Verkonhaltijan kommenttipuheenvuoro / valvontamalli 2012-2015 8.12.2011 Risto Harjanne Helen Sähköverkko Oy 1
Esityksen sisältö Helen Sähköverkko Oy:n lyhyt esittely Valvontamallin valmistelusta Valvontamallista 2012-2015 Tulevista kehitystarpeista 2
Helen Sähköverkko Oy Jakelualue lähes koko Helsinki Asiakkaita ~ 350 000 Jakelu asiakkaille ~ 4 600 GWh Sähkönsiirron/-jakelun tehohuippu 1000 MW / 813 MW Helen Sähköverkko Oy:n jakelualue Sähköverkosto ~ 6 200 km (0,4-20 kv verkon kaapelointiaste 97 %) 16 km Keskimääräinen sähkönjakelun keskeytysaika vuodessa alle 15 min (vuonna 2009 4 min, vuonna 2010 13 min 3
Helen Sähköverkko Oy omistaja Helsingin Energia / Helsingin kaupunki yhtiö keskittyy vain verkkoluvan mukaiseen toimintaan toimintamalli perustuu laajaan sopimuskumppanien käyttöön tunnuslukuja 2010 - liikevaihto 113 milj. - investoinnit 27 milj. - henkilöstö 108 4
Suurkaupunkiolosuhteiden erityispiirteitä korkea sähköntoimitusvarmuusodote ahdas katutila, kaivuvauriot kaapeleille korkeat maankaivukustannukset vaativa kaupunkikuvaympäristö kasvava maanalainen sähköverkkoinfra kantaverkkomitoitettu 110 kv rengasverkko valtakunnallisesti suuri kuormituskeskittymä => edellyttää jatkossa kantaverkon 400/110 kv muuntopisteitä verkkoalueen sisälle 5
Valvontajärjestelmän kehittäminen - tavoitteita Asiakkaiden kannalta keskeistä verkkopalvelun laatu ja hinta - sähkön toimitusvarmuus ja palvelutaso sekä siirtohintataso Kohtuullinen tuotto omistajalle (kannattaa omistaa ja kehittää) Valvontamallin tulee olla vakaa sallittu liikevaihto ei saa vaihdella merkittävästi mallimuutosten vuoksi vakaa hintataso tärkeämpi kuin alhainen hintataso Sääntelymallin tulee kannustaa toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tehostamiseen - valvonnan ennustettavuus elintärkeä (=> investoinnit) Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus - erot yritysten toimintaympäristöissä -- malli ei saa syrjiä
Valvontajärjestelmän kehittäminen - lähtökohdat Nykytila sähkön toimitusvarmuus hyvä siirtohinnat ovat edullisia/kohtuullisia toimiala kehittää verkkojaan ja palvelujaan (investoinnit) omistajilla intressi omistaa verkkotoimintaa (tuottotaso) yhteistyö viranomaisen ja toimialan välillä toimii hyvin yhteinen intressi edelleen kehittää valvontaa Nykyinen valvontamalli on toiminut kokonaisuutena kohtuullisen hyvin => valvontajakson 2012 2015 kehittämisen lähtökohdat - parannetaan ongelmakohdat - ei kosketa hyvin toimiviin osiin - tiedostetaan mallin ohjausvaikutukset
Valvontamallin 2012-2015 valmistelusta Suuntaviivakeskustelun alkaessa v. 2011 alussa ei ollut selkeää yhteistä ylätason näkemystä kehittämistarpeista eikä varsinkaan tavoitteista mihin muutoksilla pyritään eikö ala kehity riittävästi (investointitaso, verkkopalvelun laatutaso) vai onko muutama tunnusluvuissa muista poikkeava verkonhaltija saatava kuriin? ovatko nykyisen valvontamallin ohjausvaikutteet liian heikkoja? onko alan siirtohintatasoa laskettava ja se on uudistuksen taustaohjurina? onko toimiala pysyvästi tehoton? esille tuli perusteluja: haetaan nykyisiin ongelmakohtiin ratkaisut, jotka toimiala voisi hyväksyä ilman valitusprosessia Tiekartta 2020 valmistui erillishankkeena taustalla eikä se ainakaan näkyvästi ollut uuden jakson kehittämiskeskustelun keskiössä
Valvontamalli 2012 2015 kokonaisuutena Hyvää: - perusrakenteeseen ei suuria muutoksia - kannustus investoinneille - kannustus tehokkuuden parantamiselle - kannustus sähkön toimitusvarmuuden parantamiselle - kannustus tutkimukseen ja kehittämiseen - kannustus etämittauksen nopeaan hyödyntämiseen Kipupisteitä: - verkon arvon määritys (maakaapelointi, ) - tehostamiskannustin - riskitason kasvu (KAH-vaikute) - inflaatiokorjaus - vieraan pääoman riskipreemio - liittymismaksujen käsittely 9 Puutteita: asiakaspalvelun, energiasäästön/-tehokkuuden parantamisen kannustus
Maakaapeloinnin jälleenhankinta-arvon määritys vahvistuspäätös: kaivuasteet määritellään vuosittain ja olosuhdemäärityksessä käytetään sanallisten määritysten lisäksi myös karttapohja-aineistoa verkonhaltija voi hyvin perustelluista syistä tehdä muutoksia karttapohjaaineistoon ja sanallisten määritelmien määrittämiin alueisiin uutena kaivuolo-suhdeluokkana tulee käyttöön erittäin vaikea -olosuhde (esim. suurkaupunkien ydinkeskustat) vaikute: kaupunkiolosuhteissa maakaapeliverkon JHA:ssa tapahtuu merkittävä arvonalennus (epäjatkuvuus tasearvossa) ilmeisestikin asian valmistelutyössä (EMV+toimiala): kerättyä yksityiskohtaista kaivukustannustietoa ei koordinoitu riittävästi suhteessa siihen mikä kehittyi mallin rakenteeksi (mm. kustannustietoja annettiin ennen kuin oli clc-tiedot käytettävissä, montako kaapelia ojassa ja montako kaapelia asennetaan kerralla, kaivulupamaksujen merkitys ) 10
Maakaapeloinnin JHA epäjatkuvuus, mistä johtuu 1. Karttapohja-aineisto (CLC) kaupunkialueella: paljon helppoa ja normaalia kaivuolosuhdetta hyvin vähän erittäin vaikeaa olosuhdetta, esim. käytössä olevat sovellukset eivät keskusta-alueella sisällä katu-aluetta erittäin vaikeaan kaivuolosuhteeseen => CLC-malli ei nykymuodossaan sovellu kaupunkiolosuhteisiin 2. Erittäin vaikean olosuhteen yhteiskäyttökertoimet: erittäin vaikean kaivuolosuhteen liian korkeat yhteiskäyttökertoimet (=yksikkö-kustannusten jakajia) mitätöivät keskusta-alueen huomattavasti suurempien maarakennus kustannusten vaikutukset 11
Keskusta-alueen sähköverkko ja kustannustaso Keskusta-alueella kaksinkertaiset alueenkäyttömaksut urakoitsijoilla korotetut keskusta-aluemaksut kalliit päällysteratkaisut vaativat liikenteen-ohjaukset ja työmaa-suojaukset Sähköverkon kannalta erittäin vaikean ja vaikean välillä ei ole juurikaan eroa (yhtä paljon kaapeleita), sen sijaan merkittävä ero tulee kaivukustannuksissa => yhteiskäyttökerroin-ristiriita yötyövaatimuksia Nämä on otettu KA2 2010 hinnoissa huomioon, mutta vaikutus mitätöityy yhteiskäyttökertoimilla 12
Erittäin vaikean kaivu-olosuhteen liian suuret yhteiskäyttökertoimet 2,00 Erittäin vaikea / vaikea hintojen suhde Kaivuyksikköhintojen suhde (KA2 2010) 1,50 1,00 0,50 KA2 2010 Valvontamalli Valvontamallista saatava ojahintojen suhde kaapelimetriä kohden 0,00 erittäin vaikea Maarakennuksen kustannusero keskustassa (KA2) on lähes kaksinkertainen verrattuna muuhun kaupunkialueeseen, silti valvontamallin hyväksyttävä kustannusvaikutus verrattuna vaikeaan olosuhteeseen on alle 1,3 13
Miten pitäisi maakaapeloinnin kustannus määrittää jos kaikki todelliset maakaapeliojapituudet tiedossa niin käytetään niitä ei käytännössä mahdollista - kaapeleita on asennettu vuosikymmenet ja alkuaikojen kaivutiedot ovat puutteellisia kaupunkiolosuhteissa käytetään vain sanallisia olosuhdekuvauksia ja clc-aineiston soveltuvuutta seurataan ja kehitetään 2012-2015 mahdollisesti käyttöön otettavaksi 2016 alkaen erittäin vaikea-olosuhteen yhteiskäyttökertoimet muutetaan samoiksi kuin vaikeassa olosuhteessa tarkistetaan sanallisissa olosuhdekuvauksissa erittäin vaikean -olosuhteen tunnusmerkistöä : kaivulupa- ja alueenkäyttömaksut, laaja asfaltoinnin uusimisvaatimus, rakennustehokkuusvaatimus suurempi kuin 2,5 14
Inflaatiokorjaus tuoton laskennassa markkinaoikeus on vahvistanut tietyn tuottotason, jota on syytä pitää oikeana tarkkaan harkittu kokonaisuus omistajan lähtökohta on em. tuottotaso siitä riippumatta onko malli teoreettisesti 100 %:sti oikea nyt tehty 1 % inflaatiokorjaus riskittömään korkokantaan ei pohjaudu syvälliseen analyysiin kokonaisuudesta => ei ole syytä muuttaa tuoton laskennan mallia ellei samalla arvioida puhtaalta pöydältä huolella kaikkia sen osioita 15
Vieraan pääoman kustannus vieraan pääoman riskipreemio nousee nykyisestä 0,6 % => 1,0 % maakaasutoiminnan valvonnassa EMV hyväksyy preemioksi 1,8 %!!! näkymä Euroopan rahoitusmarkkinoiden lähivuosien kehityksestä ei tue korkomarginaalien laskua vaan päinvastoin => vieraan pääoman riskipreemiona on käytettävä 1,8 % 16
KAH-kustannusten käsittely laatukannustimessa KAH-vaikutuksen enimmäisraja nousee 10 % => 20 % kohtuullisesta tuotosta laatukannustimessa KAH-vaikute on symmetrinen eli sanktio voi olla yhtä iso kuin porkkana oikeudenmukaisuus säilyy yrityskohtaisessa tehostamiskustannusten laskennassa KAH-vaikute on rajaton => selkeä riskin kasvu suurhäiriötilanteissa => on syytä jatkaa KAH-vaikutteella +/- 10 % ja lisätä tehostamiskustannusten laskennan KAH-arvolle katto 17
18 Yrityskohtaisen tehostamisen tavoiteasetanta tehokkuuden arviointimenetelmän kehittäminen on osoittautunut hankalaksi DEA 2007 supertehokkaat DEA+ SFA 2008-2011 epäonnistunut spesifiointi (kaupunkiolosuhteet) ja soveltaminen StoNED 2012-2015??? XXXX 2016-2019 kuten edellisen valvontakauden mallin osalta, StoNED-menetelmän toimivuutta ja dynamiikkaa ei ole ehditty testaamaan kunnolla käytännössä ennen käyttöönottoa StoNED-menetelmän tulosten vaihtelevuus johtuen KAH-arvojen suuresta satunnaisvaihtelusta vaikeuttaa muutenkin hankalasti ymmärrettävän laskentamallin tulkintaa miksi erillisenä selkeästi mitattava KAH on mukana sekoittamassa varsinaista tehokkuuden arviointia? kehitystyö ja laskentamalli kaipaavat lisää läpinäkyvyyttä, jotta yritykset saisivat tehostamiskannustimesta työkalun toimintansa kehittämiseen
Miten tästä eteenpäin toimiala kyseenalaistanee joitakin uuden valvontamallin osa-alueita ja hakenee muutosta markkinaoikeudelta yrityksissä alkaa valvontamallin taloudellisten ja ohjausvaikutusten arviointi ja tunnistus --- EMV:n tulee antaa sellaiset alan lähtötiedot että yhtiötasollakin voi laskea aidosti eri toiminnan kehittämisen vaikuttavuuksia tehokkuuteen toimiala on halukas välittömästi yhdessä EMV:n kanssa jatkamaan valvontamallin pidemmän jänteen kehitystyötä, jotta 2016 alkavalle jaksolle saataisiin hyvissä ajoin kaikkien osapuolten hyväksi kokema malli 19
Kohti älykästä sähköverkkoa Kysymyksiä? Lisätietoja: risto.harjanne@helen.fi