LUOTTOMIEHET _ KREDI NNEN R.Y:N JASENLEHTI

LUOTTOMIEHET _ KREDI NNEN R.Y:N JASENLEHTI

tg tn"p$$sthkh* Hvvfrn onnen toivotukset 25-vuotiaalle! On aika katsoa taaksepain. Miettia tate peivaa. Ja suunnitella huomista. Luottomiehet - Kreditmannen r.y:n perustamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta ensi lokakuun 3 piiivzinii. Tapahtumarikkaita nuo 25 vuotta ovat olle t niin yhdistyksessa kuin luottoalallakin. Keski-ikiiisyys ei ole alkanut yhdistysta vaivata. Y hdistyksen.jdsenmaara on kasvanut tasaisesti. Toiminta on ollut vilkastaja saanut uusia muotoja. Jasenet ovat aktiivisesti osallistuneet yhdistyksen toimintaan. Luottoalan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut kiihtyvalla vauhdilla yhdistyksen koko toiminnan ajan. Omaa kieltaan tasta kertoo poliittisten paattajien havahtumin n. Lukuisia uusia luottoalaa koskevia lakeia ia m?iiir?iyksi?i on saadeny ja valmisteltu viime vuosina. Myris kuluttajasuojaviranomaiset ovat kiinnostune t luottoasioista. erityisesri luor tojen markkinoinnista. Luottoasiat ovat harva se piiivii jonkin sortin uutisaiheena lehdistdssd, televisiossa ja radiossa. Eikli ihme! Rajehdysmdinen muovikorttien madrdn kasvu kuvaa omalta osaltaan luoton merkityksen korostumista. Kansalaisten kukkaroissa muovikortteja on tata nykyii yli 3 miljoonaa. Koska naita kortteja on paljon yksityishenkiloilla, Matti Meikalaistakin on alkanut kiinnostaa oma luottok lpoisuutensa. Miksi korttia ei mydnneta? Sitahan tuntee pian olevansa toisen luokan kansalainen, ellei jokin muovikortin reuna pilkista kukkarosta. Tietotekniikan ripeii kehitys lisaa entisestaan luolollisten maksu tadoien maaraa. Kaikki tama nopea kehityi iisaa luottoalan merkitystii ja asettaa uusia haasteita myds yhdistyksemme toiminnalle. Ei riita etta todetaan kehityksen suunta, vaan siihen on pystyttava vaikuttamaan. Yhdistykselliimme on hyvat mahdollisuudet vastata luottoalan tuleviin haasteisiin. Sen takana on Suomen elinkeinoelamaa laajalti edustava, vankan ammattitaidon omaava jasenistd. Ja ennen kaikkea intoa toimia yhdistyksen paamaarien hyvaksi. Yhdistyksemme perusta on rakennettu vankaksi. Kiitos siita perustajajasenille muille mukana olleille puuhamiehille ja -naisille. TamAn paivan ja huomisen luottomiesten on hyva rakentaa tulevaisuutta vankalle perustalle, Anne Leppiil?i-Nilsson paatoimittaja

I PERUSKIVEN Sylvester A. Perret Esko Tuovinen Sylvester A. Perret on Suomen ensimmeinen valsinainen Luottomies ja alan aatteellinen johtohahmo Suomessa. Penet on myds Luottomiehet - Kreditmiinnen -yhdistyksen perustajajasenia seke yhdistyksen ensimmiiinen puheenjohtaja. Vuonna 1967 hanet valittiin yhdistyksen kunniajaseneksi. Svenska Kreditmannafdreningen Stockholmin kunniajiisen hen on ollut v. 1973 alkaen. Luottoalalle S. A. Perret tuli jo 1929 Suomen Luotonantajayhdistyksen palvelukseen. Luotonantajayhdistyksess:i hen toimi ensin luottoassistenttina ja mydhemmin osastopeallikkdna. Vuodesta 1949 alkaen Perret vaikutti Oy Stockmann Ab:ssii yhtyman luottopiallikkdna ja mycihemmin lisiiksi apulaisjohta- Jana. Elekkeelle paasynsa jiilkeenkin 1972, Petret on toiminut aktiivisesti erilaisissa neuvonta- ja asiantuntijatehtevisse. Perret on koonnut 5O-vuotta jatkuneen luottoalalla tydskentelyn ohessa mittavan,70 yksikkda k:isittiivan luotroalan kehitysre seke Suomessa etta ulkomailla valottavan Luottomies-arkiston. "Useiden kotimaisten ja ulkomaisten yhteisdjen ja erikoiselimien jiisenena ja myds puheenjohtajana toimiessani minulle on vuosikymmenien aikana kereantynyt runsas ja monivivahteinen luottomiehen yksityinen erikoisarkisto - varsinaisen, laajan luottoalan kirjastoni ohessa", Perret kertoo Luottolinkki 421984 julkaistussa kirjoituksessaan. Alkunsa Perretin mittava keraystyd sai hanen opiskellessaan Suomen Luotonantajayhdistyksen ja Gustav Pauligin Rahaston stipendiaattina Leipzigissa. Perret ryhtyi tuolloin ker?iemaan luottoalaan liittyvaa aineistoa: kiertokirjeirai, kirjallisuutra, vuosikertomuksia, esitteite, lehtiartikkeleita, lomakkeita jne. Tamen kokoamansa erikoisarkiston Perret luovutti l98l ELKA:n, eli Suomen Elinkeinoelziman Keskusarkiston haltuun, mutta on jatkanut vield taman j?ilkeenkin kehitystydte arkiston hyvaksi. Perretille mydnnettiin 1985 Liikesivistysrahaston toimesta ja Luottomies -yhdistyksen puoltamana Helija Olavi Ant-Wuorisen rahastosta miiararaha Luottomies-erikoisarkiston luetteloi mistehtava?in. Tyd paetryi kesekuussa 1986 ja lopullisesti nyt 87 arkistokansiota kasittava kokoelma on valmis kuluvan vuoden elokuussa. Monipuolisen luottoalan tydskentelyn ohessa Perret on ehtinyt vaikuttaa mm. kansainvelisess?i yhteistoimintatydssa. Sveitsistii lahtdisin oleva Perret on kuulunut mm. Schweizer Klub Finnland ja sen hallitukseen seka perustajajesenene Sveitsin Yst:iv?it Suomessa r.y:ssii. Perret on koonnut myds vaikuttavan, l7 mappia kdsittdvdn arkiston Suomen ja Sveitsin valisestd yhteistoiminnan kehittymisesta ja sen eri muodoista, mik:i lahjoitettiin Suomen Valtionarkistoon. Luottomiesten perustavassa kokouksessa l96l valittiin yhdistyksen sihteeriksi Stockmannin luottotarkastaja Esko Tuovinen. Tuovisella on perustamiseen liittyviin keytdnndn toimiin osallistuneena tarkka kuva liikkeellelahddsta. Nykyisin Tuovinen toimii Suomen Luotonanlajayhdistys r.y:n toimitusjohrajana. "Lahetin huhtikuussa I96l muutamalle kymmenelle yrityksissa toimivalle luottopaiellikdlle kutsun saapua keskustelemaan mahdollisen yhdistyksen perustamisesta", Tuovinen muistelee. "Alussa jouduttiin tekemiian paljon tydtii. Haalittiin nimi alalla tydskentelevisu - joita siihen aikaan oli vielii suhteellisen viihiin. Silloin luottoasioita hoitivat muiden tdidense ohella konttorf paellikdt, talousjohtajat ja muut vastaavat henkilcit. Luottotoiminta ei ollut niin selviisti j?iseniynytta erilliseksi toiminnaksi kuin nykyisin". Alkuaikoina koettiin myds ette luottotoiminta ei ollut yrityksisszi arvoaan vastaavassa asemassa. Se oli unohdettu muiden konltori- ja laskentatoimien joukkoon. A. K. Anttila Luottomies-yhdistystii perustamaan koottuun komiteaan kuulunut KOP:n luottotieto-osaston silloinen paallikkd, valt.- maist. A. K. Anttila on ollut vahvasti mukana kehittamasse alan kirjallisuutta Suomessa, ja han on toiminut myds Iuennoitsijana alan tilaisuuksissa.

MUURAAJAT Tavoitteeksi as tettiin luottotoiminnan aseman selkeyttdminen 'kille ammatissa oleville muodol- "Yhdistys on tarkoitettu kai, ja sille kuuluvan aseman saavut- lisesta hierarkiasta riippumatta.!aminen organisaatioissa. Tama onkin toteutunut hyvin. "Nykyisin teknillinen kehitys Jopa siinii maerin, ette jotkur on keantenyt asetelmia taas toiseen suuntaan. Kun tietokoneet mukaan on katsottu vahan liian- ovat esittiineet ajatuksia joidcn ovat tulleet mukaan, niin luottoosastojen henkildstdt pienenevat. Niiin joukko ei ole enee niin hokin valjzisti luottoalalla olemista. Hallinnolliset tehrav:it ovat vemogeeninen, kuin mita se on ol- henlyne 1", Tuovinen miettii. "Viime vuosina on selva tr ndi ollut se, ett:i luottopaaillikkdvakanssit ovat ja:imassa pois, ja relltevat siirreta?in j?illeen aikaisempaan tilanteeseen. Luottop?iiillikdille annetaan muita tehtdvid, kuten rahoitukseen liitty-! i:i tehr;ivi:i. Luotto-osastoilla ei en:i:i riita piiallikkdtason tehta-!i4". Lahtdkohta on vain tella kerlaa toinen. Nyt alaa arvostetaan Ja sen merkitys tiedostetaan. Yhdistyste perustettaessa yhdcksi pcrusperiaatteeksi sovittiin, ett?i vastoin joidenkin muiden maiden kaytentda, yhdistykseste.i haluttu tehdd herraklubia, jossa vain paiallikkdtaso ja "tirehldciril" istuvat keskustelemassa hienoista asioista. lut joskus aikaisemmin", Tuovi nen sanoo. "Suuri jasenkunta on kuiten kin tietylla tavalla tu. oohan sen ominaispaino toisenlainen. Tdt:i kuvaa hyvin sekin, etta kun alkuvuosrna yhdistys joutui antamaan pyytamatte lausuntoja lakiehdotuksista, niin viime vuosina se on saavuttanut "salonkikelpoisuuden" ja silra pyydeteain lausuntoja. Yhdistyksen arvostus on siis julkisen vallan taholla kasvanut", Veikko Kauppi Anttila on toimittanut muun muassa luottoalan ensimmaisen kir.jan. "Liikepankkien luottotietoroiminta". Tiim?i kirjanen anloi mydhemmin heretteen tehda laajemman alaa koskevan ohjekirlan. "Liikeyrityksen luottotoiminnan", joka ilmestyi 1970. Tara yritysluottoasioita k:isittelerae teosta olivat tekemessa Anttilan ohella S. A. Perret seka Esko Tuovinen. Teoksen painos k?isitti 2000 lappaletta Ja syksyyn l97l menn.jsii oli myyty jo noin 1500 kilppaletta. mika osoittaa ettii rar\etta taman tyyppiselle kirjallisuudcllc on ollut. Kirjasta tehtiin myds sopimus sen kiiantamisesta ja julkaisemisesta Ruotsissa. Lr.rottomiesten perustajajiiseniin lokeutuva ekonomi ja varatuomari Veikko Kauppi roimi pitkain Luottotieto ry:n toimitusjohtajana. Monet tehtavat luottoalan johto- ja asiantuntijateht:ivisse ovat kypsytteneet syv:illisen nekemyksen alasta. Kauppi on seurannut aktiivisesti myds ajankohtaista henkilcirekisterilakia, siihen liittyneita lakiehdotuksia ja kehirysvaiheita. Luottolinkki l,zl983 lehdessii hen esitti alan niikemyksen tilanteesta. "Talouseldmaan tulevan - myds tavaraluoton saajan - on hyvaksyttev:i tictynlainen julkisuus. Eike rehellisclla yrittajailla mitean peitelt?ivaa olekaan. Uusi lakihanke suorastaan tarjoaa suojelua taloudelliselle rikollisuudelle. Site mina en hyviiksy!". Kauppi totesi myds tuolloin, ettii kuluttajaa suojaraan jo liikaa. Holhous alkaa mennii liian pitkelle. Kauppi vasrusri myds tarpeettoman raskasta ja liian pa:itdsvaltaista virkamiesorganisaatiota, joka syntyisi uuden lain mydte. "Henkildtieroliikenteen esteita ei saa rakentaa', Kauppi jyrisi. Nein siis 1983. Samaisessa Luottolinkissii Kauppi kuitenkin vakuutteli uskoaan alan tulevaisuuteen. "Luottotietoja tarvitaan, luottovekee tarvitaan. Tietokoneeseen voidaan sydtda faktat, mutta kone ei tee arvioita eik:i johtopeetdksia. Pelkill?i numeroilla ei perjdt?i. Tamii on inhimillinen ala - ihmiselta ihmiselle". Kaupin ndkemys petee vielai tena paivenakin sellaisenaan - huolimatta tietotekniikan murroksesta. Tekoelyyn on viela paljon matkaa.

Puheenjohtajan puheenvuoro Seppo Reimavuo: Luottomiehet - Kreditmfrnnen r.y. 25 vuotta Luottomiehet - Kreditm:innen r.y. teyttae 25 vuotta 3. 10. 19g6. Yhdistys on siis perustettu 1961. Luottoalan yhdistykselle 25 vuo_ den ikii on huomattava saavutus, srila esim. Ruotsin vastaava yh_ olsrys on perustettu vuonna 1969. Tanskan 1982, Norian I9g5 ia Ranskan 1973. Irlannin luoitoinstituutti on perustettu 20 vuotta sitten. Yhdistyksemme varhaiset kan_ sainvd liset siteer Englantiin ia Yhdysvaltoihin ovat luonnollsia Ja ymmarrett:ivia, koska vain neiss:i luottoalan perinteisisse matssa oli aktiivista toimintaa ja uutta oprttavaa suomalaisille Iuottomiehille. Suomen luottoalan yhdistyk_ sessii on noin 700 henkrldjasenrd. Ruotsrn yhdistykselle on 80 je_ sente, Norjan yhdisrykselle on 165 jasenr:i ja Ranskan yhdisrvksella on 450 jiisenrd. Yhdistyksemme henkilcijii_ senmaer:i on kansainvalisesti tarkasteltuna suuri kolmesta syysta: - erziiss?i maissa painopiste on laajassa yntysten jasenmae_ rassii (esim. Ranska), - erzilssa maissa jziseniksi ote_ taan vain luotropeallikdite (esim. Ruotsi), - erarssa maissa on kaksi luot_ toalan yhdisrysta (esim. Tanska). Luottomiehet - Kreditmiinnen r.y. on tanaan koko luotto_ alan kattava jasenyhdistys. Se ei ole luottopeellikdiden salaseura, vaan mukana on myds pankin_ johtajia, talous.johtajia, luoton_ valvojia, perint?ikesittelijdita, reskontranhoitajia, luottotieto_ tutkijoita ja muira luottoalaila toimivia ammatti-ihmisie. Samalla jesenkunnan sukupuolija- Kautumassa on vuosien varrella rapantunut muutos. Tanaan je_ senlstai puolet on naisia. Tame on meille sopiva suomalainen malli. Yhdistyksen elinvoimaisuuden drkeimpia rekijdid on sen epevirallinen organisaatio. yhdistyksen kokoukset ovatkin toimineet avoimena kohtauspaikkana, Jossa luottomiehet ovat voineet tutustua kollegoihinsa ja t5man j:ilkeen pita:i rarvittaessa yhreyft A torsxnsa ammattiasioissa Erityinen huomio ja kiitos on annettava kuitenkin yhdistyksen perustajille ja myds mydhemmille vetejille. Yhdistyksemme perus_ tajat ovat olleet luottoalan todel- Iisia uranuurtajia.

Oy Union-Oljy Ab:n rulosjohtamispolitiikka on herattanyt laajasti mielenkiintoa. T?isse artikkclissa rahoitusosaston osastopaiallikkcj Matti Sampakoski kertoo mista on oikein kysymys. Osastopiiiillikkii Matti Sampakoski Tulosjohtaminen Union-Oljyn rahoitusosastolla Tulosjohtamisen peepiirteitii Kun tiet:ie, mihin on menossa, osaa paremmin perille. Nliinkin lyhyesti voidaan ilmaista Tulosjohtamisen eres olennainen pii.- re. Yll:i olevaan sisaltyykin perinteisesta suunnittelusta poikkeava ajatus; panosten suunnittelun sijasta keskitytean tulosten suunnitteluun. Edellii mainitun lis?iksi Tulosjohtamisen tunnistaa mm. seuraavista seikoista: - suunnittelu on ideoivaa ja luovaa - tydtavat ovat joustavia - tydskentelyii ohjaavat yhdesse sovitut tulostavoitteet - erilaisuus on mydnteinen volmavara - seurataan tulosten saavutta- mlsta - ihmisia palkitaan mukaan tulosten 8 Jotta Tulosjohtamisen avulla saavutettaisiin mydnteisiii tuloksia, tulee koko tydyhteis6n saada riitt:ivesti ammattitaitoisten kou- Iuttajien opastusta. Samoin on v;iltamatcjnte, etta myds yrityksen ylin johto varauksetta tukee ja omilla toimillaan edistee uuden johtamistavan kayttddnottoa ja vakiinnuttamista. sen Tulosjohtamistietoutta. Pari keftaa vuodessa luottojaostojen paellikdt kayvat kunkin alaisensa kanssa tuloskeskustelun, jossa yhdessa sovitaan mm. avaintulokset, tulostavoitteet, avaintehtavat ja valtuudet. Kerran vuodessa ty6stetean tulostoimenkuva Ja tulostoimintasuunnirelma. alainen haluaa sitoutua saavuttamattomissa oleviin tulostavoitteisiin, jolloin esimiehen pitaa ryhtya jarrumieheksi. Varsinkin ensimmeisissa tuloskeskustcluissa on paikallaan yhdesse mrettie hyvinkin tarkasti, milla avaintehtevillii kukin avaintulos saavut.'- taan. Tulosten saavuttamiseksi tarvittavat valtuudet sovitaan Tyypillisi?i luotonvalvo1an kunkin kykyjen ja halujen mu- avaintuloksia ovat eriiantyneen kaan- saatavan kierto, luottotappioiden Seurantaa varten tarvltsemme Tulosjohtaminen taso, luottokelpoisten asiakkaf useita eri rapo teja. Esimerkiksi rahoitusosastolla den pysyvyys seka viivestyskorkojen luotonvalvojat seuraavat itse vii- veloittamisen taso. Keskuskoittain ATK-yhteenvetojen Lukijoiden ammattitaustantelussa sovitaan kullekin avaintulokselle avulla omien asikkaidensa er2i2in- huomioon ottaen keskityn kertomaan tulostavoite eli kuinka tyneiden saatavien kiertoa. Tay- Tulosjohtamisesta yhticimme hyvin pitae onnistua. Tulostadellinen, kaikkia avaintuloksia kahdella luottojaostollavoitteen on oltava riitteven haas- koskeva seuranta suoritetaan tu- ja jatan rahoitus- ja rahaliikenne-tavatehtavisse mutta kuitenkin saavutettaloskeskusteluissa. Nziitii tilai- toimivat tarkastelun vissa oleva. Voitaisiin olettaa, etsuuksia hycidynn?imme lisaksi si- ulkopuolelle. t?i esimies pyrkii piiskurimaisesti ten, etta alainen ja esimies antavat Koulutus aloitettiin ulkoisten liian tiukkoihin ja alainen vastaavasti toinen toisilleen tosiasioihin konsulttien avulla vuonna l983ja liian helppoihin tulosta- perustuvaa, rehellista palautetta. sita jatkettiin omin voimin siten, voitteisiin. Kaytantd on osoittanut Alussa avaintulosten ja tulos- etta telle hetkelle kaikki ovat asian useimmiten olevan tavoitteiden ldytaminen jokaisel- saaneet vehintaen rautaisannok-peinvastoin; vastuuntuntolnen le oli vaikeaa. Nyt olemme tyyty-

\:iisia. crta kdvlnme tu loskes kus kit\cmiscn muoto. jonka nrc c\i telut la sovlinme tutlosloinranku-miehet liian usein unohdalnnle. \ i\lir ja -t oim id tas uu D n i{elm ista \ k\ilokoh taisesti. Yksrliin vas ruulllslru\ paihirtad aina kollek- I ii\ isen r astu u tlo nr u udall Kokemukset Palkitseminen K!s!iInne cr riain koullrtustiliislludcn osallistlrjiltr. nliki t Lrlos jr)hlanli\c\sir on enilen llroltanlrt I!ydl'I!sIii. lloa je hv\'.inolo '\ fr o\tamnle hlriri tuloksie. Srk\1.nlmc palk rtse t,-dnlekijaii.rrt.r. ettri esimerkiksi hirrcn t\a; ta\ tiin\a on alna marokkolrlscn k Ll pputorin nlikdincn lllnentlien r)r u kl rhkerlrulla.ia toiincn t:ir lr\ Lta. Scn sijaan pelkitscrnrrra hr- vist:i :ui,)k\i\la Vaikka rahe on niin i.rnhlr kcksinlo. ettii sit:i rlkra ol tunnatla. Sainr rc nrnr. \curaa\ii1 vilslauk\1a: sel\'a tietoislrusiitai. nririi nri ltlllli1 ()dolcttar iulostavoi!tccl o! al kaikrllc scl\alr tiedanrnle. nrllli tolnrcnpilcil lai sravutalnnrc lulostl\ oi!l.cl asioiden Lifkc\siarjcsl"_s on sclva,., to lihcs kaikilla. se on versil llra pelklts.mi\!apa. Arnakean l,,r\lrrseksr elnme ole kavtliineel - \'oimmc kcskuslella r\oinrcsti ongelnrslt tulosta!oi!tcisiin siloululni \rr lup.rlkkioita. laan olclrrlrte nen 1a niiden sail!lrttardi arl r i'inkcr-taiscstr!arkistaneet klru - tlloll\tauo on ptfantunul.a r'rrlripalkkoja. Lisaksi ol.nrlltc nllr ir\ sasloissa lnuiden henkilii.,ihlir\ten orrllnilisulrksicr ohella slfcssl \ anc n!\'ll \ t Ildelll ole\an lisiiksi kokcnruksierdm. il lcntia lausuma. jonklr :LnIllnL'cI anl\ lsla patnoaf\t:t sain ersinlmaiisessai koullrtustilei ',.[rr L\ ]nlpilan IchlerSan nimitei suude\saln olleelta nuorelte. ull ::r\ in hcrkildn!uloshaku isuudel sillc iisioillc llliclensi u\1)inna pirrivil!d h.l1krloltar "Tli lnaih:ln on Rahoitusosrston vahvuus on I t henkiliiii, joista ncljii toimii rahoitus- ia lf. \iinpi csinrcrk;ksi ntolcmpien L,,ll(iiNo\loicn pa:illikiil on voi{u jhan luonnollincr juttu.' OIcn rahaliikennetehtd!issd. l\'luut I5 tr'iiskentelerit kahdella luottojaostolla, joidcn vastuualuccsccn kuuluvat luottojcn :r Lnr itt:ii ornal!a ositstolla. Rch hanen kanssaan samer miclt:i 'I mr-iintlminen, luottotietoien hankkiminen, luoton!alvonta ja perintd sekt mrvntireskontran hoi-!llr LUnr u\lll K\en anltill tcn lu ulosjohtanlinen on luonnollinen l.fkkuastr roinrinnasta on pal Juttu. to. TALOUSHALLINTO- Va rato irn it us jo lt tajil Juhani Auranto S ih teeli Aila PietiLi Oy Union-Otly An JA.IIiR.IESTOTOI]\'IINNOT. P.iIiKON'T'IORIORGdNISAATIO.IA HENKILOSTO.larjesldt.ia Tuotek oordinaa t io apulaisjohtaja Ju hani Bremer Laki ja el;ikcasiat ApulaisiLrhaaja \reijo Ollikainen Osastosihteeri Ecva Eriksson Rai.ja Flod H cn k iliistdasiat l I.n kildsrctpiailik kit.\ nl ti Luttinen A nncli Aalt<r B.fsdis Vir tanen Rahoitus Osastopaallikkd Matti Sampakoski Hnoltoasemamarkkinoinnin luotonvalvontajaosto Luottotarkastaja Silkka Vallas 6 hcnkei S u u rma rk k inoin n in luottovalvontaiaosto Luoltolarkastaja Kaarina Becklin 7 henket Pidkassa Pirkko Nyman Scija Salrnine a Kirsi Kaukanen Talous Apulaisjohtaja Hcikki Laurinmiki Osastosihteeri Kai ja Jorasrnaa K irjanpito- ja Vcrotusjaosto K i.janpitopaallikkd Pir jo Rantala Kir.janpito 5 henkeii Osto la sk ut 3 henked Laskutusjaosto.laostopiallikkd Elias Kurnpulaincr Lrofiokorttilaskutus I I henkeii Asiakaslask tus 5 henkei Laskentajaos!o B u dj cu ipai:t I lik k ct Christian Sundrnalr 7 henke?i Kul jetus- ja Konttoripalvelu jaosto J aostop?iiillikij Yrjct PautofT v.s. Christian Sundman 4 henkc, Konttoripalvelu Esimies Martti Varakoski I I henke:i

KO SKA TARVITSET NAITA RAHOITUSRATKAIS IlivrroplvionneN naho rrus Laskusaamisten rahoiluspalvelua suosittelemme silloin. kun haluat vaoauttaa lilisaamisiin sitoutuneita varoja tuottavanipaan kiertoon. Vientifactorine{ahoitulsen etuihin kannattaa tutustua sil-ldn ErfiTa]uat ettii rahoitus ka! taa myiis vientisaamisiin liitty/iin luottoriskin. Ostolaskuien rahoitus sopii silloin, kun tavara on edullisinimillaan ia aiot hankkia sitii suuret miiiir?it kenallaan. Vuokasooimusten rahoitusdalveluun kan- ;attaat"tuitg;illoin-[unta[i-tmuunaairtai men omaisuuden tai toimitilojen vuokrasopimukset kiiyttdpiiiiomaksi. ItwEsronlrmN RAHoITUS Leasing-rahoitusta kvsvt silloin. kun haluat nooeasti vanhener,ie;l=-ajtteiden ia koniiden ostamisen sijaan vuirkrata ne kaltititsi ja sijoittaa sii[styneet kiiteisvarat tiirkeiimpiin kohteisiin. AUtgjCn rahsttusleaslng sopii rahoitusmuodolsi yritykselle. iolleiito on tvitv?iline jajdnka hyriistii hoidosta hahiaa hyiityii vuokrakauden lopussa. Autoliikkeelle tiimii rahoitusjiirjestely merkitsee kiiteiskauppaa. Investointien rahoitusnalvelu -esite kannattaa lukea mm. sitloin*un hatuatla1,'ttiien-yvtresi tuotannollisten investointien hankintaan myiinnettiiviin 80 0/o lw-huojennuksen. Keupeu MHorrus Osamaksusopimusten rahoituspalvelu sopii silloin, kun @turieen piiiioman uusiin tuottaviin liiketoimiin. Mvrrntisopimusten rahoilusdalvelua suosittelenune sil- FfiTun tgit myynusopgnahhtaisla rahoitusmuotoa- jossa ei edelll'tetii erillistii rahoituslimiittie MmnoTELESYR Miho-TELESYR -jiirjestelmd toimii osana Yhdyspankin asiakas' paetejeiestelmae. Sen avulla y,rityksesi saa ajanlasaista lieloa ja voi nein operoida entish nopeammin ja tehokkaammin. Kvsv lrsaa Kysy lisii?i SYR-rahoituksen eduista la SuouEx YRITYSMHOITUS OY SrrresAAREN KAru 14 A,00550 HELsINKI, puhelin 90'77281

Uusi eurooppalainen luottoj iirjestii saksalaiset, italialaiset, hollantilaiset, espanjalaiset sveitsileiset laisista l:ihtdkohdista on perus- luottoalan tuntemusta eurooppa- Federation of European Credit Management Associations kollegat olivat etukateen ilmoittaneet kannattavansa yhteistydn taa yhteinen jerjest6. Ruotsin ( edustajan Bengt Lindbergin ehdotuksesta uusijarjestd sai nimen FECMA) perustettiin Windsorin lisa:imiste. Suomea edustivat kaupungissa Englannissa 27.6. Luottomiehet - Kreditmennen Federation of European Credit 1986. ryrn hallituksen puheenjohtaja Management Associations FECMA:n perustamista kannatti I3 maan luottoalan jerjestti- Seppo Reimavuo ja ulkomaantoimikunnan puheenjohtaja (FECMA), jen edustajat. Uudella jerjestiillii Thomas Feodoroff. on kaksi keskeistii tehtiivee; se parantaa luottohallinnon asemaa eurooppalaisissa yrityksisse ja edistiiii vientisaatavien Vice President Suomesta suojaamista. Aloite briteilt?i Englantilainen Institute of Credit Management Ltd. oli kut- 5unut eri Euaoopan maista luotroalan Jdrjestdjen edustajar keskust.lcmaan yhteistydn tiivistamisesta Ja yhteistydn eri muodoista. Paikalla oli 25 edusrajaa Tanskasta, Ranskasta, Irlannista, \orjasta. Ruotsista, Englannista Jr Suomesta. Lisdksi belgialaiset, FECMA syntyy Isanniit olivat laatineet l6- kohtaisen esityslistan, jonka mukaisesti kartoitettiin luottoalan yhdistysten toimintaperiaatteita Ja -tapoja, tarjottavaa alan koulutusta seke julkaisutoiminraa eri maissa. Lis?iksi keskusteltiin mm. siit:i, mink;ilaisia toimintaperiaatteita (Ethical Code) luottopziellikdn tulisi soveltaa omassa tydssa:in. Kokouksen kuluessa todettiin yhteisesti, ett:i paras tapa edistaiai FECMA:n asioista pedrfia neuvosto (Council), johon kuuluu yksi edustaja kustakin luottoalan j:irjestdsta. Asioiden roimeenpanoa hoitavat esimies (President), varaesimies (Vice President) ja sihteeri (Secretary), joka myds toimii rahastonhoitajana (Treasury). Petustavassa kokouksessa valittiin puheenjohrajaksi Roger Cork Englannista, varapuheen- Johtajaksi Seppo Reimavuo Suomesta ja sihteeriksi Jean-Louis Marvas Ranskasta. Kokouksen paatteeksi Lontoon Cityn entinen pormestari Sir Kenneth Cork, joka toimii myds Institute of Credit Management Ltd:n esimiehene, tarjosi juhlallisen illallisen kokouksen osanottajille ja heidan puolisoilleen. Seuraava neuvoston kokous p?i:itetriin pirzia Pariisissa 28. 11. 1986. Luotto-kredit sanaluettelo Luettelo perustuu suomi-ruotsi-versiona Kredit-Luotto-sanastoon. joka julkaistiin Luottolinkiss:i No 1/1984 Kredit -83 S. A. Perret - P-8. Paul - Lassi Kantola (viite lisaksi: Iso Ruotsalais-Suomalainen Sanakirja - Stora Svensk-Finska Ordboken). Toteutus os.siht. Bengta Baijars, SYP-Luottotietopalvelut cm. Iuettelon laarijoiden ohjeiiluksen mukaisesti. luotonantaja luotonanto luotonantovalmius luotonhakija luotonkeytteje luotonmytintdminen kreditgivare kreditgivning kreditgivningsberedskap krediscikande kredittagare kreditbevillning luotonotto luotonsaaja luotonsaannin kiristdminen luotontarve luotonvalvoja luototus luotto luottoasia luottoasiakas luottoasiakasrekisteri luottoehto luottoesittelijii luottohenkiliistii luottojohtaja luottojiirjestelmii, -systeemi Iuottokanta luottokassa luottokauppa luottokelpoinen luottokelpoisuus kredittagning kredittagare kredititstramning kreditbehov kreditbevakare kreditbevillning kredit kreditdrende kreditkund kreditkundregister kreditvillkor, kreditbestammelse kreditberedare kreditpersonal kreditdirektdr kreditsystem kreditbestind, kredistock kreditkassa kreditaffer, kredithandel kreditvardig, solvent kreditvardighet, solvens Jatkuu sivulla 15. lt

Oy union-auy Ab:n toimitusjohtaja Aulis Lindell on toiminul pitkridh Luofiomiehissd, ollen mm. kauden yhdistyksen puheenjohtajana. NIkIisin Lindellin ndkemiksi.i hyijdtnne ian Iuott oq la n ne uvo t I e lu k unho s sa. Toimitusjohtaja Aulis Lindell, Oy Union-Oljy Ab a O ljyalalla luottosektorin merkitvs korostunut 'l t2 Luottosektorin merkitys on 6ljy-alalla varsin suuri ja oleellinen, Oy Union-Oljy Ab:n toimitusjohtaja Aulis Lindell toteaa. "Tamzin tyyppisellii kaupan alalla on sen hallussa oikeastaan koko meidiin omaisuutemme. Voisi jopa sanoa, ettd luottosektori joko turvaa tuloksen tai voi tarv:it:i sen kokonaan". "Merkitys on selvesti suurempi ve.rattuna esimerkiksi sellaisiin kaupan aloihin, joissa osa rahasta kilahtaa kassaan heti kun tavara lehtee asiakkaalle". Tene paivene <iljy-alalle on tyypillista etta, jotta pystytaan toimimaan pitk?ille taht?iimella elink lpoisesti, pitae volyymitason olla korkea eri tuotteissa. Oljy-yhtiitiden kautta pydrii paljon kuutioita, paljon markkoja, mutta marginaalit ovat kuitenkin hyvin kapeat. Tama on alan perusliihtdkohta. "Keytenndss:i kaikki kauppa mit:i me kaymme tapahtuu luo' tolla, k?iteisasikkaita ole ollenkaan", Lindell toteaa. "Me emme voi mydskaan suorittaa omistuksenpidatyst:i, silla tavaraa ei voi saada en:ia asiakkaalta takaisin - se on jo ehtinyt haihtua savuna ilmaan". Unionilla on kuitenkin onnistuttu hyvin luottotappioiden rajoittamisessa. Viime tilikaudella kirjatusta 3,5 miljardin markan liikevaihdosta luottotappiot haukkasivat vain noin promillen osuuden. Tama on Lindellin mukaan hyveksyttava taso. "Jos tappioita on suhteettoman vahan, voidaan miettizi onko toimittu epiiviisaasti. Kaikkeen kaupankeyntiin kuuluu osana luotto ski, sen on vain ol tava hallinnassa ja harkiten otettu" "Yrityksiss?i voidaan harrastaa erilaisia markkinointistrategioita, voidaan olla joko hyvin aggressiivisia tai varovaisia. Tamd antaa jo lehtdkohdan sille miten suuret luottotappiot ovat. Ajankohdasta toiseen myds samalla alalla toimivien y tysten ja saman yrityksenkin luottotappiot voivat vaihdella riippuen siitii minkalaista markkinoitipolitiikkaa yrityksess?i harjoitetaan", Lindell sanoo.

"Unionissa me olemme olleet kohtuullisen aktiivisia ja pyrki_ neer parantamaan markkina_ase_ maamme. MeidZin luottotappioi_ nrmme vatkuttaa my6s se. ette aslakasrakenteestamme muodosraval ammattiliikenndirsij:it aika suuren osan, ja viime vuosina on eslmerkiksi ulkomaan liikenteen puolella ollut varsin pahoja konkursseja". Luottosektorin asema organisaatiossa Unionin taloushallinto kuuluu \ araroimitusjoh taja Juhani Auramon alalsuuteen. Taloushallinon sisella rahoitusosaston osas_ topiiallikkdna ro jmii Matri Sam_ pakoski, jonka alaisuudessa on l8 henkikizi. Heisra luoronval_ ronnan piirissa toimii l5 henki_ 165. Luotrosektori on jacttu kah_ teen jaostoor, huoltoasema_ tnarkkinointiin ja suoramarkki nointiin. Asiakkaiden me:ird on runsas I l0 000. Voimakkaasti saneerattu huoltoasemaverkosto kasitt.ia -150 asemaa, suorakuluttaja-asjak_ kai!a on yli 50000 ja luortokorr_ tiasiakkaira 80000. ylivoimaises_ tr maan suurin dieseiin korttiauto_ maattiverkosto kattaa noin 200 D-palveluasemaa. Unionin p:ietuotteet ovat ben_ siin i. diesel-dljy.ja kevyr polrrodl_ jr. Dieselissii Unron on ylivoi_ marnen markkinajohtaja. pollto_ ouysse markkinajohlajuus on k:iden ulotruvilla.ja bensiinissa yhtrd on kolmanneksi suurin Shellin ja Esson jdlkeen. Huolimatta dljy-alan tuotevo_ lyymien jatkuvasta Iaskusta Uni_ onilla on mennyt hyvin. Vjime ti_ likaudella Union-konserni teki voittoa 19,6 milj.markkaa, emo_ yhtid Oy Union-yhryme Ab I7.8 milj.markkaa ja Oy Union_Oliv Ab 3,4 mil j.markkaa "Polttodljyjen puolella on saa_ vutettu laskukauden jalkeen uusi taso, bensiinin kuiutrrs tuiee kas_ vamaan ennusteiden mukaan ai_ na 90-luvulle saakka,.jolloin se ehke tasaantuu. Dieselin kasvu Jatkuu aina vuoteen 2000 asti, li_ saantyen 2-3 prosenttia keski ma:irin vuosittain", Lindell arve_ lee. Tulosjohtamineniikvv luottosektorillakin " Unionin virallinen johramis j:ir_ Jestelma on ollut vuodesta lggl asti tulosjohtaminen. Lindell ko_ rostaakin, etta tulosjohtaminen on s uraava askel eteenpen tavoi_ tejohtamtsesta. Kun henkild saa_ vuttaa hanelle asetetun tuloksen, on se mrten han sen tekee sekun_ de?irikysymys. "Tulosj oht am isjarj estel m an avarntuioksia keytet:iiin myds tunnuslukuina luottosektorin tolmintaa seurattaessa. Tdrkeita tunnuslukuja ovat myds luotto_ tappioiden taso seka kokonaismyyntisaatavien kierto, johon voroaan valkuttaa maksuaikojen maaritrelylle", Lindell sanoo. "Henkildkohraisesti pidan tar, kermpene er:iantyneiden saata_ vren kiertoa. Olen aikoinaan pistanyt mielecni sellaisen karkian perussaanndn, etta jos ereantynyt saatava on yli kahden kuukauden tkanen, niin siite on kaksi kolma_ sosaa Jo keyt:inndsse menetetty. lsosta massasta puhuttaessa se pireii yllzirrevdn hyvin paikkan_ K:iytanndn tydss:i Lindell pitee tarkeena myds Iuotrokelpois-!"n asiak kr rden pysyvyytre. Luotrohenkildiden on pystyrrdra tulemaan toimeen asiakkaiden kanssa. "Kun asiat eivat juokse normaaliiia tavalla, ovat keskustelu_ trlanteet paase:intdisesti vaikeita. Positiiviset argumentit ovat vabrsszi, mutta neuvottelemalla ti_ lanne on saatava sellaiseksi, ettd asiakas vmmartazi asian',, Lindell korostaa. Tuloshakuisuus ei kiriste luottopoliriikkaa Varsin yleisesti pel:itaen tulos_ hakuisuuden ulottamista luottosektoille. Pahimmillaan pyrkimys nollaluottotappioihin voi tuhota hyviakin asaikassuhteita. Kyse on kuitenkin Lindellin mu_ oli!'al3n luotevollrmien jatkuvasta laskxsta huolimatta unionilla 5gha markkinajohtaja, on mennyt potuodljyss:i hyvin. Dieselissa hyve union kutton"rlju on t"nriinir.a-t"jrnu-. i'ijiin ta tr.on jatt".n. "S on jdrjestelman rekijdjden Ja yrityksen johdon vika ios nain paiisee kaymaiin, vaikka vaara onkin lahella. Eihen teme ole sen kummallisempi asia kuin myyn_ nrn provrsiot. Jos jzilestelmad luotaessa ei ole otettu riitav?in laajasti huomioon mite esimer_ kiksi konekaupan hinnoittelussa vor tapahtua, tai ette provisiot pi_ talsl maksaa vain sellaisista kau_ porsta, Jolsta raha on tullut ko_ tiin, voi j:irjestelma menn?i samal_ la tavalla pieleen", Lindelt kuvai_ lee. "Jerjestelman on oltava toimiak_ Kaan mrttaustavoista ja mittareis- seen oikeudenmukainen ja moti_ voiva"- lol"itn%r f,"ff tt"tihenki tiis- "Vuosien aikana kokonaisna_ kemyksen taso on kohentunut aika lailla. Luorto- ja myynrihen_ KIlosro ymmart5vet paljon pa_ remmln tolstaan kuin aikaisem_ min", Lindell toteaa. "Unionilla yhdensuuntaisten nakemysten ldytymiseen on vai_ kuttanut merkittaviisti tulosjoh_ aamtsajatte lumme. Scka iuoton_ valvonnan ett:i myynnin tavoit_ teet, vaikka ovatkin erilaisia, ovat synkronissa keskeneen,'. "Tosiasiahan on kuitenkin se. ett:i.sellainen kohtuuttinen j:inni_ te pttaa aina olla naiden rvhmien valilla. Minusta se kuuluu asiaan Tam?i on hyvin r:irkeea mielrae. koska on olemassa erilaisia inr_ ressej?i, joilla valvotaan sitd etta yritys kulkee kokonaisohjauksen mukaisesti", Lindell sanoo. Teksti Krrl Msrdah l3

si!'ulta I l. kreditkontroll kreditkort kreditfdrmaga kreditanstalt, kreditinrattning, kreditinstitut kreditlimit kreditldfte, kreditutllistelse kreditmarknad kreditman kreditform krditfcirsiiljning kreditbelopp kreditkvinna kreditavdelning kreditkdp kreditandelslag kreditpolitik kreditchef kreditbeslut kreditgriins kreditrestriktion kreditavtal kreditsp?irr, kreditstopp kreditgaranti kreditftirlust kreditfiirlustreservering kreditinspektor luottotieto luottotietopalvelu luottotietotoimisto luottotietotutkija luottotoimi luottotoiminta luottotuki luottotulkinta Iuottovakuutus luottovalvonta luottovaraus luottovolyymi luottoyhdistys hyvite hyvitt66, merkit?i kreditpuolelle hyvittiiminen hyvitysilmoite hyvitysjiiiinniis hyvityslasku hyvitysmerkinte hyvityspuoli kredit-jeiinniis kreditpuoli saamamies velkoja kreditupplysning kreditupplysningstjiinst kreditupplysninigsbyri kreditundersrikare, kreditupplysare kreditfunktion kredityerksamhet kreditstdd kreditbedrimning kreditfrirsiikring kreditbevakning kreditreservering kreditvolym kreditf<irening kredinota kreditera kreditering krediteringsavi kreditsaldo kreditnota kreditpost kreditsida kreditsaldo kreditsida kreditrir kreditor INDEPENDENT RAHOITUS OY JA SUUR-HELSINGIN OSUUSPANKKI OIKEUSPERINTA OY:N OSAKKAIKSI OikeJsperintii Oy on korottanut markkaan. Tiissii yhteydes_s?.y!!i6n osakkaiksl osakepaaomaansa ovat suunnatulla tulleet mm. Independent osakeannilla Rahoitus 300.000 oy ja Suur-Helsingi.n osuusp.ankki. Yhteistycikumppanuuden taustalla on mm. osakkaiden pyrkimys kehittea yrityksille tarjoamiaanykyaikaisia kassahallinnon palveluja. Oikeusperinti Oy.:n tuoreet, kehityshakuiset ajarukset sekii toisia perimisroimistoja laajempi kiisitys luottoalan palvelutoim innasra sai olakkaar kiinnostumian yhreistydsr'ii. Oikeusperintii Oy:n vastavalmistunu_t Gorilla-ohjelmisto luo tekniset mahdoltisuudet tksildlliseen luotonvalvonta- ja perintlipalveluu n.. jolli oikeusperinre voi vapautraa yritysasiak- Kaansa suurel[a osln luotonvalvonta-.ja pennterutiineilta yhdistiimalla yrityksen ja Oikeusperinnan tietokoneet hoitamaan perittavat saatavat. Myds luottotietopalielut dekii uusia saatavien rahoitu-sp?lveluja tullaan liittiimaan Oikeusperintii Oy:n palveluvalikoimain liihitulevarsuudessa.. Naln_ perrmrstolmiston ja rahoittajan yhteistydlla pyritaen luomaan uusia rapoja tenostaa tuottokaupplaan maksuliikettii.... oikeusp.erinte oy:n tiikevaiht oli paattyneella tilikaudella 1,3 milj. markkaa. Liikevalhdon on budjetoitu nousevan kuluvalla tilikaudella 3,8 milj. markkaan.,,.,,.9ik.yrperintii oy:n uudeksi toimitusjohrajaksi on nimitetty kauppatieteiden maisteri Herkkr Jartela. Hdn on aikaisemmin toiminut STS-Rahoitus oy:n vara[oimitusjohtajana. OIKEUSPERINTA OY

ttt,1, Hallituksen vuonna 1986 Eduskunnalle jettamassa esityksesse henkildrekisterilaiksi, josta kaytetdan t?issa artikkelissa vain lyhytta muotoa esitys, todetaan, etta henkil6rekisterien kayttd on valttiim:itdn osa yksityisen hallinnon toimintaa. Toisaalta saiin- Risto Suviala varatoimitusjohtaja Maksutieto Oy Risto Suviala on seurannut henkildrekisterilain muokkautumista io l9t0luvulta saakka. ATK johti tietosuoj aan Tietotekniikan iillistyttiivii kehitys sai poliitikot hermostumaan kansalaisten tietosuojan kaventumisesta. Tietosuojan takaava henkiliirekisterilaki on tulossa vuonna 1988. Se on paljon parempi kuin mitii ns. Jyriingin komitea puuhasi Suomeen l97oluvulla. Jokainen laki on aikansa lapsi. l6 Kuluttajasuojan "parhaina" vuosina 1970 luvun puolivalissa luottotietotoimintaa varten oltiin tekemdssd omaa lakia. Sen mukaan luottotietotoiminnan harjoittaminen olisi tullut luvanvaraiseksi. Luvan olisi mycjntanyt valtioneuvosto. Ruotsin vuoden 1973 tietosuojalakiin lupamenettely oli tullutkin. Valtavan byrokratian takia Ruotsi on nyttemmin ( 1982) luopunut lupamenettelysta ja siirtynyl kevyempiian ilmoitusmenettelyyn. Ristiriita telemettdman rekisteritoiminnan minnan harjoittajien luottotietojen on katsottu sisaltav:in riskin kontrolloimattoman keraemista, tallettamisla, vallankdyt6n luovutusta ja kiiyttde. Esityksen synnystii. TietosuoJasaenndstenpiiriin eivet mydskeen kuulu yrityksen tehtavana on osoittaa yksityisyyden suojan ja tiedontarpeiden v:ilisten ristiriitatilanteiden ratkaisumallit. On arvioitu, etta henkildluottotietojen rekisterdintiin erikois- kannalta merkittiivien henkil6iden luottotiedot (huomattavat osakkaat, toimitusjohtajat jne.) Yrittiijahenkildiden kohdalla syntyy rajanvetovaikeuksia, kos- tuneille luottotietotoimistoille aiheutuisi sityksen mukaisten velvotteiden hoitamisesta noin I7 miljoonan markan kertaluonteiset kustannukset. Rekisterdidyn tarkastusoikeuden toteuttamisesta arvellaan syntyvan jopa 20 markan kustannus tiedustelua kohti. Henkiliiluottotiedot ka on olemassa sekii yksityishenkilcin rooli efi:i yrittaijan rooli. Esimerkiksi on epeselva:i kuinka laaja rekisterin tarkastusoikeus yrittejahenkildlle on suotava. Asia jaa viime kadessa tietosuojalautakunnan ratkaisujen varaan. Tarkastusoikeus Esitys perustuu rekisterinpidon avoimuudelle. Teman vuoksi Esitys ei koske yritysluottotietoja, vaan ainostaan henkildluottotietoja. Nain ollen esitys ei seiiiin koskevien tietojen tarkas- rekisterdidylle on my6nnetty it- koske erilaisten yhteiscijen Ja seatididen eikai liike- ja ammattitof terdidyista noin kaksi tusoikeus. On arvioitu, ettzi rekis- prosenttia

ulee keyttaimaan tarkastusoilcutta. Tietoihin tutustuminen men oloihin sopivaksi. yhteydesse ei ole katsottu Suo- voisi tapahrua nayftzimalla tiedot esiakirjoista tai nayrtdpiiarreelra. Henkildrekisteriasetusluonnoksen luottotietorekistereiden sisaltda Tarkastusoikeuden piiriin kuubu saada tiet:ia: koskeva 5 S on herzittenyt paljon artymyst:i. Sen mukaan luottotietotoiminnan harjoittajan luottotie- ll itsee koskevatiedot tai ettei rekisterisse ole itsea koskevia torekisteriin saa tallettaa vain ns. uetoja virallisia maksuhiiiriiiitii. Riitteviin 2)rekisterin saenndnmukaisetluotettaviksi tiedoiksi asetusluonnoksessa on katsottu vain viran- tietolahteet 3l mihin rekisterin tieroja keyretaan Ja Maksuhairidina saa tallettaa makomaisten tot amat maksuheiridt. a) mihin tietoja sednndnmukai-susestluovutetaan. laiminlydnnin, l) joka on todettu tuomioisruimen tai ulosotonhaltijan pedtciksell:i, tuomarin maksamismeereyksella tai ulosotto- l,oottotietotoiminta viranomaisen toimituksella; 2) joka on johtanur konkurssihakemuksen jattamiseen; Luottotietotoimintaa koskee ykissadnndsten lisaksi koko 3) jonka rekisterdiry on velkojalle antamallaan kirjallisella il- ko erityissiienndksie. Saanl6kset ovat siis sijoitettu henkikun 1970-luvutla pahtuneeksi; moituksella tunnustanut ta- pyrkimyksena saada oma erilluottotietolakinsa. 4) jonka johdosta osamaksu- tai Esityksesse luottotretotoimintarkoltetaan elinkeinona mukaan oikeus ottaa takaisin kaupassa myyj:illa on lain henkildluottorietokeraamista ja talletamista jalla lain mukaan oikeus pur- myyty esine tai luotonanta- luovutusta varten. kaa muu kulutusluottosopimus ja jonka tallettamiseen kkien harjoittama luottotieon toiminnan luonvuoksi suljettu esityksen ul- nut tietosuojalautakunta on anta- luvan. Luot totietoroim innan harjorron ennen toiminnan aloitlettaa tieto henkildn toteamisesta Lisiiksi rekisteriin saadaan talrsta tehtava toimintailmoitus varattomaksi ulosmittauksessa. 1a-asiamiehelle. Sama il- vollisuus koskee site, elinkeinona harjoittaa peri Luottotietotoiminkoskevat erityissazinn6kset siis koske luotonantajan kuuluvaa luotien hankintaa ja kayftda. Luortotietotoiminnan harjoir on ilmoitettava rekisterditata koskevan ensimmeisen tekemista luottotietoisteriin. Vuoden 1984 versios- 'a ilmoitus olisi rullut tehda kaitisra merkinndista - ei ainoastaan ensimmeisesta. Pelkka ilr orrus merkinniista riittea - lahdiikseni merkinniin sisiiltdd ei ilmoiteta. Luottotietorekisterin tarkastusoikeus on yieiste tarkastusoil.utta laajempi. Luottotietotoiminnan harjoittajan on rekisteloidyn pyynniiste ilmoitetrava, tenelle tai mihin teta koskevia henkildluottotietoja on kuuden viimeisen kuukauden aikana luovutettu seka kenelta tai mist:i relisterditya koskevat tiedot ovat Fraisin (rietolahteet). Tama lterkitsee sita, ette rekisterinpitaon kirjattava jokainen henki- ldluottotiedon luovutus sekii tieaolahde. Ruotsin mallin mukaista luotlolietokopion lahettamiste rekisrerdidylle jokaisen luovutuksen Asetusluonnoksessa ei ole lahd tty siita, etta viranomaisen paetdksen pitaisi olla lainvoimainen. Toisin sanoen jos peetdkseen on haettu ylemmailtzi viranomaiselta muutosta peatdksen voisi silti rekisterdid5. Riskina on kuitenkin se, etta esityksen ankam vahingonkorvausvelvollisuus jeisi poikkeuslupamenettelyn vakiellossa. Rikoksien rekisterdinti voi tilanteissa, joissa paetdste raan. muutetaan, aiheuttaa korvausvastuun rekisterinpitejalle. Asetusluonnoksessa ei ole asetettu estetta sille, etteikd luotonantajat saisi omiin rekistereihin omaa keyttda varten tallettaa muitakin kuin virallisia maksuheiridita. Vaikka verot saadaan ulosmitata ilman tuomiota ja peatdsta, voidaan tieto laiminlyrinneist?i tallettaa vasta, kun verovelvollinen ei ole ulosottoviranomaisen maksukehoituksen saatuaankaan maksanut ja saatavan perimiseksi on suoritettu ulosmittaus. Velallisen kirjallisena maksuhairi6n tunnistamisena voidaan pitea mm. maksusuunnitelmaa ja vekselie. Tratan keytdn rekisterdimiste ei tulla sallimaan. Tratasta puuttuu velallisen hyvaksymrnen. Esityksen poikkeuslupasiiiinniikset merkitsevat sita, ette tietosuojalautakunta voi antaa luvan muidenkin kuin viranomaisten toteamien maksuhairi6iden rekisterdinriin. Paineita teh:in on yllin kyllin. Tiedonantovelvollisuus Jos luoton ep:iaminen tai muu rekisterdidylle kielteinen peiitiis peetds johtuu saaduista luottotiedoista, on luottotiedon keyttejan (siis luoronantajan) ilmoitettava rekisterdidylle luottotiedon kaytdste seke siita, mista rekisterrsta luottotiedot ovat peraisin. Vuoden 1984 versiossa ilmoitus olisi tullut tehda aina kun luottotietoja keytetzi:in peatdksenteossa. On kiusaus todeta, ette Iuoton kieltaminen henkilciltii, joka on selvesti ylivelkaantunut, voi olla hyvin mydnteinen ratkaisu henkildnkin kannalta katsottuna. Mika on tietosuojalautakunnan kanta? Poikkeusluvat Vuoden l98l tietosuojakomitean mietinndsse lahtdkohtana oli luoda tietosuojan yleisluonternen puitelaki. Komitean ty6ta Rikokset seuranneessa virkamiesvalmistelussa kuitenkin mentiin varsin Kuten edelle todetriin virallista yksityiskohtaiseen sziiintelyyn. maksuheiridtedeltevea maksuhitautta ei saa rekisterdida. seen jouduttu ottamaan seen- Taman seurauksena on esityk- Mydskaain virallista maksuh?iiricita jereampea rikollista menettet?i. Poikkeuslupamenettelyn avulndkset poikkeuslupamenettelyslyzi eiesityksen mukaan saa rekister6ide. Rikoksia ja rangaistuk- mahdolliset esiintulevat yksitteila on haluttu varmistaa se, etta sia pidet:ian ns. arkaluonteisinaset ongelmatilanteet saadaan tietoina, jotka ovat rekisterdinti- asianmukaisesti hoidettua. Re- Keanna...

Atk johti... :tilii;;i;;i'lt,i, KERA aluepolitiikan toteuttajana Vuonna 1971 perustettu KE- RA edistaa toiminnallaan aluepolitiikan toteutumista. KERAn asema perustuu lakiin. Valtioneuvosto on jakanut Suomen neljaan perusvydhykkeeseen. EnsimmAinen, toinen ja kolmas perusvyrihyke muodostavat kehf tysalueen. Perusvydhykkeen siselle kunnat on jaettu kahtia, A- ja B-tukialueeseen. Neljennelle perusvyiihykkeell?i kunnat kuuluvat vain yhteen tukialueeseen. Sen ulkopuolelle tuki ei ulotu. Korkeinta tuki on I perusvycihykkeen A-tukialueella ja pienin- A IV perusvydhykkeen tukialueella. Suomen pinta-alasta 85 % on kehitysaluetta. KERAn organisaatio kisterinpit?ijien tulisi kuitenkin mieluummin pyrkii sopeuttamaan rekisteritoimintansa lain as ttamiin rajoihin kuin turvautua lupamenettelyyn, esityksen perusteluissa todctaan. Poikkeusluvan mydntaa tietosuojalautakunta. Ankara vastuu Tietosuojahankkeen yksittai siste saanndksist:i on eniten heratt:inyt arvostelua rekisterinpitejien ankaran vastuun periaatteelle rakentuva korvausvelvollisuus. RekisterinpitejA on velvollinen tuottamuksestaan riippumatta konaamaan sen taloudellisen vahingon, joka rekisterdidylle on aiheutunut virheellisen tiedon keytdste tai luovutuksesta taikka siita, etta tiedon keyttd tai luovutus on ollut lainvastaista. Taloudellisen vahingon lisiiksi on korvattava mycjs kiirsimys, ellei se ole viihdioen. Esityksen mukainen korvausvastuu poikkeaa vuoden 1974 vahingonkorvauslain periaatteista, jotka perustuvat tuottamukselliseen ja tahalliseen vahingontekoon. Esimerkiksi Iuottotietotoiminnalle on asetettu samanlainen ankara vastuu kuin atomivastuulaissa on asetettu ydinlaitoksen haltl.jalle ydinvahingosta. Onko luottotietotoiminta yleisvaarallista toimintaal l8 Kuitenkin on hyva tietee, etta rekisterdidylla on ns. neyttiitaakka syntyneesta vahingosta. Rekisterdidyn on todistettava, etta virhe tai lainvastainen menettely on todella aiheuttanut h:inelle vahinkoa. Oletetaao, ettii vahingonkorvauksen suorittaminen tdmen vuoksi tulisi melko harvoin kysymykseen. Voimaantulo Laki on tarkoitus saattaa voimaan noin vuoden kuluttua lain hyviiksymisesta. Nain ollen iaki tullee voimaan l l. 1988. Luottotietorekisterin merkinndist:i olisi tehtdva rekisterdidyil- Ie ilmoitus kahden vuoden ku luessa lain voimaantulosta eli l. L 1990 mennesse. KERAn pa?ikonttori on Kuopiossa. KERAlla on aluekonttorinsa Joensuussa, Jyvaskylassa, Kajaanissa, Kankaanpe:issa, Kuopiossa, Mikkelissii, Oulussa, Rovaniemell?i ja Vaasassa. Aluekonttoreiden itsenaista p?ietantevaltaa on jatkuvasti lisatty. Aluekonttorilla on oikeus paiittae korkeintaan 600000 markan lainoista vuodessa yritysta kohden. Isoimmat luottopeetdkset tehdaen johtokunnassa, joka kokoontuu joka toinen perjantai. Jasenia johtokunnassa on seitsem?in: kolme Kerasta ja neljii ulkopuolista. Nem?i ulkopuoliset ovat ulkoasiainministeridn, kauppa- ja teollisuusministeridn, ty6voimaministeridn ja yrittajien nimeamia edustajia. Henkildkuntaa KERAssa tydskentelee n. lt0,joista yli puolen tydpaikka on aluekonttoreissa. Yritystutkijoita on KERAn palveluksessa n. 60. Heista suurin osa toimii Vaasassa. Yritystutkijoista puolella on taloudelliskaupallinen ja puolella tekninen korkeakoulututkinto. Ennen KERAan tuloaan yritystutkijat ovat yleensa olleet yritysten tai rahoituslaitosten palveluksessa. KERAssa on myds projektiyksikkd, joka toimii lahinne saneerausyksikkdn:i. KERAn rahoitusrnuodot KERAn rahoitusosuus yhdessa valtion lainojen, avustusten ja korkotuen kanssa voi nousta eninta?in 75 %:iin hankkeen kokonaiskustannuksista. KERAn mydntamien lainojen keskimaa-

Kehitysaluerahasto Oy:n (KERA) kenttejohtaja, taloust. kand., KHT Matti Sulander kertoi KERAn roolista yritysten luotonantajana yhdistyksen varsinaisessa kevetkokouksessa 22.5. 1986, Mielenkiintoinen aihe heriitti vitkasta keskustelua. seen, tuotteiden ja tuotantomene_ telmien kehittamiseen, rnarkkinoinnin edist?imiseen, liikkeenjohdon koulutukseen, konsultointiin sekd erityis- ja ammattihenkildkunnan hankkimiseen. TAllaisen lainan tavanomainen laina-aika on 3-6 v. Korko on 5 %, jos vakuudet ovat turvaavat, KERAn asiakkaat ja luottokanta KERA rahoittaa ensisijaisesti prenr?i Ja keskisuuria yrityksie se_ ke suurten yritysten pienia ja keskisuuria yksikdita. Myds kunnat, teollisuuskylat ia muut kiinteistdyhtidt voivat saada KERAlta rahaa teollisuustilojen IaKenlamlsta Varten. KERAila on n. 6300 asiakasra, joista yli kolmannes on aloittanut tolmrntansa 80luvulla. yhticin asiakkaat ovat melko pienie yrityksia: n.55 %:lla on alle 5 ry6n_ tekijaa, vain 6 %:lta on yli 100 henkilda palveluksessa. 2/3 asia- ERA yritysten luotonant ajana rarnen laina-aika on ollut 9 vuotla ja suuruus noin 350 000 marklaa. Yrityskohtainen rahoitusosuus on ollut investoinneissa cnimmillaen n. 40 Ea ja keyt6- Faomahankkeissa n. 50 Va. Lai_ oa-a1at ovat vaihdelleet keskimaa n seuraavasti: korkotasoa. Korko riippuu ds vakuuksien laadusta, viikorko on ollur n. l0 %. pankkikelpoista vakuutta perireen I tai 2 Vo enem- KERA voi mydntae vakuudetlainoja vain poikkeusta- Fuksissa. Yleensii KERA pyrkii - rakennusinvestoinnit 8-14 v - koneinvestoinnit 6-9 v - keyrtdpaaiomalainat 5-7 v Vapaavuosia mydnnetaen tavallisimmin 1-2 v, enimmilldin ar. Lainojen korko noudattaa raylelsta antolainauksaamaan parhaat mahdolliset va_ kasyrityksist?i on teollisuusyrityksia. Suurin yksittainen teolli- kuudet. KERA voi antaa myds oma_ suudenala on metalliteollisuus, velkaisia takauksia. peaasiassa Jonka osuus lainoista on noin viidennes. takaukset mydnnetaen ilman vastavakuutta. Takausprovisio on n. KERAn luottokanta vuoden 1,57o vuodessa. Tarvittaessa 1985 alussa oli n. 2,2 miljardia KERA voi hankkia yritysten mk. Vuosittain lainananto takaussrtoumuksineen on t:illa hetkell:i osakkeita ja osulrksia. KERA ei kuitenkaan hanki ylj puolra yrityksen osake- tai osuuspaaomas_ sra mydnnetee n.25 milj. mk yli 700 milj. mk. Lisaksi avusruk- ta, ellei se ole velttametdnta. Osakesijoitukset ovat luonteeltaan kannasta on riskiluottoa, jonka vuodessa. Noin puolet luotto- v?iliaikaisia. paeasiallinen vakuus on yritystutkimus. Yritystutkimuksen Erityisesti uuden teknologian yrityksia KERA voi rahoiitaa merkitys on huomattava paatettaesse luotonannosta. Itsestean_ vaihtovelkakirja- ja lis?ikorkoehtoisin lainoin. Vaihtovelkakirjalainalle on tyypillista lainananra_ l,/3 luottohakemuksista joudu- sehjys lainansaanti ei ole. Noin Jan oikeus vaihtaa laina kokonaan tai osittain lainansaajayh-mholtusta on suunnattu entiste taan hylkeemaen. Viime aikoina tidn osakkeihin. enemman markkinointiin ja erityisesti KERAn kehirtamisrahoituk_ vientimarkkinointiin. sesta yritykset voivat saada sekii lainoja ette avustuksia tutkimuk_ Teksti Anne LeppeH-Nilsson t9

Luoltomiehet vasemmalla oikeallc: Marfti Kuurtamo. Pc mistoimisto Contant o], Tom C. Ahlroos. Luc,ttokunta, Mi{ko Parjanne. Luottokontrolli Ov, ij.rit p.nnuno,. Oy Kontino Ab, Anne LeppiilalNilsson, Aspo, olli Ruotsalirncn, Lcmminkancn O1. Marjatta Huikarinen, OY Hedcngren Ab. piiiattincn isenrd sekd Ulla Johnsson, Oy Crcciii Ab. Kameran iakana Thomas Feodoroff. Oy Credit Ab ja Seppo Reima\.uo. Oy Nokia Ab Luottomiehet Itevailassa Tend vuonna l,uottomiehet hakivaf luottoalan oppia ja niikemyksid Itevallasta. Kymmenkunta matkalaista suuntasi kohti Wienie toukokuun 14. iltapiiven?i. Virkamieslakko mutkisti reittiii )hden vdlilaskun lerran Kddpenhaminaan. Sen tdma vllietappi Pidensi matka-aikaa ette hotelliin saavuttiin vasta keskiyiin paikkeilla. 20 Paikallinen vientitakuulaitos Seuraavana aamuna oh cn_ simnldincn yrityskaynti kohleena Oestcrrcichische Kontrollbank Akticngcscllschali. Pankin toi Ininnasta kenoi johtaja Hans Diwoky. Pankki on perustcttu vuonna l946ia vastaa koko lailla meikdldista Vientitakuulaitosla. Pankin asema pcrustuu lakiin. Pankin omistaa valtio cpasuorasti suurien pankkien viilityksellii. Pankin tarkoitus on edisdii omalta osaltaan Itiivallan vientili. Se mydnted takuita toisaalta viejicn hyviksi ja toisaalta muiden pankkien hyv:iksi. Myds efitiivaltalainen yhtid voi saada pankilta takuut. jos yhticj esim. "treidaa' itavaltalaisia tuotterta. Itevallalaisuusastccn orl oltava v;ihinlain 80 %. jolta vientitakuu heltidd. Yleensii takuut kattavat niin poliiltisel kuin taloudellisctkin riskit. Poliittisesti riskialtteiksi maiksi Euroopassa johtaia Diwoky luokittclee Puolan, Jugoslavian, LJnkarin ja Ncuvostoliiton. Pahimmat taloudelliset riskit hdn niiki ei niinkaen eri maissa kuin talviurheilltviiline- ia tekstif lialoilla. Pankilla on mustal listat maista, ionne takuita ei myonnetii lainkaan. Mm. Etela-Atrikka on mustalla listalla. Luottotietoja pankki hankkii niin paikallisista kuin kansainviilisistekin luottotietotoimistoista. Idvallan kaupallisct edustajat ovat hyddyksi myds tesse suhlecssa. Manner-Euroopan vanhin luottotietotoimisto Seuraava tutustumiskohde Kreditschutzverband von 1870 luottotieto- ja perintetoimisto oli kavelymatkan paasse. Toimisto on alallaan manner-euroopan vanhin. Yhdistyksen palvcluksessa on 350 henkiliia. Peakonttori

Transitokauppaa ja tra0rngra Suomen Suurliihetystd oli seuraava etappi. Kaupallinen sihteeri Hannu Heinonen kertoi Itevallan taloudellisesta tilanteesta ja kaupasta. Itevallan talouden kehitys seuraa melko tarkkaan Lensi-Saksan talouskehitysta. Inflaatio on alhaalla ja bruttokansantuotteen kasvu on ollut hyva. Kauppatase on vajeellinen. Turismi osaltaan tasapainottaa vajetta. 40 7c Itavallan kaupasta kiiydli?in Liinsi,Saksan kanssa. Valtiollisen teollisuuden osuus on suuri n.40 qo:a. Suuria tappioita on ollut terasteollisuudessa, dljykaupassa ja kemian reollisuudessa. Ulkomaalaiset omistavat n.30 7o Itevallan teollisuudesta, mitai osuutta on pidettiivii korkeana. Itevalta on trading-ja transitokaupan keskus. Monet ulkolaiset yhtidt ovat tiiman oivaltaneet Ja perustaneet Itavaltaan paljon trading-houseja. Suomalaiset viela nukkuvat tasse asiassa. Transito- ja tradingkauppa voisi tarjora merkittdvia business-mahdollisuuksia myris suomalaisille. Suomalaisilla on Itevallassa 20 tyreryhtidire, joista 5:lld on valmistustoimintaa. Pankkitakauksen tai remburssln saaminen itavaltalaiselta kauppakumppanilra ei piteisi Hcinosen mielesta olla jlirin vaikeaa. Remburssia k:iytetaan paljon mm. transitokaupassa. Suomalaisten on syyta tehdzi it?ivaltalaisten kauppakumppaniensa kanssa aina kirjalliset sopimukset, tahdensi Heinonen. It,valtalais t kun ovat sangen taitavia liikemiehiai. sr.yaitsee Wienissii. Aluekonttoreita on kuusi ymperi Itavaltaa. kaa. Tete seuraa ns. henkildkohle annetaan l0 paivae maksuai- Yhdistys roimittaa luottorieroja tainen perinta, keytanndssa puhelinsoitto. n. 170000 vuodessa. Erityisesti viime aikoina on ahkerasti kysel- Jolleiv?it n?ima keinot tepsi, 1).' viinintuotta.jien luottotietoja. velkomusoikeudenkaynti on vireille n. kuukauden kuluttua Kehuttavia tiedot eiv:it ole aina olleet. Viiniskandaalin seumukset nakyvat viinintuottajien konvastyskorkon niinkin alhainen toimeksiannosta. Laillinen vii- Kone Ov:n tvter kurssiaaltona. kuin 5 7o. TAmiin vuoksi yleensa Yhdistyksessa on meneill?iiinsovitaan korkeampi viivastysmresten matka suuntautui pois Seuraavana paivana Luotto- suurisuuntainen tietojenhallinta-korkoprojekti. Tietoja siirreteen ark:lle Ystevellisie isiintia luortomiehilh riitti Kreditschutzverban- Kone Oy:n tytaryhtidn Firma Wienin keskustasta ja tutustumaan ehka jo vuoden kuluttua asiakas voi katsella luottotietoja suoraan paatteeltaan. tie mydten. koisesti talousosasto ei juurikaan dissa aina yhdistyksen president- Sowitschin talousosastoon. Ul- Perintiirutiini tuntuu sujuvad eronnut meikahisista vastaavista. Jokaisesta hissitoimituksesta samaan malliin kuin suomalaisissa perintiitoimistoissa. Ensiksi tehdaan erillinen sopimus, jonka lehtee karhukirje, jossa velallisel- siseltd voi olla erilainen eri toimituksissa. Mm. perint?i seuraa omissa toimissaan naiden sopimusten ehtoja. Hissihuollon toimivuus on tarkeae. Suurin osa laskuista onkin huoltolaskuja. Suurempia luottotappioita ei Firma Sowitsch olejoutunut karslmean. Talousosastolta matkattiin Scheibbsiin tutustumaan itse hissitehtaaseen. Itevaltalainen tehtaan johtaja puhui selvaa suomea. Oli kuuleman mukaan ollut 60luvulla Kone Oy:n leivisse Suomessa. Hissituotannossa tarvitaan tehokkaita koneita. Ja niita tehtaasta Idytyi ja paljon. Firma Sowitsch satsaa myds elektroniikkaan, erityisesti pintaliitostekniikkaan. Yhtedn suomalaista ei ldyrynyr Firma Sowitschin palkkalistoilta. Wien on aina Wien Mahtuihan Luottomiesten tiiviiseen matkaohjelmaan tietysti musiikkia, kun kerran Wienissii oltiin. Johann Straussia kuunneltiin Tonavan aalloilla uivassa kons rttiravintolassa. Mozartin taikahuilu soi ihanasri Volksoperassa. Aikamoista taidetta oli myds espanjalaisen ratsastuskoulun hevosten baletti. Wienin katukuvaa s?ivytti kiivas vaalitaisto. Kun kyselin paikallisten mielipireir:i vaaliruloksesta, tunrui Waldheim vankalta suosikilta, sanoipa maailma hiincsa mite byvansa. Riippumattomra tuntuvat nuo ltrivaltalaiset olevan. Anne Leppiilii-Nilsson 2l

Uudet jiisenet Yhdistyksen hallitus on kokouksissaan 15.4.86, 22. 5.86 Tapio Vierunen VT, avustava lakimies ja I l. 6. 86 hyvaksynyt seuraavat Asianajotoimisto uudet jiisenet: Liisa Svinhufvud Ky Uudenmaankatu l3 00120 Helsinki Luotonvalvoja Helga Elina Leppiikangas Oy Union-Oljy Ab Nuijamiestentie 5 00400 Helsinki puh. 9G58051 Jaostopazillikkd Tuomo Turunen Kansa-Yhtidt Heme ntie 33 00500 Helsinki puh.90-73 l6l Myynti ja tiedotussihteeri Armi Ellilii Luottokontrolli Oy Mekelankatu 52 00510 Helsinki Oik.kand. Sinikka Hyyppe Tietoperinta Oy PL 45 00521 Helsinki Ryhmaesimies Pirjo-Liisa Laiho Luottokontrolli Oy Makelenkatu 52 00510 Helsinki Esimies Pirkko Lind Luottokontrolli Oy Makelankatu 52 005l0 Helsinki Perintekesittelija Tarja Mustaniemi Oy Credit Ab PL 4'1 00241 Helsinki Ryhmeesimies Tuula Parkman Luottokontrolli Oy Makelankatu 52 00510 Helsinki Ryhmaesimies Tom Sundstrtim Luottokontrolli Oy Makelankatu 52 00510 Helsinki ATK-keytdn vastuuhenkild Ari Valli Luottokontrolli Oy PL 84 0051 I Helsinki 22 Dipl.ekon. Seppo Koski Teollisuusvakuutus Keskinainen yhti6 PL 12 0021 I Helsinki Yo-merkonomi Kaj Randen Oy Credit Ab PL 4'1 00241 Helsinki Opiskelija Tomi Seppiilii Oy Scanleasing Ab PL 34'7 00101 Helsinki Luotonvalmistelija A{a Saastamoinen Oy Scanleasing Ab Annankatu 29 A 00100 Helsinki Lakimies Timo Wahlqvist Keskusosuusliike Hankkija Mikkolantie I 00640 Helsinki Luotonvalvoja Aila Oivula Hoover Oy PL 18 02100 Espoo Perintakasittelije Merja Paunonen Lehtinen Holding Oy Riihimiehentie 2 01720 Vantaa Luotonvalvoja Aulikki Luukkonen Oy Union-Oljy Ab Nuijamiestentie 5 00400 Helsinki Konttoripaallikkd Maija-Liisa Bergman Mestarikone Oy Hietalahdenranta l5 A 00180 Helsinki Luotonvalvoja Magnus PetteNson Suomen Paperitehtaitten Yhdistys-Finnpap Etelaesplanaadi 2 00130 Helsinki Osastosihteeri Suvi Patjas Suomen LuotonantajayhdistYs Mannerheimintie l5 A 00260 Helsinki Osastosihteeri RitYa Virta Polttoaine Osuuskunta Hitsaajankatu 12 00810 Helsinki Luotonvalvoja Tapio Heikkinen Suomen Yritysrahoitus Oy Siltasaarenkatu l4 A 00530 Helsinki 53 puh. 90-77281 Peetoimittaja Anne Leppiilii-Nilsson puh. (90) 782 6l I Toimitusneuvosto Seppo Reimavuo puh. (90) l8 071 Risto Suviala puh. (921) 516514 Pertti Pennanen puh. (90) l9 261 Martti Kuurtamo puh. (921) 330300 Toimitussihteeri Kari Martiala puh. (921) 516814 Toimituksen osoite Luottomiehet - Kreditmannen r.y. PL 89I 00101 Helsinki Markkinointisihteeri Sirpa Loikkanen Oy Nepcon Ab Patotie 4 01600 Vantaa puh. 90-5664844 Luotonvalvoja Lasse Myllys Diners Club Finland Oy Mannerheimintie 20 B 00100 Helsinki Rahoituskonsultti Lasse Tamminen Kansa-Yhtyma Oy Hemeentie 33 00500 Helsinki 9G.7316l Valokuvaaja Erkki Markko Pankkiyhteydet SYP-Senaatintori 200138-490509 HOP-Keskusta 3000t0-4467 Lg Juhlanumeron ilmoitushinnat l./1 s. 4000 mk (takasivu) l,/1 s. 3 000 mk (2. sivu) 1,/l s.2000 mk (muut sivut) l./2 s. I 000 mk