Valmistelija sivistysjohtaja Tarja Puro

Samankaltaiset tiedostot
FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kouluterveyskyselyn tulokset Sivltk

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Kouluterveyskyselyn tulokset 2017 Sivltk Yhteiskoulu luokkalaiset (koonti perusopetuksen rehtori)

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

FYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 %

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

Kouluterveyskysely 2017

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Kouluterveyskysely 2017

Lappajärven kunta Pöytäkirja 6/ Kunnanvaltuusto Aika klo 19:00-19:13. Valtion virastotalo, valtuustosali

Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset

Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

Lappajärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja ja sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Kouluterveyskyselyn tulokset Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita:

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi

Kouluterveyskysely 2017

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

MISSÄ OPIT? Helsingin peruskoululaisten kokemuksia oppimisympäristöstä ja hyvinvoinnista vuosina

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala


Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja ja sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

KINNULAN KUNTA Kinnulan lukion johtokunta 1 Aika klo (x) (x) Mäkinen Johanna Häkkinen Kirsti

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Keski-Pohjanmaan tilaisuus, Kokkola Tutkija Hanne Kivimäki

Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Kouluterveyskysely 2008

Kauniaisten suomenkielisen esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion työ- ja loma-ajat lukuvuonna

Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04.

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Koulukeskus uuden puolen Maksi-luokka (käynti lukion puolelta)

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tarkennuksia Kirkkonummen kunnan toimielinrakenteeseen (kv) 118/00.00.

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Sosiaali- ja terveysltk Sosiaali- ja terveysltk

Transkriptio:

Sivistyslautakunta 59 01.09.2016 Sivistyslautakunta 69 13.10.2016 Kouluterveyskyselyn tulokset 2015 Sivltk 01.09.2016 59 Valmistelija sivistysjohtaja Tarja Puro Lappajärvellä on tehty kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion alkaville ja jatkaville osa na val ta kun nal lis ta tut ki mus ta ke vääl lä 2015 (THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tie dot ke rä tään valta kun nal lisesti vertailu kel poi sel la me ne tel mäl lä ensimmäistä kertaa sähköisesti. Sähköisessä kyselyssä oli paljon ongelmia ja ensin ilmoitettiin, että kunnat eivät saa tuloksiaan (THL:n tiedote 5.5.2015). Ne saatiin kuitenkin keväällä 2016. Edel li set ky selyt on tehty vuosina 2003, 2005, 2007, 2009 ja 2011. Lap pajärvi on ollut mu kana aina. Nuor ten hy vin vointia ku vaavat 42 indi kaat toria on jaet tu vii teen ryh mään: elin olot, koulu olot, ter veys, ter veys tottu mukset se kä ter veys osaami nen ja oppi las huolto. Kyselyn tulokset on lähetty etukäteen sähköisesti. Lukion ja yhteiskoulun tulokset ovat myös liitteessä 3 ja 4. En sim mäi sessä ku viossa esi te tään kunnassa 2007-2015 ta pah tu nut ke hi tys. Toi sessa ku vios sa esi tetään vuoden 2015 tulokset koko maahan (vertailu maakuntaan ei onnistunut tässä kyselyssä ja osa aineis tosta on jäänyt pois). Myöskään koottuja ilon- ja huolenaiheita ei saatu tästä kyselystä. Pienissä kunnissa (30 69 vastaajaa) merkittäväksi on tulkittu vähin tään kymmenen prosenttiyksikön muutos. Pidemmän aikavälin muu tosta raportoitaessa pienessä kunnassa keskimääräisen muutoksen täytyy olla vähin tään 7 prosenttiyksikköä, kun suurimmissa kunnissa riittää 1,5 prosenttiyk sikön keskimääräinen muutos. Kouluterveyskyselyn tuloksia Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven osalta käydään lä pi Kun ta yh ty mä Kak si neu voisen yhtymähallitukses sa. Nii tä käydään lä pi vie lä mm. hy vin voin ti työ ryh mäs sä ja las ten ja nuor ten hy vinvointi po liitti sen oh jel man päi vi tyk sessä. Kunnassa tuloksia tarkastellaan niin kouluilla kuin oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Niitä käsittelee myös kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Tulokset käydään läpi vielä yhteiskoululla ja lukiolla. Sivistysjohtaja: Lautakunta merkitsee tiedoksi kouluterveyskyselyn tulokset. Tulokset lähetetään tiedoksi myös kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Sivistyslautakunta kiinnitti huomiota erityisesti seuraaviin kohtiin: Yhteiskoulu 8. - 9. luokkalaiset:

Kouluolot-osiossa kohta Koulun fyysisissä työoloissa puutteita on edelleen korkea prosenttiluku kuten edellisessäkin kyselyssä. Tämä kohta koostuu seuraavista työskentelyä haittaavista tekijöistä: opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Näistä selvästi erottuvat eli huonoksi koetaan sopimaton lämpötila ja epämukavat työtuolit ja -pöydät. Edelliseen kyselyyn verrattuna melu ja kaiku ovat nousseet selvästi tekijöiksi, jotka haittaavat opiskelua. Työilmapiiri ja osallisuus paranivat kaikista edellisistä kyselyistä vuodesta 2007 lähtien. Ainoa joka nousi oli työympäristön rauhattomuus. Kiusaaminen ja häirintä on kyselyn mukaan vähäistä - lähes 70 % kokee, että kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta. Vrt. lukio sama ilmiö. Niiden osuus, joiden mielestä koululuonas tarjotaan sopimattomaan aikaan on selvästi lisääntynyt. Yläluokat siirtyivät syömään lounaan vsta klo 11.45 asteittain lukuvuoden 2014-2015 aikana. Tupakointi ja alkoholin käyttö erittäin vähäistä, mikä on hyvä. Hampaiden harjaus huolestuttavan vähäistä, alle 40% pesee aamuisin. Kokemukset terveystarkastuksista erittäin hyvät. Lukio: Edellisen kerran yllättävä tulosa terveystottumusten kohdalla hampaiden harjauksen vähyydestä on parantunut (66 % -> 46 %). Alle 8 tuntia nukkuvien lukiolaisten osuus on noussut (33 % -> 54 %) Fyysiset työolot ovat pitkälti kunnossa lukiolaisten mukaan. Sopimaton lämpötila on vuodesta toiseen korkealla. Työilmapiiri ja osallisuus -osion tulokset vaihtelevat jonkin verran kahden vuoden välein, mutta vuoden 2015 tulosten perusteella niin koulutyön kiireisyys ja kuormittavuus ovat nousseet selkeästi ja ovat laajempi ilmiö kuin koko valtakunnassa; erityisesti näin ovat vastanneet tytöt. Koulukiusattuna ei ole ollut kukaan, joten on luonnollista, että siihen ei ole kukaan aikuinen puuttunut. Koettu terveys on huonontunut jonkin verran edellisestä kyselystä ja on myös huonompi lappajärveläisillä verrattuna koko maahan kuin viime kyselyssä. Ehkä tässä kohtaa koulutyön kuormittavuus ja koettu terveys kulkevat käsi kädessä. Kokemukset terveystarkastuksista ovat hyvät. Päätös: Sivistyslautakunta päätti siirtää asian seuraavaan kokoukseen. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja sivistys ohtaja Tar ja Puro, puh. 044-3699 221 tai 06-2412 5120.

Sivltk 69 Valmistelija sivistysjohtaja Tarja Puro Sivistyslautakunta päätti siirtää kouluterveyskyselyn tulosten tarkastelun, jotta mukaan saadaan koulujen näkemykset tuloksista. Lukion opettajainkokouksessa tulokset on käyty läpi 15.9.2016 ja opiskelijakunnan hallituksen kokouksessa 29.9.2016. Lisäksi kunnan opiskelijahuollon ohjausryhmä on käynyt läpi tulokset kokouksessaan 26.9.2016. Yhteiskoulun tuloksia tarkastellaan opettajainkokouksessa 10.10. Edellä mainittujen kohtien lisäksi keskusteluun voidaan nostaa seuraavat kohdat kouluterveyskyselystä: Yhteiskoulu 8. - 9. -luokkalaiset (v. 2015): Fyysiset työolot: Eniten muutoksia edellisiin vuosiin ja merkittävät muutokset (yli 10 % muutos) on kohdissa melu ja kaiku sekä epämukavat tuolit ja pöydät. Lähes kaikissa kohdissa on huonommat tulokset kuin valtakunnallinen keskiarvo. Tästä samasta kohdasta on saatu edellisissäkin kouluterveyskyselyissä huonoja tuloksia. Koulutyön kuormittavuus: Erityisesti tytöt kokevat kuormittavuutta -sama ilmiö koko valtakunnassa kuin lukiossakin. Viidesosa (20 %) arvioi, että saa harvoin tai ei juuri koskaan apua koulussa koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiin. Osuus on vähentynyt edellisistä vuosista ja on saman suuruinen kuin valtakunnallisesti (22 %). Kiusaaminen ja häirintä: Kiusaamismäärät vähäisempiä kuin valtakunnallisesti. Huolestuttavan suuri määrä arvioi, että aikuiset eivät puutu kiusaamiseen (valtakunnallisesti saman suuruinen prosenttiluku). Ruokailu: Yhtä aikaa sopimaton koululounasaika ja lähes puolet ei syös aamupalaa. Kolmasosa arvioi myös, että ruokaa ei ole riittävästi; muutos on ajankohdassa ja ruokamäärässä merkittävä. Pojat jättävät koululounaan väliin (lähes 40 %). Perusopetuksen rehtorin mukaan pojat eivät jätä koululla syömättä. Ehkä kysymyksen muotoilu En syö koululounasta jokaisena koulupäivänä on käsitetty kirjaimellisesti ja siihen on vastattu, että ei syö, koska koululla ei välttämättä syödä esim. TET-harjoittelun aikana eikä ollenkaan, kun koulusta ollaan poissa. Koettu terveys: Viikottaiset päänsäryt sekä niska- tai hartiakivut lisääntyneet selkeästi ja suurimmaksi osaksi tytöillä. Kipuja selvästi enemmän kuin valtakunnallisesti. Päivittäiset säryt ja kivut ovat puolestaan vähän vähentyneet. Huom! kolmasosalle ja suurimmaksi osaksi tytöille netissä vietetty aika aiheutti ongelmia vuorokausirytmiin.

Lukio: Opiskelijakunnan hallitus kiinnitti huomiota erityisesti tyttöjen kokemukseen opiskelun kuormittavuudesta. Sopimaton lämpötila on kuulema yleensä Maksi-luokassa, jossa on välillä kylmä. Opettajakunta yrittää vielä entistä paremmin tähdentää ja teroittaa opiskelijoille töiden aikatauluttamista ja niiden tekemistä ajallaan. Taukojumppa niin opiskelijoille kuin opettajillekin tekisi päivän aikana hyvää. Terveystiedon opettaja toteuttaakin jo tätä pienimuotoisesti. Opiskelijahuollon ohjausryhmä: Fyysiset työolot: Melu ja kaiku näkyvät selvästi haittaavina, melu on nyt syksyllä 2016 jonkin verran vähentynyt, mutta kaiku on edelleen kivirakennuksessa melkoinen, erityisesti portaikkojen kohdalla. Tuloksissa näkyy koulukeskuksen silloinen ahtaus, koska koulussa oli koko yhteiskoulu. Yläluokkalaiset eivät kokeneet ahtautta ongelmaksi, mutta selvästikin sen seuraukset. Työtuoleille ja -pöydille tehtävä jotain, koska jatkuva ongelma. Kuormittavuus: Näkyy olevan enemmän tyttöjen kokemaa. Tulokset on hyvä käydä oppilaiden kanssa läpi - ehkä kaikki yhdessä ja kohdat esim. Ei ole saanut apua koulusta koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksissa luokkatasolla; mistä oppilaat luulevat, että viides osa kokee näin ja mihin asioihin he eivät koe saavansa apua. Perusopetuksen puolella sekä opinto-ohjaaja että koulukuraattori keskustelevat jokaisen 7. luokkalaisen kanssa ja kertovat, mitä apua ja keneltä sitä koululta saa. Oppilailla pitäisi olla tiedossa keneen puoleen missäkin asiassa kääntyä. Uutena kyselyssä olivat koosteet Kokemus terveystarkastuksesta ja Kokemus vastaanotolle pääsystä. NÄiden tulosten perusteella koulun sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut toimivat hyvin ellei erinomaiset. Raija Laitila välittää tulokset tiedoksi vielä kouluterveydenhoitajille. Myös lukiolaisten kokemuksen mukaan koulun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimineet hyvin hyvin. Lukiolaiset eivät kokeneet ihan niin paljon saaneensa hyödyllistä tietoa kuin peruskoululaiset. Koulukuraattori valmistelee toisen asteen opiskelijoille seksuaalikasvatuksen kokonaisuutta, mikä nähtiin koko ohjausryhmässä tarpeelliseksi ja tervetulleeksi. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi kouluterveys 2015 tulokset. Tulokset lähetetään tiedoksi myös kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Sivistyslautakunta tulee esittämään vuoden 2017 talousarvioon osaksi kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta määrärahaa koulukeskuksen vanhan puolen akustiikan parantamiseen (melun ja kaikumisen vähentäminen) sekä seuraaville viidelle vuodelle kaikkien opetusluokkien uudistamista 2-3 luokkaa kerrallaan, niin että niihin saadaan ergonomiset ja uuden oppimisympäristön vaatimat työtuolit ja pulpetit niin oppilaille kuin

opettajillekin. Lisäesitys kokouksessa: Päätös: Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti asioihin, jotka ovat hyvin. Esille kannattaa nostaa erityisesti taulukot, joissa esitetään myönteisiä indikaattoreita. Hyväksyttiin. Tästä päätöksestä antaa lisätietoja sivistysjohtaja Tarja Puro, puh. 044-3699 221 tai 06-2412 5120.