KUOPIO ALUEITTAIN 2000

KUOPIO ALUEITTAIN 2000 KUOPIO 2003

Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2003:6 KUOPIO ALUEITTAIN VÄESTÖLASKENTATIETOJA 10 VUODEN AJALTA Keskushallinnon suunnittelutoimisto Kuopio 2003

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 5 ALUEJAKO... 6 TILASTOKUVIOT JA -TILASTOAINEISTO... 7 Profiilikuviot ja tilastoaineisto Profiileissa käytetyt muuttujat Muut tilastokuviot Muuttujat aiheittain KOKO KAUPUNKI... 10 ALUEET Keskusta... 16 Niirala... 20 Haapaniemi... 24 Siikalahti... 28 Puijonlaakso - Taivaanpankko... 32 Julkula... 36 Niuva - Länsi-Puijo... 40 Päiväranta... 44 Puijo... 48 Itkonniemi - Männistö - Linnanpelto... 52 Saarijärvi... 56 Kettulanlahti... 62 Kelloniemi - Likolahti... 66 Neulamäki... 70 Särkiniemi... 74 Levänen... 78 Jynkkä... 82 Petosen puistokaupunki... 86 Saaristokaupunki... 90 Litmanen... 94 Pirtti... 98 Kiviharju - Vanuvuori - Hiltulanlahti... 102 Eteläinen maaseutu... 106 Länsiranta... 110 Itäinen maaseutu... 114 Melalahti... 118 LIITTEET Muuttujat aiheittain Kartat

ESIPUHE Kuopio alueittain julkaisussa kuvataan tilastotietojen pohjalta Kuopion asuinalueiden kehitystä verraten tilannetta myös kaupungin keskimääräiseen. Kaupunkitason vertailussa mukana ovat 14 väestömäärältään suurinta kaupunkia. Kuopio alueittain -julkaisua on tehty vuodesta 1980 lähtien ja sen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen viiden vuoden väliajoin tapahtuvaan väestölaskentaan. Julkaisun sisältö on aiemman mukainen ja siten alueittaiset aikasarjat ovat vertailukelpoisia keskenään. Aluejakoon on vuosien varrella tehty pieniä muutoksia. Väestölaskentatietojen lisäksi tilastotietojen lähteenä on käytetty Kuopion kuntarekisterin väestötietoja. Kaupunkivertailussa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoja. Julkaisu on tarkoitettu yleistiedoksi Kuopion ja sen asuinalueiden tilasta sekä antamaan tiivistettyä perustietoa suunnittelulle. Tilastotiedot antavat keskimääräisen kuvan alueesta tällä aluejaolla, mutta eivät ota huomioon sitä, että erot alueiden sisällä ns. pienalueilla voivat olla hyvinkin suuria. Julkaisussa käytettyä tilastoaineistoa on saatavissa suunnittelutoimistosta.

ALUEJAKO Aluejakona on käytetty suurimmalta osin suunnittelualuejakoa, mutta varsinkin maaseutualueella suunnittelualueita on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Asuinalueiden nimet ja niitä vastaavat suunnittelualuetunnukset: - Keskusta E1 ja E4 - Niirala E2 - Haapaniemi E3 - Siikalahti E5 - Puijonlaakso-Taivaanpankko C1 - Julkula C21 - Niuva-Länsipuijo C22 - Puijonsarvi (Päiväranta) C3 - Puijo (Inkilänmäki) C4 - Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto D1 - Saarijärvi-Rahusenkangas D2 - Kettulanlahti D3 - Kelloniemi-Likolahti D4 - Neulamäki F21 - Särkiniemi H2 - Jynkkä H11 - Levänen H12 - Petosen puistokaupunki H14 ja J11 - Saaristokaupunki H16, H17 ja H18 - Litmanen H14 - Pirtti H16 - Kiviharju-Vanuvuori-Hiltulanlahti J13, J14 ja J15 - Eteläinen maaseutu 464, 465 ja 466 - Länsiranta 467 ja 468 - Itäinen maaseutu 482, 483, 484, 386 ja 387 - Melalahti 388 Asuinalueittaiset tiedot puuttuvat seuraavilta suunnittelualueilta: - Hiihtokentän koulualue E6 - Laivonsaari C5 - Savilahti F1 - Kolmisoppi-Vuorilampi F22 - Neulaniemen kärkiosa F3 - Sorsasalo B - Etelä-Kallaveden saaristo 474 - Pohjois-Kallaveden saaristo 475 Alueittaisia tietoja ei ole väestömäärältään pieniltä alueilta, mutta ne ovat mukana koko kaupungin keskimääräisissä luvuissa. Salassapitosäännöksistä johtuen joitakin tietoja ei esitetä, mikäli ne koskevat alle viittä tapausta.

TILASTOKUVIOT JA TILASTOAINEISTO Profiilikuviot ja tilastoaineisto Asuinalueittainen vertailu ja Kuopion vertailu on tehty muuttujista lasketuilla tunnusluvuilla, yleensä prosenteilla. Tilastotiedot ovat suurimmaksi osaksi Tilastokeskuksen tekemästä vuoden 2000 lopulta olevasta väestölaskennasta (VAL 2000), josta saadaan vertailukelpoista alueittaista tietoa. Viimeisimmät aineistot työssäkäyntitiedoista valmistuivat keväällä 2003. Väestötiedot ovat vuodenvaihteesta 2002/2003. Väestölaskentoja on tehty valtakunnallisesti viiden vuoden välein. Laskennat olivat pitkään lomakekyselyjä, mutta vuoden 1990 laskennasta lähtien ne on toteutettu kokonaan rekisteripohjaisesti. Tärkeimmät vuoden 2000 väestölaskennassa käytettävät rekisterit ja hallinnolliset aineistot ovat: - Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä (henkilöt, rakennukset ja huoneistot) - Verohallinnon rekisterit - Eläketurvakeskuksen, Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot - Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri - Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekisterit eläkkeensaajista - Työministeriön työnhakijarekisteri - Tilastokeskuksen tutkintorekisteri - Tilastokeskuksen opiskelijarekisteri ja - Pääesikunnan varusmiesrekisteri. Profiilikuvioissa profiilin jokainen vaakapylväs kuvaa eri aihetta, joten profiilin pylväitä ei voi verrata keskenään. Jokaisella profiilin pylväällä on oma mittakaava aiheen pienimmästä ja suurimmasta arvosta riippuen. Profiilin aiheista on myös erilliset vertailukuvat julkaisun loppupuolella. Kuopion kaupunkiprofiilissa vertailussa ovat mukana Helsinki, Tampere, Espoo, Turku, Vantaa, Lahti, Oulu, Pori, Jyväskylä, Kotka, Vaasa, Lappeenranta ja Joensuu. Profiileissa käytetyt muuttujat Tiedot ovat vuoden 2000 lopun tietoja, jos aikaa ei erikseen mainita 0-6 -v. osuus väestöstä 1.1. 2003 7-15 -v. osuus väestöstä 1.1.2003 65 v. täytt. osuus väestöstä 1.1.2003 Väh. keskiast. suor. % 15 v. täytt. 0-6 -vuotiaiden osuus alueen väestöstä 7-15 -vuotiaiden osuus alueen väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus alueen väestöstä Vähintään keskiasteen suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä: Koulutusaste perustuu koulutusaikaan. Keskiasteen koulutus kestää pääsääntöisesti 2-3 vuotta eli yhteensä 11-12 vuotta peruskoulun alusta.

Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä: Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 18- vuotias lapsi. Vanhusasuntokunnat % asuntokunnista Vanhusasuntokuntien osuus asuntokunnista. Vanhusasuntokunnassa asuu vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Työllinen työvoima % väestöstä Teollisuus ja rakentaminen % (C-F) Työllisen työvoiman osuus alueen väestöstä Teollisuus ja rakentaminen: Kaivos- ja kaivannaistoiminta, teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, rakennustoiminta Yksityiset palvelut % (G-K) Yksityisten palvelut: Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta Yhteiskunnalliset palvelut % (L-Q) Työttömiä työvoimasta % Valtionveronalaiset tulot / 15 -v. Kerrostaloasunnot % asunnoista Yhteiskunnalliset palvelut: Julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Työttömien osuus alueen työvoimasta Valtionveronalaiset tulot 15 vuotta täyttänyttä kohti Asuinkerrostaloissa olevien asuntojen osuus Omistusasunnot % asunnoista Omistusasuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista. V. 1990-2000 rak. asunnot % asuntokannasta Vuosina 1990 2000 rakennettujen asuntojen osuus asuntokannasta. Muut tilastokuviot ja tilastoaineisto Muut tilastokuviot ovat alueen väestökehityksestä vuosilta 1985-2003 ja ennusteesta vuoteen 2010, työllisestä työvoimasta sosioekonomisen aseman mukaan vuodelta 2000, lapsiperheistä vuosilta 1980 2000, asuntokunnista henkilöluvun mukaan vuodelta 2000 ja asunnoista rakentamiskauden mukaan vuonna 2000. Tilastotiedoissa on alueen kehitystä kuvaavia tietoja väestöstä, työvoimasta, koulutusasteesta, tulotasosta, perheistä ja asuntokunnista sekä asunnoista. Väestötiedot ovat kaupungin omista rekistereistä ja muut tilastot ovat Tilastokeskuksen vuosien 1990,1995 ja 2000 väestölaskennoista.

Muuttujat aiheittain Julkaisun lopussa on erillisiä kuvioita muuttujien vaihtelusta vertailukaupungeittain ja alueittain. Alueittaisissa kuvioissa ovat lisäksi kuviot lapsiperheistä ja yhden henkilön asuntokunnista. Alueittaisissa kuvioissa on myös Kuopion keskimääräinen arvo. Väestön ikärakenne Väestön ikärakenne kuvaa alueen asukkaiden kuulumista tiettyyn ikäryhmään. Ikäryhmien osuudet vaihtelevat eri alueilla. Väestön ikärakenne on nuori uusilla kasvavilla alueilla, joissa asuu paljon lapsiperheitä ja syntyvyys on korkea. Myös vanhoilla alueilla väestön ikärakenne voi nuortua muuttoliikkeen seurauksena. Alueen väestömäärä vähenee yleensä siinä vaiheessa, kun perheiden aikuistuvat lapset muuttavat omaan asuntoon pysyvästi. Alueen sijainti ja sen tarjoamat palvelut vaikuttavat väestöryhmien hakeutumiseen eri alueille. Sen vuoksi esimerkiksi alueiden, joilla on opiskelija-asuntoja, ikärakenne uusiutuu jatkuvasti nuorten muuttoliikkeen kautta, vaikka alueet muuten olisivat vanhoja. Keskustan ja palvelukeskusten läheisyyteen sijoittuu mm. iäkkäämpää ja autotonta väestöä. Työvoima ja työpaikat Työvoimaan luetaan alueen kaikki 15-74-vuotiaat työlliset tai työttömät henkilöt. Mm. alueen opiskelijavaltaisuus pienentää työvoiman osuutta väestöstä. Alueella asuvan työllisen toimiala määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työssä olevat saavat saman toimialan ammatista riippumatta. Alueella työllisen työvoiman rakenne määräytyy kuitenkin usein osaksi alueen tarjoamien työpaikkojen kautta. Esimerkiksi jos alueella on runsaasti teollisuustyöpaikkoja, siellä myöskin teollisuustyöntekijöiden osuus on muita alueita suurempi. Samoin maa- ja metsätalouden harjoittajat löytyvät luonnollisesti maaseutualueilta. Työttömyys kulkee osin ihmisen elinkaaren mukana ja on yleisintä alueilla, joissa on nuoria lapsiperheitä. Asuntokunnat ja lapsiperheet Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Esim. opiskelijat voivat halutessaan olla kirjoilla opiskelupaikkakunnallaan. Alueen tarjoamat asunnot ja palvelut määräävät suurelta osin myös asunnoissa asuvien henkilöiden lukumäärää. Asuntokuntakoko on pieni alueilla, joilla on paljon opiskelija- ja vanhusväestöä. Lapsiperheet etsiytyvät alueille, joilla on heille kohdistettuja palveluja. Yksinhuoltajien osuus väestöstä on suurinta siellä, missä etäisyydet näihin palveluihin ovat lyhyet. Koulutustaso Koulutukseksi katsotaan kaikki sellainen perusasteen jälkeinen loppuun suoritettu koulutus, jonka kesto on vähintään 400 tuntia. Mitä pitempi koulutus, sitä korkeampi on koulutusaste. Alueen opiskelija-asunnoissa asuvat opiskelijat nostavat alueen koulutustasoa. Samoin alueen tarjoamat työpaikat vaikuttavat koulutustasoon, kun työntekijät hakeutuvat asumaan lähelle työpaikkansa asuinaluetta. Tulotaso Henkilön tulotasoon vaikuttavat hänen koulutuksensa ja tulojen rakenne. Työllisen työvoiman tulotaso on korkeampi kuin muulla väestönosalla. Alueilla, joilla on paljon opiskelijoita tai korkea työttömyys, on myös tulotaso matalampi kuin niillä alueilla, joilla työllisen työvoiman osuus on korkea. Henkilön tulotaso kulkee elinkaaren mukana; esim. opiskelu- tai varusmiesaikana tulotaso on matalampi kuin myöhemmin työelämässä.

KOKO KAUPUNKI

KUOPIO - Kuopio sijoittuu usein keskivaiheille 13 suurimman kaupungin joukossa - paljon keskiasteen koulutuksen saaneita - työvoiman ulkopuolella olevien osuus on suuri ja työllisten osuus pieni - asumisväljyys on kaupunkien joukossa pienimpiä Kuopion profiili suhteessa 13 suurimpaan kaupunkiin MIN Kuopio MAX 0-6 -vuotiaat väestöstä (%) v.2000 Turku 7 8 Espoo 10 Yli 75 -vuotiaat väestöstä (%) v.2000 Vantaa 3 6 Turku 8 Väestön keski-ikä vuonna 2000 Espoo 35 37,7 Kotka 41 Keskiasteen koul. saaneet % 15 v. täytt. Espoo 31 39 Joensuu 41 Korkea-asteen koul. saaneet % 15 v. täytt. Pori 21 27,7 Espoo 40 Työllinen työvoima väestöstä (%) v.2000 Pori 39 40,7 Vantaa 52 Työv. ulkop. olevat (%) väestöstä v.2000 Vantaa 44 51,7 Kotka 52 As.kuntien keskik. (hlöä/ ask.) 2000 Turku 1,9 2,1 Espoo 2,4 Yhden henkilön asuntokunnat (%) 2000 Espoo 32 39,5 Turku 48 Asumisväljyys (m2/ hlö) v.2000 Vantaa 32 32,6 Pori 37 Asuntojen keskipinta-ala (m2) v.2000 Helsinki 58 64 Espoo 75 Pientaloasunnot % asunnoista v.2000 Omistusasunnot % asunnoista v.2000 Helsinki 13 Helsinki 43 31,6 51,4 Pori 52 Pori 60 100000 80000 60000 VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1985-2003 JA ENNUSTE VUOTEEN 2010 77511 79988 83969 86523 87821 88910 91470 Kuopiossa asui 87 821 henkilöä vuosien 2002/2003 vaihteessa. Vuoden 2000 lopussa (väestölaskenta) väkiluku oli 86 651 henkilöä. Vuonna 2010 Kuopion väkiluvun ennustetaan olevan n. 91 500, jolloin vuosittaiseksi lisäykseksi on oletettu runsaat 500 henkilöä. Vuonna 2020 väkiluvun arvioidaan olevan 96 300 ja vuonna 2030 hieman yli 100 000 asukasta. 40000 20000 0 Kuopio 1985 1990 1995 2000 2003 *2005 *2010 0-18 19-64 65+ Väestön keski-ikä oli vuoden 2003 alussa 38,1 vuotta, joka on pienempi kuin maassa keskimäärin ja vertailukaupunkien keskitasoa. Alle kouluikäisiä oli n. 6700, työikäisiä 25-64 -vuotiaita n. 47 500 ja 75 vuotta täyttäneitä vanhuksia n. 5400 henkilöä. Eläkeikäisten osuuden ennakoidaan kasvavan vuoden 2010 jälkeen suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.

TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 2000 Kuopio Alemmat toimihenkilöt 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Kuopio 0 38% 22% 33% Ylemmät toimihenkilöt 7% Työntekijät ja muut Yrittäjät LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA 11313 11144 10802 10965 10536 40 % 36 % 32 % 29 % 26 % 1980 1985 1990 1995 2000 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN KUOPIOSSA VUONNA 2000 2 hlöä 32% 1 hlöä 40% 13% 3 hlöä 5% 11% 5+ hlöä 4 hlöä ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN KUOPIOSSA VUONNA 2000 Väestöstä 41 800 henkilöä (48%) kuului työvoimaan vuonna 2000. Työvoimasta työllisiä oli 35 300 henkilöä ja työttömiä 6500 henkilöä. Vuonna 2000 työttömien osuus työvoimasta oli 15,6%, josta se on pienentynyt 12,5%:iin elokuussa 2003. Työllisistä suurin osa työskentelee palvelualoilla: yhteiskunnallisissa palveluissa 41% ja yksityisissä palveluissa 37%, teollisuudessa ja rakennustoiminnassa 19% ja maa- ja metsätaloudessa 1,6%. Kuopiossa oli yhteensä noin 38 600 työpaikkaa vuoden 2000 lopussa. Kuopiossa työssäkäyvistä noin 30 800 asui myös Kuopiossa ja siten joka viides tuli tänne töihin muista kunnista. Eniten Kuopiossa käydään töissä Siilinjärveltä (n. 3 300 henkilöä v. 2000) ja Karttulasta (n. 450 henkilöä). Vastaavasti osa kuopiolaisten työssäkäynnistä suuntautuu Kuopion ulkopuolelle. Vuonna 2000 noin 4 400 kuopiolaista kävi töissä muualla ja eniten Siilinjärvellä (n. 1 100 henkilöä). Vuonna 2000 työvoiman ulkopuolella olevien osuus väestöstä (52%) oli vertailukaupungeista neljänneksi korkein. Työvoiman ulkopuolella olevista lapsia, nuoria ja opiskelijoita oli yli puolet ja eläkeläisiä 40%. Vuodesta 1990 opiskelijoiden ja eläkeläisten määrä on lisääntynyt Kuopiossa. Kuopiossa oli vuoden 2000 lopulla noin 10500 lapsiperhettä, mikä on 26% kaikista asuntokunnista. Lapsiperheistä 22% oli yksinhuoltajaperheitä. Kuopiossa asutaan hieman ahtaammin kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2000 lopussa asumisväljyys oli 32,6 m 2 /henkilö. Vertailukaupungeista Kuopiota pienempi asumisväljyys on vain Helsingissä ja Vantaalla. Asuntokunnan keskikoko 2,1 henkilöä/asuntokunta on vertailukaupunkien keskitasoa. 1970-1979 24% 1960-1969 17% 23% 11% 3% 4% 17% 1950-1959 1940-1949 -1939 1990-2000 15 vuotta täyttäneestä väestöstä keskiasteen tutkinnon suorittaneita on 39% ja korkean asteen tutkinnon suorittaneiden osuus samasta joukosta on 28%. Valtionveronalaiset tulot jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti olivat noin 17 100 euroa vuonna 2000. 1980-1989

KUOPIO VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ 80613 84733 86651 - miehiä 37796 46,9 39944 47,1 40894 47,2 TYÖVOIMA (15-74 -VUOTIAAT) YHTEENSÄ 39731 49,3 39328 46,4 41811 48,3 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT 40882 50,7 45405 53,6 44840 51,7 0-14 -vuotiaat 15699 38,4 15886 35,0 15243 34,0 Opiskelijat tai koululaiset 6178 15,1 9250 20,4 8506 19,0 Eläkeläiset 15952 39,0 17434 38,4 17812 39,7 Muut (mm. varusmiehet) 3053 7,5 2835 6,2 3279 7,3 Työvoimaan kuulumattomat yht. 40882 100,0 45405 100,0 44840 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä 37385 46,4 30822 36,4 35274 40,7 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta 2346 5,9 8506 21,6 6537 15,6 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät 3000 8,0 2638 8,6 2626 7,4 - joista maatalousyrittäjiä 691 1,8 394 1,3 312 0,9 Ylemmät toimihenkilöt 6350 17,0 6558 21,3 7645 21,7 Alemmat toimihenkilöt 14966 40,0 12356 40,1 13263 37,6 Työntekijät 12411 33,2 8998 29,2 10826 30,7 Muut, tuntematon 3004 8,0 272 0,9 914 2,6 Työllinen työvoima yhteensä 37385 100,0 30822 100,0 35274 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 999 2,7 677 2,2 569 1,6 Mineraalien kaivu ( C ) 62 0,2 47 0,2 50 0,1 Teollisuus ( D ) 5769 15,4 4015 13,0 4258 12,1 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 376 1,0 404 1,3 364 1,0 Rakennustoiminta ( F ) 2537 6,8 1404 4,6 2002 5,7 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) 6458 17,3 4720 15,3 5648 16,0 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) 2425 6,5 2081 6,8 2508 7,1 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) 4438 11,9 3807 12,4 4869 13,8 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) 13607 36,4 13013 42,2 14432 40,9 Toimiala tuntematon (X) 714 1,9 654 2,1 574 1,6 Työllinen työvoima yhteensä 37385 100,0 30822 100,0 35274 100,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä 64914 100,0 68847 100,0 71408 100,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita 38133 58,7 43290 62,9 47656 66,7 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet 30424 46,9 32796 47,6 27878 39,0 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet 3597 4325 5580 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 7709 11,9 10494 15,2 19778 27,7 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon 26781 41,3 25557 37,1 23752 33,3

KUOPIO TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) 14114 14631 17103 - tulot tulonsaajaa (työvoima, 15-74 -v,) kohti 17815 22203 - tulot työllistä työvoimaa kohti 18265 20833 24589 PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa 0-17 -vuotiaita lapsia 10802 100,0 10965 100,0 10536 100,0 - näistä yksinhuoltajaperheet 1645 15,2 2093 19,1 2332 22,1 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia 18314 18718 18188 Lapsia perhettä kohti 1,7 1,7 1,7 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia 11492 33,7 14161 37,3 15992 39,5 2 hengen asuntokuntia 9807 28,8 11484 30,2 12907 31,9 3 hengen asuntokuntia 5705 16,7 5582 14,7 5400 13,4 4 hengen asuntokuntia 4979 14,6 4721 12,4 4246 10,5 5 hengen asuntokuntia 1614 4,7 1525 4,0 1397 3,5 6+ hengen asuntokuntia 511 1,5 500 1,3 494 1,2 Asuntokunnat yhteensä 34108 100,0 37973 100,0 40436 100,0 Asuntokunnissa henkilöitä 79564 83630 85200 Henkilöitä/asuntokunta 2,3 2,2 2,1 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot 11110 32,6 12373 32,6 13110 32,4 - erilliset pientalot 7064 20,7 7654 20,2 8058 19,9 - kytketyt pientalot 4046 11,9 4719 12,4 5052 12,5 Asuinkerrostalot 22369 65,6 24726 65,1 26522 65,6 Muut rakennukset 503 1,5 874 2,3 804 2,0 Asuntokunnat yhteensä 34108 100,0 37973 100,0 40436 100,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä 36887 100,0 41155 100,0 43328 100,0 Asunnoissa henkilöitä 79541 83688 85200 Asunnon keskikoko m2/asunto 66 67 64 Pinta-ala/henkilö m2 29 31 33 Henkilöitä huonetta kohti 0,7 0,7 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot 23547 63,8 23051 56,0 22205 51,2 Vuokra- tai työsuhdeasunnot 11377 30,8 16005 38,9 16710 38,6 - aravavuokra-asunnot 7320 19,8 8670 21,1 9521 22,0 Hallintaperuste muu tai tuntematon 1521 3,5 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot 2792 7,6 1611 3,9 2892 6,7

ALUEET

KESKUSTA JA RÖNÖ JA SEN LÄHISAARET - ikärakenne: Keskusta vanha, Rönö nuori - alueella noin kolmasosa Kuopion yhteiskunnallisten palvelujen sekä kaupan ja ravitsemus ja majoitustoiminnan työpaikoista - asuntokunnat pieniä: alueella runsaasti sekä opiskelija- että vanhusasuntokuntia - lapsiperheistä kolmannes yksinhuoltajaperheitä Keskusta ja Rönö sekä sen lähisaaret min KUOPIO max 0-6-v. osuus väestöstä 0-6-v. osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.20033 3,2 7,6 19 7-15-v. osuus väestöstä 7-15-v. osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.2003 4 4,0 10,6 20 65 v. täytt. osuus 65v. täytt. väestöstä osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.2003 1 13,8 26,7 27 Väh. keskiast. Väh. keskiasteen suoritt. % suoritt. 15v. täytt. % 15v väest. täytt. väest. 52 66,7 68,5 75 Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä % lapsiperheistä 6 Vanhusasuntokunnat Vanhusasuntokuntien % asuntokunnista osuus asuntokunnista 3 22,1 21,4 34,1 36,7 34 37 Työllinen työvoima Työllinen % väestöstä työvoima % väestöstä 30 38,1 40,7 49 Teollisuus ja rakent. Teollisuus (C-F) ja rakentaminen % (C-F) 11 % 12,4 18,9 26 Yksityiset palvelut (G-K) Yksityiset % palvelut (G-K) 25 % 36,9 40,5 42 Yhteiskunnalliset Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) palvelut % (L-Q) 29 % 40,9 44,4 56 Työttömät % työvoimasta Työttömät % työvoimasta8 13,6 15,6 20 Valtionveronalaiset Valtionveron tulot alaiset /15v. tulot täytt. /15v. 14950 täytt. 17100 18170 21970 Kerrostaloasunnot Kerrostaloasunnot % asunnoista % asunnoista 66,2 0 91,8 93 Omistusasunnot % Omistusasunnot asunnoista % asunnoista 35 47,1 51,2 89 V. 1990-2000 v.1990-2000 rak. asunnot rak. asunnot % as.kannasta % as.kannasta 0 12,2 16,7 98 0 2 4 6 8 10 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 e1+e4 0 VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1985-2003 JA ENNUSTE VUOTEEN 2010 10842 10053 9833 11349 11778 12070 12670 1985 1990 1995 2000 2003 *2005 *2010 0-18 19-64 65+ Keskustan alueella, Rönö mukaan lukien, asuu noin 11 800 henkilöä ja väkiluvun odotetaan edelleen kasvavan. Vuodelle 2010 väkiluvuksi on ennustettu noin 12 700 henkilöä ja vuoteen 2015 runsaat 13 000 asukasta. Alueen väestöstä 60% on naisia. Keskustassa väestön ikärakenne on kaupungin vanhimpia - alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä on pienin ja 65 vuotta täyttäneiden osuus suurin. Lapsia alueella asuu vähän ja väestön keski-ikä oli vuoden 2003 alussa 46 vuotta. Rönössä väestö on sen sijaan hyvin nuorta ja väestön keski-ikä on 34 vuotta.

TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 2000 Alemmat toimihenkilöt 37% Ylemmät toimihenkilöt 28% 28% 7% Yrittäjät Keskustan alueella työllisen työvoiman osuus väestöstä on kasvanut viime vuosina, mutta on edelleen pieni. Yli puolet väestöstä on työvoiman ulkopuolella olevia; eläkeläisiä ja opiskelijoita. Vuonna 2000 alueella asui noin 4 000 eläkeläistä ja noin 1 300 opiskelijaa. E1+E4 Työntekijät ja muut LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA Työllisestä työvoimasta 44% on sijoittunut yhteiskunnallisiin palveluihin, 19% kaupan, ravitsemis- ja majoitustoiminnan palveluihin ja 15% rahoitus- ja vakuutustoimintaan. Työttömyys on kaupungin keskitasoa. 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 E1-E4 1181 876 620 618 666 20% 15% 10% 10% 9% 1980 1985 1990 1995 2000 Keskustan alueella asuu runsaasti vanhusasuntokuntia ja nuorten asuntokuntia. Lapsiperheitä on vähän, vajaa 10% asuntokunnista. Lapsiperheistä kolmannes on yksinhuoltajaperheitä. ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN VUONNA 2000 Keskusta ja Rönö lähialueineen 1 hlöä Alueen asuntokunnista lähes 60% on yhden henkilön asuntokuntia, mikä on eniten Kuopiossa. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntia on yhteensä lähes 90%. 58% 3% 1% 6% 5+ hlöä 4 hlöä Keskustan alueella asukkaiden tulotaso ja koulutustaso ovat korkeammat kuin kaupungissa keskimäärin. 31% 3 hlöä 2 hlöä ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN VUONNA 2000 Keskusta ja Rönö lähialueineen 1960-1969 34% 1970-1979 1950-1959 23% 8% 13% 2% 7% 12% 1980-1989 1940-1949 -1939 1990-2000 Keskustan täydennysrakentaminen vilkastui selvästi 1990-luvulla, jolloin Keskustaan rakennettiin noin 1 000 uutta kerrostaloasuntoa lisää. Vastaavasti Rönöön valmistui noin 200 pientaloasuntoa. Kaiken kaikkiaan noin puolet Keskustan asunnoista on omistusasuntoja. Alueella on myös asumisoikeusasuntoja. Täydentävä asuntorakentaminen jatkuu myös lähivuosina ja uutena alueena suunnitellaan asuinrakentamista Maljalahden rantaan.

KESKUSTA (E1+E4 RÖNÖ JA SEN LÄHISAARET) VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ 9922 10187 11505 - miehiä 3907 39,4 4064 39,9 4642 40,3 TYÖVOIMA (15-74 -VUOTIAAT) YHTEENSÄ 4461 45,0 4197 41,2 5080 44,2 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT 5461 55,0 5990 58,8 6425 55,8 0-14 -vuotiaat 758 13,9 723 12,1 814 12,7 Opiskelijat tai koululaiset 630 11,5 1128 18,8 1269 19,8 Eläkeläiset 3795 69,5 3896 65,0 3990 62,1 Muut (mm. varusmiehet) 278 5,1 243 4,1 352 5,5 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä 5461 100,0 5990 100,0 6425 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä 4215 42,5 3300 32,4 4389 38,1 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta 246 5,5 897 21,4 691 13,6 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät 285 6,8 290 8,8 323 7,4 - joista maatalousyrittäjiä 33 0,8 3 0,1 6 0,1 Ylemmät toimihenkilöt 1002 23,8 944 28,6 1220 27,8 Alemmat toimihenkilöt 1736 41,2 1300 39,4 1611 36,7 Työntekijät 1093 25,9 716 21,7 1094 24,9 Muut, tuntematon 345 8,2 50 1,5 141 3,2 Työllinen työvoima yhteensä 4215 100,0 3300 100,0 4389 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 56 1,3 22 0,7 28 0,6 Mineraalien kaivu ( C ) 10 0,2 5 0,2 6 0,1 Teollisuus ( D ) 506 12,0 287 8,7 380 8,7 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 37 0,9 32 1,0 40 0,9 Rakennustoiminta ( F ) 233 5,5 86 2,6 126 2,9 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) 810 19,2 604 18,3 841 19,2 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) 217 5,1 178 5,4 269 6,1 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) 505 12,0 411 12,5 666 15,2 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) 1752 41,6 1585 48,0 1947 44,4 Toimiala tuntematon (X) 89 2,1 90 2,7 86 2,0 Työllinen työvoima yhteensä 4215 100,0 3300 100,0 4389 100,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä 9164 100,0 9464 100,0 10691 100,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita 5438 59,3 6030 63,7 7328 68,5 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet 3974 43,3 4207 44,5 3976 37,2 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet 568 782 1337 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 1464 16,0 1823 19,3 3352 31,4 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon 3726 40,7 3434 36,3 3363 31,5

KESKUSTA (E1+E4 RÖNÖ JA SEN LÄHISAARET) TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) 14295 14793 18167 - tulot tulonsaajaa (työvoima, 15-74 -v,) kohti 18663 24037 - tulot työllistä työvoimaa kohti 19113 21407 26367 PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa 0-17 -vuotiaita lapsia 620 100,0 618 100,0 666 100,0 - näistä yksinhuoltajaperheet 156 25,2 192 31,1 227 34,1 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia 937 897 1012 Lapsia perhettä kohti 1,5 1,5 1,5 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia 3426 56,8 3705 58,0 4207 58,1 2 hengen asuntokuntia 1761 29,2 1935 30,3 2283 31,5 3 hengen asuntokuntia 492 8,2 453 7,1 454 6,3 4 hengen asuntokuntia 265 4,4 223 3,5 223 3,1 5 hengen asuntokuntia 67 1,1 52 0,8 64 0,9 6+ hengen asuntokuntia 16 0,3 15 0,2 16 0,2 Asuntokunnat yhteensä 6027 100,0 6383 100,0 7247 100,0 Asuntokunnissa henkilöitä 9921 10186 11448 Henkilöitä/asuntokunta 1,7 1,6 1,6 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot 220 3,7 327 5,1 369 5,1 - erilliset pientalot 175 2,9 193 3,0 214 3,0 - kytketyt pientalot 45 0,7 134 2,1 155 2,1 Asuinkerrostalot 5660 93,9 5843 91,5 6679 92,2 Muut rakennukset 138 2,3 213 3,3 199 2,7 Asuntokunnat yhteensä 6027 100,0 6383 100,0 7247 100,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä 6857 100,0 7365 100,0 7967 100,0 Asunnoissa henkilöitä 9921 10187 Asunnon keskikoko m2/asunto 54 54 Pinta-ala/henkilö m2 38 36 Henkilöitä huonetta kohti 0,6 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot 4378 63,8 4087 55,5 3858 48,4 Vuokra- tai työsuhdeasunnot 1713 25,0 2596 35,2 2966 37,2 - aravavuokra-asunnot 202 2,9 254 3,4 318 4,0 Hallintaperuste muu tai tuntematon 422 5,3 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot 178 2,6 475 6,4 945 11,9

NIIRALA - vanha alue kävelymatkan päässä keskustasta - uusia asuntoja valmistunut Mustinlampi-Pyöräkatu alueelle - Valkeisenlammen puistoaluetta uudistettu useiden vuosien ajan - työttömyys keskimääräistä matalampi - lapsiperheitä vähän - yhden henkilön asuntokuntia paljon Niirala min KUOPIO max 0-6-v. osuus väestöstä 0-6-v. osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.2003 3 4,1 7,6 19 7-15-v. osuus väestöstä 7-15-v. osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.2003 4 8,5 10,6 20 65 v. täytt. osuus 65v. täytt. väestöstä osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.2003 1 13,8 18,4 27 Väh. keskiast. Väh. keskiasteen suoritt. % suoritt. 15v. täytt. % 15v väest. täytt. väest. 52 66,7 68,0 75 Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä % lapsiperheistä 6 16,6 22,1 34 Vanhusasuntokunnat Vanhusasuntokuntien % asuntokunnista osuus asuntokunnista 3 21,4 28,4 37 Työllinen työvoima Työllinen % väestöstä työvoima % väestöstä 30 40,742,1 49 Teollisuus ja rakent. Teollisuus (C-F) ja rakentaminen % (C-F) 11 % 15,8 18,9 26 Yksityiset palvelut (G-K) Yksityiset % palvelut (G-K) 25 % 35,5 36,9 42 Yhteiskunnalliset Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) palvelut % (L-Q) 29 % 40,9 46,7 56 Työttömät % työvoimasta Työttömät % työvoimasta 8 12,1 15,6 20 Valtionveronalaiset Valtionveron tulot alaiset /15v. tulot täytt. /15v. 14950 täytt. 17100 17910 21970 Kerrostaloasunnot Kerrostaloasunnot % asunnoista % asunnoista 0 60,2 66,2 93 Omistusasunnot % Omistusasunnot asunnoista % asunnoista 35 51,2 57,1 89 V. 1990-2000 v.1990-2000 rak. asunnot rak. asunnot % as.kannasta % as.kannasta 0 2,2 16,7 98 0 2 4 6 8 10 5000 4000 3000 2000 1000 0 e2 VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1985-2003 JA ENNUSTE VUOTEEN 2010 4064 3581 3197 3259 3458 3460 3400 1985 1990 1995 2000 2003 *2005 *2010 0-18 19-64 65+ Niiralassa asui vuoden 2003 alussa n. 3 500 henkilöä. Viime vuosina väestönmäärä on lisääntynyt täydennysrakentamisen myötä. Enimmillään alueella on asunut noin 6500 henkilöä 1960-luvun puolivälissä. Tulevina vuosina väestömäärän ennakoidaan säilyvän jokseenkin samana. Alue on Keskustan tavoin vielä ikärakenteeltaan vanhaa, mutta lasten osuus väestöstä on kääntynyt hienoiseen nousuun ja 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on pienentynyt. Väestö uusiutuu hitaasti pientaloissa ja uusia asuntoja on rakennettu Mustinlampi- Pyöräkadun alueelle. Niiralan väestön keskiikä on viime vuosina vähän laskenut ja oli 41 vuotta vuoden 2003 alussa.

TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 2000 Ylemmät toimihenkilöt 30% 8% Yrittäjät Niiralassa työllisen työvoiman osuus väestöstä on noussut (n. 42%), vähän kaupungin keskitasoa suuremmaksi. Työllisestä työvoimasta lähes puolet työskentelee yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Työttömiä on keskimääräistä vähemmän. Alemmat toimihenkilöt 36% 26% Työntekijät ja muut Työvoiman ulkopuolella olevista noin puolet on eläkeläisiä ja neljäsosa lapsia. E2 600 500 400 300 200 100 0 E2 LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA 515 433 317 288 296 30% 25% 19% 18% 18% 1980 1985 1990 1995 2000 Lapsiperheiden osuus asuntokunnista on kaupungin pienimpiä, noin 18%. ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN VUONNA 2000 Niirala 1 hlöä 46% Asuntokuntakoko on pienentynyt ja vuoden 2000 lopulla asuntokunnista yli 45% oli yhden henkilön asuntokuntia. Alue on opiskelijoiden suosiossa ja noin kolmannes asunnoista on vuokrakäytössä. 2 hlöä 32% 12% 5% 6% 3 hlöä 5+ hlöä 4 hlöä Niiralan tulotaso ja koulutustaso ovat kaupungin keskitasoa vähän korkeampia. ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN VUONNA 2000 Niirala 1950-1959 1960-1969 29% 16% 34% 7% 3% 2% 9% 1940-1949 -1939 1990-2000 1980-1989 1970-1979 Niiralan rakennuskanta on kaupungin vanhimpia. Asuntokanta koostuu peruskorjatuista, enimmäkseen 40-50 luvuilla rakennetuista pientaloista ja 50-60 luvuilla rakennetuista kerrostaloista. Uusia, 1990-luvulla rakennettuja, asuntoja vain noin 2% asunnoista. Pientalojen perusparannukset ovat tuoneet uutta sukupolvea alueelle. Mustinlampi-Pyöräkatu -alueen uusiin kerrostaloasuntoihin on muuttanut myös nuorempaa väestöä sekä opiskelijoita.

NIIRALA (E2) VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ 3408 3197 3249 - miehiä 1522 44,7 1414 44,2 1471 45,3 TYÖVOIMA (15-74 -VUOTIAAT) YHTEENSÄ 1624 47,7 1386 43,4 1558 48,0 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT 1784 52,3 1811 56,6 1693 52,1 0-14 -vuotiaat 430 24,1 391 21,6 394 23,3 Opiskelijat tai koululaiset 241 13,5 383 21,1 334 19,7 Eläkeläiset 997 55,9 965 53,3 867 51,2 Muut (mm. varusmiehet) 116 6,5 72 4,0 98 5,8 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä 1784 100,0 1811 100,0 1693 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä 1551 45,5 1136 35,5 1369 42,1 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta 73 4,7 250 18,0 189 12,1 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät 123 7,9 94 8,3 110 8,0 - joista maatalousyrittäjiä 6 0,4 1 0,1 3 0,2 Ylemmät toimihenkilöt 337 21,7 339 29,8 414 30,2 Alemmat toimihenkilöt 599 38,6 443 39,0 495 36,2 Työntekijät 457 29,5 251 22,1 323 23,6 Muut, tuntematon 108 7,0 9 0,8 27 2,0 Työllinen työvoima yhteensä 1551 100,0 1136 100,0 1369 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 15 1,0 11 1,0 9 0,7 Mineraalien kaivu ( C ) 0 0,0 1 0,1 0 0,0 Teollisuus ( D ) 216 13,9 118 10,4 129 9,4 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 16 1,0 17 1,5 9 0,7 Rakennustoiminta ( F ) 105 6,8 50 4,4 72 5,3 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) 251 16,2 140 12,3 201 14,7 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) 107 6,9 61 5,4 81 5,9 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) 173 11,2 138 12,1 204 14,9 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) 639 41,2 578 50,9 639 46,7 Toimiala tuntematon (X) 29 1,9 22 1,9 25 1,8 Työllinen työvoima yhteensä 1551 100,0 1136 100,0 1369 100,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä 2978 100,0 2806 100,0 2857 100,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita 1726 58,0 1721 61,3 1942 68,0 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet 1283 43,1 1175 41,9 984 34,4 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet 181 223 284 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 443 14,9 546 19,5 958 33,5 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon 1252 42,0 1085 38,7 915 32,0

NIIRALA (E2) TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) 14418 15229 17911 - tulot tulonsaajaa (työvoima, 15-74 -v,) kohti 19180 23725 - tulot työllistä työvoimaa kohti 19636 22618 25577 PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa 0-17 -vuotiaita lapsia 317 100,0 288 100,0 296 100,0 - näistä yksinhuoltajaperheet 36 11,4 44 15,3 49 16,6 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia 517 500 513 Lapsia perhettä kohti 1,6 1,7 1,7 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia 721 43,2 738 45,5 766 45,8 2 hengen asuntokuntia 478 28,6 486 29,9 532 31,8 3 hengen asuntokuntia 242 14,5 193 11,9 194 11,6 4 hengen asuntokuntia 148 8,9 139 8,6 102 6,1 5 hengen asuntokuntia 70 4,2 55 3,4 59 3,5 6+ hengen asuntokuntia 10 0,6 12 0,7 18 1,1 Asuntokunnat yhteensä 1669 100,0 1623 100,0 1671 100,0 Asuntokunnissa henkilöitä 3407 3197 3230 Henkilöitä/asuntokunta 2,0 2,0 1,9 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot 609 36,5 589 36,3 565 33,8 - erilliset pientalot 609 36,5 586 36,1 562 33,6 - kytketyt pientalot 0 0,0 3 0,2 3 0,2 Asuinkerrostalot 1033 61,9 890 54,8 979 58,6 Muut rakennukset 25 1,5 144 8,9 127 7,6 Asuntokunnat yhteensä 1669 100,0 1623 100,0 1671 100,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä 1814 100,0 1822 100,0 1857 Asunnoissa henkilöitä 3406 3183 Asunnon keskikoko m2/asunto 61 62 Pinta-ala/henkilö m2 31 33 Henkilöitä huonetta kohti 0,6 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot 1256 69,2 1151 63,2 1060 57,1 Vuokra- tai työsuhdeasunnot 429 23,6 556 30,5 554 29,8 - aravavuokra-asunnot 132 7,3 132 7,2 127 6,8 Hallintaperuste muu tai tuntematon 57 3,1 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot 47 2,6 74 4,1 186 10,0

HAAPANIEMI - Keskustan läheinen alue - väestön ikärakenne keskimääräistä vanhempi - paljon yhden henkilön asuntokuntia - keskimääräistä korkeampi työttömyys Haapaniemi min KUOPIO max 0-6-v. osuus väestöstä 0-6-v. osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.20033 3,1 7,6 19 7-15-v. osuus väestöstä 7-15-v. osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.2003 4 6,7 10,6 20 65 v. täytt. osuus 65v. väestöstä täytt. osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.2003 1 13,8 21,4 27 Väh. keskiast. Väh. keskiasteen suoritt. % suoritt. 15v. täytt. % 15v väest. täytt. väest. 52 59,2 66,7 75 Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä % lapsiperheistä 6 22,1 27,9 34 Vanhusasuntokunnat Vanhusasuntokuntien % asuntokunnista osuus asuntokunnista 3 21,4 30,6 37 Työllinen työvoima Työllinen % väestöstä työvoima % väestöstä 30 37,0 40,7 49 Teollisuus ja rakent. Teollisuus (C-F) ja rakentaminen % (C-F) 11 % 18,9 20,7 26 Yksityiset palvelut (G-K) Yksityiset % palvelut (G-K) 25 % 37,4 36,9 42 Yhteiskunnalliset Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) % palvelut (L-Q) 29 % 39,4 40,9 56 Työttömät % työvoimasta Työttömät % työvoimasta8 15,6 18,3 20 Valtionveronalaiset Valtionveron tulot alaiset /15v. tulot täytt. /15v. 14950 täytt. 16440 17100 21970 Kerrostaloasunnot Kerrostaloasunnot % asunnoista % asunnoista0 66,2 81,4 93 Omistusasunnot % Omistusasunnot asunnoista % asunnoista 35 45,4 51,2 89 V. 1990-2000 v.1990-2000 rak. asunnot rak. asunnot % as.kannasta % as.kannasta 0 3,8 16,7 98 0 2 4 6 8 10 5000 4000 3000 2000 1000 0 e3 VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1985-2003 JA ENNUSTE VUOTEEN 2010 4036 3664 3398 3171 3098 3080 2950 1985 1990 1995 2000 2003 *2005 *2010 0-18 19-64 65+ Haapaniemen alueella asui vuoden 2003 alussa noin 3 100 henkilöä. Väestömäärä on ollut pitkään hitaasti vähenevä ja vuodelle 2010 alueen väestömääräksi on ennakoitu noin 2 900 asukasta. Lasten osuus väestöstä on Keskustan jälkeen pienin. Alueen väestön keski-ikä vuoden 2003 alussa oli 44 vuotta, joka on kaupungin korkeimpia.

TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 2000 Alemmat toimihenkilöt 35% 24% Ylemmät toimihenkilöt 6% Yrittäjät Työllisen työvoiman osuus väestöstä on 37%, mikä on kaupungin pienimpiä. Heistä noin 40% työskentelee yhteiskunnallisissa palveluissa, kuten sosiaali- ja terveysalalla ja 16% rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöpalveluissa. E3 600 500 400 300 200 100 0 E3 35% Työntekijät ja muut LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA 497 434 380 315 240 28% 24% 21% 17% 13% 1980 1985 1990 1995 2000 Työttömyys alueella on korkeammalla kuin kaupungissa keskimäärin. Vuonna 2000 työvoiman ulkopuolella olevia oli 55% väestöstä. Suurin osa (n. 58%) heistä on eläkeläisiä ja opiskelijoita (19%). Lapsiperheitä on suhteellisen vähän ja lapsiperheiden osuus asuntokunnista on kaupungin pienimpiä (13%). Väestön tulotaso ja koulutustaso ovat hieman kaupungin keskimääräistä alempia. ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN VUONNA 2000 Haapaniemi 1 hlöä 52% Haapaniemellä asuu paljon pieniä asuntokuntia: yhden henkilön asuntokuntien osuus on noussut yli puoleen ja on Keskustan tapaan korkeimpia kaupungissa. 2 hlöä 32% 5% 2% 9% 5+ hlöä 4 hlöä 3 hlöä ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN VUONNA 2000 Haapaniemi 1960-1969 1950-1959 11% 36% 12% 8% 22% 7% 4% 1940-1949 -1939 1990-2000 Haapaniemi on enimmäkseen kerrostaloaluetta kävelymatkan päässä keskustasta. Yli 80% asuntokunnista asuu kerrostaloissa. Haapaniemi on Kuopion vanhimpia alueita, jota on kuitenkin rakennettu useilla vuosikymmenillä. Eniten alueella on 1950 -luvulla rakennettuja asuntoja, mutta asuntoja on runsaasti myös 1980 ja 1990 -luvuilta. 1970-1979 1980-1989

HAAPANIEMI (E3 ) VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ 3574 3386 3156 - miehiä 1618 45,3 1560 46,1 1480 46,9 TYÖVOIMA (15-74 -VUOTIAAT) YHTEENSÄ 1646 46,1 1439 42,5 1430 45,3 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT 1928 53,9 1947 57,5 1730 54,8 0-14 -vuotiaat 501 26,0 421 21,6 288 16,6 Opiskelijat tai koululaiset 227 11,8 343 17,6 331 19,1 Eläkeläiset 1068 55,4 1089 55,9 999 57,7 Muut (mm. varusmiehet) 132 6,8 94 4,8 112 6,5 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä 1928 100,0 1947 100,0 1730 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä 1522 42,6 1098 32,4 1168 37,0 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta 124 7,5 341 23,7 262 18,3 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät 97 6,4 82 7,5 70 6,0 - joista maatalousyrittäjiä 2 0,1 4 0,4 0 0,0 Ylemmät toimihenkilöt 267 17,5 260 23,7 285 24,4 Alemmat toimihenkilöt 564 37,1 398 36,2 409 35,0 Työntekijät 561 36,9 350 31,9 370 31,7 Muut, tuntematon 157 10,3 8 0,7 34 2,9 Työllinen työvoima yhteensä 1522 100,0 1098 100,0 1168 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 9 0,6 10 0,9 5 0,4 Mineraalien kaivu ( C ) 4 0,3 1 0,1 4 0,3 Teollisuus ( D ) 245 16,1 153 13,9 147 12,6 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 16 1,1 11 1,0 16 1,4 Rakennustoiminta ( F ) 100 6,6 47 4,3 72 6,2 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) 278 18,3 165 15,0 167 14,3 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) 103 6,8 82 7,5 83 7,1 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) 204 13,4 152 13,8 187 16,0 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) 533 35,0 449 40,9 460 39,4 Toimiala tuntematon (X) 30 2,0 28 2,6 27 2,3 Työllinen työvoima yhteensä 1522 100,0 1098 100,0 1168 100,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä 3073 100,0 2965 100,0 2872 100,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita 1551 50,5 1643 55,4 1701 59,2 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet 1228 40 1250 42,2 1028 35,8 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet 158 188 250 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 323 10,5 393 13,3 673 23,4 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon 1522 49,5 1322 44,6 1171 40,8

HAAPANIEMI (E3 ) TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) 13313 13700 16438 - tulot tulonsaajaa (työvoima, 15-74 -v,) kohti 17437 21520 - tulot työllistä työvoimaa kohti 18015 20498 24407 PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa 0-17 -vuotiaita lapsia 380 100,0 315 100,0 240 100,0 - näistä yksinhuoltajaperheet 104 27,4 74 23,5 67 27,9 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia 608 516 392 Lapsia perhettä kohti 1,6 1,6 1,6 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia 828 45,3 903 49,3 946 52,3 2 hengen asuntokuntia 548 30,0 560 30,6 573 31,7 3 hengen asuntokuntia 230 12,6 196 10,7 159 8,8 4 hengen asuntokuntia 159 8,7 122 6,7 87 4,8 5 hengen asuntokuntia 50 2,7 36 2,0 35 1,9 6+ hengen asuntokuntia 12 0,7 15 0,8 9 0,5 Asuntokunnat yhteensä 1827 100,0 1832 100,0 1809 100,0 Asuntokunnissa henkilöitä 3573 3377 3150 Henkilöitä/asuntokunta 2,0 1,8 1,7 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot 349 19,1 343 18,7 332 18,4 - erilliset pientalot 256 14,0 253 13,8 238 13,2 - kytketyt pientalot 93 5,1 90 4,9 94 5,2 Asuinkerrostalot 1445 79,1 1479 80,7 1469 81,2 Muut rakennukset 15 0,8 10 0,5 8 0,4 Asuntokunnat yhteensä 1827 100,0 1832 100,0 1809 100,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä 1965 100,0 2025 100,0 1943 Asunnoissa henkilöitä 3573 3386 Asunnon keskikoko m2/asunto 56 57 Pinta-ala/henkilö m2 29 31 Henkilöitä huonetta kohti 0,6 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot 1097 55,8 1002 49,5 883 45,4 Vuokra- tai työsuhdeasunnot 781 39,7 937 46,3 889 45,8 - aravavuokra-asunnot 498 25,3 524 25,9 525 27,0 Hallintaperuste muu tai tuntematon 37 1,9 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot 34 1,7 113 5,6 134 6,9

SIIKALAHTI - Hermanninrannan uusi alue Haapaniemen kärjessä kuuluu Siikalahden alueeseen - keskustaa lähellä oleva kerrostalovaltainen alue - väestöä ja asuntoja vähän; suurin osa asunnoista on rakennettu 1980-1990 -luvuilla Hermanninrannan alueelle - ikärakenne kaupungin keskitasoa - työvoiman osuus väestöstä suuri, työttömiä vähän - korkea koulutus- ja tulotaso Siikalahti min KUOPIO max 0-6-v. osuus väestöstä 0-6-v. osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.20033 7,6 8,3 19 7-15-v. osuus väestöstä 7-15-v. osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.2003 4 8,6 10,6 20 65 v. täytt. osuus 65v. täytt. väestöstä osuus 1.1.2003 väestöstä 1.1.2003 1 11,213,8 27 Väh. keskiast. Väh. keskiasteen suoritt. % suoritt. 15v. % täytt. 15v väest. täytt. väest. 52 66,7 75,2 75 Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä % lapsiperheistä 6 22,1 23,8 34 Vanhusasuntokunnat Vanhusasuntokuntien % asuntokunnista osuus asuntokunnista 3 15,0 21,4 37 Työllinen työvoima Työllinen % väestöstä työvoima % väestöstä 30 40,7 47,4 49 Teollisuus ja rakent. Teollisuus (C-F) ja rakentaminen % (C-F) 11 % 11,4 18,9 26 Yksityiset palvelut (G-K) Yksityiset % palvelut (G-K) 25 % 36,9 40,5 42 Yhteiskunnalliset Yhteiskunnalliset palvelut (L-Q) palvelut % (L-Q) 29 % 40,9 46,1 56 Työttömät % työvoimasta Työttömät % työvoimasta8 9,9 15,6 20 Valtionveronalaiset Valtionveron tulot alaiset /15v. tulot täytt. /15v. 14950 täytt. 17100 20420 21970 Kerrostaloasunnot Kerrostaloasunnot % asunnoista % asunnoista 0 66,2 93,0 93 Omistusasunnot % Omistusasunnot asunnoista % asunnoista 35 36,9 51,2 89 V. 1990-2000 v.1990-2000 rak. asunnot rak. asunnot % as.kannasta % as.kannasta 0 16,7 72,5 98 0 2 4 6 8 10 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 e5 VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1985-2003 JA ENNUSTE VUOTEEN 2010 169 231 868 1107 1075 1100 1070 1985 1990 1995 2000 2003 *2005 *2010 0-18 19-64 65+ Siikalahden alueella asui vuoden 2003 alussa n. 1 100 henkilöä. Alueen väestömäärä on kasvanut vuodesta 1995 parilla sadalla. Jatkossa väestömäärä näyttää pysyvän melko samana, vuodelle 2015 on ennakoitu samoin noin 1 100 asukasta. Valtaosa väestöstä asuu Hermanninrannan alueella, jonne viimeiset asunnot valmistuivat vuonna 1999. Alueen ikärakenne on lähellä kaupungin keskitasoa. Väestön keski-ikä oli vuoden 2003 alussa 37 vuotta; hieman kaupungin keskitasoa pienempi.

E5 160 140 120 100 E5 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 2000 80 60 40 20 0 Alemmat toimihenkilöt 44% Ylemmät toimihenkilöt 24% 25% 7% Yrittäjät Työntekijät ja muut LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS ASUNTOKUNNISTA 16 11 30 130 130 32% 25% 19% 31% 25% 1980 1985 1990 1995 2000 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN VUONNA 2000 Siikalahti 1 hlöä 38% Siikalahden alueen väestöstä suuri osa on työllistä työvoimaa. Heidän osuutensa väestöstä (47%) on kaupungin korkeimpia. Yhteiskunnallisiin palveluihin, lähinnä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin sijoittuu 46% ja muihin palveluihin noin 24% työllisistä. Teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla työskentelee vain vähän (11%). Alueella on matala työttömyys. Työvoiman ulkopuolella olevista alle 15- vuotiaiden ja opiskelijoiden osuus on suurempi kuin kaupungissa keskimäärin. Eläkeläisten osuus on myös noussut vuodesta 1995. Väestömäärän myötä myös alueen lapsiperheiden määrä ja osuus kasvoivat 1990-luvun alkupuolella. Sittemmin lapsiperheiden määrä on pysytellyt ennallaan ja osuus on pudonnut neljännekseen asuntokunnista. Väestö on keskimäärin kaupungin koulutetuinta ja alueen tulotaso oli vuoden 2000 lopun valtionverotuksessa kaupungin korkeimpia. Siikalahdessa asuu paljon pieniä asuntokuntia ja lähes kolme neljästä alueen asuntokunnasta on yhden tai kahden henkilön asuntokuntia. 2 hlöä 35% 4% 7% 16% 5+ hlöä 4 hlöä 3 hlöä ASUNNOT RAKENTAMISKAUDEN MUKAAN VUONNA 2000 Siikalahti 17% 1980-1989 2% 2% 2% 4% 1960-1969 1950-1959 1940-1949 -1939 Alueella on ollut teollisuusrakentamista jo 1900-luvun alusta lähtien, mutta varsinaisia asuinrakennuksia on alettu rakentamaan vasta 1980 luvun loppupuolella. Asuntokanta onkin nuorta, lähes kokonaan Hermanninrantaan keskittynyttä kerrostaloasutusta. 72% 1990-2000

SIIKALAHTI (E5) VÄESTÖ JA TYÖVOIMA 1990 % 1995 % 2000 % KOKO VÄESTÖ 313 923 1093 - miehiä 163 52,1 447 48,4 498 45,6 TYÖVOIMA (15-74 -VUOTIAAT) YHTEENSÄ 203 64,9 443 48,0 575 52,6 TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVAT 110 35,1 480 52,0 514 47,0 0-14 -vuotiaat 39 35,5 193 40,2 191 37,2 Opiskelijat tai koululaiset 19 17,3 132 27,5 119 23,2 Eläkeläiset 41 37,3 124 25,8 162 31,5 Muut (mm. varusmiehet) 11 10,0 31 6,5 42 8,2 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä 110 100,0 480 100,0 514 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA, % väestöstä 191 61 374 40,5 518 47,4 TYÖTTÖMÄT, % työvoimasta 124 7,5 69 15,6 57 9,9 TYÖLLINEN TYÖVOIMA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Yrittäjät 25 13,1 39 10,4 36 6,9 - joista maatalousyrittäjiä 1 0,5 0 0,0 0 0,0 Ylemmät toimihenkilöt 42 22,0 97 25,9 124 23,9 Alemmat toimihenkilöt 77 40,3 156 41,7 228 44,0 Työntekijät 44 23,0 80 21,4 116 22,4 Muut, tuntematon 15 7,9 2 0,5 14 2,7 Työllinen työvoima yhteensä 191 100,0 374 100,0 518 100,0 TYÖLLINEN TYÖVOIMA TOIMIALAN MUKAAN Maa- ja metsätalous (A-B) 2 1,0 4 1,1 2 0,4 Mineraalien kaivu ( C ) 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Teollisuus ( D ) 17 8,9 36 9,6 30 5,8 sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ( E ) 1 0,5 4 1,1 5 1,0 Rakennustoiminta ( F ) 13 6,8 12 3,2 24 4,6 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta (G-H) 68 35,6 78 20,9 93 18,0 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ( I ) 10 5,2 28 7,5 35 6,8 Rah.-, vakuutus-, kiinteistö- ym. toiminta (J-K) 18 9,4 53 14,2 82 15,8 Yht.kunnalliset ja henk.kohtaiset palvelut (L-Q) 56 29,3 150 40,1 239 46,1 Toimiala tuntematon (X) 6 3,1 9 2,4 8 1,5 Työllinen työvoima yhteensä 191 100,0 374 100,0 518 100,0 KOULUTUSASTE 15 VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ KOULUTUSASTEEN MUKAAN 15-vuotta täyttäneet yhteensä 274 100,0 730 100,0 898 100,0 - vähintään alemman keskiasteen suorittaneita 182 66,4 541 74,1 675 75,2 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet 138 50,4 383 52,5 347 38,6 - joista vain ylioppilastutkinnon suorittaneet 24 68 93 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 44 16,1 158 21,6 328 36,5 Ei perusasteen jälk.koulutusta, tuntematon 92 33,6 189 25,9 223 24,8

SIIKALAHTI (E5) TULOTASO 1990 % 1995 % 2000 % VALTIONVERONALAISET TULOT /V - keskitulot (tulot 15-vuotta täyttänyttä kohti) 18072 16148 20424 - tulot tulonsaajaa (työvoima, 15-74 -v,) kohti 20653 25953 - tulot työllistä työvoimaa kohti 21357 22053 27411 PERHEET JA ASUNTOKUNNAT LAPSIPERHEET Perheitä, joissa 0-17 -vuotiaita lapsia 30 100,0 130 100,0 130 100,0 - näistä yksinhuoltajaperheet 5 16,7 24 18,5 31 23,8 Perheissä alle 18-vuotiaita lapsia 45 214 222 Lapsia perhettä kohti 1,5 1,6 1,7 ASUNTOKUNNAT HENKILÖLUVUN MUKAAN 1 hengen asuntokuntia 59 38,1 144 34,7 200 37,9 2 hengen asuntokuntia 54 34,8 133 32,0 183 34,7 3 hengen asuntokuntia 24 15,5 67 16,1 86 16,3 4 hengen asuntokuntia 16 10,3 51 12,3 38 7,2 5 hengen asuntokuntia 2 1,3 16 3,9 14 2,7 6+ hengen asuntokuntia 0 0,0 4 1,0 7 1,3 Asuntokunnat yhteensä 155 100,0 415 100,0 528 100,0 Asuntokunnissa henkilöitä 313 923 1093 Henkilöitä/asuntokunta 2,0 2,2 2,1 ASUNTOKUNNAT ASUINRAKENNUKSEN TALOTYYPIN MUKAAN Pientalot 24 15,5 20 4,8 18 3,4 - erilliset pientalot 17 11,0 13 3,1 13 2,5 - kytketyt pientalot 7 4,5 7 1,7 5 0,9 Asuinkerrostalot 117 75,5 381 91,8 492 93,2 Muut rakennukset 14 9,0 14 3,4 18 3,4 Asuntokunnat yhteensä 155 100,0 415 100,0 528 100,0 ASUNNOT Asunnot yhteensä 175 100,0 457 100,0 574 Asunnoissa henkilöitä 313 923 Asunnon keskikoko m2/asunto 63 66 Pinta-ala/henkilö m2 31 30 Henkilöitä huonetta kohti 0,7 ASUNNOT HALLINTAPERUSTEEN MUKAAN Omistusasunnot 101 57,7 189 41,4 212 36,9 Vuokra- tai työsuhdeasunnot 48 27,4 189 41,4 217 37,8 - aravavuokra-asunnot 0 0,0 36 7,9 85 14,8 Hallintaperuste muu tai tuntematon 96 16,7 Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot 4 2,3 26 5,7 49 8,5