Kotopellolta Rantalohkolle - Tehoa maatalouden vesiensuojeluun

TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 5/2011 Kotopellolta Rantalohkolle - Tehoa maatalouden vesiensuojeluun TEHO-hankkeen (2008-2011) loppuraportti Tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Kotopellolta Rantalohkolle - Tehoa maatalouden vesiensuojeluun TEHO-hankkeen (2008-2011) loppuraportti Anu Lillunen, Kimmo Härjämäki, Kaisa Riiko, Maria Yli-Renko, Airi Kulmala, Joni Koskinen, Eriika Lundström & Susanna Kaasinen TEHO-hankkeen loppuraportti 1

TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 5/2011 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun Painopaikka ja aika: Edita Prima Oy, Helsinki 2011 Kannen kuvat: TEHO-hankkeen arkisto 2 TEHO-hankkeen ke loppuraportti rtti

Esipuhe - - oikeastaan jo ennen hankkeen varsinaista aloi- - - - siensuojelukysymysten pohtimiseen ja ratkaisemiseen tilatasolla todellisissa tuotanto-olo- talouden vesiensuojelussa saavutetaan kohdistamalla toimenpiteet paikalliset olosuhteet - - - - nen kiitos kuuluu hankkeessa mukana olleille - Osmo Purhonen - - - TEHO-hankkeen loppuraportti

SISÄLLYS TEHO-hankkeen ke loppuraportti rtti

TEHO-hankkeen loppuraportti 5

TEHO-hankkeen ke loppuraportti rtti

Tiivistelmä messa ja Satakunnassa vastaamaan vesienhoi- valintaan vaikutti sijainti Saaristomeren valuma- - - - - - - - - - neuvojien, yritysten ja muiden maatalouden ve- - - - laskettiin lohkokohtaisia ravinnetaseita ja tilan - - - - - - - - - - - - edelleen tarpeen ravinnehuuhtoutumien es- huolehtimalla maan kasvukunnosta ja monipuo- - - - TEHO-hankkeen loppuraportti

- - - - tojen mukaan vanhojakaan vesiensuojelumene- - mutta tehokkaita keinoja ravinnekuormituksen - den vesiensuojelutoimenpiteiden tilakohtainen aluetasolla, tuotantosuunnittain, tiloittain ja jopa lohkokohtaisesti, jotta toimenpiteet ovat - Eroosiota torjuvat toimenpiteet, kuten talviaikainen kasvipeitteisyys, kevennetty muokkaus - - - - - - - - - - kuvasti kehitetty, mutta parantamistarpeita on - - - - TEHO-hankkeen kokemuksiin perustuen suun- - tavoitekokonaisuudet, jotka auttavat hahmotta- - TEHO-hankkeen ke loppuraportti rtti

1. JOHDANTO - - Suomessa valtakunnallista ja paikallista vesien- nekuormitusta kolmanneksella vuoteen 2015 - - - - - - ovat muodostumassa aiempaa suuremmaksi muun muassa vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen riskialteimmille alueille, kosteikkorakentamisen vauhdittaminen, ravinnetasei- - - - TEHO-hankkeen loppuraportti

luvannut panostaa maatalouden ravinnekuormi- lannoituksen optimointi, talviaikaisen kasvipeit- tilan saavuttaminen kaikissa EU-maiden pinta- ja hoitosuunnitelmissa on esitetty vesien nykytila - - lyn tehostaminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, jelmissa kohdennettu valuma-alueen ominais- - - - - - - - - teita ja tehostaa maatalouden vesiensuojelua 10 TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

2. HANKKEEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ TEHO-hankkeen loppuraportti 11

- - - - 2.1. Toteutus ja vaikuttavuus vesiensuojelumenetelmien soveltuvuutta maati- an P-luvun peltolohkojen lannoitukseen, maan rakenteen ja vesitalouden parantamiseen, eroo- - - - maan laadun arviointia Peltomaan laatutestien hanke avusti tutkimusta vermikuliitin soveltu- - Hanke esitti tehostamis- ja muutostarpeita ny- - - - 12 TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

- - - - - - Hankkeen vastuulliset toteuttajatahot olivat Lou- - - TEHO-tilaa, joille laadittiin tilakohtainen - laskettujen lohkokohtaisten ravinnetaseiden ja tilakohtaisten porttitaseiden avulla mietittiin - - - - ja luonnon monimuotoisuuden ja maiseman Suunnittelija arvioi kohteiden tukikelpoisuutta ja kertoi sopimusalueiden perustamis- ja hoi- hankkeen ulkopuolisille tiloille tehtiin kahtena - listui muutamien esittelykosteikkojen ja yhden jaloittelutarhan suunnittelu- ja rakentamiskus- vedenlaaturaportit ja yhdelle vapaaehtoinen ve- - - - - - - - toimi valtakunnallinen ja alueellinen ohjausryh- 2.2. Toimintaympäristö ja TEHO-tilat TEHO-hanke toimi kahden maakunnan alueella, - TEHO-hankkeen loppuraportti

- TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

Suomi ja Satakunnasta Eurajoen valuma-alue ja - - - - Hankkeeseen osallistui Aurajoen ja Eurajoen 2.2.1. Viljelyalat ja tuotantosuunnat Hankkeen toiminta-alue on Suomen maatalo- - - - - - Varsinais-Suomi 2009 Satakunta 2009 Tiloja Ala ha Tiloja Ala ha Erikoiskasvituotanto Hevostalous 1 000 Lammas- ja vuohitalous 55 Lypsykarjatalous 150 Puutarhakasvien viljely Siipikarjatalous 121 Sikatalous Yhteensä 6 776 294 613 4 105 145 276 TEHO-hankkeen loppuraportti 15

- - keessa mukana olleiden tilojen tuotantosuuntien jakautuminen poikkesi molempien maakun- Hankkeessa mukana olleiden TEHO-tilojen yh- - Tilojen yhteenlasketusta peltoalasta oli koti- - Viljelykasvit Ala (ha) Osuus % 55 Syysviljat 5 Nurmi Palkokasvit Erikoiskasvit 5 2 ja kesanto Yhteensä 9091 100 2.2.2. Peltojen ominaispiirteitä - suurempi kuin Satakunnassa, jossa hiekkamaat - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

naisuuksiltaan TEHO-tilat kuvaavat koko alueen - - - en valuma-alue Satakunnan peltojen kaltevuutta - Alue Kaltevuus yli 3 % Kaltevuus yli 6 % Satakunta Valuma-alue Saaristomeri Aurajoki Eurajoki Halikonjoki Paimionjoki Uskelanjoki TEHO-hankkeen loppuraportti

on tapahtunut jonkin verran muutoksia verrat- - - - nut vertailuaikana, poikkeuksena kuitenkin Huit- - lisesti pienempi ja hyvien ja korkeiden P-luokkien osuus suurempi kuin vastaavissa kunnissa - 2.2.3 Viljelijät - vuotiaita ja harjoittanut maataloutta hieman yli TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

TEHO-hankkeen loppuraportti

- - muun muassa halu olla mukana vaikuttamassa - - - Osallistumisen vapaaehtoisuus vaikutti siihen, - - Ympäristötukisitoumukset - - - - tyistukien valintaa ohjasivat toteuttamiskelpoi- TEHO-tilat olivat kolmea lukuun ottamatta teh- - - - tuksen tarkentaminen peltokasveilla, jonka oli ja peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeittei- - - 20 TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

3. TILAKOHTAINEN SUUNNITTELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUSSA TEHO-hankkeen loppuraportti 21

- havaittavaa ja yhteiskunnan kannalta merki- tilakohtaisen suunnittelun ja toimenpiteiden ta, paikallista ja tilatason kohdentamista voi- 3.1. Vesiensuojelutoimien kohdentaminen tamisella tarkoitetaan kaikkea sellaista toimin- - - - valtuutetun asiantuntijan kanssa laadittavaa - tulee sovittaa alueellisesti, tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti, jotta nykyisen kustannusperus- - - seen on kehitetty useita taloudellisia ja kuormi- tettiin erilaisia valmiita malleja, mutta kokeiltiin Paikkatietomenetelmät - - tukena, vaikka niiden mahdollisuuksia varsinkin valuma-aluemallien parissa tutkitaan jatkuvas- kaltevuus aiheuttavat suurimman eroosioriskin - ohjelmat ja -aineistotavat ovat parantaneet mahdollisuuksia ravinnekuormituksen riskipaikkojen - - - - - - RUSLE-eroosioriskimalli - - 22 TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

- - - - - - - - keilausaineistosta valmistettuja tarkempiin kor- VIHMA-malli mitusmalli, jolla voidaan arvioida peltotoimenpiteiden ja kosteikkojen vaikutusta kuormitukseen - - TEHO-hankkeen loppuraportti

- - - lohkotasolla tapahtuva vaihtelu osoittautui suuremmaksi kuin mallin tarjoamat vaihtoehdot ja - - - Taloudelliset työkalut VEMALA-vedenlaatumalli vedenlaatuosion avulla hankkeelle erilaisia skenaarioita maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksista Aurajoen, Loimijoen ja - - arvioitiin talviaikaisen kasvipeitteisyyden, suoja- - - vuosittaista kuormitusta samaan suuntaan kuin - - laskentoja toiseen suuntaan eli kuormituksen Tuottopehtooria, joka ei varsinaisesti - - kannattavuuslaskennoissa, mihin se soveltuikin - ympäristötaloudellisia malleja, joiden avulla voidaan arvioi- - - ohjelmaa viljojen fosforilannoituksen optimointiin - - kiinnostunut, koska se kertoo konkreettisesti - Lannalla lannoittaville tiloille ohjelma ei sellaise- - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

TEHO:n kokemuksia dentamiseen maatalouden vesiensuojelussa neeksi ten eroosioriskien paikantamisessa, mutta malli olivat korkeusmalliaineisto, tiloille lasketut lohkokohtaiset ravinnetaseet ja tiloilta saadut peltojen viljavuustiedot Lisätietoa TEHO-hankkeen julkaisuista: TEHO-hankkeen raportit, osa 5 Kehittämissuosituksia tasolla, tuotantosuunnittain, tiloittain ja paikoin jopa lohkokohtaisesti, jotta toimet olisivat mahdollisimman vaikuttavia 3.2. Maatilan ympäristökäsikirja suunnittelun apuna - TEHO:n toimintatapana oli neuvonnallisen suun- - - hankkeen keskeinen tavoite oli laatia jokaiselle 3.2.1. Käsikirjan laatiminen ja sisältö - TEHO-hankkeen loppuraportti 25

- at olivat tilalla vesiensuojelun kannalta jo hyvin - - luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja viljelytoi- - - - perusteellisesta maatilan nykytilanteen kartoi- - - - - - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

& # CM4 " "! % @4 # % D4 4 4 C4 % >4 - TEHO-hankkeen loppuraportti >;

Toimenpide Tuntia / käsikirja Min Max Kartta tilakäyntiä varten (sis. yleiskartta, yleissuunnitelmat, pohjavesialueet) 0,5 Ensimmäinen tilakäynti 2 5 - matkat 1 5 Ensimmäinen palaute ja palautesoitto Ympäristökäsikirjan luonnos 2 1 12 Toinen tilakäynti 1 - matkat 1 5 Käsikirjan viimeistely ja tietojen päivitys 0 2 Yhteensä 15,5 50,8 Muu mahdollinen tilakohtainen ajankäyttö (ei sisällä matkoja) Peltomaan laatutesti (pellolla + palaute tilalle) Erityistukisuunnitelmat (suojavyöhykkeet, luonnon ja maiseman monimuotoisuus) 20 Erityistukisuunnitelma (kosteikot) 10 Porttitaseet Kaikki yhteensä 39,5 166,6 TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

- lujen, kartta-aineistojen, viljavuustutkimustulos- missuosituksia annettiin lannan ja ravinteiden - - esitettiin peltolohkojen sijainti, keskikaltevuus, - - - koska tarvittavat aineistot olivat hajallaan useis- 3.2.2. TEHO-tilojen palautetta käsikirjasta - - taseista ja vesiensuojelutoimia vaativista pelto- - - - timinen ja toimenpidesuositusten siirtyminen - - - karjatilojen porttitaselaskelmiin perehtyneiden tiin tilalle, oli tehty loppuraporttia kirjoitettaessa - - - - - TEHO-hankkeen loppuraportti

- - RUSLE-kartat malliin perustuvien eroosioriskikarttojen toimi- - taa eroosioriski vaihteli verrattaessa karttoja nakin lohkotasolla kertomaan eroosioriskin pie- - - maalajimuutoksista johtuvien eroosioriskivaihte- korkean eroosioriskin alueelle, katsottiin kartto- - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

- Ravinnetaselaskenta - eksi kaivattiin tilakohtaista neuvontaa taseiden - ten tulkinta ja niiden vertaaminen kasvilajikohtaiseen tasekeskiarvoon voi hankkeen kokemus- - komuistiinpano-ohjelma olisi ne valmiiksi laske- - - - - - - Esitykset ravinnetaselaskennan ottamisesta pa- - - TEHO-hankkeen loppuraportti

TEHO:n kokemuksia kanssa laadinnan tulee olla vapaaehtoista ja vastata kin esiintymisalueista dylliseksi ja mielenkiintoiseksi, ja taseiden tulkintaan kaivataan tilakohtaista neuvontaa Kehittämisehdotuksia osa-alueet tilalla laajemmin muut maatalouden neuvontatarpeet TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

TEHO-hankkeen loppuraportti

4. MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN TILAKOHTAISIA RATKAISUJA TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

teiden ei aina tarvitse olla monimutkaisia tai kyt- TEHO:n kokemusten perusteella vapaaehtoi- - dollisuuksia erityisesti Lounais-Suomen, mutta usein muunkin Suomen maatalouden vesien- - - - Peltojen kasvukunto vaikuttaa suuresti kasvien - 4.1. Maan rakenteen ja vesitalouden parantaminen Valunnan eri muodot Sadannan ja lumen sulamisen mukana pelloille tuleva vesi poistuu haihtumalla, pintavaluntana - - TEHO-hankkeen loppuraportti

lohkoilla suurempi osa valunnasta on pintavaluntaa, tasaisemmilla lohkoilla taas salaojava- valunnan osuus koko vuoden valunnasta kasvaa - toisuuksia tuleekin alentaa valuntatavasta riip- - ei huuhtoudu veden mukana ravinteita, vaan tai pelloilta, joiden vesitalous ei ole kunnossa ja joilla esiintyy lammikoita runsaiden sateiden - - 4.1.1. Maan rakenteen parantaminen - - akselipainojen aiheuttama pellon tiivistymisris- - - konekauppiaiden ja neuvojien suuntaan: koneiden koon kasvaessa renkaiden akselipainoihin, pintapaineisiin ja oikea-aikaiseen liikkumiseen - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

- - - Peltomaan laatutesti - - vontatarkoituksessa noin sadalla TEHO-tilalla - semaan lohkolta sellainen kohta, jossa tiedettiin - - - - tulosten tulkinnassa kokeneen neuvojan panos - - - testi voisi olla varsin kysytty toimenpide nyt, kun hankkeen kokemusten perusteella kiinnostus TEHO-hankkeen loppuraportti

4.1.2. Pellon vesitalouden parantaminen Peruskuivatus va peruskuivatus tehostaa kasvien ravinteiden - - virtaamat aiheuttavat uomaeroosiota ja tulva- nonmukaisella peruskuivatuksella, uomien ennallistamisella, tulva-alueiden palauttamisella, luonnonmukaista peruskuivatusta, mutta tiloilla - sella tarkoitetaan maatalousalueiden uomissa - Kastelu ja valumavesien kierrätys Suomessa kastelu on tarpeen nykyisin useim- ja kastelutarve kasvukausien aikana saattavat TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

dollistavat uusien satoisampien, mutta mahdol- Säätösalaojitus, -kastelu ja kuivatusvesien kierrätys - - - - - 4.1.3. Pellon ulkopuoliset vesitaloudelliset ratkaisut Kosteikot, laskeutusaltaat ja pohjapadot ovat pellon ulkopuolella toteutettavia vesiensuojelu- - - - lista on suurimman kuormituksen ajoittuminen Monimuotoinen kosteikko on vesiensuojelukei- - - - - - - tuminen vaatii osittain hapettomia olosuhteita, - - sesti koko valuma-alueelle yhden alajuoksulle sijoittuvan ison kosteikon sijaan leikkaa tulva- Ei-tuotannollisten investointien tuen ehtojen mukaisen kosteikon pinta-alan tulva-alueineen koosta, mutta mitoituksessa suositellaan so- - heutuvia kustannuksia sellaisilla kohteilla, joilla Pienialaisten kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon voi hakea luonnon ja maiseman monimuo- TEHO-hankkeen loppuraportti

Kosteikon osat - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

TEHO-hankkeen loppuraportti

Kuva 18. Lounais-Suomen laajoista savikkolaaksoista kuvan kaltaisia varsin helposti toteutettavia kosteikonpaikkoja löytyy lähes joka peltoaukealta, mutta ne eivät välttämättä täytä tukiehtoja. Kuva: Airi Kulmala Kuluvalla tukikaudella kiinnostus kosteikkoja seen tarkoitetun ei-tuotannollisten investointien - Laskeutusaltaat - - Tutkimusten mukaan tavanomaisilla laskeutus- Suomessa on helppoa ja edullista padota syviin rotkomaisiin uomiin altaita, mutta niihin muodos- - - - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

- ten pintojen kuten pohjapatojen Hankkeen kokemuksia vanhasta laskeutusal- kunnostaa vesiensuojelun ja luonnon monimuo- keinoja ovat muun muassa kosteikkokasvilli- vyisten vesialueiden muodostaminen ja pienet pohjapadot, kuten vaneripadot, ovat helppoja ja TEHO:n kokemukset ja näkemykset - - - tajien olla kiinnostuneita kosteikon perustami- ja helposti toteutettavista kosteikoista, vanhojen - - Rähälän / Vuohenojan kosteikkohanke - da esimerkki kosteikkokokonaisuudesta, joka jatkuu ojan alaosasta mahdollisimman kattavasti - - - - TEHO-hankkeen loppuraportti

alavaatimuksen, mutta sopimuskohtainen mi- - - - - - teikot vesiensuojelullisesti mahdollisimman te- - rakentaa luonnontilaisille alueille peltojen ulko- - Kahdella TEHO-tilalla tehtiin hankkeen aikana Esille nousi tiedon puute esimerkiksi kosteikkojen rahoitusmahdollisuuksista kunnostuso- - - - Laajat monen eri tilan alueelle ulottuvat kos- - lisesti tehokkaiden kosteikkokokonaisuuksien TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

TEHO:n kokemuksia jan kirjallisella raportilla, johon on kirjattu testihavaintoja ja toimenpidesuosituksia pohjapadoista een maanomistajien kanssa Lisätietoja TEHO-hankkeen julkaisuista: TEHO-hankkeen raportit, osa 2 Kehittämissuosituksia kentamista ja niiden rahoitus muotojen houkuttelevuutta tulee parantaa sesta peruskuivatuksesta ja kosteikoista TEHO-hankkeen loppuraportti