Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012 Laura Sundell, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
1. Joukkoliikennesuunnittelu HSL:ssä 2. Linjastosuunnittelu 3. Aikataulusuunnittelu
Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä, HSL yhteistyöalue ja laajeneminen 6 perustajakuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi. Sipoo vuoden 2012 alusta. Perussopimuksen mukaan HSL voi laajentua kattamaan Helsingin seudun 14 kuntaa.
Linjasto- ja aikataulusuunnittelu 5 alueellista suunnittelutiimiä 18 joukkoliikennesuunnittelijaa 4 suunnitteluavustajaa
Linjastosuunnittelu
Tavoitteena Mahdollisimman hyvin matkustajia palveleva linjasto määritellyt palvelutasovaatimukset ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit huomioiden
Suunnittelun lähtötietoja
Lähtötietoja Nykytilanne ja tulevaisuus Asukkaat, työpaikat, kouluverkko, terveyspalvelut, Joukkoliikenteen nykyinen käyttö, piilevä kysyntä Terminaalit, päätepysäkit, muu infra Suunnitellut infrahankkeet ja tarpeet infran kehittämiselle Liikennöitsijöiden tietämys, kokemukset Asukasvuorovaikutus ja yritysyhteistyö; liikkumistarpeiden ymmärrys
Selkeys, helppokäyttöisyys Mahdollisimman vähän eri reittitunnuksia Linjojen keskittäminen samoille reittikaduille ja pysäkeille Ympyrälinjojen välttäminen Jos mahdollista, yhtä aluetta palvelemaan yksi linja, samat reittitunnukset läpi päivän
Linjastorakenne Linjaston hierarkiaa esim. runkolinjat / muut päälinjat / täydentävät linjat / räätälöidyt linjat Esimerkiksi liityntäalueen linjaston tavoitteellinen rakenne, jossa perustana raide- ja bussiliikenteen runkoyhteydet. Liityntäliikenne toimii syöttöyhteytenä runkoyhteyksille. Yhdistävyys esim. heilurilinjat
Nopeus Suorat ja nopeat yhteydet kuormitetuille yhteysväleille Linja päätepysäkki pian keräilevän reitinosan jälkeen, jolloin hidas osuus vaikuttaa vain pieneen osaan matkustajia Tarkoituksenmukainen pysäkkiväli (HSL suunnitteluohjeessa pysäkkiväli katuverkolla min 300 m)
Tiheät vuorovälit vs. kattavuus Linjojen keskittäminen tihentää vuoroväliä ja lisää selkeyttä, mutta pidentää kävelymatkoja Palvelutasotavoitteiden lisäksi huomioitava mm. tahdistustavoitteet, vaihtoyhteydet, kuormitus
Riittävä kapasiteetti Tavoitteena, että linja kuormittuisi mahdollisimman tasaisesti koko matkallaan ja molemmissa suunnissa maankäytön ratkaisut oleellisia Kun tarvitaan lisää kapasiteettia tiheämpi vuoroväli suurempi kalusto useampi linja jakamaan kuormitetuimman osuuden matkustajia (tasavälistys, reittimuutos) siirtoajoja, jos ruuhkasuunta vahva
Joukkoliikennetarjonnan ajoitus Jos mahdollista, kehittyville alueille etupainotteisesti -> auto tai ainakin se toinen voi jäädä hankkimatta
Aikataulusuunnittelu
Lähtötietoja ja sidonnaisuuksia Suunnitteluohjeet Ajoajat, päätepysäkkiajat -> sivun pituus, kierrosaika Matkustajamäärät Tahdistustavoitteet Liityntäyhteydet, järjestetyt vaihdot Koulujen, sairaaloiden, merkittävien vuorotyöpaikkojen työajat Palautteet, kehittämisideat Terminaalien lähtölaiturit Kalusto
Ajoajat Linjasivua varten varattava aika Terminaaliaika Ajoaika Ajoajan hajonta Varsinaisen ajoajan määrittelyssä käytetään yleisimmin edelliskauden toteutuneiden ajoaikojen 40-persentiiliä Ajoaikojen hajonnassa huomioidaan toteutuneiden ajoaikojan 95-persentiili Terminaaliaika arvioidaan terminaalin, linjan, viikonpäivän ja vuorokaudenajan pohjalta
Linjojen tahdistaminen Tiheämpi vuoroväli ja tasaisempi kuormitus yhteisellä osuudella Linjojen vuorovälien oltava samat tai toistensa kerrannaiset Linjastosuunnittelussa huomioitava, että kierrosajat mahdollistavat tahdistamisen eri aikoina Kuormitus; tasavälisyyden sijaan voidaan myös suunnitella pidempi keräilyaika vähemmän kuormittuneelle linjalle
Milloin kannattaa tahdistaa? Linjoilla on yhteistä reittiosuutta, linjat samaa reittiä Linjoilla on keskeiset yhteiset palvelualueet, linjat eri reittejä
Vakiominuuttiaikataulut Vuorojen lähtöminuutit toistuvat tunneittain samoina Asiakasystävällinen Vuorovälin oltava sellainen, jolla luku 60 on jaollinen esim. 5, 6, 10, 12, 15, 20 tai 30 min Haasteena kalustotarpeen kasvun välttäminen ja luotettavan liikennöinnin mahdollistavan kierrosajan aikaansaaminen [kalustomäärä] x [vuoroväli] = [kierrosaika] Vakiominuuttisuuteen pääsy saattaa edellyttää kalustokiertojen yhdistämistä, kaluston lisäämistä, reittimuutoksia. Oleellista huomioida tavoite jo linjastosuunnittelussa.
Luotettavuutta välipisteajoilla Tavoitteena luotettavuuden ja täsmällisyyden parantaminen Suunnittelukriteeri (kireä / löysä) linjasta ja ajantasauspaikasta riippuen Ajantasauspysäkkien sijoittelu Ruuhkapaikkojen jälkeen Matalimman kuormituksen pysäkillä Ennen merkittävää palvelualuetta -> tavoitteet osin ristiriitaisia Infran tulee mahdollistaa bussin seisominen pysäkillä muuta liikennöintiä häiritsemättä
Asukasvuorovaikutus
Asukasvuorovaikutuksen rooli Lähtötietona suunnittelulle: liikkumistarpeiden ymmärrys Pääpaino uusien ideoiden & liikkumistarpeiden hakemisessa (massojen liikkumisesta saadaan jo tietoa tilastojen kautta) Nostaa esiin kehittämistarpeita Myös apuna lähtötietodatan tulkinnassa Lisää suunnittelun avoimuutta Suunnitelman hyväksyttävyys
Jatkuvaa ja projektikohtaista Jatkuva vuorovaikutus Asiakaspalautekanava Suunnittelijoiden osallistuminen esim. asukasyhdistysten kokouksiin Projektikohtainen mm. Blogi webropol-kyselyt asukastilaisuudet