Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Samankaltaiset tiedostot
Kangasmaiden lannoitus

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Energiapuun korjuun vaikutus hiili- ja ravinnetaseisiin

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Hakkuutähteitä hyödynnetään biopolttoaineena

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari , Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuu ja metsänhoito

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirrat lannoitteina ja maanparannusaineina

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Suomen metsien inventointi

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

2.2 Energiapuun korjuun vaikutukset metsiin ja vesistöihin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

BIOTALOUS - FA Forest Oy

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Sisältö. Puutuhka- ja puhdistamolietepohjaisen metsälannoitteen valmistusmahdollisuudet 11/6/2018

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Yhteistyötä maan alla

Energiapuun kasvatus

Tree map system in harvester

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Folia Forestalia 1995(2) Tutkimusartikkelit Kirjoittajien yhteystiedot: Hynynen, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus, PL 18, Vantaa; Sa

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen


Energiapuuta suonpohjilta? Jyrki Hytönen ja Olli Reinikainen

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Energiapuun käytön vaikutukset metsien ravinnetalouteen ja hiilitaseeseen. Hannu Ilvesniemi

Metsämaat happamoituvat hitaasti mm. maannosprosessien

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Paljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla

Transkriptio:

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen

Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu Ilvesniemi

Kaskeaminen Suomessa vuosina 1860 ja 1913 17.9.2017 Hannu Ilvesniemi

Lainnoitus muuttaa aluskasvillisuutta

Päätehakkuuikäisen männikön ja kuusikon biomassa ja sen sisältämät ravinteet Biomassa N P K Ca Mg/ha kg/ha. Mänty, 210 m 3 /ha Runkopuu 83 58 6 38 74 Hakkuutähteet 15 79 8 34 35. Kuusi, 320 m 3 /ha Runkopuu 122 95 8 47 184 Hakuutähteet 38 247 29 89 183.

Hakkuutähteiden mukana poistuvien ravinteiden suhde maaperän ravinnevarastojen kokoon 17.9.201 7 Hannu Ilvesniemi

HAKKUUTÄHTEIDEN KUIVAMASSA PÄÄTEHAKKUUSSA t/ha 60 40 20 0 Latvahukkapuu Oksat Neulaset Kuusi Mänty Levula, T. (2001)

HAKKUUTÄHTEIDEN RAVINNEMÄÄRIÄ PÄÄTEHAKKUUSSA kg/ha 400 300 200 100 0 Kuusi Kuusi Mänty Mänty Ca Mg K P N Neulaset Oksat Neulaset Oksat 17.9.201 7 Hannu Ilvesniemi Helmisaari

m 3 /ha/v TILAVUUSKASVU HARVENNUSKUUSIKOISSA (3 koetta) 20 0 x HT 1 x HT 2 x HT 15 10 5 0 I II III Viisivuotisjakso Kukkola, M. & Mälkönen, E. 1997

Kuutiokasvun alenema suhteessa poistetun typen määrään, m 3 / kg N 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 EVT VMT MT OMT OMT Pine Spruce Helm isaar i et al. 2009 17.9. 2017 21

Kokopuun korjuun ja lannoituksen vaikutus kasvuun Mänty Kuusi

KASVUNLISÄYKSEN AJOITTUMINEN Typpiannos 150 kg/ha (suomensalp.), puuston ikä 50 v, pituusboniteetti 24 m³/ha/v 4 3 Mänty (N-lannoitus) Kuusi (NP-lannoitus) 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kasvukausi lannoituksen jälkeen

TYPPIANNOKSEN VAIKUTUS KASVUNLISÄYKSEEN VARTTUNEISSA MÄNNIKÖISSÄ ensimmäisen 5-vuotisjakson aikana (lannoitteena oulunsalpietari ) m³/ha/5v 25 20 15 10 5 0 0 200 400 600 800 1000 Typpiannos, kg N/ha Gustavsen & Lipas 1975 Kukkola & Saramäki 1983 Laakkonen, Keipi & Lipas 1983 Malm & Möller 1975

Puuston kehitys lannoituskokeella VT Männikkö perustettu 1959 TILAVUUSKASVU m³/ha/v 12 N- N+ 10 8 6 4 2 0 32-36 37-41 42-46 47-51 52-56 57-61 62-66 67-71 Puuston ikäjakso

Puuston kehitys lannoituskokeella OMT kuusikko perustettu 1961 25 m³/ha/v TILAVUUSKASVU N- N+ 20 15 10 5 0 15-17 18-21 22-26 27-28 29-33 34-38 39-43 44-48 49-53 Puuston ikäjakso

TUHKA-TYPPILANNOITUS CT-männikkö, Muhos Urea syksyllä 1978, puuntuhka keväällä 1979 (Saarsalmi, Kukkola, Moilanen & Arola 2006) tilavuuskasvu, m 3 /ha/v 6 4 2 0 1978-1982 1983-1987 1988-1998 (5 vuotta) (5 vuotta) (11 vuotta) Lannoittamaton Urea (185 kg N/ha) Urea (185 kg N/ha) + puuntuhka (2.5 t/ha)

Tuhkalannoituksen vaikutuksia puuston kasvuun Tuhkalannoitus paransi mäntyjen pituuskasvua 15 vuoden aikana istutuksesta muokkaamattomilla koealoilla Ruokolahdella. 6 5 4 Height, m 40 30 Volume, m 3 /ha Control Wood ash 2500 kg/ha Wood ash 5000 kg/ha 3 20 2 1 10 0 Unploughed Ploughed 0 Unploughed Ploughed 17.9. 2017 28

Tuhka - yksinään tai typen kanssa annettuna: vaikutus puuston kasvuun kolmen viisivuotisjakson aikana lannoituksen jälkeen eri kasvupaikoilla. Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v -1 Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v -1 12 10 8 6 4 2 0 12 10 8 6 4 2 0 Koe 402, CT-männikkö I II III 5-vuotisjaksot Koe 408, ECT-männikkö I II III 5-vuotisjaksot Lannoittamaton Tuhka 3000 kg/ha N 120-150 kg/ha Tuhka+N 17.9. 2017 29 Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v -1 Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v -1 Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v -1 14 12 10 8 6 4 2 0 14 12 10 8 6 4 2 0 14 12 10 8 6 4 2 0 Koe 407, ECT-männikkö I II III 5-vuotisjaksot Koe 415, VT-männikkö I II III 5-vuotisjaksot Koe 416, MT-kuusikko I II III 5-vuotisjaksot

Tuhkan ja typen vaikutus pohjapinta-alan kasvuun kuivan kankaan männikössä 17.9.201 7 Hannu Ilvesniemi

Vuotuinen suhteellinen pohjapinta-alan kasvu suhteessa runkopuukorjuun jälkeiseen kasvuun (=100) 17.9.2017 31

TUHKA-TYPPILANNOITUS CT-männikkö, Muhos Urea syksyllä 1978, puuntuhka keväällä 1979 (Saarsalmi, Kukkola, Moilanen & Arola 2006) tilavuuskasvu, m 3 /ha/v 6 4 2 0 (5 vuotta) (5 vuotta) (11 vuotta) 1978-1982 1983-1987 1988-1998 Lannoittamaton Urea (185 kg N/ha) Urea (185 kg N/ha) + puuntuhka (2.5 t/ha)

Kangasmaiden ravinteisuuden hoidon kannalta ongelmana on se, ettei tuhka sisällä typpeä. Puiden kasvureaktiot ovatkin jääneet karuilla, vähätyppisillä kasvupaikoilla olemattomiksi. Tuhkalannoituksella voi kuitenkin kangasmailla pidemmän päälle olla ravinnekiertoa nopeuttava ja kasvua lisäävä vaikutus ainakin jos tuhkan ohella on annettu typpeä. Kun CT-männikkö, joka oli perustettaessa 60 vuotta ja jonka kuutiomäärä oli 51 m3/ha, lannoitettiin typellä ja typellä ja tuhkalla, niin typen välitön kasvua lisäävä vaikutus loppui alle 10 vuodessa, mutta yhdistetty typpituhkalannoitus paransi mäntyjen kasvua toiset 10 vuotta (kuvat: puuston vuotuinen tilavuuskasvu ja vuotuinen pohjapinta-alan kasvu kuivan kankaan mäntykokeella). Puusto oli harvennettu ennen lannoituksia. Tämä näkyi tilavuuskasvun paranemisena toisella viisivuotisjaksolla myös lannoittamattomilla koealoilla, kun puut olivat ottaneet vapautuneen kasvutilan käyttöönsä.

Yhden metsän tarina. Nämä kuvat ovat samalta paikalta otettuja, ensimmäinen kuva on vuodelta 1918, heti paikalla tehdyn kulotuksen jälkeen kuvattuna. Seuraava kuva on vuodelta 1954 ensiharvennuksen jälkeen ja viimeisin päätehakkuuikäisestä metsästä vuonna 2010. Häiriöt ovat osa luonnon kiertokulkua. Hannu Ilvesni emi METLA 34