusuoralle. Prosessissa on painotettu sovitusti päättäjien osallistamista, ja työnimenä on käytetty Tulevaisuuden kaupunkiseutua. Valmistelun päävaiheet ovat olleet päättäjä- ja sidosryhmäkysely sekä kunnallishallitusten kaksi työseminaaria, joissa on keskitytty yhteistyötavoitteiden ja yhteistyön mission pohdintaan. Lisäksi on toteutettu seututyöryhmien yhteinen strategiaseminaari toimenpiteiden pohdintaan. Valmistelun käynnistämistä edelsi nykyisen strategian arviointi viime vuoden puolella. Työskentelyä on tuettu etukäteismateriaalein ja kuntien hallitusten sisäisin keskusteluin. Tämän jälkeen työvaiheista kerätty materiaali on todettu riittäväksi ja olennaiset elementit sisältäväksi strategia-asiakirjan luonnosversion kokoamiseen. Strategia-asiakirjasta seutuhallitus on linjannut, että valtuustot hyväksyvät 10 vuoden mittaisen strategian ja seutuhallitus tämän jälkeen valtuustokauden mittaisen toteutusohjelman. Toteutusohjelman valmistelu on käynnissä seututyöryhmissä. Strategiatyön tarkoitus on ollut lisäksi tukea kuntien valmistautumista uuden kunnan rooliin. Seutuhallituksen kannanotto kaupunkiseudun huomioimisesta maakuntauudistuksen valmistelussa ja elinvoimatehtävien vastuuttamisesta kaupunkiseudulle on käytettävissä kunnissa. Kuntien edustajista koostuva strategiaryhmä on tukenut prosessin toteutusta. Seuraavaksi käynnistyy strategia-asiakirjan kirjoitustyö. Työryhmä on päätynyt seuraavaan rakenne-ehdotukseen: Strategia Visio, kolme pääteemaa ja tavoitteet tiiviisti valtuustot hyväksyvät Taustamateriaali Kaupunkiseudun asemointi, yhteistyön 10 v, muutostrendit, tavoitteita täydentävät perustelut sekä strategian toteutus- ja seuranta valtuustot merkitsevät tiedoksi Valmisteluaikataulua on muutettu sitten, että strategialuonnos valmistellaan seutuhallituksen kokoukseen 26.10 ja toimitetaan marraskuun ajaksi kuntiin ja muille sidosryhmille lausuttavasi. Seututoimisto tukee 4/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 lausuntokierrosta vierailemalla tarvittaessa kunnallishallituksissa. Strategian hyväksyminen etenee kuntiin näinollen aikaisintaan tammikuussa 2017. Seutuhallitus on kokouksessaan 28.9 evästänyt seutustrategian jatkovalmistelua mission, vision, pääviestien ja tavoitteiden osalta. Muotoiluja on käyty läpi myös strategiatyöryhmän kanssa. Liitteenä on kooste ja tulkintoja em. pohjalta. Kuntajohtajien keskustelun 7.10. tavoitteena on vahvistaa yhteistä näkemystä strategian pääviesteistä ja tavoitteista sekä niiden toteuttamismahdollisuuksista sekä keskustella strategian viimeistelystä ja lausuntopyynnöstä. Liite: - Tulevaisuuden kaupunkiseutu, strategian luonnostelua ja taustoja Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 7.10.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää sopia strategialuonnoksen viimeistelystä ja lausuntopyynnöstä seutuhallituksen ja kuntajohtajien yhteiskokoukseen 26.10 ja että luonnos lähetetään kunnallishallituksille ja sidosryhmille lausunnoille marraskuun ajaksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 130 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN SEUDULLINEN ASIAKIRJAMALLI, HYVÄKSYMINEN JA KÄYT- TÖÖNOTTO Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 2.10.2016: Kuntayhtymän tavoitteena 2016 on ollut kehittää Rakennesuunnitelman 2040 toteutumista tukevia yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja rakennusvalvonnassa. Tähän tarkoitukseen on valmistunut malliasiakirja seudullisesta rakennusjärjestyksestä. Asiakirjarakenteen yhdenmukaistamisen hyötyjä ovat: - tukee yhteistyötä rakennusvalvontavirnaomaisten välillä ja edistää hyvin käytäntöjen jakamista - tukee viranhaltijoiden omaa työtä kunnissa - helpottaa kuntien välistä vertailua ja kuntakohtaiset erojen löytämistä - parantaa asiakaspalvelun laatua kansalaisiin, elinkeinoelämän toimijoihin, suunnittelijoihin ja rakentajiin päin - helpottaa ammattirakentajien toimimista kaupunkiseudun alueella - tekee kunnista edelläkävijöitä rakennusvalvonnan yhteistyössä. Rakennusvalvontaviranomaisen työ perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet. Näiden lisäksi rakentamista ohjataan kunnan rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden avulla. Rakentamistapaohjeen keskeisenä tehtävänä on luoda rakentajalle mielikuva alueesta, jonka osa heidän rakennuksensa tulee olemaan, sekä kertoa millä tavoin rakentaja voi itse vaikuttaa hyvän asuinympäristön muodostamiseen. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on täydentää asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä sekä ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Näin ollen toimintakulttuurierot kuntien välisiä ovat vähäiset, koska toiminta on laillisuusvalvontaa ja perustuu yllä mainittuihin asiakirjoihin kunnissa. 6/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 Seudun rakennusvalvontatyöryhmän tekemä rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli valmistui elokuussa. Malli kohdistuu asiakirjan tekniseen rakenteeseen perustuvien erojen esille tuomiseen, ei kuntakohtaisiin sisältöihin. Työn aikana löytyi eroja ja yhtäläisyyksiä rakennusjärjestysten lupatulkinnoista mm. rantarakentamisen, naapurietäisyyksien ja asemakaavaalueen ulkopuolisesta rakentamisesta. Arkirakentamisen määräyksissä ja ohjeissa ja sitä kautta lupajärjestelyissä ja -kustannuksissa on muitakin eroja. Näihin sisältöihin ei kuitenkaan puututtu. Kaupunkiseudun infra-työryhmä hyväksyi seudullisen asiakirjamallin kokouksessaan 29.9.2016 ja totesi, että kunnat voivat hyödyntää sitä omia rakennusjärjestyksiä päivitettäessä. Asiakirjamallista todettiin, että se on hyvä, lyhyt, selkeä ja yksinkertainen. Nokian kaupunki on ensimmäisenä päättänyt käynnistää rakennusjärjestyksensä päivittämisen tämän asiakirjamallin pohjalta. Kunnat ovat päivittäneet rakennusjärjestyksiään seuraavasti: - Kangasala 2014 - Lempäälä 2012 - Nokia 2001 - Orivesi 2008 - Pirkkala 2016 - Tampere 2014 - Vesilahti 2004 - Ylöjärvi arvio valmistumisesta 2016 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liitteet: - Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 7.10.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä rakennusjärjestyksen seudullisen asiakirjamallin, että kunnat hyödyntävät asiakirjamallia rakennusjärjestyksiä uudistaessaan ja Päätös. keskustella mahdollisuudesta edetä seuraavassa vaiheessa rakennusjärjestysten sisältöjen yhtenäistämisessä. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 131 LAUSUNNON ANTAMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Seutusihteeri Juhani Pohjonen 28.9.2016 Lausuntopyyntö 31.8.2016: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Myös muut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, joka löytyy Internet-osoitteesta: https://www.webropolsurveys.com/s/4ae74008a6e14b22.par Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen valmistelussa. Lausunnot pyydetään 9.11.2016 klo 16.15 mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lausunnot. Sote- ja maakuntauudistuksessa laaditaan lisäksi valinnanvapauslainsäädäntö, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Niitä valmistellaan erillisissä valmisteluhankkeissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa on otettu huomioon valinnanvapauden edellytyksenä oleva monituottajamalli. Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveyden- 8/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 huollon tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille keväällä 2017. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 7.10.2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää todeta, että kuntayhtymän ei ole tarpeen antaa lausuntoa tässä vaiheessa. Päätös. Todettiin, että kuntayhtymä antaa oman lausunnon. 9/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 132 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2016 Seutusihteeri Pohjonen 27.9.2016 Yhtymäkokouksen 17.12.2015 päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportti ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Lopullinen raportointi tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä. Yleiskatsaus toimintaan ja tavoitteiden toteutumaan Seutuhallitus on ohjannut seutustrategian uudistamistyötä. Kunnallishallituksille ja seutuhallitukselle on järjestetty kaksi hyvin onnistunutta työpajaa seutuyhteistyön mission, strategisten tavoitteiden ja tahtotilan täsmentämiseksi. Strategiaprosessi jatkuu koko vuoden ja uudistunut strategiaehdotus valmistuu kuntien käsittelyyn joulukuussa. MAL-sopimusmenettely kääntyi jo kolmannelle kaudelleen (2016-2019), kun seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan MAL3-sopimuksen ehdotuksen jäsenkuntien käsittelyyn. Valtion ja kuntien välisen MAL2-sopimuksen seurannassa on koottu koko sopimuskauden 2103-3015 keskeiset tulokset. Kasvuun varautuminen mm. maanhankintana on onnistunut suunnitelman mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on kehittynyt suotuisasti. Asuntoja valmistui noin 7 500, 80 prosenttia tavoitteesta. Elinkeinoelämän kasvun tukeminen sekä liikkumisen tapojen uudistaminen ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Seutuhallitus on terävöittänyt kaupunkiseudun edunvalvontaa maakuntauudistuksessa ja nostanut esiin kunnan elinvoimatekijöitä. Kokouksessa 27.4. seutuhallitus kuuli esitelmän elinkeinostrategian jalkauttamisesta Lyonissa maankäytön suunnittelua uudistamalla. Kokouksessa 25.5. seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan kaupunkiseudun hakeutumisen alueelliseen kuntakokeiluun, jossa työllisyydenhoidon palvelut siirretään kuntien hoidettaviksi. Seutuhallitus on nimennyt seudullisen asiantuntijatyöryhmän koordinoimaan kuntien välistä kotouttamisen yhteisyötä, kun turvapaikanhakijoiden oleskelulupapäätöksiä alkaa valmistua kevään 2016 aikana. Kaikkiaan toiminta on sujunut suunnitellun mukaisesti. Toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2016 on asetettu yhteensä 21 kpl. Tavoitekohtainen raportointi on liitteessä. Tiivistelmä tavoitteiden toteutumisesta elokuun loppuun mennessä: 10/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutumassa hyvin (yht. 2 kpl) Seutustrategian uudistaminen on käynnissä. Strategia-asiakirja valmistuu joulukuussa ja on jäsenkuntien käsittelyssä alku vuodesta 2017. Maankäytön ja asumisen yhteistyössä on onnistuttu hyvin (yht. 5 kpl) MAL-sopimus hyväksyttiin toukokuussa ja menossa on jo kolmas sopimuskausi. Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamisen ohjelmointi valmistuu syksyllä 2016. Liikennejärjestelmäyhteistyössä on onnistuttu hyvin (yht. 5 kpl) Lähijunaliikenteen kehittäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen toteutuvat suunnitellusti. Henkilöliikennetutkimuksen tiedon keruu on edennyt hyvin. Raitiotien seudullisen laajentamisen selvitystyön käynnistäminen odottaa Tampereen päätöstä raitiotien rakentamisen käynnistämisestä. Lentoliikenteen kehittäminen etenee vahvistetun suunnitelman mukaan. Hyvinvointipalveluyhteistyössä on onnistuttu hyvin (yht. 5 kpl) SOTE-uudistukseen valmistautuminen on leimannut työskentelyä monilta osiltaan. Lukiokoulutuksen yhteistyölle on hyväksytty työsuunnitelma ja etenemisestä on raportoitu syksyn aikana. Infrapalvelujen yhteistyössä on onnistuttu hyvin (yht. 4 kpl) Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli on valmistunut. Tuotteistaminen on jatkunut liikuntapaikkojen ja viheralueiden osalta. Ilmastostrategian vaikuttavuusarvioinnin raportti on valmistunut ja se on lähetetty kuntiin käsiteltäväksi. MAL-verkoston toiminta toteutuu suunnitelman ja ohjausryhmän päätösten mukaisesti. 11/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 Talouden toteutuminen Tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti (yht. 2 kpl) Talousarvioraportissa 1.1. 31.8.2016 seutuyksikön kokonaisuus näyttää 66 700 euron ylijäämää. Jaksotetut tulot ovat toteutuneet 100 %:sti ja jaksotetut menot ovat toteutuneet 90,3 %:sti. Syksyn kuluessa uusiin toimitiloihin muuttamisesta syntyy kertakustannuksia, jotka pienentävät kertynyttä ylijäämää, joten tilinpäätöksen odotetaan toteutuvat tasapainoisena. MAL-verkoston tuotot ajanjaksolle 1.1. 31.8. on huomioitu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston tulot ja menot ovat toteutuneet 101,3 %:sti. Verkostolla on aktiivinen työohjelma myös syksylle, joten tilinpäätöksen odotetaan toteutuvan nykyisen tason mukaisesti. MAL-verkoston taloudella ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste 1.1.-31.8.2016 ennuste TA TOT TOT % 1.1.-31.12. KY YHTEENSÄ Myyntitulot 757 870,00 758 815,37 100,1 1 136 800,00 Muut tuet ja avust. 50 670,00 51 350,94 101,3 78 430,00 Tulot yht. 808 540,00 810 166,31 100,2 1 215 230,00 Palkat ja palkkiot 382 870,00 396 937,48 103,7 595 400,00 Sivukulut 73 200,00 84 611,84 115,6 126 920,00 Palvelujen ostot 283 270,00 196 281,10 69,3 359 420,00 Vuokrat 53 670,00 57 359,98 106,9 86 040,00 Tarv., yms. 8 870,00 7 793,47 87,9 11 690,00 Kaluston hankinta 6 670,00 483,07 7,2 720,00 Menot yht. 808 540,00 743 466,94 92,0 1 180 190,00 +/- toimintakate 0,00 66 699,37 35 040,00 muut rahoituskulut 0,00 126,06 126,06 +ylijäämä/-alijäämä 0,00 66 573,31 34 900,00 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - toiminnallisten tavoitteiden raportointi ja tuloslaskelma 1.1.-31.8.2016 Päätösehdotus. KJK 7.10.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan Päätös. merkitä asian tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 134 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen: - esivalmistelujohtoryhmän esitys teemaryhmistä Seutujohtajan infoasiat: - Seutufoorumi 8.11.2016 klo 12.30 alkaen Tampere-talossa - Toiminnan käynnistyminen uusissa toimitiloissa Ennakkotiedot elokuun 2016 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2016 Muutos, tammi-elo Muutos%, tammi-elo Väkiluku, 31.8.2016 Työttömyys%, elokuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 607 352 1,2 % 30 959 12,2 12,7 Lempäälä 22 536 176 0,8 % 22 712 12,0 12,5 Nokia 33 162 30 0,1 % 33 192 14,3 14,7 Orivesi 9 408-72 -0,8 % 9 336 13,1 14,8 Pirkkala 18 913 197 1,0 % 19 110 11,1 11,5 Tampere 225 118 1 995 0,9 % 227 113 18,3 18,4 Vesilahti 4 489-4 -0,1 % 4 485 11,3 12,4 Ylöjärvi 32 738 118 0,4 % 32 856 12,1 13,4 Kaupunkiseutu 376 971 2 792 0,7 % 379 763 15,8 16,4 Kehyskunnat 151 853 797 0,5 % 152 650 11,7 15,5 Turun seutu 342 628 1 409 0,4 % 344 037 13,7 14,3 Helsingin seutu 1 437 890 13 408 0,9 % 1 451 298 11,7 11,7 Pirkanmaa 506 114 2 356 0,5 % 508 470 15,3 15,9 Suomi 5 487 308 11 142 0,2 % 5 498 450 7,2 9,3 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 13/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 14/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 135 SEURAAVAT KOKOUKSET Perjantai 21.10, peruutetaan. Keskiviikko 26.10.2016 klo 9.00-12.00 (uusi) Strategialuonnos, lausuntopyyntö Yhteiskokous seutuhallituksen kanssa Perjantai 4.11, peruutetaan. Tiistai 8.11. iltapäivä Seutufoorumi, 10-vuotisjuhlaseminaari Perjantai 18.11. klo 8.15-11.00 Työllisyyskokeiluun final-päätöksenteko ja hallintomalli Talousarvio 2017 ehdotus MAL3-sopimuksen toteutuksen ohjelmointi Päivähoidon kustannuslaskenta/tulokset Elinkeinojen sijoittumisen vetovoimaprofiilit Perjantai 2.12.2016 klo 8.15-11.00 Strategiaehdotus SH:lle Perjantai 16.12. peruutetaan. 15/16

Kuntajohtajakokous muistio 17/2016 7.10.2016 136 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.15. 16/16

Kokoustiedote MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS 29.9.2016 MAL3-SOPIMUKSEN TOTEUTUSOHJEMAN VALMISTELU Toteutusohjelmassa tunnistetaan MAL-sopimuksen toimenpiteiden keskeiset työvaiheet 2016 2019 ja edistämisen vastuutahot. Työryhmä täydensi toteutusohjelmaa kokouksessa ja sopi ohjelmavalmistelun jatkotoimenpiteistä. Ohjelma tulee MASTO:n hyväksyttäväksi 3.11.2016. MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖN TAVOITTEET 2017 Työryhmä hyväksyi osaltaan vuoden 2017 yhteistyön tavoitteet. Ne rakennetaan seutustrategian päivittämisessä muodostuneisiin strategisiin tavoitteisiin ja MAL3-sopimuksen toteutusohjelman mukaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Seutustrategian tavoite: Toimiva yhdyskuntarakenne: 1. Strategisten yleiskaavojen laadinta maakuntakaavan mukaisesti käynnistyy ja etenee kunnissa. 2. Kaupunkiseudun viherrakenteen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyy. 3. Härmälän, Partolan ja Lakalaivan MAL-yhteissuunnittelu etenee. Seutustrategian tavoite: Tasapainoiset asuntomarkkinat: 4. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja koskevat kaavoituksen ja tontinluovutuksen ohjelmat laaditaan kunnissa. 5. Asuntotuotannon ennakointiin ja seurantaan kehitetään paikkatietopohjaisia ja digitaalisia menetelmiä osana aluetietopalvelua. Seutustrategian tavoite: Yhtenäinen yritysten sijoittumisalue: 6. Seudullinen elinkeinomaankäytön suunnitelma laaditaan. 7. Kolmenkulman ja Tarastenjärven yritysalueita suunnitellaan ja toteutetaan kuntien yhteistyössä. Pirkkalassa ja Lempäälässä sijaitsevien tulevaisuuden yritysalueiden suunnitteluyhteistyö käynnistyy. Toiminnalliset tavoitteet etenevät kuntajohtajakokouksen käsittelyyn 18.11. Tavoitteiden toteuttamiseen käytettävissä olevat kuntayhtymän varat tarkentuvat talousarvion hyväksymisen yhteydessä marras-joulukuussa. Työryhmä hyväksyi lisäksi raportin vuoden 2016 tavoitteiden toteutumisesta elokuun loppuun mennessä. Pääosa tavoitteista on toteutunut hyvin, asuntopolitiikkaa koskevaan yhteistyöhön paneudutaan vielä loppuvuoden aikana. Kokouksessa olivat läsnä: Mikko Nurminen pj. (Tampere), Kaisu Anttonen (Tampere), Pia Hastio (Tampere), Päivi Valkama (Orivesi), Matti Jääskeläinen (Pirkkala), Arto Huovila (Ylöjärvi), Leena Strandén (Pir-ELY), Hanna Djupsjöbacka (Pirkanmaan liitto), Arto Kahila (Ylöjärvi), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Raimo Vähämaa (Tredea Oy), Päivi Nurminen (TKS), Katja Seimelä (TKS), Simo Turunen (TKS). Seuraava kokous: 3.11.2016 klo 13.00 16.00. HUOM. pidennetty aika. Lisätietoja: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, puh. 040 579 339

KOKOUSTIEDOTE, LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ 7.10.2016 MAL-VERKOSTOSSA KÄYNNISSÄ OLEVAT LIIKENNESELVITYKSET Kati-Jasmin Kosonen MAL-verkostosta esitteli Tulevaisuuden kaupunkiseudut -hankekokonaisuuteen sisältyviä liikenneteemaisia selvityksiä. Selvitykset keskittyvät asemanseutujen kehittämiseen, uusiin pysäköintiratkaisuihin, liikennejärjestelmien digitalisaation edistämiseen sekä liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittämiseen. Hankekokonaisuus toteutetaan osana TEMin AIKO-hakua (Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen). LIIKENNE SEUTUSTRATEGIASSA Liikennejärjestelmätyöryhmän työpajassa työstettiin seutustrategian toteutusohjelmaa täsmentämällä aikaisempien työpajojen toimenpide-ehdotuksia. LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖN TAVOITTEET Liikennejärjestelmätyöryhmä hyväksyi osaltaan tavoitteiden 2016 toteutumisen raportoinnin ajalta tammi-elokuu 2016. Liikennejärjestelmäyhteistyö on edennyt vuonna 2016 tavoitteiden mukaisesti. Kokouksessa käytiin lähetekeskustelu toiminnallisista tavoitteista vuodelle 2017. Toiminnallisten tavoitteiden valmistelu pohjautuu seutustrategian valmisteluun ja MAL-sopimukseen. Tavoitteet hyväksytään LJ-kokouksessa 4.11. ja kuntajohtajakokouksessa 18.11. ja seutuhallituksessa 30.11. LIIKENTEEN DIGITALISAATIO KUNTIEN ARJESSA Kimmo Ylisiurunen Infotripla Oy:stä esitteli, miten kunnissa voidaan edistää liikenteen digitalisaatiota käytännössä. Liikkuminen palveluna -konseptin mukaiset palvelut pohjaavat kuntien tuottamaan paikkatietietoon. Tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus ovat vaatimuksia aivan perustiedoille, joita ovat esim. nykytilaa vastaavan digitaalisen infran tiedot (digiroad), kuntakohtaiset osoite- ja paikkatietoaineistot, reaaliaikaiset liikennejärjestelmän häiriö- ja poikkeustiedot (katutyöt, joukkoliikenteen muutokset) ja liikenneverkon ajantasaiset olosuhdetiedot (keli ja sää). Valmisteltavana oleva aluetietopalvelu tulee osaltaan parantamaan seututasolla tietojen yhtenäisyyttä ja avoimuutta. Toinen välitön edistämiskeino on huomioida uudistuvat liikennepalvelut julkisissa hankinnoissa. Sopimusvaatimuksin, lupaehdoin tai suosituksin tulee varmistaa rakentamishankkeiden (esim. pysäköintilaitokset), palvelutoimittajien (esim. vuokrapyöräyrittäjä) ja suunnitelmien (katusuunnitelma digiroad yhteensopivassa muodossa) yhteensopivuus vähitellen rakentuvaan MaaS-kokonaisuuteen. Kokouksessa olivat läsnä: Ari Vandell pj. (Tampere), Mikko Ilkka (Kangasala), Antti Jortikka (Orivesi), Jouni Korhonen (Pirkkala), Mika Periviita (Tampere), Jouni Saranpää (Nokia), Harri Vitikka (Pirkanmaan ELY-keskus), Erika Helin (Liikennevirasto), Ruut-Maaria Rissanen (Pirkanmaan liitto), Kati-Jasmin Kosonen (MAL-verkosto), Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on perjantaina 4.12.2016 klo 14:00. Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p. 040 503 4237

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos Seutuhallitus 26.10. 19.10.2016

Strategian elementit STRATEGIAOSA, valtuustot hyväksyvät Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle kestävä rakenne Vireä yhteisö Yhteistyön pelisäännöt PERUSTELUOSA Strategian tavoitteiden taustoitus Toimintaympäristön muutokset Kaupunkiseudun aluekehitys Kaupunkiseudun vahvuudet ja heikkoudet Seutuyhteisyön kehitys 2005-2015 Strategian toteutus ja seuranta 19.10.2016

Missio ja visio -vaihtoehdot Missio on toiminnan perustarkoitus ja olemassaolon peruste. Se vastaa kysymykseen miksi teemme tätä. Visio on tulevaisuuden kuva ja työnäkymä. Visio vastaa kysymykseen millaiseksi haluamme tulla, millainen olemme strategian toteutuessa. 19.10.2016

Missio Yhdessä rakennamme Suomen kilpailukykyisimmän alueen. Visio Tampereen kaupunkiseutu on kansainvälisesti kytkeytynyt Suomen kasvumoottori ja yhdessä tekemisen edelläkävijä. TAI Missio Yhdessä tekemällä enemmän. Visio Tampereen kaupunkiseutu on kansainvälinen toimija ja Suomen kasvumoottori. TAI Tampereen kaupunkiseutu Suomen edelläkävijä 19.10.2016

Strategian pääviestit ja tavoitteet 19.10.2016

Hyvä saavutettavuus Lisää kilpailukykyä Houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö Monipuolinen elinkeinorakenne Aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka V i s i o Kasvulle kestävä rakenne Toimiva yhdyskuntarakenne Rajaton sijoittumisalue Tasapainoiset asuntomarkkinat Vireä yhteisö Helppo asiointi Aktiiviset toimijat 19.10.2016

LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Hyvä saavutettavuus Houkutteleva osaamis- ja innovaatioympäristö Monipuolinen elinkeinorakenne Vahvistamme kytkeytymistä kasvualueisiin. Edistämme suoria lentoyhteyksiä, nopeita junayhteyksiä sekä valtatieyhteyksiä yritysten tarpeisiin. Edistämme myös digitaalisia yhteyksiä. Hyödynnämme alueen korkeakouluyhteistyön ja tuemme ammattiosaamisen kehittymistä. Edistämme avointen innovaatioalustojen syntymistä ja erilaisten organisaatioiden kohtaamista. Edistämme monipuolista elinkeinorakennetta ja sen kärkinä uudistuvaa teollisuutta, älykkään kaupunkiseudun ratkaisuja, elämystaloutta ja matkailua sekä terveys- ja hyvinvointitoimialaa. Aluetaloutta vahvistava yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka Edistämme yrittäjyyttä ja kehitämme työllisyydenhoidon palveluja koulutuksen, elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Vahvistamme aluetaloutta hankinnoilla ja lisäämme innovaatioita edistäviä hankintatapoja.

KASVULLE KESTÄVÄ RAKENNE Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimiva yhdyskuntarakenne Rajaton sijoittumisalue Tasapainoiset asuntomarkkinat Rakennamme vahvaa ja taloudellista yhdyskuntarakennetta, jossa kasvu tukeutuu kaupunkimaisilla alueilla joukkoliikenteeseen sekä älykkäisiin ratkaisuihin ja hyvin saavutettavaan palveluverkkoon. Kehitämme keskustojen ja asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja painotamme arkiliikuntaa, viherverkkoja ja vesistöjä hyvinvoinnin tekijöinä. Huolehdimme päästötavoitteiden saavuttamisesta. Luomme yhtenäistä ja kansainvälisesti vetovoimaista sijoittumisympäristöä yritysten synnylle ja kasvulle. Tunnistamme seudun sisäiset vahvuudet ja hyödynnämme niitä erilaisten toimijoiden sijoittumiseen. Edistämme kaavoituksella riittävää ja monipuolista asuntotarjontaa ja laadukasta rakentamista. Tavoittelemme yhdessä kohtuuhintaista vuokra-asumista ja ohjaamme sen sijoittumaan palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen.

VIREÄ YHTEISÖ Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Vahvistamme yhdessä tekemistä yhteisömme hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseksi. Helppo asiointi Aktiiviset toimijat Avaamme palvelut ja tiedon yli kunta- ja hallintorajojen ja yhtenäistämme palvelukäytäntöjä. Rakennamme digitaalista ja älykästä palvelukulttuuria ja siirrämme palveluja verkkoon. Varmistamme arjen perustan toimivilla infrapalveluilla. Rakennamme kaupunkiseudusta alustan, jossa kunnat, asukkaat, yritykset, järjestöt ja muut toimijat kehittävät tiiviissä vuorovaikutuksessa yhteisöään ja ratkaisevat asioita omaehtoisesti. Olemme aktiivinen yhteistyökumppani uudelle maakunnalle ja edistämme tavoitteitamme kansallisissa verkostoissa.

Yhteistyön pelisäännöt 19.10.2016

Yhteistyön pelisäännöt Avoimuus ja luottamus Yhteistyön ydin on osapuolten välinen luottamus. Kunnat kertovat avoimesti yhteistyöhön vaikuttavat tavoitteensa ja aikeensa. Yhteistyö näkyy kuntien puheissa, teoissa ja toisensa arvostamisessa. Hyöty Yhteistyöllä saadaan aikaan hyötyjä kaikille kunnille. Pienetkin onnistumiset ovat tärkeitä ja rakentavat maaperää isoille aikaansaannoksille. Hyödyt eivät välttämättä ole kaikille samanarvoisia. Aktiivisuus Seutuyhteistyöhankkeisiin osallistuvat pääsääntöisesti kaikki kunnat. Kunnat varmistavat seudullisten prosessien etenemisen organisaatioissaan. Maakuntayhteistyö Kunnat rakentavat aktiivisesti kaupunkiseudun ja maakunnan työnjakoa ja yhteistyömallia. 19.10.2016

Strategian perusteluosa 19.10.2016

Lisää kilpailukykyä Kansainvälisyys on tapamme toimia, ei erityinen toiminto. Hyvien yhteyksien merkitys kaupunkiseudulle on elintärkeä globaalissa taloudessa. Kansainvälisen saavutettavuuden haasteena on sisämaasijainti, joka toisaalta on etu kansallisesti hyvien raide- ja valtatieyhteyksien myötä. Talouden koko on kilpailutekijä, minkä vuoksi vahvistamme kytkeytymistä eri tavoin pääkaupunkiin, kasvukolmioon ja keskiseen Suomeen liikenneyhteyksiä kehittämällä. Samalla panostamme suoriin kansainvälisiin lentoyhteyksiin yritysten ja matkailun tarpeisiin. Osaaminen on vahvuutemme. Kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostava Tampereen uusi yliopistoyhteisö hyödynnetään myös kaupunkiseudun omassa osaamisessa esim. yhteistyöhankkein ja ohjelmin. Kuntien ylläpitämältä ammatilliselta koulutukselta odotetaan reagointiherkkyyttä ja ennakointia työelämän, ammattien ja osaamistarpeen muutoksessa. Kaupunkiseutu on riittävän kokoinen monipuoliselle elinkeinorakenteen kehittämiselle. Liiallinen erikoistuminen lisää haavoittuvuutta ja heikentää yritysten selviämistä muutoksista. Monipuolisuuden rinnalla edistetään erikoistumista kärkialoilla, joissa tavoitellaan johtajuutta Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Kärkialojen sisällä painottuvat niin cleantech ja kierotalous kuin digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen.. Uudet innovaatiorakenteet ja alustapohjaiset kehittämisyhteisöt tukevat toimijoiden kohtaamista ja innovaatioiden syntymistä niin kärkialoilla kuin muissakin elinkeinoissa. Työllisyydenhoidon palveluissa kaupunkiseutu ottaa vahvan roolin ja vastuun korkean työttömyyden ratkaisemisessa uusin toimintatavoin yhdessä elinkeinoelämän, koulutusorganisaatioiden ja uuden maakunnan kanssa. Yrittäjämyönteisyys näkyy kuntien toimissa esim. yritysvaikutusten arvioinneissa, kotimarkkinareferensseissä ja hankintapolitiikassa.

Kasvulle kestävä rakenne Yhdyskuntarakenteen ja kuntatalouden positiivinen kytkös korostuu kuntatalouden supistuessa. Toimiva ja taloudellinen yhdyskuntarakenne syntyy nykyistä taajama-aluetta ja infrastruktuuria hyödyntävästä maankäytöstä, sitä tukevasta liikennejärjestelmästä ja digitaalisista ratkaisuista, kuten liikkuminen palveluna. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne synnyttää kasautumisetuja ja kasvattaa tuottavuutta. Monipuoliset kulkutavat varmistavat hyvän sisäisen saavutettavuuden. Joukkoliikenne kytkee kunnat toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, mutta edellyttää myös sekoittunutta ja ihmisläheistä rakennettua ympäristöä. Kävely ja pyöräily tuottavat välittömiä terveyshyötyjä osana liikennejärjestelmää. Kaupunkiseutu tarjoaa yrityksille kansallista kärkeä olevan kokonaisuuden. Se muodostuu alueellisista ja toimialojen vetovoimaprofiileista, joita markkinoidaan yhdessä. Ollakseen menestyviä kunnat vahvistavat yhteisiä kasvutekijöitä, kv. houkuttelevuutta ja yrittäjätyytyväisyyttä. Keskinäisestä kilpailusta päästään eroon, ja kunnat kilpailevat yhtenäisenä muiden kaupunki-seutujen kanssa. Seudullisesti merkittävien yritysalueiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen on koko kaupunkiseudun kilpailutekijä. Kaupungistumiseen vastataan väestörakenteen muutokset huomioivalla asuntotarjonnalla. Keskeisessä roolissa on tällöin yhdyskuntarakennetta täydentävä asuntokaavoitus, jota edistetään yhdessä rakentajien kanssa. Vuokra-asunnot helpottavat työllistymistä ja opiskelua kaupunkiseudulla, millä on suuri merkitys alueen elinkeinokehitykselle. Edellytykset vuokra-asuntojen rakentamiselle koko seudun alueella paranevat rakenteen ja joukkoliikenteen kehittyessä. Energia- ja ilmastokysymykset huomioimme päivittämällä omat tavoitteemme kansallisen strategian uudistuessa. Strategian tavoitteet tunnistavat kaupunkiseutujen menestysreseptejä kansainvälisessä mittakaavassa. Tavoitteet pohjautuvat Rakennesuunnitelmaan 2040 ja MAL-sopimukseen.

Vireä yhteisö Tulevaisuuden kaupunkiseutu on alusta, jolta kuntalaiset, yhteisöt ja yritykset ponnistavat toteuttamaan päämääriään. Strategisina ydinviesteinä ovat koulutus ja huolehtiminen sekä osallistumisen ja kohtaamisten tukeminen. Nojaamme Suomen parhailla kasvatus- ja sivistyspalveluilla tuotettavaan korkeaan koulutus- ja osaamistasoon ja arjessa toimimme yhteisten kasvatus- ja opetussuunnitelmien pohjalta. Hyvinvointipalveluissa luomme yhä vahvempaa varhaisen tuen, yhteisöllisyyden ja ennaltaehkäisyn kulttuuria yhdessä kotien ja perheiden kanssa. Panostamme kuntalaisten terveyden edistämiseen ja aktiivisiin seniorivuosiin. Myös infraratkaisumme ovat kestäviä, terveyttä tukevia ja harmonisoituja yli kuntarajojen. Hyödynnämme kaupunkitilaa uusilla tavoilla ja edistämme tilan, ihmisten ja ideoiden kohtaamista. Luomme avoimuuden ja kokeilevan kulttuurin ilmapiirin, jossa tieto liikkuu ja luo innovaatioita, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä toimijoiden kesken. Digitaalisiin kanaviin siirtyvät palvelut ja tieto toteutetaan tulevaisuudessa yhteisillä alustoilla. Palvelukehityksessä huomioidaan kasvava kysyntä mobiileille, paikkariippumattomille palveluille sekä teknologian mahdollisuudet. Kehittämällä osallistamisen tapoja ja uudistamalla toimintaa vastaamme paremmin asiakkaiden odotuksiin ja kuntatalouden haasteisiin. Kaupunkiseutu tarjoaa jatkossa myös laajentuvan kulttuurin, tapahtumien ja kohtaamisten alustan, jossa paikallisuus ja kansainvälisyys sekoittuvat. Elämysten, menon ja meiningin merkitys vetovoimatekijänä kasvaa. Ymmärrämme kaupunkiseudun merkityksen maakunnan keskuksena ja kannamme vastuuta laajemminkin maakunnasta esim. palveluyhteistyön kautta. Olemme aktiivisia myös kansallisissa verkostoissa viestiemme vahvistamiseksi sekä kokeilujen ja resurssien hyödyntämiseksi.

Toimintaympäristön keskeiset muutokset Kaupungistuminen Globalisaatio Väestö ja rakentaminen keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin ja niiden läheisyyteen. Työpaikat seuraavat osaajia, innovaatiot lisääntyvät ja elinkeinot kehittyvät. Kaupungistuminen lisää palveluja, mutta toisaalta myös liikkumista ja kulutusta. Myös eri sosiaaliset kerrostumat lisääntyvät. Globalisaatio lyhentää etäisyyksiä ja ihmisten arkielämä kansainvälistyy. Yrityksille avautuu uusia markkinoita, ja kilpailu toimintaympäristöistä ja työpaikkojen sijoittumisesta kiristyy. Toimijoiden keskinäisriippuvuus, myös kriisitilanteissa, kasvaa ja kulttuurit kohtaavat. Resurssien niukkeneminen Teknologian kehitys Maakuntauudistus Uusiutumattomat resurssit vähenevät ja kallistuvat. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää vastuullista kuluttamista ja resurssiviisautta. Päästöjen rajoittaminen nostaa kustannuksia, mutta synnyttää samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä toimintamalleja kuten jakamistalous. Teknologian hyödyntäminen arkipäiväistyy. Digitalisaatio ja robotiikka vaikuttavat kotitalouksien palveluihin mutta myös työpaikkojen kehitykseen. Mobiliteetti ja ihmisten omatoimisuus tehostavat toimintaa ja vapauttavat paikkasidonnaisuudesta. Tiedon avoimuus hyödyttää yrityksiä ja kuntalaisia. Suomen hallintorakenne muuttuu. Maakunnat vastaavat sote-palveluista ja julkisia resursseja siirtyy markkinoille. Kuntien palvelutehtävät vähenevät ja rahoitusasema heikkenee. Kaupunkien ja kuntien rooli investoijina ja kasvun moottoreina uhkaa muuttua. Väestörakenteen muutos Väestö vanhenee, työvoima vähenee ja huoltosuhde heikkenee. Ydinperheen rinnalle nousevat yhdenhengen ja uusioperheiden kotitaloudet. Väestön tarpeet yksilöllistyvät ja yhtenäiskulttuuri murtuu. Ulkomaalaisten ja eri kulttuurien osuus kasvaa.

Kaupunkiseudun aluekehitys Tampereen kaupunkiseutu on ollut parin viime vuosikymmenen ajan yksi parhaiten kehittyviä seutuja Suomessa ja sen painoarvo aluekehityksessä on vahvistunut. Nyt kaupunkiseutu on vankasti koko Suomen kasvumoottori ja Helsingin seudun jälkeen rakenteellisesti toiseksi vahvin väestön, työpaikkojen, t&k-menojen ja yliopisto-opiskelijoiden määrän suhteen. Yksi trendi vahvistuu kuitenkin muita seutuja hitaammin: vieraskielisten osuus ja kansainvälistyminen. Työttömyysasteen kasvussa Tampereen kaupunkiseutu on heikoimpien seutujen joukossa. Kaupunkiseutua on kohdannut rankka kolminkertainen rakennemuutos, kun samanaikaisesti teollisuuden, palvelujen kuin osaamisenkin rakenteet ovat muuttuneet. Huolestuttavin piirre kehityskuvassa liittyy työpaikkojen ja työttömyyden kautta taloudelliseen huoltosuhteeseen. Myös alueellisen BKT:n muutoksessa Tampereen kaupunkiseutu jää kärkiseuduista. Tämä on heijastunut muuttotaseen hiipumiseen kehyskunnissa sekä kuntatalouteen, jossa sekä tuloveroprosentin että lainakannan kasvu kaupunkiseudulla on seutujen keskikastia. Lähitulevaisuuden odotukset ovat kuitenkin positiiviset: luottamushenkilöistä ja johtavista virkamiehistä yli 70 % näkee tulevaisuuden vähintäänkin hieman parempana. Seudullisen tason kehittäminen nähdään hieman tärkeämpänä (4,02; ast. 1-5) kuin maakunnallisen tason (3,84). Aluekehityksen vertailussa (v. 2008-2016) Tampereen seutu sijoittuu sijalle 6. Perinteisistä kilpailijoista edellä ovat mm. Helsingin seutu, jolle rakenteelliset tekijät ja massa tuottavat huomattavaa kilpailuetua. Edellä on myös Turun seutu, jonka vahvuusalat ovat saaneet nostetta viime vuosina sekä Vaasan seutu, joka on menestynyt vientivetoisen metalli- ja energiasektorin turvin. Helsingin ja Turun seudut ovat myös kansainvälisempiä kuin Tampereen seutu. Tekstin koostanut MDI lähteinä Alueprofiilit 2016, www.mdi.fi/alueprofiilit, Kaupunkiverkkotutkimus 2015 www.mdi.fi/kaupunkiverkko sekä Kunnat tekojen paikkana. MDI:n selvitys valtionvarainministeriölle tulevaisuuden kunnasta www.mdi.fi/tulevaisuudenkunta

Kaupunkiseudun vahvuudet ja heikkoudet Vahvuus Koko 380 000 asukasta ja kasvuvisio Sijainti ja saavutettavuus Imago ja mielikuva Korkeakoulut Yhdyskuntarakenne Yhteistyökyky Työllisyys/työttömyys Perustelu Mahdollistaa samaan aikaan erikoistumisen ja monipuolisuuden. Pohja niin palveluille kuin investoinneille. Mielipiteillä painoarvoa. Liikenteen solmupiste pääradan varrella, lähellä pääkaupunkia. Kansainvälisesti sisämaa, ei suoria kv-yhteyksiä eikä kv-naapureita. Suomen suosituin. Vetoaa moneen kohderyhmään, tarjoaa historia, huvia, hyötyä. Kaksi yliopistoa ja ammattikorkeakoulu houkuttelevat opiskelijoita ja ylläpitävät innovaatioympäristöä. Osaaminen vetää yrityksiä. Yhtenäinen taajamarakenne, suuret kehyskunnat, moderniin suuntaan kehittyvä liikennejärjestelmä. Alueen toimijat ja päättäjät työskentelevät samaan suuntaan. Kaupunkiseudun hyvät yhteistyörakenteet. Pitkään jatkunut korkea työttömyys, joka heikentää huoltosuhdetta ja BKT:ta.

Yhteistyön kehitys

Strategian toteutus ja seuranta Strategia hyväksytään valtuustoissa osoittamaan kuntien tahtoa kaupunkiseudun tulevaisuudesta ja yhdessä tekemisestä. Strategia ohjaa seudullisten toimenpiteiden valmistelua ja päätöksentekoa, joita kunnat käsittelevät yhteisten pelisääntöjen pohjalta. Strategian toteutuksesta vastaavat kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä sekä elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea. Seutuhallitus (+kunnallishallitukset) hyväksyy strategialle toteutusohjelman, jossa esitetään toimenpiteitä ja hankkeita tavoitteille valtuustokauden päähän. Kunnat varmistavat strategian pääviestien näkyvyyden talousarvioissaan. Vuosittain käydään keskustelu strategian perusolettamusten, pääviestien ja tavoitteiden ajantasaisuudesta kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarviovalmistelun yhteydessä. Strategian kokonaisarviointi tehdään uuden valtuustokauden kolmantena vuonna.

Tulevaisuuden kaupunkiseutu

Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Tampereen kaupunki Vesilahden kunta Ylöjärven kaupunki Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli

Esipuhe Tämän työn tavoitteena on ollut laatia rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli Tampereen kaupunkiseudun kuntien käyttöön. Työn on tilannut Tampereen kaupunkiseutu ja sitä on ohjannut Tampereen kaupunkiseudun infratyöryhmän alaisuudessa toimiva rakennusvalvonnan seudullinen yhteistyöryhmä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että rakennusjärjestykset Tampereen kaupunkiseudulla muistuttavat sisällöllisesti hyvinkin paljon toisiaan. Tarkempi tarkastelu paljastaa kuitenkin muutamia sisällöllisiä eroja, sekä yllättävän määrän rakenteellisia poikkeavuuksia. Rakenteellisilla poikkeavaisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä sitä, miten ja missä järjestyksessä samoja asioita koskevat määräykset on kunnissa sijoitettu rakenteeseen (siis pykäliin ja lukuihin), sekä sitä, miten pykälät ja luvut on kunnissa otsikoitu. Vaikka kaupunkiseudun kuntien rakennusjärjestykset poikkeavat toisistaan sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti, tämän työn tavoitteena ei ole yhtenäistää kuntien rakennusjärjestysten sisältöä, vaan yhdenmukaistaa niiden rakennetta. Yhdenmukaisempi rakenne helpottaa rakennusjärjestysten keskinäistä vertailtavuutta seudulla, ja siitä hyötyvät niin rakennusjärjestystä soveltavat viranomaiset, päättäjät kuin asiakkaatkin. Eniten hyötyä rakenteellisesta yhdenmukaistamisesta voidaan nähdä koituvan sellaisille ammattirakentajille tai muille toimijoille, jotka asioivat usean kunnan alueella. Työn tilaajan tavoitteena on, että kaupunkiseudun kunnat laatisivat rakennusjärjestyksensä rakenteen tämän asiakirjamallin pohjalta siinä vaiheessa, kun rakennusjärjestyksen päivittäminen tulee kunnassa syystä tai toisesta ajankohtaiseksi. Koska sisältö määrittää aina rakennetta, rakenteellista yhdenmukaistamista ei voi tehdä puuttumatta jonkin verran myös sisällöllisiin kysymyksiin. Siitä syystä tämäkin työ sisältää joitakin sisältökysymyksiin liittyviä valintoja tai olettamuksia. Asiakirjamalliin on valittu lähtökohtaisesti vain sellaisia määräyksiä, jotka löytyvät kaikista tai suurimmasta osasta seutukuntien nykyisiä rakennusjärjestyksiä. Edellä mainitusta perusolettamuksesta poiketen malliin on lisätty kaupunkiseudun rakennustarkastajien yhteisestä toiveesta muutamia ajankohtaisia ja tarpeelliseksi todettuja, mutta ei niin yleisesti käytössä olevia määräyksiä (mm. rakennuksen ja piha-alueen valaistus, eläinsuojan ja maston rakentaminen, energiajärjestelmät). Mallista on vastaavasti jätetty pois joitakin yhä laajasti käytössä olevia, mutta lainsäädäntömuutosten vuoksi vaikutuksiltaan vähäiseksi käyneitä määräyksiä (mm. rakennuksen käyttöikä ja materiaalivalinnat). Asiakirjamalli koostuu sisällysluettelosta sekä varsinaisesta määräys-osiosta lukuineen ja pykälineen. Koska mallin tarkoituksena on toimia käytännön ohjeena kuntien rakennusjärjestyksiä valmisteleville tahoille, tekstiin on lisätty valmistelutyötä ohjeistavia infotekstiosuuksia. Niissä kerrotaan, mitä asioita kunkin luvun tai pykälän alle on sijoitettu tai tarkoitettu sijoitettavaksi. Infotekstien lisäksi osaan pykälistä on lisätty suositustekstiosuuksia, joita rakennusjärjestystä valmistelevat tahot voivat halutessaan hyödyntää. Tekstit on laadittu yhteistyössä seudun rakennustarkastajien kanssa, ja ne perustuvat kunnissa yleisesti käytössä oleviin, sisällöltään lähes identtisiin määräyksiin. Suositustekstiosuudet ovat nimensä mukaisesti suosituksia. Pykälätekstien yksityiskohtaisesta sisällöstä päättää jatkossakin kukin kunta itse. Määräykset ja niistä koostuvat luvut on pyritty sijoittamaan asiakirjamalliin johdonmukaisessa järjestyksessä. Pykälien ja lukujen otsikoinnissa on lisäksi pyritty kiinnittämään huomiota siihen, että lukijan olisi mahdollisimman helppo löytää etsimänsä asiakokonaisuudet tai niitä koskevat yksittäiset määräykset rakenteesta jo sisällysluetteloa vilkuilemalla. Johdonmukaisen rakenteen ja informatiivisen otsikoinnin lisäksi seudullisen asiakirjamallin laatimistyötä on ohjannut kaksi rakennusjärjestyksen ja lainsäädännön väliseen suhteeseen liittyvää periaatetta. Niitä ovat nykylainsäädännön mukaisen termistön käyttö sekä se, ettei mallissa toistettaisi lakiin kirjattuja määräyksiä. Polverarassa 9.9.2016, Emilia Tommila

Sisällys I LUKU MÄÄRÄYSTEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN... 5 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä... 5 2 Soveltamisala... 5 II LUKU RAKENNUKSEN JA RAKENNELMAN RAKENTAMINEN... 6 3 Rakennuksen soveltuminen ympäristöön... 6 4 Rakennuksen korkeusasema... 6 5 Rakennuksen etäisyys naapurista ja tiestä... 6 6 Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle... 7 7 Rakennusalan rajan ylittäminen... 7 8 Osoitemerkintä... 8 9 Rakennelmat ja mastot... 8 10 Eläinsuojat... 8 III LUKU PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN... 9 11 Piha-alueen rakentaminen... 9 12 Piha-alueen korkeusasema... 9 13 Piha-alueen luiskaaminen, pengertäminen tai tukimuurin rakentaminen... 9 14 Hulevesien johtaminen ja lumen varastointi... 10 15 Liikennejärjestelyt... 10 16 Aitaaminen... 10 17 Istutukset ja valaistus... 11 IV LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA... 12 18 Suunnittelutarvealueet... 12 19 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset... 12 20 Rakentamisen määrä... 12 21 Rakennuspaikan ja tontin rinnastaminen... 12 V LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEILLA... 13 22 Rakennuspaikan pinta-ala ja rakentamisen määrä ranta-alueella... 13 23 Rakennuksen sijoittaminen ja etäisyys rantaviivasta... 13 VI LUKU RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLA... 14 24 Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyviä arvoja... 14 25 Rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla... 14 26 Maaperän luonnollisten haitallisten yhdisteiden huomioon ottaminen... 15 27 Pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottaminen... 15

VII LUKU RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO... 16 28 Veden hankinta ja jätevesien johtaminen... 16 29 Jätehuolto... 16 30 Energiajärjestelmät... 16 VIII LUKU RAKENNUKSEN KÄYTTÖ, KORJAAMINEN JA PURKAMINEN... 17 31 Rakennuksen käyttö ja korjaaminen... 17 32 Rakennuksen tai sen osan purkaminen... 17 IX LUKU YLEISET ALUEET... 18 33 Yleisten alueiden rakentaminen... 18 34 Teknisten rakennelmien ja laitteiden sekä johtojen sijoittaminen... 18 35 Tapahtumien järjestäminen... 18 X LUKU MYYNTI-, TIEDOTUS- JA MAINOSLAITTEET... 19 36 Tontille sijoitettavat myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet... 19 37 Yleisille alueille sijoitettavat myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet... 19 XI LUKU RAKENNETUN YMPÄRISTÖN YLLÄPITO JA VALVONTA... 20 38 Ulkovarastointi... 20 39 Rakennetun ympäristön ylläpito... 20 40 Rakennetun ympäristön valvonta... 20 XII LUKU TYÖMAAJÄRJESTELYT... 21 41 Työmaataulu... 21 42 Työmaan perustaminen, jätehuolto, ylläpito ja purkaminen... 21 43 Yleisen alueen käyttäminen osana työmaata... 22 44 Kunnan katu- ja muilla yleisillä alueilla suoritettavat kaivutyöt... 22 XIII LUKU VÄHÄISTEN RAKENNUSHANKKEIDEN LUVANVARAISUUS... 23 45 Toimenpiteiden luvanvaraisuus... 23 46 Talousrakennuksen luvanvaraisuus... 23 XIV MÄÄRÄYSTEN VALVONTA JA VOIMAANTULO SEKÄ MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN... 24 47 Määräysten valvonta... 24 48 Rakennusvalvontaviranomainen... 24 49 Poikkeuksen myöntäminen... 24 50 Voimaantulo... 25 LIITTEET... 26 Liite X. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuus X kunnan alueella... 26

I LUKU MÄÄRÄYSTEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Tässä luvussa ilmaistaan rakennusjärjestyksen tehtävä ja tavoitteet, sekä asema suhteessa lainsäädäntöön ja muihin maankäytöstä ja rakentamisesta annettuihin määräyksiin. 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä Ilmaisee rakennusjärjestyksen tarkoituksen ja tavoitteen. Suositusteksti: X kunnan rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvia maankäyttöä ja rakentamista koskevia määräyksiä. Niillä pyritään edistämään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä, suunnitelmallista ja sopivaa rakentamista sekä terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja erityisryhmien tarpeet huomioivan elinympäristön toteuttamista. 2 Soveltamisala Ilmaisee, miten rakennusjärjestyksen säännöksiä sovelletaan suhteessa muihin maan käytöstä ja rakentamisesta annettuihin määräyksiin. Suositusteksti: Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maankäyttöä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi X kunnassa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. 5

II LUKU RAKENNUKSEN JA RAKENNELMAN RAKENTAMINEN Tässä luvussa annetaan rakennuksen rakentamiseen liittyviä määräyksiä. Ne koskevat rakennuksen soveltumista ympäristöön, korkeusasemaa, etäisyyttä naapureista ja tiestä, tontin rajan ylittämistä, rakennusalan rajan ylittämistä ja rakennuksen osoitemerkintää. Luvussa annetaan myös rakennelmien ja mastojen sekä eläinsuojien rakentamista koskevia määräyksiä. Mikäli kunnissa nähdään tarpeelliseksi, voidaan luvun loppupäähän sijoittaa mm. laitureita, porrashuoneen valoisuutta sekä liikuntaesteetöntä rakentamista koskevia määräyksiä. Lukuun voidaan sijoittaa myös asemakaavoja täydentäviä määräyksiä, kuten rakennusoikeuden ja asuntojen määrää tai talousrakennuksen rakentamista koskevat pykälät. 3 Rakennuksen soveltuminen ympäristöön Sisältää määräyksiä rakennuksen soveltumisesta ympäristöönsä. Suositusteksti: Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot sekä luonnon- ja maisema-arvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 4 Rakennuksen korkeusasema Sisältää määräyksiä rakennuksen korkeusasemasta ja sen suhteesta ympäristön korkeusasemiin. Suositusteksti: Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin. Rakennuksen perustamissyvyyttä ja alinta lattiakorkeutta määriteltäessä on otettava huomioon viemäriverkoston padotuskorkeus, pohja- ja tulvaveden korkeus sekä perustusten kuivatusmahdollisuus. Rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää hankkeeseen ryhtyvältä, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille. 5 Rakennuksen etäisyys naapurista ja tiestä Määrää, millainen rakennuksen etäisyyden tulee olla naapurin rajasta (mahdollisesti myös naapuritontilla sijaitsevista rakennuksista) sekä yleisestä tai yksityisestä tiestä. 6

Suositusteksti: Rakennuksen etäisyyden naapurin omistamasta tai hallitsemasta maasta on oltava asemakaava-alueella ainakin puolet rakennuksen korkeudesta, kuitenkin vähintään X metriä, ellei asemakaava toisin määrää. Etäisyyden asemakaava-alueen ulkopuolella tulee olla ainakin yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään X metriä. Rakennuksen sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapurin kirjallista suostumusta. Rakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 20 metriä yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta, vähintään 12 metriä paikallistien keskiviivasta ja vähintään 12 metriä yksityisessä käytössä olevan tien keskiviivasta. 6 Tontin rajan ylittäminen katu- tai muulle yleiselle alueelle Ilmaisee, millä tavoin ja miten paljon erinäiset rakennukseen liittyvät rakenteet tai laitteet saavat ulottua tontin rajan yli katu- tai muun yleisen alueen puolelle. Suositusteksti: Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus tai sen osat tai rakennukseen kiinnitettävät laitteet saavat erityisestä syystä ulottua tontin rajan yli katu- tai muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) perustusrakenteet ja muut vastaavat maanpinnan alapuoliset rakennuksen osat 0,3-1,5 metrin syvyydellä 0,2 metriä ja 1,5 metriä syvemmällä 1 metrin 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat sekä markiisit, terassin aurinko- ja sadesuojat ja muut vastaavat laitteet X metriä siten, että rakennusosan tai laitteen alapinnan ja kadun pinnan välillä on oltava vähintään X metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja vähintään X metriä ajoradan osalla 3) tekniset laitteet, lisäerityksestä aiheutuvat ulkoseinän osat ja sisäänkäyntikatokset rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle, ylläpidolle tai johtoverkostolle. 7 Rakennusalan rajan ylittäminen Ilmaisee, millä tavoin ja miten paljon erinäiset rakennukseen liittyvät rakenteet tai laitteet saavat ulottua asemakaavassa määrätyn, tontin sisäisen rakennusalan rajan yli. Suositusteksti: Rakennus saa erityisestä syystä ulottua asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan yli seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan, 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,2 metriä ja 3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet, luiskat ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle tai naapureille tai haittaa pelastustoiminnalle. 7

8 Osoitemerkintä Ilmaisee, miten osoitenumero tulee sijoittaa ja milloin sen tulee olla asennettuna. Suositusteksti: Rakennuksen omistajan tai haltijan tulee asettaa kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan rakennuksen osoitenumero. Milloin rakennus ei ulotu katuun tai muuhun liikenneväylään tai sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumerointi on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. 9 Rakennelmat ja mastot Ilmaisee, mitä tulee huomioida rakennelmia, mastoja ja muita vastaavia rakennelmia tai laitteita sijoittaessa. Suositusteksti: Vajat, rakennelmat ja laitteet, kuten pienet varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, grillikatokset, maakellarit, jätekatokset sekä -aitaukset ja muut vastaavat on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa naapurille tai rumenna ympäristöä. Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapuritontin rajasta. Etäisyyden naapurin rajasta tulee olla asemakaavaalueella vähintään X metriä ja asemakaava-alueen ulkopuolella vähintään X metriä. Rakennelman tai laitteen sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapurin kirjallista suostumusta. Edellä mainitut etäisyysvaatimukset eivät koske mastomaisia rakennelmia, joiden etäisyys harkitaan tapauskohtaisesti. Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava siten, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemakuvaa tai aiheuta kohtuutonta haittaa naapureille. Antennit ja muut vastaavat laitteet on pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin tai kerrostalojen katoille. 10 Eläinsuojat Ilmaisee, mitä tulee huomioida eläintenpitoa ja siihen liittyviä rakennuksia tai rakennelmia suunnitellessa ja sijoittaessa. Ei suositustekstiä. 8

III LUKU PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN Tässä luvussa annetaan piha-alueen rakentamiseen liittyviä määräyksiä. Ne koskevat piha-alueen rakentamista, korkeusasemaa, luiskaamista, pengertämistä ja tukimuurin rakentamista, hulevesien johtamista ja lumen varastointia, liikennejärjestelyitä, aitaamista sekä istutuksia ja valaistusta. 11 Piha-alueen rakentaminen Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomioon piha-aluetta suunnitellessa ja rakentaessa. Suositusteksti: Piha-aluetta suunniteltaessa ja rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä. 12 Piha-alueen korkeusasema Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomioon pihan korkeusasemaa suunnitellessa ja toteuttaessa. Suositusteksti: Piha-alueen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin siten, että piha-alue liittyy luontevasti naapurin, kadun ja muiden ympäröivien alueiden korkeusasemiin. Piha-alueen korkeussuhteita ei saa muuttaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti siitä, mitä rakennusluvassa vahvistetut piirustukset osoittavat. 13 Piha-alueen luiskaaminen, pengertäminen tai tukimuurin rakentaminen Ilmaisee, miten piha-alueen mahdollinen tasaus tulee suorittaa. Suositusteksti: Mikäli piha-aluetta on tarpeen tasata, on se toteutettava ensisijaisesti luiskaamalla ja toissijaisesti pengertämällä tai tukimuureilla. Luiskaaminen ja pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset ja hulevedet valu naapurin puolelle tai katu-, puisto- tai muulle yleiselle alueelle. Pengertämistä tontin rajalla ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen suostumusta tehdä jyrkemmäksi kuin 1:3. Tukimuurin sijoittaminen tontin rajalle edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan kirjallista suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuuri naapurin rajaan kiinni, vaikka tämä ei ole antanut suostumustaan, tai osin yleisen alueen puolelle. Tukimuurin ylläpitovelvoite kuuluu tontin omistajalle tai haltijalle. 9

14 Hulevesien johtaminen ja lumen varastointi Ilmaisee, miten hulevedet tulee käsitellä tontilla, ja mitä tulee huomioida lumen varastoinnissa. Suositusteksti: Hulevesi- ja perustusten kuivatusjärjestelmä sekä piha-alue on suunniteltava ja toteutettava siten, etteivät tontin hulevedet tai perustusten kuivatusvedet johdu naapurin puolelle tai katu- tai muulle yleiselle alueelle. Lumen varastointi on suoritettava tontilla siten, ettei varastoinnista tai sulamisvesistä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, ympäristölle tai kadun käyttäjille. 15 Liikennejärjestelyt Ilmaisee, mitä tulee huomioida tontin ajoneuvoliikennettä suunnitellessa ja toteuttaessa (ajoneuvoliittymä, pelastustieasiat). Pykälän loppupäähän voidaan sijoittaa myös auto- tai polkupyöräpysäköintiä koskevia määräyksiä. Suositusteksti: Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa tai kohtuutonta haittaa asukkaille tai ympäristölle. Tontille saa rakentaa yhden kadulle tai yleiselle tielle johtavan ajoneuvoliittymän. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä sallia rakennettavaksi useamman ajoneuvoliittymän, mikäli se tontin käytön kannalta on perusteltua. Ajoneuvoliittymän leveys asuntoalueilla saa olla enintään X metriä ja muilla alueilla enintään X metriä. Ajoneuvoliittymässä on oltava riittävä, esteetön näkemäalue. Liittymä ei saa tukkia kadun sivuojien veden virtausta. Ajoneuvoliittymän rakentaminen ja ylläpito kuuluvat tontin omistajalle tai haltijalle. Hälytysajoneuvoilla tulee olla pääsy riittävän lähelle rakennusta. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tontille tai rakennukseen on sijoitettava näkyvään paikkaan kyltti, josta ilmenee pelastustien sijainti. Tontin pelastustie sekä hälytysajoneuvoja varten tarkoitetut kulkuyhteydet on säilytettävä ajokelpoisina kaikkina aikoina. 16 Aitaaminen Ilmaisee, millainen aidan tulee olla, miten se tulee sijoittaa ja miten sitä tulee pitää kunnossa. Suositusteksti: Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Aidasta ei saa aiheutua haittaa liikenteelle tai kadun ylläpidolle. Katu- tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin puolelle. Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille, elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle. Tontille rakennettava aita tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. 10

Aidan, joka ei ole naapuritontin rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin haltija. Tonttien välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. 17 Istutukset ja valaistus Ohjeistaa tontille sijoitettavia istutuksia sekä piha-alueen valaistusta. Suositusteksti: Tontti tulee tarvittaessa liittää ympäröivään maisemaan sopivin istutuksin. Istutuksista ei saa aiheutua haittaa liikenteelle tai kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle. Piha-alueen valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho on sovitettava siten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta eivätkä aiheuta kohtuutonta haittaa alueen asukkaille, alueella liikkuville tai naapureille. 11

IV LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Tässä luvussa annetaan asemakaavan ulkopuolisiin alueisiin liittyviä erityisiä määräyksiä. Ne koskevat suunnittelutarvealueita, rakennuspaikalle asetettavia vaatimuksia ja rakentamisen määrää. Luvun lopussa on rakennuspaikan ja tontin rinnastamista koskeva määräys. 18 Suunnittelutarvealueet Ilmaisee, mitkä alueet ovat kunnassa suunnittelutarvealueita. Ei suositustekstiä. 19 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset Ilmaisee rakennuspaikan koko- ja muut vaatimukset sekä sen, mihin uusia rakennuspaikkoja kunnassa voidaan pääsääntöisesti sijoittaa. Ei suositustekstiä. 20 Rakentamisen määrä Ilmaisee, kuinka paljon rakennuspaikalle saa rakentaa (kerrosala), kuinka monta asuntoa rakennuspaikalle saa sijoittaa, mitä muita rakennuksia rakennuspaikalle saa rakentaa (talous-, varasto- tai muut rakennukset) ja voiko ullakolle tai kellariin sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Voi sisältää erillisiä määräyksiä maataloutta tai maatilamatkailua palveleville rakennuspaikoille. Ei suositustekstiä. 21 Rakennuspaikan ja tontin rinnastaminen Ilmaisee, että tonteille sekä niiden omistajille ja haltijoille annettuja määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös rakennuspaikkojen osalta. Suositusteksti: Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista. Rakennuspaikan omistajan ja haltijan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontin omistajasta tai haltijasta. 12

V LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEILLA Tässä luvussa annetaan ranta-alueisiin liittyviä erityisiä määräyksiä. Ne koskevat rakennuspaikan pinta-alaa ja rakentamisen määrää sekä rakennuksen sijoittamista ja etäisyyttä rantaviivasta. 22 Rakennuspaikan pinta-ala ja rakentamisen määrä ranta-alueella Ilmaisee, millainen ja miten suuri ranta-alueella sijaitsevan rakennuspaikan tulee olla ja miten paljon sille saa rakentaa (kokonaiskerrosala ja kerrosala käyttötarkoituksittain). Ei suositustekstiä. 23 Rakennuksen sijoittaminen ja etäisyys rantaviivasta Ilmaisee, miten erilaiset rakennukset tulee sijoittaa ranta-alueella sijaitsevalla rakennuspaikalla (ml. etäisyydet rantaviivasta, keskiveden korkeudesta ja tulvakorkeudesta). Suositusteksti: Rakennettaessa ranta-alueille tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja värityksen sopeutumiseen ympäristöön. Rakennusten sijainnin sekä etäisyyden rantaviivasta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään X metriä. Saunarakennuksen, jonka pinta-ala on enintään X m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi. Sen etäisyyden tulee olla kuitenkin vähintään X metriä. Alle X metrin etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. Ranta-alueella rakennettaessa on noudatettava viranomaisten antamia ohjeita ylimmän vedenkorkeuden ja sortumariskin asettamista vaatimuksista. Rakennusta ei saa rakentaa tulvavesirajan alapuolelle. 13

VI LUKU RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLA Tässä luvussa annetaan erityis- ja ongelma-alueisiin liittyviä erityisiä määräyksiä. Ne koskevat rakentamista alueilla, joilla on erityisiä rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyviä arvoja, rakentamista tärkeillä pohjavesialueilla, sekä rakentamista sellaisilla alueilla, joiden maaperässä saattaa olla luonnollisia haitallisia yhdisteitä tai pilaantuneita maita. Luvun loppuosaan voidaan sijoittaa määräyksiä, jotka koskevat esim. rakentamista liikennemelualueilla (ml. lentomelualueet) tai rakentamista alueilla, joilla on käytetty puupaalutusta rakennusten perustamiseen. 24 Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyviä arvoja Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomioon, kun rakennettaan valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY) sekä maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi ja -maisemiksi luokitelluilla alueilla (maakuntakaava). Kunnat voivat halutessaan lisätä pykälän loppuosaan myös muinaisjäännöksiä koskevia määräyksiä. Suositusteksti: Valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi sekä maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi ja -maisemiksi luokitelluilla alueilla on uudis-, lisä- tai uudestaan rakentamisen yhteydessä kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei alueisiin liittyviä arvoja vaaranneta. 25 Rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomioon pohjavesialueille rakennettaessa (ml. maanrakennustöille ja jätevesien käsittelylle asetettavat erityisvaatimukset). Pykälän loppuosaan voidaan sijoittaa myös ympäristölle haitallisten polttoaineiden ja kemikaalien säilyttämistä, käyttämistä tai valmistamista koskevia määräyksiä. Suositusteksti: Tehtäessä maanrakennustöitä liitekartassa X esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla, pohjaveden pilaantumisen estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maata kaivettaessa pohjaveden ylimmän pinnan ja kaivupinnan välille on jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä täyttöainesten on oltava puhtaita, laadultaan täyttöön soveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia hankkeeseen ryhtyvältä selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaan puhtaudesta. Haettaessa lupaa rakentamiseen liitteen X mukaisilla pohjavesialueilla, lupa-asiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. 14

Liitteessä X esitetyillä pohjavesialueilla jätevedet on johdettava yleiseen jätevesiviemärijärjestelmään, kerättävä umpisäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisesti ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jätevesiviemärin tiiviydestä on tarvittaessa varmistuttava koestamalla viemäri ennen käyttöönottoa. 26 Maaperän luonnollisten haitallisten yhdisteiden huomioon ottaminen Ilmaisee, miten radon sekä mahdollinen arseeni- tai fluoridiriski tulee huomioida rakentamisessa. Suositusteksti: Rakentamisessa on otettava huomioon maaperän mahdolliset luontaiset haitta-ainepitoisuudet. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on huolehdittava siitä, ettei asuin- ja työtilojen huoneilman radonpitoisuus ylitä valtakunnallisia ohjearvoja. 27 Pilaantuneiden maa-alueiden huomioon ottaminen Ilmaisee, miten maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on huomioitava rakentamisen yhteydessä. Suositusteksti: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä tontin maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Mikäli tontin maaperä on todettu pilaantuneeksi, alue on puhdistettava ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla. Pilaantuneiden maiden kuljetuksessa ja käsittelyssä on noudatettava ympäristönsuojelulakia ja jätelakia sekä niiden nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. 15

VII LUKU RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Tässä luvussa annetaan rakennuksen yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyviä määräyksiä. Ne koskevat veden hankintaa ja jätevesien johtamista, jätehuoltoa sekä energiajärjestelmiä. 28 Veden hankinta ja jätevesien johtaminen Ilmaisee, miten veden hankinta ja jätevesien johtaminen tulee järjestää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Pykälän loppupäähän voidaan lisätä ympäristösopimusta koskevia määräyksiä. Suositusteksti: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva tontti on liitettävä laitoksen vesijohtoon sekä jätevesiviemäriin vesihuoltolain mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava talousveden riittävä laatu ja saatavuus, ja rakennuspaikan jätevedet tulee käsitellä viranomaisen hyväksymällä tavalla. 29 Jätehuolto Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomioon jätehuollon järjestämisessä. Suositusteksti: Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on huomioitava jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Keräysvälineet ja kompostit on tarvittaessa aidattava tai muutoin suojattava palovaaran ja ympäristöhaittojen välttämiseksi. Alueellisen jätteenkeräyspisteen sijoittaminen vaatii rakennusvalvontaviranomaisen luvan. 30 Energiajärjestelmät Ilmaisee, mitkä asiat tulee huomioida rakennuksen energiajärjestelmiä suunnitellessa, rakennettaessa tai vaihdettaessa (esim. maalämmön käyttäminen, aurinko- ja tuulienergian käyttäminen, ilmalämpöpumput). Pykälään voidaan tarvittaessa sijoittaa myös energiatehokkuutta koskevia määräyksiä. Ei suositustekstiä. 16

VIII LUKU RAKENNUKSEN KÄYTTÖ, KORJAAMINEN JA PURKAMINEN Tässä luvussa annetaan rakennuksen tai sen osan käyttöä ja korjaamista sekä purkamista koskevia määräyksiä. 31 Rakennuksen käyttö ja korjaaminen Ilmaisee, miten rakennusta tulee ylläpitää ja korjata. Suositusteksti: Rakennus tulee pitää kunnossa, eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennuksen julkisivut on pidettävä asianmukaisessa, siistissä kunnossa. Ilkivallan aiheuttamat vahingot on poistettava julkisivuista välittömästi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon rakennuksen ominaispiirteet ja mahdollinen kulttuurihistoriallinen arvo, eikä korjaaminen saa perusteetta johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. Suojeltua rakennusta ei saa käyttää tai muuttaa niin, että rakennuksen suojeluarvo vähenee. 32 Rakennuksen tai sen osan purkaminen Ilmaisee, mitä rakennuksen tai sen osan purkamista suunnitellessa ja toteuttaessa tulee ottaa huomioon. Suositusteksti: Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää, että hankkeeseen ryhtyvä toimittaa asiantuntijan laatiman selvityksen rakennuksen historiallisesta ja rakennustaiteellisesta arvosta sekä rakennuksen kunnosta. Vastaavan selvityksen toimittamista voidaan edellyttää myös purkamiseen johtavan rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Purkamisen aikana on huolehdittava paloturvallisuudesta ja kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista purkamisesta laaditaan purkamissuunnitelma. Jos uuden rakennuksen rakentamista ei aloiteta, tontti on siistittävä ja purkutöiden yhteydessä likaantunut tai vahingoittunut katu- tai muu yleinen alue ennallistettava välittömästi. 17

IX LUKU YLEISET ALUEET Tässä luvussa annetaan yleisiin alueisiin liittyviä erityisiä määräyksiä. Ne koskevat yleisten alueiden rakentamista, teknisten rakennelmien, laitteiden ja johtojen sijoittamista sekä tapahtumien järjestämistä. 33 Yleisten alueiden rakentaminen Ilmaisee, mitä tulee huomioida yleisiä alueita suunnitellessa ja rakennettaessa. Suositusteksti: Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden rakenteet ja päällystemateriaalit, sekä puistoihin ja muille yleisille alueille sijoitettavat rakennukset, rakennelmat ja rakenteet on suunniteltava ja toteutettava kunkin alueen ympäristökuvaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin sopiviksi. 34 Teknisten rakennelmien ja laitteiden sekä johtojen sijoittaminen Ilmaisee, mitä tulee huomioida, kun katu tai muulle yleiselle alueelle halutaan sijoittaa teknisiä rakennelmia, laitteita tai johtoja. Suositusteksti: Katu- tai muulle yleiselle alueelle sijoitettavien teknisten rakennelmien ja laitteiden sijainti, koko, rakenne ja ulkoasu on suunniteltava ja toteuttava siten, etteivät ne haittaa kadun ylläpitoa ja sopivat kunkin alueen ympäristökuvaan. Jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai katualueen reunaan siten, että haitta kadun ylläpidolle ja ympäristökuvalle on mahdollisimman vähäinen. Kunnan hallitsemille katu- ja muille yleisille alueille sijoitettaville rakennelmille, laitteille ja johdoille on haettava lupa. 35 Tapahtumien järjestäminen Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomion järjestettäessä yleisötapahtumia. Suositusteksti: Yleisötapahtumien järjestämisellä pitää olla maanomistajan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat viranomaisluvat. Erilaisten yleisötapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen ulkotilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne ovat paikallaan ja käytössä korkeintaan kaksi viikkoa. Yleisötapahtuman jälkeen yleisöteltat ja muut vastaavat rakennukset ja rakennelmat sekä opasteet on poistettava viipymättä, ja tapahtuma-alue on siistittävä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi. 18

X LUKU MYYNTI-, TIEDOTUS- JA MAINOSLAITTEET Tässä luvussa annetaan myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteisiin liittyviä määräyksiä. Ne koskevat tontteja ja yleisiä alueita. Luvun loppuun voidaan sijoittaa mm. mainospyloneita koskeva määräys. 36 Tontille sijoitettavat myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomioon sijoittaessa myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteita tontille. Suositusteksti: Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1) Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua X metriä tontin rajan yli katu- tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään X metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja X metriä ajoradan osalla. 2) Laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata yleisen alueen käyttöä, vaarantaa liikenneturvallisuutta tai olla huomattavan häiritsevä. 3) Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön. 4) Laitteet on pidettävä kunnossa ja rikkoutuneet laitteet on korjattava tai poistettava välittömästi. Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet. Muussa tapauksessa sille on haettava rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupa. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta taikka ympäristöä. 37 Yleisille alueille sijoitettavat myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomioon sijoittaessa myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteita yleisille alueille. Suositusteksti: Katu-, tori- tai muulle yleiselle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteita niin, että ne vaarantavat turvallisuutta, haittaavat alueen käyttämistä tai ylläpitoa, pelastustoimia tai pysäköintiä. Siirrettävät mainostelineet on poistettava liikkeen aukioloajan päättyessä. Mainosvalolaitteen tuottaman valon määrän ja laitteen pintakirkkauden tulee soveltua muihin alueen mainoksiin ja lähiympäristöön. Kirkkaat ja huomiota herättävät valomainokset on kielletty katu- ja tiealueilla. Puistoihin ei saa sijoittaa myynti- ja mainoslaitteita elleivät ne liity puistossa harjoitettavaan toimintaan. Katu- tai muulle yleiselle alueelle tai kunnan omistamalle maalle sijoitettavat kiinteät mainoslaitteet ovat luvanvaraisia. Luvan myöntää toimivaltainen viranomainen. Kunta voi tehdä aluekohtaisia mainontaa rajoittavia päätöksiä. 19

XI LUKU RAKENNETUN YMPÄRISTÖN YLLÄPITO JA VALVONTA Tässä luvussa määrätään rakennetun ympäristön ylläpidosta, valvonnasta ja ulkovarastoinnista. Luvun loppuun voidaan sijoittaa myös kiinteistön puiden kunnon valvontaan liittyvä määräys. 38 Ulkovarastointi Määrää tontilla tapahtuvasta säilyttämisestä ja varastoinnista. Suositusteksti: Tonttia tulee käyttää asemakaavan ja rakennusluvan määräämään käyttötarkoitukseen. Asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan, ympäristöä rumentavaan tai paloturvallisuutta vaarantavaan ajoneuvojen, koneiden, laitteiden, polttopuiden tai muiden vastaavien aineiden ja esineiden säilytykseen tai varastointiin. Ulkovarastojen ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. 39 Rakennetun ympäristön ylläpito Määrää rakennetun ympäristön ylläpidosta. Suositusteksti: Rakennettu ympäristö on pidettävä jatkuvasti käyttötarkoituksen mukaisessa ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä siistissä kunnossa. Rakennukset, niiden julkisivut ja ulkopuoliset osat, portit, aidat, istutukset sekä ympäristökuvaan vaikuttavat rakennelmat ja tekniset laitteet on pidettävä kunnossa siten, etteivät ne rumenna ympäristöä tai aiheuta vaaraa. Ilkivallan aiheuttamat vahingot on poistettava tai korjattava välittömästi. Liikenneväylät ja sillat sekä kadut, torit, aukiot, puistot ja muut oleskeluun tarkoitetut ulkotilat on pidettävä kunnossa siten, että ne täyttävät hyvän ympäristökuvan, viihtyisyyden, toimivuuden, terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. 40 Rakennetun ympäristön valvonta Määrää rakennetun ympäristön valvonnasta. Suositusteksti: Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennettua ympäristöä suorittamalla tarkastuksia ja katselmuksia. Rakennusten, rakennelmien, piha-alueiden ja yleisten alueiden kuntoon liittyvien ympäristökuvaan vaikuttavien puutteiden johdosta voidaan antaa kehotuksia ja ryhtyä muihin maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaisiin toimenpiteisiin. 20

XII LUKU TYÖMAAJÄRJESTELYT Tässä luvussa annetaan työmaajärjestelyihin liittyviä määräyksiä. Ne koskevat työmaataulua, työmaan perustamista, jätehuoltoa, ylläpitoa ja purkamista, yleisen alueen käyttämistä sekä katuja muilla yleisillä alueilla suoritettavia kaivutöitä. 41 Työmaataulu Ilmaisee, miten rakennustyömaasta on tiedotettava. Suositusteksti: Rakennustyömaalle, joka vaikuttaa olennaisesti ympäristöön, on pystytettävä ennen työn aloittamista työmaataulutai kyltti, josta ilmenevät ainakin työn kohde ja osoite, rakennushankkeeseen ryhtyvä ja työstä vastaavat tahot yhteystietoineen sekä kohteen arvioitu aloittamis- ja valmistumisajankohta. 42 Työmaan perustaminen, jätehuolto, ylläpito ja purkaminen Ilmaisee, mitä tulee huomioida työmaan perustamista, ylläpitoa, purkamista ja työmaan jätehuoltoa järjestettäessä. Suositusteksti: Työmaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Työmaa on tarvittaessa aidattava ja suojattava siten, ettei työmaasta aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, häiriötä liikenteelle tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle. Työmaan aitaamisessa tulee huomioida ympäristökuvalliset näkökohdat. Työmaa ympäristöineen on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava tontille siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa naapurikiinteistön käytölle. Työkoneiden poltto- ja voitelunesteet sekä muut vastaavat aineet on varastoitava siten, ettei vaarallisia tai haitallisia aineita joudu maaperään. Rakennusmateriaalit on säilytettävä työmaalla suojattuina. Työmaalla tulee olla sen kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Jätehuollon tulee olla suunnitelmallista ja siinä on huomioitava jätemäärän vähentäminen sekä jätteen hyötykäyttö. Työmaalta ei saa kulkeutua roskia, maa- ja kiviaineksia eikä muita materiaaleja katu- tai muulle yleiselle alueelle tai muualle ympäristöön. Tontilla säilytettäväksi tarkoitettu puusto ja muu kasvillisuus on suojattava asianmukaisesti rakennustyön ajaksi. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontin osat tulee suojata työmaa-aikana erityisen huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn tai rakennustyön valvonnan yhteydessä, että hankkeeseen ryhtyvä laatii erillisen suojaussuunnitelman. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit, työmaa-aidat ja muut vastaavat työmaarakenteet on poistettava ja työmaa-alue siistittävä viipymättä. Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu yleinen alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi sekä kasvillisuus ennallistettava. 21

43 Yleisen alueen käyttäminen osana työmaata Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomioon, kun kunnan omistamia katu- tai muita yleisiä alueita halutaan käyttää osana työmaata tai sen huoltotiloja. Suositusteksti: Rakentajalle voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi oikeus käyttää kunnan katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat mm. työmaan aitaamisesta, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta, jätehuollon järjestämisestä, ajoneuvo-, pyöräily- ja jalankulkuliikenteen turvallisesta järjestämisestä, tilapäisen valaistuksen järjestämisestä sekä alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. 44 Kunnan katu- ja muilla yleisillä alueilla suoritettavat kaivutyöt Ilmaisee, mitä tulee ottaa huomioon, kun kunnan hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella halutaan tehdä kaivutöitä tai louhia. Suositusteksti: Kunnan hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen ja louhimiseen on haettava lupa. Lupaan on liitettävä ehdot työn suorittamisesta, kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, ajoneuvo-, pyöräily- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta, mahdollisten pilaantuneiden maiden käsittelystä sekä alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. 22

XIII LUKU VÄHÄISTEN RAKENNUSHANKKEIDEN LUVANVARAISUUS Tässä luvussa määrätään vähäisten rakennushankkeiden luvanvaraisuudesta. Määräykset koskevat toimenpiteiden ja talousrakennuksen luvanvaraisuutta. Luvun loppuun on mahdollista sijoittaa mm. parveke- ja terassilasituksen luvanvaraisuutta koskeva määräys. 45 Toimenpiteiden luvanvaraisuus Ilmaisee, mitkä toimenpiteet vaativat kunnassa toimenpideluvan, mitkä ilmoituksen ja mitä toimenpiteitä voidaan suorittaa ilman lupaa tai ilmoitusta. Luvanvaraisuutta kuvaava suositusmuotoinen taulukko on malliasiakirjan liitteenä. Suositusteksti: Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuus X kunnan alueella esitetään tämän rakennusjärjestyksen liitteenä olevassa taulukossa X. 46 Talousrakennuksen luvanvaraisuus Ilmaisee talousrakennuksen rakentamiseen ja sen luvanvaraisuuteen liittyvät mahdolliset helpotukset. Ei suositustekstiä. 23

XIV MÄÄRÄYSTEN VALVONTA JA VOIMAANTULO SEKÄ MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Tässä luvussa ilmaistaan rakennusjärjestyksen määräyksiä valvovat viranomaiset sekä kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimiva taho, ja määrätään poikkeuksen myöntämisestä sekä rakennusjärjestyksen voimaantulosta. 47 Määräysten valvonta Ilmaisee, kenellä on toimivalta valvoa rakennusjärjestyksen määräysten noudattamista sekä täydentää ja tarkistaa rakennusjärjestyksen liitteenä olevia kartta- ja muita asiakirjoja. Suositusteksti: Tämän rakennusjärjestyksen määräysten valvonta kuuluu sille viranomaiselle, jolla on asiassa toimivalta. Kunnan viranomaiset toimivat yhteistyössä, mikäli rakennusjärjestyksen mukaisten tehtävien hoitaminen vaikuttaa toisen viranomaisen tehtäviin. Toimivaltaisella viranomaisella on tarvittaessa oikeus täydentää ja tarkistaa rakennusjärjestyksen liitteenä olevia kartta- tai muita asiakirjoja. 48 Rakennusvalvontaviranomainen Ilmaisee, mikä taho toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisena ja miten se on jatkodelegoinut toimivaltaansa kunnassa. Sisältää myös maininnan siitä, että kyseisellä viranomaisella on oikeus antaa kunnan osa-alueita tai koko kuntaa koskevia (rakentamistapa)ohjeita. Suositusteksti: X kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimii X. X on delegoinut viranomaistehtävän suorittamiseen liittyvää valmistelu - ja päätöstoimivaltaa alaisuudessaan toimivalle X. Toimivallan siirrosta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Rakentamisen ohjaamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi antaa kunnan osa-alueita tai koko kuntaa koskevia ohjeita, jotka edistävät kunnan ominaispiirteisiin sekä paikallisiin erityisoloihin sopivaa ja kestävää rakentamista. 49 Poikkeuksen myöntäminen Ilmaisee, mikä taho voi myöntää poikkeuksen rakennusjärjestyksen määräyksistä. Suositusteksti: Toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä siinä järjestyksessä kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa asiasta on säädetty. 24

50 Voimaantulo Ilmaisee rakennusjärjestyksen voimaantulon. Suositusteksti: Tämä rakennusjärjestys astuu voimaan X.X.XXXX ja sillä kumotaan aiempi, X.XX.XXXX voimaan astunut X kunnan rakennusjärjestys. 25

LIITTEET Liite X. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen toimenpiteiden luvanja ilmoituksenvaraisuus X kunnan alueella Maankäyttö- ja rakennuslain 126 ja 126 a pykälissä tarkoitettujen toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuus X kunnan alueella esitetään alla olevassa taulukossa. TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ EI TOIMENPIDELUPAA TAI ILMOITUSTA X O TOIMENPIDE 1) Rakennelma katos vaja esiintymislava kioski ulkokäymälä kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen 2) Yleisörakennelma urheilupaikka kokoontumispaikka asuntovaunualue tai vastaava katsomo yleisöteltta tai vastaava 3) Liikuteltava laite asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite masto piippu varastointisäiliö hiihtohissi muistomerkki suurehko antenni tuulivoimala suurehko valaisinpylväs tai vastaava 5) Vesirajalaite suurehko laituri silta muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma kanava, aallonmurtaja tai vastaava ASEMAKAAVA- ALUEELLA ASEMAKAAVA- ALUEEN ULKOPUOLELLA 26

6) Säilytys- tai varastointialue muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue tai sellaiseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide rakennuksen julkisivun olennainen muuttaminen katteen tai sen värityksen muuttaminen kattomuodon muuttaminen ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen ikkunajaon olennainen muuttaminen 8) Mainostoimenpide muun kuin maantielain 52 :ssä säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa tai ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9) Aitaaminen rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri aita 10) Kaupunkikuvajärjestely muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset 11) Huoneistojärjestely Asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen 12) Maalämpö Lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen 27

KAUPUNKISEUDUN TOIMINTA JA TALOUS 1.1.-31.8.2016 Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutumassa hyvin. (yht. 2 kpl) Maankäytön ja asumisen yhteistyö on toteutumassa hyvin. (yht. 5 kpl) Liikennejärjestelmäyhteistyö on toteutumassa hyvin. (yht. 5 kpl) Hyvinvointipalveluyhteistyö on toteutumassa kokonaan. (yht. 5 kpl) Infrapalvelujen yhteistyö on toteutumassa hyvin. (yht. 4 kpl) Talousarvion tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti (yht. 2 kpl)