Lapin ELY keskus Sodankylän kunta Sodankylän henkilöliikennesuunnitelma
Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755 7070 www.ramboll.fi
Sisältö ALKUSANAT... 2 1. TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMISVAIHEET... 3 2. NYKYTILANNE... 4 2.1 Suunnittelualue... 4 2.2 Väestö... 4 2.3 Työmatka- ja opiskeluliikenne... 6 2.4 Palvelut ja matkailu... 8 2.5 Joukkoliikenne... 9 2.6 Hallintokuntien kuljetukset ja kustannukset... 10 2.6.1 2.6.2 Koulutoimi... 10 Sosiaali- ja terveystoimi... 11 2.7 Yhteenveto kustannuksista... 14 3. 4. TAVOITTEET... 16 KEHITTÄMISOHJELMA... 18 4.1 Tavoitteet... 18 4.2 Kuljetusten hallinnan kehittämismahdollisuudet... 18 4.2.1 Kuljetuksista vastaava kuljetustyöryhmä ja kuljetusvastaava... 18 4.2.2 4.2.3 Ulkoistettu kuljetusvastaava... 18 Suunnittelujärjestelmä... 19 4.2.4 Kilpailuttaminen... 19 4.2.5 4.2.6 Kuntien välinen yhteistyö... 20 Joukkoliikennetiedotus... 21 4.2.7 Liikkumisen ohjaus... 22 5. 4.2.8 Älykortti perusturvaan... 22 Toimenpide-esitykset... 24 Koulutoimi... 24 5.1 5.2 Koulujen toiminta-ajat... 24 Olemassa olevien kuljetuksien hyödyntäminen... 24 5.3 Kävelyomavastuu... 25 5.4 5.5 Palveluliikenteen kehittäminen... 25 SHL kuljetusten ohjaaminen palveluliikenteeseen... 26 5.6 Asiointikuljetukset... 26 5.7 Ateriakuljetukset... 26 5.8 5.9 VPL kuljetukset... 26 Lentoliikenteelle suuntautuvat yhteydet... 27 5.10 Kevitsan kuljetuksien hyödyntäminen... 27 5.11 5.12 Kittilän suunnan liikennetarjonta... 27 Syöttöyhteyksien turvaaminen... 28 5.13 Matkailualueiden sisäisen liikenteen parantaminen... 29 6. VAIKUTUKSIEN ARVIOINTI... 30
ALKUSANAT Sodankylän kunta käynnisti tammikuussa 2014 suunnittelutyön alueensa henkilö- ja pientavarakuljetusten kehittämiseksi. Tässä suunnitelmassa selvitetään kuntien henkilö- ja pientavarakuljetusten käytännön toteutuksen ja suunnittelun nykytila, määritellään tavoitteet henkilökuljetuksien palvelutasoksi sekä esitetään tämän pohjalta toimenpiteitä kuntalogistiikan kehittämiseksi. Kuntien henkilöliikennepalvelut muodostuvat joukkoliikenteestä, lakisääteisistä kuljetustehtävistä (koulukuljetukset ja sosiaalitoimen asiakkaiden kuljetukset) sekä muista kuntien ja valtion vastaavista kuljetuksista. Kuntalogistiikalla tarkoitetaan laajasti kuntien henkilö- ja pientavarakuljetusten kehittämistä. Kuntalogistiikka on viimeisten vuosien aikana kehittynyt voimakkaasti lähinnä henkilöliikenteeseen liittyvien säädösten muutosten sekä kuntien säästöpaineiden johdosta. Uudet liikennemuodot hakevat sijaansa kuntien logistisissa ketjuissa. Uutta teknologiaa sovelletaan informaatio- ja pääomavirtojen hallintaan. Pyrkimyksenä kuntalogistiikan projekteissa on kehittää kunnan tai seutukunnan kuljetuksia kokonaisuutena eri hallintokuntien, lupaviranomaisten ja liikennöitsijöiden yhteistyön avulla. Tavoitteena on logistisen järjestelmän kehittämisen lisäksi säästöjen saavuttaminen suunnittelua keskittämällä parantaen samalla palvelutasoa. EU:n palvelusopimusasetus ja sen myötä uusi joukkoliikennelaki tulivat voimaan 3.12.2009. Linjaliikennelupiin perustuva liikenteen järjestämistapa muuttui. Nykyisiin ostosopimuksiin perustuva liikenteen järjestäminen säilyi ennallaan. Valtion rahoituksella turvataan jatkossakin kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja siten edistetään alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista. Jatkossa alueellisesti määritelty joukkoliikenteen palvelutaso ohjaa liikennepalvelujen järjestämistä aiempaa tiukemmin. Suunnittelutyötä ohjasi suunnitteluryhmä, jossa oli kattava edustus eri hallintokunnista. Konsulttina työryhmällä on toiminut Ramboll Finland Oy, josta projektin vetäjänä on toiminut FM Teemu Kinnunen sekä lisäksi suunnittelijana DI Minna Koukkula.
1. TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMISVAIHEET Projektin tavoitteena oli kehittää kunnan henkilö- ja pientavaraliikennettä hallintokuntarajat ylittäen yhtenä kokonaisuutena. Työn erityistavoitteita olivat: Nykytilanteen selvittäminen Hallintokuntien yhteistyön kehittäminen Päällekkäisyyksien poistaminen Reitistön kehittäminen Palvelutason parantaminen Uusien kuljetuspalvelutuotteiden kehittäminen kuntarajat ylittävän yhteistyön lisääminen Kustannussäästöt Selvityksen lähtötietoina koottiin joukkoliikenteen tarjonta liikennöintikaudella 2013/2014, eri hallintokuntien kuljetettavien tiedot ja toteutuneet kuljetuskustannukset kussakin hallintokunnassa. Lisäksi selvitettiin ELY:n ostoliikenteen ja Kelan matkakorvausten kustannukset ja kohdentuminen. Työn painopistealueena olivat joukkoliikenne ja hallintokuntien erilliskuljetukset. Kilpailuttaminen ja suunnitteluyhteistyön mahdollisuudet olivat erityisen tarkastelun kohteina. Tiedot tallennettiin karttaohjelmistoon, jolloin eri hallintokuntien kuljetuksia pystyttiin tarkastelemaan samanaikaisesti. Nykytilanteen analyysin perusteella laadittiin henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma. Suunnitelma sisältää erilaisten kehittämisvaihtoehtojen tarkastelun lisäksi konkreettiset, lähitulevaisuudessa toteutettavat toimenpiteet sekä arvion niillä saavutettavista säästöistä.
2. NYKYTILANNE 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue on Sodankylän kunta. Kunnan pinta-ala on noin 12 500 km 2. Sodankylän keskustaajamasta maakuntakeskukseen Rovaniemelle on matkaa noin 130 km, Ivaloon noin 160 km, Kittilään noin 86 km ja Kemijärvelle noin 130 km. Joukkoliikenteen rungon muodostaa pitkänmatkainen liikenne valtatietä 4 pitkin ja poikittainen liikenne Kittilästä Kemijärvelle maantietä 80 ja valtatietä 5. Pitkänmatkainen asiointiliikenne suunnittelualueelta suuntautuu ensisijaisesti Rovaniemelle. Seudun sisäiset asiointiyhteydet suuntautuvat Sodankylän keskustaajamaan. 2.2 Väestö Asukkaita Sodankylässä oli vuoden 2013 lopussa noin 8 800 henkilöä. Väkiluku on kasvanut viimeiset pari vuotta alle 1 % vuosivauhtia. Tarkasteltaessa koko 2000 lukua väkiluku on pienentynyt noin 11 %. Alueella väkiluvun positiivinen kehitys johtuu muuttoliikkeestä. Sodankylään tulomuuttoliike on viimeisen parin vuoden aikana suurempi kuin lähtömuutto. Taulukko 1. Väestönmuutos 2000 luvulla (Tilastokeskus). Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Väkiluku 2000 98 98 0 331 511-180 9 922 2001 82 84-2 297 568-271 9 674 2002 78 98-20 310 485-175 9 489 2003 64 94-30 334 430-96 9 373 2004 75 79-4 331 385-54 9 336 2005 66 85-19 325 432-107 9 216 2006 61 98-37 337 433-96 9 081 2007 80 92-12 309 390-81 8 982 2008 76 97-21 294 389-95 8 872 2009 65 73-8 302 381-79 8 801 2010 87 85 2 341 379-38 8 779 2011 73 98-25 362 322 40 8 806 2012 73 100-27 380 344 36 8 834 Väestön määrän ennustetaan laskevan suunnittelualueella seuraavien vuosikymmenten aikana noin 5 % vuoteen 2040 mennessä. Väestö tulee myös ikääntymään suunnittelualueella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65 vuotiaiden määrä tulee kasvamaan suunnittelualueella noin 43 % vuoteen 2040 mennessä. Vuorostaan kouluikäisten määrä ennakoidaan laskevan noin 10 % saman ajanjakson aikana. Ennusteessa ei ole kuitenkaan huomioitu alueen kaivosteollisuuden kasvua, mikä on kääntänyt väestökehityksen positiiviseksi viime vuosien aikana.
Taulukko 2. Asukasluvun muutos kylittäin 2012 2003 1980 Muutos 2003-2012 Muutos 1980-2012 % muutos 2012 / 1980 Sodankylä keskusta 5445 5649 5190-204 -3,6 255 4,9 Aska 88 82 187 6 7,3-99 -52,9 Luosto 106 69 37 53,6 106 Lismanaapa 31 52 100-21 -40,4-69 -69,0 Raudanjoki 75 94 103-19 -20,2-28 -27,2 Seipäjärvi 48 63 112-15 -23,8-64 -57,1 Torvinen 128 108 200 20 18,5-72 -36,0 Vuojärvi 84 100 145-16 -16,0-61 -42,1 4-tien suunta etelä 560 568 847-8 -1,4-287 -33,9 Kersilö 63 62 100 1 1,6-37 -37,0 Moskuvaara 46 55 73-9 -16,4-27 -37,0 Petkula+Madetkoski 95 134 161-39 -29,1-66 -41,0 Rajala 81 150 135-69 -46,0-54 -40,0 Sattanen 317 283 258 34 12,0 59 22,9 Vuotso 335 312 408 23 7,4-73 -17,9 4-tien suunta pohjoinen 937 996 1135-59 -5,9-198 -17,4 Orajärvi 271 285 217-14 -4,9 54 24,9 Kelujärvi+Puolakkavaara 237 298 429-61 -20,5-192 -44,8 Lokka 90 98 154-8 -8,2-64 -41,6 Siurunmaa 45 48 74-3 -6,3-29 -39,2 Savukosken suunta 372 444 657-72 -16,2-285 -43,4 Hinganmaa+Kaarto 66 76 117-10 -13,2-51 -43,6 Kierinki 116 140 238-24 -17,1-122 -51,3 Kukasjärvi 56 55 90 1 1,8-34 -37,8 Riipi 136 177 239-41 -23,2-103 -43,1 Sassali 63 61 95 2 3,3-32 -33,7 Syväjärvi+Heinäperä 181 222 315-41 -18,5-134 -42,5 Uimaniemi+Murtomaa 41 54 112-13 -24,1-71 -63,4 Unari 55 79 138-24 -30,4-83 -60,1 Järvikylät 714 864 1344-150 -17,4-630 -46,9 Jeesiö 155 176 311-21 -11,9-156 -50,2 Vaalajärvi 291 313 395-22 -7,0-104 -26,3 Kittiläntien suunta 446 489 706-43 -8,8-260 -36,8 YHTEENSÄ 8745 9295 10096-550 -5,9-1351 -13,4 Alueellisesti väestön määrä on vähentynyt eniten Järvikylien sekä Savukosken suunnilla. Yksittäisistä kylistä Rajalan, Lismanaavan, Unarin ja Uimaniemen väestön määrä on vähentynyt eniten. Sattasessa ja Luostolla väestön määrä on puolestaan ollut kasvussa.
9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2013 2020 2025 2030 2035 2040 0 4 5 9 10 14 15 19 20 34 35 64 65 Kuva 2. Sodankylän väestöennuste vuoteen 2040 saakka (Tilastokeskuksen väestöennuste 2012) Ikärakenteen muutos merkitsee myös kuljetuksien kysynnän muuttumista. Kuljetettavien ja kuljetuksien kokonaismäärä kasvaa. Erityisesti iäkkäiden palveluja asiointikuljetuksien voi arvioida kasvavan. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Sodankylän väkimäärä pysynee jokseenkin ennallaan tulevina vuosikymmeninä. Ikäihmisten määrä kasvaa, lasten määrä pysyy ennallaan ja työikäisen väestön määrän ennakoidaan vähenevän. 2.3 Työmatka- ja opiskeluliikenne Suurin työnantaja alueella on kunta, Sodankylän varuskunta ja Metsähallitus. Merkittävimmät yksityiset työnantajat ovat FQM Kevitsa Mining Oy ja Pahtavaaran kultakaivos. Elinkeinorakenteessa alkutuotannon osuus on supistunut voimakkaimmin. Yksityisten palvelujen työntekijämäärä on puolestaan kasvanut. Kaivostoiminta on myös nopeasti kasvava toimiala. Kaivostoiminnan kasvu Sodankylässä ja Tunturi-Lapin alueella on näkynyt erityisesti työmatka pendelöinnissä. Työssäkäyntitilastot ovat vuodelta 2011 ja ne päivittyvät aina useamman vuoden viiveellä.
Kuva 3. Työpaikkajakauma toimialoittain 2011 Kuntarajat ylittävää työmatkaliikennettä on noin 88 % kasvanut 2000-luvun aikana. Vuonna 2011 Sodankylässä asuvista työssäkäyvissä henkilöistä 499 pendelöi. Tämä on noin 14 % työssäkäyvästä väestöstä. Sodankylässä käydään töissä Rovaniemi 102 Inari 49 Savukoski 26 Kittilä 23 Pelkosenniemi 17 Kemijärvi 12 Kolari 12 Sodankyläläiset käyvät töissä Rovaniemi 137 Kittilä 74 Inari 62 Pelkosenniemi 16 Savukoski 11 Tornio 10 Kemijärvi 10 Sodankylän alueella joukkoliikenteen suurin käyttäjäryhmä on peruskoululaiset. Sodankylässä noin 30 % 13-15 -vuotiaista koululaisista kuuluvat koulukuljetuksen piiriin. Joukkoliikenteen osuus tuleekin todennäköisesti alueella pidemmän ajan kuluessa kasvamaan vaikka koululaisten määrä alueella pienenee. Kehitys johtuu koulujen lakkautuksista. Toisaalta jos liikennettä aletaan hoitamaan enenevissä määrin erilliskuljetuksilla voi se vaikuttaa joukkoliikenteen kokonaiskysyntään. Sodankylässä on kuusi peruskoulua, jotka ovat Sattasen, Torvisen, Vaalajärven, Vuotson, Järvikylän ja Aleksanteri Kenan koulu. Aleksanteri Kenan koulun kaksi toimipistettä sijaitsee keskustaajamassa. Keskustaajamassa sijaitsee myös lukio ja ammattiopisto. Peruskouluista Sattasen koulu toimii väistötiloissa Aleksanteri Kenan koulun yhteydessä lukuvuoden 2014/15.
Kelan koulumatkatukea maksettiin Sodankylän koululaisille vuonna 2013 87 opiskelijalle. Tämä on reilut 4 % koko Lapin alueella tukea saavien opiskelijoiden määrästä. Nämä opiskelijat saivat yli 45 000 euroa tukea, joka on koko Lapin alueella maksetuista tuista noin 3 %. Kelan koulumatkatuki perustuu laissa säädettyihin rajoihin, joissa määritellään koulumatkan pituus ja kustannukset joiden ylittyessä opiskelija on vasta oikeutettu saamaan opiskelijaseutu- ja opiskelijavuosilippuun tukea. 2.4 Palvelut ja matkailu Sodankylässä on oma terveyskeskus, jossa hoidetaan myös ilta- ja viikonloppupäivystys. Öiseen aikaan päivystys on Rovaniemellä. Sairaanhoito palvelut haetaan Lapin sairaanhoitopiirin keskussairaalasta Rovaniemeltä. Alueen kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Sodankylän taajamaan. Tämän lisäksi kunnan alueella on kaupallisia palveluita muutamassa kylässä (Vuotso, Luosto ja Kierinki). Kaupallisia palveluita haetaan myös Rovaniemeltä. Sodankylän kunnan alueen matkaillulle on tyypillistä suuri vapaa-ajan matkojen osuus sekä suuret kausivaihtelut. Sesonkihuiput ovat vuodenvaihteessa, kevättalvella sekä kesällä. Vuorostaan esim. touko- ja lokakuu ovat varsin hiljaista aikaa matkailun kannalta. Kuva 4. Matkailun kausivaihtelu (Pyhä-Luoston matkailualue, Tilastokeskuksen matkailutilasto) Alueelle tullaan pääosin kotimaanliikenteen osalta henkilöautolla ja ulkomaanliikenteen osalta henkilöautoilla tai lentäen ja junilla läheisille pääteasemille. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Kemijärvellä sekä Rovaniemellä ja lentokentät Kittilässä sekä Rovaniemellä. Linja-autojen reittiliikennettä matkailijoiden uskotaan hyödyntävät suhteellisen vähän.
2.5 Joukkoliikenne Yleisesti toimivimpana joukkoliikenteenä Lapissa pidetään koulukuljetuksia ja pitkänmatkan yhteyksiä. Sen sijaan työmatka- tai vapaa-ajanliikenteen toimivuus koetaan huomattavasti heikompina. Kulkutavan valintaan vaikuttaa useimmin lähtöaikojen sopivuus. Sen sijaan kaluston laadulla, matka-ajalla tai matkan hinnalla on huomattavasti pienempi vaikutus kulkutavan valintaa. Sodankylän kunnan joukkoliikenne voidaan jakaa linja-autoliikenteeseen ja taksiliikenteeseen. Linja-autoliikenne Suunnittelualueella liikennöivät linja-autoyrityksistä Huiput Oy, Goldline Oy, Möllärin linjat Oy, Pikakuljetus Rovaniemi Oy, Eskelisen Lapin Linjat Oy, JBUS Oy, Raudasjoen liikenne, Liikenne O Niemellä Oy, Jari Kaunisvaara, Tapio Hietalahti ja Markus Valvio. ELY -keskukset ylläpitävät atk-pohjaista joukkoliikenteen aikataulurekisteriä, johon on tallennettu kaikille avoimen joukkoliikenteen aikataulut. Aikatauluja vastaavat reitit on tallennettu paikkatietojärjestelmään. Tietoja voidaan käyttää paitsi kuljetusten suunnitteluun myös aikataulutiedotuksen pohjana. Läheisten kuntakeskusten välillä liikennöidään taulukon 3. mukaisesti: Taulukko 3. Joukkoliikennetarjonta Viikolla Sodankylä - Kittilä kouluvuoden aikana 1 vuoro/m, K ja P ja 1 vuoro/koulup Viikonloppuisin Loma-aikoina 0 vuoroa/pv 1 vuoro/m, K ja P Kittilä - Sodankylä 1 vuoro/m, K ja P 0 vuoroa/pv 1 vuoro/m, K ja P Sodankylä - Ivalo Ivalo Sodankylä Sodankylä Rovaniemi Rovaniemi Sodankylä 7 vuoroa/m-p 6 vuoroa/m-p 7 vuoroa/m-p 10 vuoroa/m-p, joista 2 menee Kemijärven kautta 5 vuoroa/l, 3 vuoroa/s ja 1 vuoro/ss 6 vuoroa/l 3 vuoroa/s 7 vuoroa/l ja 3 vuoroa/s 6 vuoroa/l, 4 vuoroa/s ja 1 vuoro/ss Sodankylä Kemijärvi 3 vuoro/m-p 1 vuoro/pv 1 vuoro/pv Kemijärvi Sodankylä 3 vuoro/m-p 1 vuoro/pv 1 vuoro/pv Sodankylä Savukoski Savukoski - Sodankylä 1 vuoro/m -P ja 2 vuoro/koulupv 1 vuorom-p ja 2 vuoro/koulupv 0 vuoro/pv 0 vuoro/pv 0 vuoro/pv 0 vuoro/pv 6 vuoroa/m-p, 1 vuoro/l, 3 vuoroa/s ja 1 vuoro/ss 4 vuoroa/m-p, 3 vuoro/l ja 2 vuoroa/s 6 vuoroa/m-p, 5 vuoro/l ja 3 vuoroa/s 8 vuoroa/m-p, josta 2 menee Kemijärven kautta 4 vuoro/l, 3 vuoroa/s ja 1 vuoro/ss Lapin ELY-keskus ostaa alueella liikennettä. Kaikki ostettavat vuorot ovat heikosti kannattavia runkovuoroja. Ostettavaa liikennettä on seuraavilla joukkoliikennereiteillä: - Rovaniemi Luosto Pyhätunturi - Sodankylä Kemijärvi (- Rovaniemi), muut vuorot paitsi 6:45 M-P+ ja Rovaniemeltä 15:20 M-P+ lähtevä vuoro. - Sodankylä Savukoski Sodankylä - Sodankylä Kittilä Sodankylä, muut vuorot paitsi 15:10 P+ vuoro Sodankylästä Kittilään.
Taksiliikenne Sodankylän taksiyrittäjille on myönnetty yhteensä 32 taksilupaa. Määrä on korkea johtuen alueen pitkistä etäisyyksistä ja matkailun tarpeesta. Taksilupia on noin 1 lupa/276 asukasta kohden, kun vastaava luku Lapissa on noin lupa/370 asukasta. 2.6 Hallintokuntien kuljetukset ja kustannukset 2.6.1 Koulutoimi Vuoden 1999 alusta lukien perusopetuslain 32 pykälässä määrätään kunnan velvollisuuksista koulumatkoihin liittyvissä järjestelyissä seuraavaa: Jos perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Jos 1 momentissa tarkoitettu oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.
Maksuton kuljetus järjestetään lisäksi pääsääntöisesti hakemuksen perusteella 0-2 luokkalaisille, joiden koulumatka ylittää 3 km sekä harkinnanvaraisesti mm. koulumatkan vaarallisuuden perusteella. Koulukuljetus järjestetään myös jos koulumatka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, kun otetaan huomioon oppilaan ikä tai muut olosuhteet (POL 32). Tällöin on oltava asiantuntijoilta riittävät selvitykset (esim. lääkärintodistus oppilaan terveydentilasta tai jos tie on todettu vaaralliseksi). Koulumatkan vaarallisuuden arvioinnissa käytetään koululiituohjelmaa. Suurella osalla oppilaista osa kuljetuksista on linja-autokuljetuksia ja osa taksikuljetuksia. Koulukuljetusten suunnitteluun kuluu n. 50-100 työpäivää vuodessa. Koulukuljetuksien suunnittelusta valtaosa on koulutoimiston työtä, mutta työpanoksen antavat myös koulujen johtajat. Koulukuljetuksien lisäksi koulutoimen kustannuksiin kuului tilausliikennettä linjaautoilla ja takseilla (esim. uimahalliin), ruokakuljetuksia kouluille ja pientavarakuljetuksia. Taulukko 4. Koulukuljetuksien kustannukset yksiköittäin. Opetustoimen kuljetuskustannukset vuona 2012 (alv 0%) esikoululaisten kuljetukset 15 975 peruskoululaisten matkaliput 137 895 muut varsinaiset oppilaskuljetukset 1 088 lukion ja muun keskiasteen matkaliput tilausliikenne linja-autolla 41 120 tilausliikenne taksilla 6 049 muu tilausliikenne 2 421 taksikuljetukset 321 998 muut kuljetusten korvaukset 2 730 Opetustoimen kuljetukset yhteensä 529 276 2.6.2 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalitoimen lakisääteiset kuljetukset perustuvat lähinnä sosiaalihuoltolakiin (SHL) ja vammaispalvelulakiin (VPL) sekä lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Sosiaalihuoltolakiin perustuvat kuljetukset ovat vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotipalvelun kuljetuksia. Terveystoimen kuljetukset perustuvat lähinnä kansanterveyslakiin ja -asetukseen, joissa käsitellään kunnan kansanterveystyöhön kuuluvia velvollisuuksia. Erityisesti säädetään sairaankuljetuksen järjestämisestä ja sairaankuljetusvalmiuden ylläpitämisestä. Tarkan säätelyn terveydenhuollon kehittämismahdollisuudet ovat vähäiset. VPL Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu perustuu vammaispalvelulakiin. Kuljetuspalvelujen tavoitteena on vaikeavammaisten henkilöiden omatoimisen suoriutumisen edistäminen ja itsenäisen elämän hallinta. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammainen on oikeutettu välttämättömien työ- ja opiskelumatkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaiseen asiointi- tai vapaa-ajan matkaan kuukaudessa.
Kuljetuspalvelujen myöntämiseen vaikuttaa toisaalta henkilön toimintarajoite ja toisaalta asuin- ja liikkumisympäristö sekä joukkoliikenteen soveltuvuus. Taulukko 5. VPL asiakkaat ja kustannukset. Asiakkaita Kustannuksia Kustannus / asiakas Sodankylä 137 600 000 4380 VPL -kuljetusten kustannukset ovat nousseet nopeasti viime vuosien aikana. SHL Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset koskevat henkilöitä, joiden toimintakyky on alentunut siten, että he tarvitsevat apua ja henkilökohtaista huolenpitoa. Tavoitteena ovat sellaiset toimintamuodot, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat edellytyksiä selviytyä omatoimisesti päivittäisistä tehtävistä. Tyypillisimpiä sosiaalihuoltolain perusteella korvattavia kuljetuksia ovat subjektiiviset asiointimatkat (SHL) ja ateriapalvelun kuljetukset. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää sosiaalihuoltolain mukaisia asiointimatkoja, vaan niiden myöntäminen perustuu vapaaseen harkintaan. Taulukko 6. SHL asiakkaat ja kustannukset. Asiakkaita Kustannuksia Kustannus / asiakas Sodankylä 10 18 000 1500 Ateriapalvelu on yleensä ensimmäisiä ikäihmisten yksin asumisen helpottamiseksi järjestettäviä palveluita. Ateriapalvelun kuljetuskustannukset voivat vaihdella merkittävästi paitsi kunnan maantieteellisten ominaispiirteiden myös erityisesti palvelun tuottamistavan johdosta. Yleensä laskennalliset kustannukset ovat suurimmat, jos kuljetuspalvelu on ulkoistettu kokonaan esimerkiksi takseille. Kotipalvelun hoitaessa kuljetukset itse, on kuljetuksien todellisia kokonaiskustannuksia siihen tarvittavine työaikoineen vaikeampi määrittää, koska kuljetustyö on osa kodinhoitajien muuta työtä. Kehitysvammaiset Kehitysvammaisten kuljetukset ovat ensisijaisesti kuljetuksia toimintakeskukseen. Työkeskuksen kuljetuksia on myös varsin toimivasti yhdistelty koulukuljetuksiin ja hyödynnetty kuljetuksissa olemassa olevaa joukkoliikennettä. Taulukko 7. Toimintakeskusten asiakkaat ja kustannukset. Asiakkaita Kustannuksia Kustannus / asiakas Sodankylä 8 29 000 3625 Päivätoiminta Päivätoiminta on iäkkäiden omatoimisuutta ja arjessa selviytymistä tukevaa toimintaa, jota osa kunnista järjestää. Päivätoiminnan kuljetuskustannukset seudulla ovat vähäisiä. Kelan korvaamat kuljetukset Sairausvakuutus korvaa osittain tutkimusten ja sairauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen kustannukset. Matkat suuntautuvat mm. lääkäriin, hammaslääkäriin, sairaanhoitolaitoksiin, laboratorioihin tai fysikaaliseen hoitolaitokseen. Kuntoutuslain perusteella korvataan kuntoutuslaitoksiin suuntautuvia matkoja. Myös veteraanien kuntoutusmatkat kuuluvat Kelan korvauksien piiriin.
Pääosa matkoista suuntautuu terveyskeskukseen ja keskussairaalaan. Korvattavia matkoja ovat pääasiassa takseilla, invatakseilla ja sairasautoilla tehdyt matkat. Sodankylässä on pitkien etäisyyksien vuoksi runsaasti korvattuja omalla autolla tehtyjä matkoja. Julkisen liikenteen matkojen osuus on varsin vähäinen. Matkat korvataan periaatteessa halvimman mahdollisen matkustustavan mukaan, jollei erityiskulkuneuvon, kuten taksin tai invataksin, käyttäminen ole ollut sairauden laadun tai liikenneolosuhteiden vuoksi perusteltua. Kelan matkakorvaukset suunnittelualueella olivat 3 296 617. Tämä on 373 /asukas. Taulukko 8. Kelan maksamat korvaukset 2013 Kulkuneuvo Saajat Matkojen lukumäärä Korvaukset Korvaukset % Kustannukset /matka Korvaukset /matka Yhteensä 3 232 27 534 1 648 446 86,32 69,36 59,87 Ambulanssi 818 1 339 350 587 95 275,61 261,83 Linja-auto 203 1 029 10 095 51,94 18,89 9,81 Helikopteri 15 16 53 722 99,62 3 370,31 3 357,63 Invataksi 96 1 184 60 284 90,63 56,18 50,92 Juna............ Matkaketju 185 695 41 566 82,79 Joukkoliikennelupaauto 11 160 8 542 98,36 54,28 53,39 Muu kulkuneuvo............ Ammattihenkilö............ Oma auto 2 171 15 551 233 649 58,45 25,7 15,02 Paaritaksi 96 178 37 596 95,13 222,02 211,21 Siirtokuljetus 178 197 110 449 100 Taksi 1 066 7 232 704 940 91,83 106,15 97,48 Peruuntunut kuljetus 115 151 20 275 90,65 148,13 134,27 Tuntematon 367 1 16 466 90,93 1 827,69 16 466,26 Yhteensä 8 553 55 267 3 296 617 87 6 174 1 883
2.7 Yhteenveto kustannuksista Kuljetuskustannukset vuonna 2013 joukkoliikenteen, koulutoimen, sosiaali- ja terveystoimen osalta on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 9. Sodankylän kuljetuskustannukset vuonna 2013. Kustannukset e/vuosi (vuonna 2013) JOUKKOLIIKENNE ostetut linja-autovuorot ostetut taksivuorot taksa-alennusten osto palveluliikenne Joukkoliikenne yhteensä 322 751 OPETUSTOIMEN KULJETUKSET esikoululaisten kuljetukset 15 975 peruskoululaisten matkaliput 137 895 lukion ja muun keskiasteen matkaliput tilausliikenne linja-autolla 41 120 taksikuljetukset 321 998 muut kuljetusten korvaukset 12 288 Opetustoimen kuljetukset yhteensä 529 276 SOSIAALITOIMENKULJETUKSET kehitysvammalain perusteella järjestetyt työkeskus-, virkistys-, ym. kuljetukset 29 000 sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset 18 000 vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset 600 000 lasten päivähoidon kuljetukset muut kuljetusten korvaukset 4 070 Sosiaalitoimen kuljetukset yhteensä 651 070 KULJETUKSET YHTEENSÄ 1 503 097 Kuntien väestörakenteessa tapahtuva muutos on otettava huomioon arvioitaessa tulevia kuljetustarpeita. Liikenteen tarjonta on viisainta suhteuttaa vastaamaan olemassa olevaa kysyntää ja näin pystytään tuottamaan kestävät ratkaisut joilla pystytään myös tulevina vuosina hoitamaan kuljetuksia edullisesti.
Taulukko 10. Kuljetuskustannuksien muutos vuosina 1998 2012 sekä euroina että kuluttajahintaindeksin muutoksella korjattuna Muutokset euroina 2012 322751 436456 651070 2010 220883 535209 530642 2003 119394 76168 430043 1998 58029 68121 422925 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 Perusturva Opeustoimi Joukkoliikenne Muutokset kuluttajahintaindeksin muutoksella korjattuna 2012 253832 343256 512042 2010 178610 425106 429086 2003 110874 70733 399355 1998 58029 68121 422925 0 100000 200000 300000 400000 500000 600000 Perusturva Opeustoimi Joukkoliikenne Kuljetuskustannuksien muutos on ollut viimeisen 10 vuoden aikana varsin nopeaa. Koulukuljetuksien kustannuksissa ei ole 15 vuodessa tapahtunut juuri muutoksia. Osa koulukuljetuksien kustannuksista on siirtynyt joukkoliikenteen kustannuksiin. Joukkoliikenteen kustannuksia on kasvattanut myös aiemmin valtion ostamien joukkoliikennevuorojen siirtyminen kunnan hankkimiksi vuoroiksi. Kun suhteutetaan muutoksia kuluttajahintaindeksiin, ovat koulukuljetuksien kustannukset laskeneet. Merkittävimmät muutokset ovat olleet perusturvan kuljetuskustannuksissa. Vielä vuonna 2003 Sodankylän perusturvan kuljetuskustannukset olivat Lapin tasolla edulliset. Viimeisen 10 vuoden aikana kuljetuskustannukset ovat kasvaneet todella voimakkaasti. Merkittävimmin ovat lisääntyneet VPL kuljetuksien kustannukset.
3. TAVOITTEET Tässä luvussa kuvataan nykyinen joukkoliikenteen palvelutaso sekä asetetut palvelutasotavoitteet. Palvelutaso on määritelty sekä kunnan sisäisen liikenteen että seudullisen liikenteen osalta. Kunnan sisäisen liikenteen palvelutasoa tarkasteltaessa kunta on jaettu alueisiin (kyliin), joiden osalta palvelutasoa tarkastellaan. Seudullisia yhteyksiä on tarkasteltu kuntien keskustoista maakuntien keskuskaupunkeihin. Lisäksi on asetettu muita seudullisia yhteystavoitteita kunnan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Julkisen liikenteen peruspalvelutasolla turvataan ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet. Julkista liikennettä suunniteltaessa otetaan huomioon palveluiden tarve, eli onko julkisen liikenteen palveluille käyttäjiä. Julkisen liikenteen peruspalvelutaso on tavoite, eikä kyseessä ole subjektiivinen oikeus. Liikennevirasto on päivittänyt syksyn 2011 aikana oheisen taulukon mukaisesti suositukset joukkoliikenteen ohjeelliset palvelutasotavoitteet erilaisissa toimintaympäristöissä. Sodankylässä tavoitetasoksi on Lapin runkoliikennesuunnitelmassa asetettu nykyinen palvelutaso, eikä suunnitelmassa esitetä Sodankylään uusia joukkoliikennevuoroja. Sodankylän osalta tämä tarkoittaa asiointi-, opiskeluyhteyttä sekä yhteyttä lentoliikenteeseen Rovaniemen suuntaan. Opiskeluyhteyttä Savukosken ja Inarin suuntiin. Kunnan osalta esitettyjen palvelutasotavoitteiden ohella olisi tärkeitä seuraavat yhteydet: Maanantai/perjantai opiskeluyhteys Sodankylä Kittilä välillä molempiin suuntiin Matkailuyhteydet Luoston matkailukeskukseen Kunnan sisäisten yhteyksien osalta kunnassa on päätetty, että kunta tarjoaa lakisääteisten kuljetuksien ohella asiointiyhteyden kuntakeskukseen kaikille kuntalaisille vähintään kerran viikossa. Taulukko. Palvelutasoluokkien määrittely, Liikennevirasto 2011
4. KEHITTÄMISOHJELMA 4.1 Tavoitteet Henkilöliikenneselvityksellä luodaan katsaus kuljetusten nykytilaan, määritellään palvelutasotavoitteet ja luodaan toimenpideohjelma, jolla nuo tavoitteet saavutetaan. Selvitys toimii käynnistäjänä henkilöliikennelogistiikan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Keskeisenä tavoitteena onkin luoda toimintamalli, jossa eri hallintokuntien kuljetusten suunnittelu- ja ostotoiminnot keskitetään järkevästi yhdelle osapuolelle. Tällöin kuljetuksia on mahdollista käsitellä suurempana kokonaisuutena tässä työssä luotujen suuntaviivojen mukaisesti. Tehokkaasti toimivia olemassa olevia rakenteita ei ole tarkoitus hajottaa, vaan tukea niiden toimintaa keskittämällä vain tietyt toiminnot yhteen pisteeseen. Suunnitelmallisesti ja oikeilla työkaluilla hoidettuna tarvittavat henkilöresurssit ovat vähäisempiä kuin tähän asti on tarvittu. 4.2 Kuljetusten hallinnan kehittämismahdollisuudet 4.2.1 Kuljetuksista vastaava kuljetustyöryhmä ja kuljetusvastaava Kuljetuksien käytännön suunnitteluun on nimetty kuljetusvastaava, jolle on koottu kuljetusten suunnittelu ja kuljetustietojen ylläpito eri hallintokunnista. Kuljetusvastaava voi olla joku kuljetustyöryhmästä tai muutoin käytännön suunnittelutyöstä vastaava. Kuljetusten keskittämisestä yhdelle henkilölle saadaan käytännön hyötyjä ennen kaikkea yksittäiskuljetusten vähenemisen ja päällekkäisyyksien poistumisen kautta. Kuljetussuunnittelun työmäärät vaihtelevat Lapin eri kunnissa 30-100 työpäivän välillä vuodessa. Kuljetusvastaavan tulisi vastata keskitetysti ainakin: Eri hallintokuntien kuljetustietojen (kuljetettavat ja reitit) hallinnasta Henkilökuljetusten ja säännöllisten tavarakuljetusten suunnittelusta Yhteydenpidosta taksi- ja linja-autoyrittäjien suuntaan Joukkoliikennetietojen hallinnasta Palveluliikenteen ylläpidosta Kuljetusten kilpailuasiakirjojen laatimisesta Kuljetuksista tiedottamisesta Liikenteeseen liittyvien tukien hakemisesta Yhteenvetojen ja lausuntojen laatiminen valtionhallinnolle 4.2.2 Ulkoistettu kuljetusvastaava Kuljetusvastaavan tehtäviä on hoidettu ulkopuolisen toimijan toimesta eri alueilla. Tällaisella menettelylle tuotaisiin tukea kuntien kuljetustyöryhmien työskentelyyn ja usein yksittäisinä aikaa vievät pienet tehtävät, lausunnot, kilpailuttamiset, sopimuksiin liittyvät kysymykset ja tiedottaminen. Koordinaattorin roolissa tärkeä tehtävä olisi ryhmien säännöllisen toiminnan ylläpito. Kuljetustyöryhmät voisivat suunnittelijan johdolla kokoontua kaksi kertaa, jolloin kevään kokous (toukokuu) voisi olla seuranta ja palautekokous, johon kutsuttaisiin mukaan myös liikennöitsijän edustajat. Kokouksessa olisi hyvä käydä läpi kustannusseuranta, muutokset kuljetuspalveluissa ja uudet kuljetustarpeet, tiedottaminen ja asiakaspalaute. Syksyn kokous olisi puolestaan viranomaisneuvotteluna, jossa käydään läpi kilpailuttamistilanne, tiedottaminen, rahoituksien hakeminen ja muutostarpeet kuljetuksissa.
Mm. Kainuun ja Kemi-Tornion seudulta saadun palautteen perusteella rutiinitehtävien hoitaminen ja kuljetustyöryhmien säännölliset kaksi tapaamista vuodessa hoituisivat seudullisesti n. 7 000-11.000 vuotuisella panostuksella. Isompien tehtävien kuten uusien palveluiden suunnittelu tai laajat kilpailuttamiset eivät työmäärän laajuuden vuoksi mahdu tähän kokonaisuuteen ja on hyvä hoitaa erillisinä toimeksiantoina. Rutiinitehtäviä olisivat tiedottamisaineiston kokoaminen, kuljetusten ja kuljetettavien seuranta, kustannusseuranta, lausunnot ja pienet reittien ja sopimuksien tarkistukset. 4.2.3 Suunnittelujärjestelmä Suunnittelun tukena henkilöliikenneselvityksen laatimisessa on käytetty ArcMap ja Mapinfo -karttaohjelmistoja ja Kulkuri -kuljetusten hallintaohjelmaa. Tämän tyyppisen ohjelmiston etuna on havainnollisen, helposti päivitettävän aineiston tuottaminen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä etäisyyksien ja reittien pituuksien mittaaminen ja reittien suunnittelu. Suunnittelun lisäksi kyseinen järjestelmä soveltuu kuljetusten informaation tuottamiseen sekä joukkoliikenteen suunnittelua tukevien tietojen analysointiin. Yksityiskohta järjestelmän käytöstä voisi olla tarjouskilpailun selkiyttäminen. Keskeisin hyöty kuljetusten suunnitteluohjelmistosta on eri hallintokuntien kuljetusten yhtäaikainen tarkastelu yhtenä kokonaisuutena. Kaikkien kuljetettavien ja kuljetuskohteiden sekä joukkoliikenteen tiedot ovat hallittavissa karttakäyttöliittymän avulla. Eri kohteisiin suuntautuvia kuljetuksia voidaan näin tarkastella samanaikaisesti ja selvittää mahdollisuudet yhdistellä niitä samoihin kuljetuksiin. Kuntien kuljetuksissa vaihtuvuus muodostaa perinteisesti yhden ongelmakentän. Kuljetettavien määrän kasvu sekoittaa koko pakan. Sopivalla ohjelmistolla päivitykset voidaan tehdä varsin vaivattomasti. 4.2.4 Kilpailuttaminen Ostaminen on varsin merkityksellinen tapahtuma. Valitettavan usein palvelu ostetaan pelkästään palvelun hinnan perusteella. Täytyy muistaa, että hinta on vain osa kustannusta. Ostotapahtumassa ratkaistaan paitsi palvelutason laatu, myös ostajan ja tuottajan talous. Ostajalla tulee olla ennen palvelun hankintaa selkeä tieto siitä, mitä ostetaan ja kuinka paljon sekä millaista palvelua halutaan. Ostajan tulee myös tietää palvelun yleinen hintataso, jotta voidaan arvioida onko tarjottu hinta realistinen. Epärealistinen hinta voi aiheuttaa palvelun tarjoajan toiminnassa häiriöitä, mikä taas on omiaan nostamaan kokonaiskustannuksia ja heikentää palvelun tasoa. Kilpailutilannetta voidaan kehittää: Pidentämällä sopimuskausia. Pidemmät sopimuskaudet takaavat turvatumman elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuden yrittäjille. Samoin pidempi sopimuskausi mahdollistaa kaluston kehittämisen. Aikaisempien kilpailutusten analysointi auttaa löytämään asiat joita tulee välttää tai suosia tulevissa kilpailutuksissa. Seuranta on tärkeää, kun tiedetään oikeasti mistä kuljetusten kustannukset syntyvät, on niiden muodostumiseen helpompi vaikuttaa. Vertailu muiden kuntien kustannuksiin auttaa hahmottamaan oman kunnan kustannustasoa. Monipalveluajattelun käyttöönotto lisää kilpailua. Palveluliikenteellä voidaan muodostaa usean hallinnon alan kuljetuksista laajoja ja houkuttelevia paketteja, jotka lisäävät kilpailua.
Kilpailuasiakirjoja kehittämällä. Tarjouskilpailu on hyvä rakentaa muotoon joka tarjoaa kunnassa aidon kilpailun. Laajentamalla tarjouspyyntöjen jakelua, jolloin samoista tehtävistä kilpailee aikaisempaa useampi yrittäjä. Tähän voidaan päästä varsinkin kilpailutettaessa reittejä, jotka eivät ole sidottu asemapaikkaan. Muodostamalla kuljetuksista nykyistä suurempia kokonaisuuksia, jolloin aikaisempaa harvalukuisemmat mutta suuremmat tehtävät houkuttavat yrittäjiä kilpailuun. Kilpailuttamisessa ja hankinnassa tarjouspyynnön laatiminen on koko hankinnan tärkein vaihe. Sen laatimisessa tulee olla erittäin huolellinen, sillä tarjouspyynnön ehdoista ei yleensä ole mahdollista poiketa hankinnan edetessä. Tarjouspyynnön on sisällettävä kaikki ne tiedot, joita tarvitaan tarjouksen laatimiseksi, jotta saatavat tarjoukset olisivat vertailukelpoisia. Esim. Kaikki tarjousten vertailussa käytettävät arviointikriteerit on ilmoitettava jo tarjouspyynnössä. Tätä vaatii oikeuskäytännössä vahvistettu tulkinta tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteesta. Tietoa kilpailuttamisesta, kilpailuttamisasiakirjoja (mm. asiakirjat palveluliikenteen kilpailuttamiseksi), joukkoliikenteeseen liittyviä tutkimuksia sekä hintatietoja saa kootusti Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta. Kuntaliitto- ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat koonneet ohjeita julkisten hankintojen suorittamiseen. Julkiset hankintailmoitukset sivuilta saa puolestaan tietoja hankinnoista ja hankintalainsäädännöstä. Ajankohtaisia tiedotteita joukkoliikenteen yritystoiminnasta saa puolestaan Linja-autoliiton ja Taksiliiton sivuilta. http://hankinnat.fi http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ http://www.ely-keskus.fi/fi/liikenne/joukkoliikenne/ http://www.tem.fi/index.phtml?s=102 http://www.lvm.fi/web/fi/henkilo_ja_tavaraliikenne http://www.linjaautoliitto.fi http://www.taksiliitto.fi 4.2.5 Kuntien välinen yhteistyö Lisäarvoa kuljetusten hallinnassa ja keskittämisessä toisi yhteistyö naapurikuntien kanssa. Useita kuljetuksiin liittyviä toimintoja voidaan tehostaa tekemällä yhteistyötä yli kuntarajojen. Esimerkkinä yhteistyöstä voisi olla ateria- ja kotipalvelun kotikäyntien hoitaminen harvaanasutuilla rajaseuduilla siten, että ne järjestellään järkevien kulkureittien ja kokonaisuuksien, eikä kunnan rajojen mukaan. Näin vältytään turhalta päällekkäisyydeltä jos samalla alueella normaalisti käy kahden kunnan kotipalvelu tai ateriajakelu. Työaikaa voidaan säästää järjestämällä kuljetustietojen hallinta, kuljetuksista tiedottaminen, kilpailuttaminen, lausuntojen kirjoittaminen, seuranta, vuoropuhelu sidosryhmien kanssa, erilaisten tukien hakeminen ja kuljetusten suunnittelu suuremmissa kokonaisuuksissa. Myös yhteiset asiointisuunnat lisäävät yhteistyön mahdollisuuksia. Luontevia yhteistyön osa-alueita ovat myös yhteydet juna- ja lentoliikenteeseen ja yhteydet maakuntakeskuksiin. Kuntien tulisi aloittaa kuljetuskysymyksissä vuoropuhelu yhteistyön mahdollisuuksien ja tapojen arvioimiseksi. Aloituksena tällaiselle vuoropuhelulle voi toimia kuntien kuljetusvastaavien tapaamiset, joissa arvioidaan yhteistyötapoja. Kuntayhteistyön muotoja ovat: yhteiset kannanotot liikennetarpeista
kuljetukset kuntien raja-alueilla yhteiset tarjouskilpailut syöttöliikenne lento- ja junavuoroilta sekä pitkän matkan linja-autovuoroilta matkailun kuljetustarpeet Edellä mainittuja teemoja on mahdollista käsitellä myös laajemmassa työryhmässä. Sodankylän kannalta luontaisin yhteistyösuunta olisi seutukuntajaon mukainen yhteistyö Inarin kanssa. Kuntien olisi hyvä järjestää yhteinen palaveri kuljetuksista toukokuun aikana, jolloin on paras ajankohta valmistautua seuraavaan lukuvuoteen. Tässä yhteydessä on hyvä käydä läpi kuntia palvelevat yhteiset liikenteet, yksiköiden toiminta-ajat kuljetuskapasiteetin turvaamiseksi sekä tulevat hankinnat. 4.2.6 Joukkoliikennetiedotus Kunnilla on kaksi tärkeää kanavaa hyödynnettävänä tiedotuksessa kunnan nettisivut ja kuntatiedote. Kunnan nettisivuilla tulee olla joukkoliikennetiedotus selkeässä muodossa, kuten Sodankylän kunnan sivuilla on. Kuntatiedotteen yhteydessä on hyvä lähettää jokaiseen kotitalouteen tieto kunnan joukkoliikenteen aikatauluista kolme kertaa vuodessa. Aikataulutiedote on hyvä lähettää vuoden alussa, kesälomien alkaessa sekä koulujen alkaessa. Kuva 5. Joukkoliikenteen tiedottaminen kunnan nettisivuilla
4.2.7 Liikkumisen ohjaus Joukkoliikenteen käyttöä on hyvä edistää paitsi saavutettavuuden näkökulmasta, myös ympäristösyistä. Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä. Liikkumisen ohjausta tehdään erityisesti kouluissa ja työpaikoilla. Tätä työtä koordinoi liikenneturvallisuusryhmä. Autottomaan päivään tai liikkujan viikkoon liittyvät tapahtumapäivät voivat olla tapa edistää viisasta liikkumista mm. joukkoliikenteen käyttöä. 4.2.8 Älykortti perusturvaan VPL- ja SHL- kuljetuksissa käytettävä älykortti on mahdollisuus kuljetuksien seurannassa ja säästöjenkin hakemisessa. SOTE SOTE on älykorttipohjainen järjestelmä, jossa kortin liikkeellelaskijana toimii kunta. Kortti alustetaan ja ladataan kunnan sosiaalitoimessa. Kortille viedään henkilön tiedot, matkustusoikeudet, kuukausirajoitukset, omavastuuperuste jne. Sosiaalitoimi hoitaa kortin jakelun kuljetuspalvelun asiakkaille. Matka maksetaan taksissa ja maksutapahtumat kertyvät taksilaitteiston muistiin. Kortilla jäljellä olevat matkat voidaan tarvittaessa tarkistaa taksissa. Taksit purkavat maksutapahtumat taksiyhtiön jälkikäsittelyjärjestelmään, joka lähettää tiedot edelleen pankkiin ja kuntaan. Taksiyhtiö lähettää laskun ja matkustustapahtumat kuntaan. Kunnan SOTE-järjestelmästä saadaan seurannan ja suunnittelun kannalta tarpeelliset raportit ja seurantatiedot. Järjestelmän etuja ovat korkea turvataso ja hyvät raportit kunnan tarpeisiin. Kunta sopii taksivälitysyhtiön kanssa tiedonsiirtokäytännöistä tapahtumien ja laskun siirtoa varten. Tiedonsiirtoa varten tarvitaan tietoliikenneyhteydet kunnan ja taksiyhtiön välille. LIKUMA LIKUMA on älykorttipohjainen järjestelmä, jossa kortin liikkeellelaskijana toimii kunta. Pääpiirteissään LIKUMA-järjestelmä toimii kuten SOTE, mutta on siitä varhaisempi versio. LIKUMA on ollut älykorttipohjaisena käytössä 1990-luvun puolivälistä lähtien pääkaupunkiseudulla. Lisäksi se on käytössä Vaasassa, Kirkkonummella, Järvenpäässä ja Keravalla. Likuma-sovellus on ladattavissa ainakin Semelin ja Halda Trancometerin laitteisiin. LIKUMAn korttiohjelmiston toteutus on Ementor Oy:n hallinnoima ja LIKUMAkeskusjärjestelmän on Helsingille toteuttanut Helsingin Taksidata Oy sekä Espoolle ja Vantaalle Western Systems Oy. LIKUMA-kortin sirujen tuotanto on lopetettu. Järjestelmässä on ollut puutteita, jotka on pääosin korjattu SOTE-järjestelmässä. XCard X-card on kertaladattavaan muistikorttiin perustuva järjestelmä, jossa kortin liikkeellelaskijana toimii taksiyhtiö. Taksiyhtiö tilaa kortit korttitoimittajalta kunnan antamien tietojen mukaan. Korteille ladataan tarvittavat tiedot (kuukausirajoitus, matkustusoikeudet ja omavastuuperuste) joko taksiyhtiössä tai jo korttivalmistajalla. Matka maksetaan taksissa ja maksutapahtumat kertyvät taksilaitteiston muistiin. Taksit purkavat maksutapahtumat taksiyhtiön jälkikäsittelyjärjestelmään, joka lähettää tiedot edelleen kuntaan. Taksiyhtiö lähettää laskun kunnalle sekä tarvittaessa matkustustapahtumatiedot tiedostona. Korttia ja jälkikäsittelyä hallinnoi taksiyhtiö. Kunnalle tulevat kustannukset ovat minimaaliset ja järjestelmästä saatavat raportit täyttävät varsin hyvin pienehkön kunnan tarpeet. X-Cardin käyttöönotto edellyttää takseilta sopivaa toimikorttilukijaa ja ohjelmistoa. Järjestelmä ei vaadi kunnalta mitään ohjelmistoja, mutta kunnalle on saatavissa raportointiohjelma. Taksiliiton kortti
YritysTaksikortti on yrityksen tai yhteisön nimellä, käyttäjän nimellä sekä asiakasnumerolla yksilöity luottokortti henkilöille, jotka käyttävät taksia usein. Taksimatkat kirjautuvat selkeinä yhteisön Taksikorttitilille. Taksikortti voidaan nimetä myös esimerkiksi tietylle osastolle, jolloin korttia voivat vuorollaan käyttää kaikki osastoon kuuluvat. Järjestelmä on yksinkertainen ja edullinen, eikä se vaadi taksiyrittäjiltä mitään laiteinvestointeja, mutta jos kunnassa on paljon VPL-asiakkaita, Taksiliiton kortti koetaan työläänä ja kuukausikohtainen seuranta on hankalaa. Maksukorttijärjestelmää operoi Taksiliiton Yrityspalvelu Oy Muina maksujärjestelyinä käytetään myös: - Asiakas maksaa omavastuuosan taksille, joka laskuttaa loppuosan kunnalta. Asiakas esittää voimassa olevan päätöksen tai asiakaskortin taksille tai pienessä kunnassa sosiaalityöntekijä ilmoittaa VPL- ja SHL-oikeutetuista henkilöistä taksille. Taksit laskuttavat kuukausittain tekemänsä matkat kunnalta. Laskusta ilmenevät matkat henkilöittäin. Matkoja ja kustannuksia seurataan kunnassa taksien tekemien laskuselvitysten muodossa. - Kunnan tekemä taksiseteli : Asiakas maksaa taksiin omavastuun matkasta ja antaa taksin kuljettajalle taksisetelin, joita asiakas on saanut tietyn määrän kuukautta kohden kunnan sosiaalitoimesta. Setelissä on myös maininta joko invataksista tai saattajasta, mikäli asiakkaalle on kyseiset palvelut myönnetty. Taksi laskuttaa kuukausittain kaupungilta loput matkasta ja ilmoittaa asiakkaan nimen, päivän, ajetun matkan kellonaika, kilometrit ja reitin, matkan hinnan, omavastuun ja laskutettavan määrän. Taksiyrittäjiltä kuukausittain tulevien laskutusten yhteydessä taksisetelit palautuvat kaupungille. Seteleiden perusteella tarkistetaan taksin lasku. - Asiakas maksaa koko matkansa itse matkan päätyttyä. Kuljettaja kirjoittaa hänelle kuitin tehdystä matkasta, jossa näkyy mm. mistä on lähdetty ja minne menty, kilometrimäärä, summa, asiakkaan allekirjoitus jne. Asiakas toimittaa kuitit sosiaalitoimeen, jossa tarkistetaan, ettei matkojen määrää/kk ole ylitetty ja että kuiteista käy kaikki tarvittava ilmi ja palauttaa asiakkaan tilille omavastuuosuuden ylittävän osan.
5. Toimenpide-esitykset Koulutoimi 5.1 Koulujen toiminta-ajat Ongelma: Kuljetusten tarpeeseen ja kaluston optimaaliseen hyödyntämiseen voidaan kaikkein parhaiten vaikuttaa lukujärjestyssuunnittelulla. Lukujärjestyssuunnittelu on tärkeä osa myös tarjouskilpailuprosessia. Suunnittelemalla nämä ajoissa voidaan antaa yrittäjille mahdollisimman hyvät lähtökohdat optimoida omat tarjouksensa. Lukujärjestykset tulee laatia ainakin alkamis- ja päättymisaikojen osalta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (ennen kesälomia), eikä vasta koulun alkaessa. Erityisen tärkeää tämä on silloin kun kuljetuksia ollaan kilpailuttamassa. Jos hankintahetkellä ei tiedetä tarkalleen minkä verran, missä ja mihin aikaan kuljetuksia tarvitaan, on jokseenkin mahdotonta laatia tarjouspyyntöä johon yrittäjien on helppo vastata. Jos tarjoukseen vastaaminen on erilaisten epävarmuustekijöiden mahdolliseen kustannusvaikutukseen varautumista, ei lopputuloksesta todennäköisesti tule erityisen edullinen eikä sopimuskauden aikana vastaan tuleviin muutostarpeisiin helposti taipuva. Jos kilpailuttamisen edellyttämien tietojen tuottaminen ennen kesää nähdään mahdottomuutena, voisi kilpailuttamisen ajoittaa vaihtoehtoisesti syksyyn. Tällöin kilpailu voitaisiin käydä syyslukukauden reaaliaikaisen tilanteen pohjalta. Lukujärjestykset laaditaan siten, että välikuljetusten tarve voidaan minimoida. o Erityisesti kouluissa, joissa on vain vähän kuljetusoppilaita o Kouluissa, joissa on paljon kuljetusoppilaita, on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa ajaa tietty reitti kahteen eri aikaan, kuin ajaa kyseinen reitti samanaikaisesti kahdella eri autolla. o Eri koulujen alkamisaikoja porrastetaan niin, että sama kalusto ehtii osallistumaan useamman koulun kuljetuksiin. o Myös odotustunteja voidaan järjestää (huomioitava valvonnan kustannus ja vaikutus kokonaismatka-aikaan). o Erityisesti vuosiluokkien 7-9 osalta on tärkeää minimoida alkamis- ja päättymisaikojen määrä, koska matkat ovat keskimääräistä pidempiä. o Lisäksi 7-9 vuosiluokkien oppilaiden kuljetuksia hoidetaan linja-autoilla, jotka eivät voi toimia kustannustehokkaasti, jos alkamisajan ovat erilaisia eri päivinä ja eri aikoina vuodesta. Sodankylän osalta ongelmaksi nousee ennen kaikkea Järvikylien koulun alkamis- ja päättymisaikojen määrä. Kuljetusmatkat ovat pitkiä, joten oppilaiden jakaminen useaan kuljetukseen nostaa ko. koulun kuljetuskustannuksia. 5.2 Olemassa olevien kuljetuksien hyödyntäminen Olemassa olevaa joukkoliikennettä on hyvä käyttää koulukuljetuksissa, jos se suinkin on mahdollista. Näin pystyttäisiin tukemaan liikenteen säilymistä ja voidaan varmistaa liikenteen jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Sodankylässä on varsin hyvin hyödynnetty kunnan läpi kulkevaa joukkoliikennettä. Tämä on kustannuksiltaan edullisin ratkaisu ja edesauttaisi liikenteen säilymisessä. Tarkasteltavia vuoroja olisivat: Kittilän suunnan liikenne
5.3 Kävelyomavastuu Koulukuljetuksien reitittäminen isommiksi kokonaisuuksiksi onnistuu parhaiten, jos oppilaat kävelevät sovittuihin noutopaikkoihin. Pienille teille ei pääse isoilla autoilla ja toisaalta oppilaiden käveleminen tien varteen tekee oppilaiden kulkemisesta tasaarvoisempaa Kilpailutuksessa 2014 huomioitiin kävelyomavastuu joissain kohteissa. Merkittävimmin kilpailutusta edisti reitin varteen käveleminen Vaalajärvellä. Vastaavia mahdollisuuksia on myös keskustan tuntumassa sekä Torvisen koulun reiteillä. Kävelyomavastuu on myös määritelty Sodankylän kunnan koulukuljetusohjeissa. Kävelyomavastuun ohella olisi hyvä määritellä myös tarkennetut ohjeen harkinnanvaraisen kuljetuksen myöntämiseen, jotta voidaan vähentää koulutoimistoon tulevia hakemuksia. Kävelyomavastuusta tulisi tiedottaa vanhempia. Tiedottamisessa tulisi korostaa perusteluita ennen kaikkea liikenneturvallisuuden näkökulmasta, miksi kävelyomavastuu on Sodankylässä mahdollinen. Perusteluita kävelyomavastuulle ovat myös oppilaiden tasapuolinen kohtelu sekä kustannussyyt. Vanhempien oma vastuu liikennekasvatuksessa nostetaan myös esiin. Perusturva 5.4 Palveluliikenteen kehittäminen Palveluliikennettä ajettiin aiemmin isolla kalustolla, eikä liikenne tavoittanut asiointiaikoinaan kaikkia kohderyhmiään. Palveluliikennettä kehitettiin kilpailutuksen yhteydessä kolmella erillisellä toimenpiteellä. Liikenteen markkinointia tulisi myös nykyisestään tehostaa, jotta potentiaalisilla käyttäjillä olisi tietoa olemassa olevasta liikenteestä. Perusturvan asiakkaita voi ohjata palvelu- ja asiointiliikenteen käyttäjiksi sekä kannustimin että osoittamalla matkat juurikin kunnan palveluliikenteeseen. SHL asiakkaille olisi mahdollista osoittaa palveluliikenne asiointimatkojen suoritustavaksi joko omavastuulla tai ilman omavastuuta. VPL asiakkaita voisi sen sijaan kannustaa käyttämään palveluliikennettä tarjoamalla porkkanaksi vapautusta omavastuuosuudesta. Kaluston koon pienentämisellä helpotetaan asiointiasiakkaiden noutamista ja tehdään palvelusta yksilöllisemmän tuntuinen. Päiväaikaista liikennettä pystyttiin kohdistamaan aiempaa enemmän koulujen yksittäiskuljetuksien hoitamiseen.
5.5 SHL kuljetusten ohjaaminen palveluliikenteeseen Ongelma: SHL kuljetukset toteutetaan yksittäiskuljetuksina. Kunnalla olisi mahdollista toteuttaa palvelu myös osana asiointi- / palveluliikennettä. SHL kuljetusoikeuksien ohjaamisella palveluliikenteeseen tuettaisiin kaikille avoimen liikenteen olemassaoloa Sodankylässä. Samoin lain tarkoitus SHL kuljetuksien käyttötarkoituksesta toteutuisi myös hyvin yhteiskuljetuksena. Muutoksen pehmentämiseksi voisi SHL asiakkaille kompensoida yksityiskuljetuksen menetystä joko alennetulla tai poistetulla omavastuuosuudella. Vaihtoehtoisesti SHL kuljetusoikeuksia voi ohjata käytettäväksi myös koulukuljetuksien yhteydessä toteutettavissa asiointikuljetuksissa. 5.6 Asiointikuljetukset Ongelma: Sodankylässä on ajettu asiointiliikennevuoroja tyhjänäkin. Tämä syö kapasiteettiä niiltä suunnilta, joilla liikenteelle olisi enemmän kysyntää. Kilpailutuksessa 2014 huomioitiin kutsuohjaus asiointikuljetuksissa nykyistä laajemmin. Tämä tarkoitti sitä, että liikenteestä maksetaan vain, jos ko. reitille on lähtijöitä. Kohteet määritettiin kutsuperiaatteella toimiviksi. Asiointiyhteyksien osalta kilpailutuksen aikana parannettiin asiointiyhteyksiä mm. Lokan ja Moskuvaaran suuntiin. Asiointiyhteyden saaminen on harkinnassa myös osana Vuotson suunnan kuljetuksia. 5.7 Ateriakuljetukset Ateriakuljetuksien osalta todettiin, että näitä kuljetuksia tulisi järjestää tarvittaessa myös kyliltä. Ateriakuljetuksien järjestämistavat olisi hyvä suunnitella ruokahuollon kehittämisen yhteydessä. 5.8 VPL kuljetukset VPL kuljetukset kilpailutettiin alkuvuodesta 2014. Samaan aikaan on siirrytty kuljetuksien välitysjärjestelmään ja taksikorttiin. Näillä muutoksilla vaikuttaisi olleen merkittäviä muutoksia kustannuksiin. VPL kuljetuksien osalta on tärkeää seurata asiakkaiden saaman palvelun toteutumista. Asiakaspalautteita olisi hyvä käsitellä ja tarvittaessa reagoida kuljetuksien laadun turvaamiseksi. Ensimmäinen VPL kuljetuksien kilpailutuskausi on lyhyt, jotta muutoksien tekeminen nopeasti olisi mahdollista.