Keski-Suomen POP Pankit palvelevat koko maakunnan alueella Pankkitoimintaa paikallisin arvoin Keski-Suomen alueen POP Pankeista monet ovat jo 100-vuotiaita, perinteikkäitä osuuspankkeja, jotka alkuun toimivat osuuskassoina. Pankkitoimintaa tehtiin paikallispankeissa jo tuolloin omistaja-asiakkaiden ehdoilla, osuustoiminta-aatteen hengessä. Sama ihmisläheinen toimintatapa on haluttu säilyttää, vaikka pankkiemme toimintakenttä on vuosisadassa muuttunut. Paikallisosuuspankit, nykyiseltä nimeltään POP Pankit, irtaantuivat osuuspankkiryhmästä 15 vuotta sitten. Itsenäisten paikallisten osuuspankkien ryhmä perustettiin Jyväskylässä elokuussa 1996, koska emme halunneet olla maksamassa toisten pankkien tappioita. Sen jälkeen on Suomeen avattu lisäksi kymmeniä uusia konttoreita, joista Keski-Suomessa kymppisynttäreitä viettävät tänä vuonna Jyväskylä ja Viitasaari, joille lämpimät onnittelut! Olemme olleet rakentamassa keskisuomalaista hyvinvointia hyvin pitkään ja toisaalta olemme tehneet rohkeita päätöksiä myös lähihistoriassa. Jälkikäteen on helppo todeta, että pankkiemme päätöksentekoon osallistuneet ovat tehneet viisaita ratkaisuja pitäessään pankit itsenäisinä. Olemme osoittaneet, että pienikin pankki pärjää ja jopa taantuvilla seutukunnilla, joista muut pankit ovat vetäytyneet tai vetäytymässä. Tosin monella POP Pankilla on jo yli puolet asiakkaistaan muualla kuin omalla kotipaikkakunnallaan. POP Pankit ovat yhtiömuodoltaan osuuskuntia ja ensisijainen tehtävämme on palvella asiakkaitamme ja jäseniämme mahdollisimman hyvin. Liikepankkien johto korostaa suuren osingon hankkimista omistajille, joka on usein ristiriidassa asiakkaan edun kanssa. Toinen asia, mikä meidät erottaa liikepankeista, on paikallisuus. Yleensä palvelun taso heikkenee, mitä kauemmas päätöksenteko siirtyy. Olemme vastavoima keskittyvälle ja globalisoituvalle kehitykselle. POP Pankit on valittu yhdeksän kertaa Suomen parhaaksi asiakaspalveluyritykseksi. Se onnistuu vain, kun henkilökunta ja asiakkaat puhuvat samaa kieltä ja arvostavat toisiaan. Tässä alueliitteessä onkin haastateltu paikallispankkitoiminnan vanhoja konkareita Arja Koskista ja Tuomo Ollikaista. Samoin on haastateltu uusia pankkityön tekijöitä, Marjut Hakkaraista ja Jaakko Ylitaloa, joille toivotamme onnea ja menestystä joukossamme. Mukavia lukuhetkiä tämän keskisuomalaisten en yhdessä tekemän alueliitteen parissa! Arto Laitinen toimitusjohtaja, Multian Osuuspankki, Keski-Suomen en aluepuheenjohtaja 2011 Keski-Suomen en aluesivut - KOIVUNLEHTI 1
Unelmia on oltava vara toteuttaa Vapaa-ajan asuntojen rahoitustarpeet ovat muuttuneet viime vuosina. Kesämökistä halutaan tehdä perheen ja suvun kohtaamispaikka ja sen käyttö laajenee ympärivuotiseksi. Käytännössä se vaatii varustelun ja rakenteiden suhteen mökiltä aivan omakotitalon tasoa ja siksi kauppahinta tai rakentaminen vastaa helposti jo pientalon kustannuksia. Lisääntyvä vapaa-ajan asuntojen rakentaminen on antanut monelle pienelle kunnalle ja kylälle aivan uusia kehittymisen resursseja. Vilkastunut mökkien käyttö tuo mahdollisuuksia esimerkiksi työllistymiseen paikallisille ihmisille ja lisää yrityksien palvelujen käyttöä. POP Pankit toteuttavat tärkeää paikallisuutta ja yhteiskuntavastuuta olemalla aktiivisesti mukana vapaa-ajan asuntojen rahoittamisessa. Kesämökki kasvoi kakkoskodin mittoihin Suomalaisten kesämökit ovat nykyään jotain aivan muuta kuin sähköttömiä piilopirttejä. Mökeistä tehdään kakkosasuntoja, jotka vastaavat mukavuudeltaan omakotitaloja. Kodinkoneet ja talotekniikka halutaan tehokkaasti palvelemaan käyttäjiä ja myös tietotekniikan täytyy toimia. Mökin käyttöaika on laajentunut kesälomasta ympärivuotiseksi ja tämä tuo lisävaatimuksia muun muassa rakennusmateriaaleille. Paitsi varustelutaso, vapaa-ajan asuntojen keskikokokin on tuplaantunut viimeisten 20 vuoden aikana. Ennen niin tyypillisistä, 40-50-neliöisistä saunatuvista on tultu keskimäärin lähes sadan neliön kokoluokkaan. Usein sauna lisäksi tehdään nykyään erilliseen rakennukseen, jolloin varsinaisen mökin asuintilaa tulee lisää. Kun aloitin parikymmentä vuotta sitten hirsirakennusten myyjänä, pienet saunatuvat tehtiin tyypillisesti ohuesta hirrestä kesäkäyttöön, kertoo Keski-Suomessa Kontio-tuotteen myyjänä toimiva yrittäjä Kalevi Laajisto. Nyt myydään mahdollisimman energiatehokkaita, paksusta hirrestä valmistettuja, hyvin eristettyjä ja varusteltuja huviloita, jotka ovat rakenteeltaan ja kooltaan kuin omakotitaloja ja soveltuvat myös talviasuttaviksi, hän jatkaa. Kontio-tuotteen tehtailta Pudasjärveltä on valmistunut jo yli 35 000 hirsirakennusta eri puolille Suomea ja vientiin. Hirsirakennusten markkinajohtajana Kontion hirsitalojen ja mökkien sekä muiden rakennusten menekki kuvaa hyvin myös yleisemmin alan kauppaa ja vapaa-ajan asuntojen ostajien nykymieltymyksiä. Ajan henki on mennyt jatkuvasti kohti suurempia huviloita eikä asumismukavuudesta haluta tinkiä. Moni huvilanostaja jopa myy omakotitalonsa pois ja hankkii kerrostaloasunnon tukikohdaksi, josta voi helposti irrottautua kakkoskodille vaikka pidemmäksikin aikaa, kun niin haluaa, Laajisto huomauttaa. Hirrellä on vankka suosio huviloiden rakennusmateriaalina. Hirsi kestää isältä pojalle ja edelleen pojan pojille sään vaihtelut, siitähän on jo muutaman sadan vuoden kokemukset, muistuttaa talomyyjän tutkinnon suorittanut yrittäjä Kalevi Laajisto, joka esimerkiksi viime vuonna myi noin sata hirsirakennusta Keski-Suomeen. Kun hankitaan kakkoskotia valmiina, kohdetta on tarkasteltava samalla huolellisuudella kuin jos olisi ostamassa vakituista asuntoa. Kannattaa selvittää kohteen kaavoitus- ja rakennuslupa-asiat ja tehdä kuntoarvio. Sama huolellisuus koskee rakentamista ja ammattitaidolla ennakoiden, luotettavasti tehty kustannusarvio säästää monelta yllätykseltä hankkeen taloudellisen puolen toteuttamisessa. Pääsääntöisesti tasoltaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan vapaa-ajan asunnon vakuusarvo määritellään pankeissa samalla tavalla kuin vakituisen asunnonkin. Samoin luoton saannin edellytykset esimerkiksi maksukyvyn laskennan osalta ovat asuntolainaan verrattavia. Kyseessä on kuitenkin aina perheelle taloudellisesti merkittävä sijoitus ja siihen otettu velka on pystyttävä lyhentämään hallitusti. Unelmia on oltava vara toteuttaa, joten asiakkaan elämäntilanne ja talous on rahoitusta suunniteltaessa sovitettava hankkeen hintaan. Harvoin kakkoskoti kuitenkaan jää haaveeksi maksukyvyn tai vakuuksien riittämättömyyden vuoksi, sillä usein perheen asuntolaina on jo kutakuinkin maksettu ja tarvittavat lisävakuudet on saatavissa vakituisesta asunnosta, sel- Yhä useampi omistaja odottaa kesämökiltä omakotitalotason varustelua täydellisine keittiöineen, pyykinhuoltotiloineen ja talotekniikoineen. Mökin ostohinta nousee samalle tasolle eli kerrosalaneliön hinnaksi tulee täysin varustellussa, talviasuttavassa avaimet käteen toimitetussa huvilassa 1700 2000 euroa. ventää pankinjohtaja Kari Heinonen POP Pankki Jyväskylästä. Luotonmaksu sujuu kakkoskodin kohdalla usein esimerkiksi ensiasunnon lainaa sutjakammin. Luottoajat ovat usein huomattavasti lyhyempiä kuin asuntolainoissa jo siitäkin syystä, että luoton määrä on pienempi ja asiakkaan taloudellinen tilanne mahdollistaa suuremmat maksuerät. Vapaa-ajan asunnon rahoituksessa kannattaa varautua korkojen muutokseen, ja siksi luoton sitominen pitkiin viitekorkoihin tai kiinteään korkoon on asuntolainan tavoin mahdollista, toteaa Heinonen. Mökin varustelussa pelkkä puucee on jo historiaa. Ympärivuotinen käyttö edellyttää sisätiloihin ajanmukaisia ja toimivia pesutiloja tunnelmallisen rantasaunan lisäksi. Kalevi Laajisto katsoo kesämökkimarkkinoita näköalapaikalta oman kakkoskotinsa terassilta Vesangasta. Kontion Laine-huvila nousi pääosin omin käsin rakentamalla, tarvittavia ammattilaisia erityisurakoissa käyttäen, pienen järven rannalle viime kesänä. Tontilta löytyy myös ulkorakennuksia sekä erillinen rantasauna ja vielä puiden siimeksestä pieni, nostalginen savusauna. 2 KOIVUNLEHTI - Keski-Suomen en aluesivut Keski-Suomen en aluesivut - KOIVUNLEHTI 3
Työyhteisöstä tulee toinen perhe Uudenvuoden yöt noin neljäkymmentä vuotta sitten, 1970-luvun alussa, ovat jääneet pitkän linjan POP-pankkilaisen Arja Koskisen mieleen erityisen kirkkaasti. Töissä oltiin aina uudenvuoden aattona pitkälle iltaan ja yöhön, kun kaikki piti laskea ja täsmätä vuodenvaihteeseen. Perinteisesti puolenyön aikaan käytiin hallintoneuvoston puheenjohtajan kotona kahvilla ja jatkettiin sitten laskemista uudenvuodenpäivänä tai vielä yölläkin. Vaikka nuorta naista ei ehkä tuolloin olisi varsinaisesti huvittanut jäädä pankkiin töihin iltoina, jolloin muut nuoret lähtivät juhlimaan, tehtävä ei ollut vastenmielinenkään. Se oli se tunnelma, kun kaikki puhallettiin samaan hiileen, tehtiin yhdessä mahdollisimman tehokkaasti työtä, opeteltiin yhdessä uusia asioita ja saatiin myös homma tehtyä. Sama yhdessä aikaansaamisen riemu on seurannut Arja Koskisen mukana hänen koko elämänmittaisella pankkiurallaan. Silloin nuorena työ tuntui siksikin tosi mieluisalta, kun pankkityö oli pienen paikkakunnan työpaikoista parhaasta päästä. Ja olihan pankkiin pääseminen silläkin tavalla lottovoitto, kun se oli varma työpaikka. Mutta enemmän tämä vielä on matkan varrelta täysosumalta tuntunut, kun pankissa kaikki ovat yhtä perhettä, johon asiakkaat sulautuvat tuttuina ja naapureina. Arja aloitti vuonna 1969 jouluapuna Multian Osuuspankissa ja pääsi vakituiseksi pankkivirkailijaksi muutaman kuukauden kuluttua. Työvuosi jos toinenkin on vierähtänyt Multialla, tosin väliin mahtuu pieni lenkki Helsingissä OKO:n palveluksessa, mutta kotikonnut kutsuivat jälleen. Erityistä sitoutumista omaan pankkiin osoittaa se, että viimeiset 18 vuotta Arja on asunut Karstulan Pääjärven rannalla ja käynyt päivätyössään Multialla, vajaan tunnin yhdensuuntaisen matkan päässä. Asumme mieheni Markun maapaikkaa, täällä on monta rakennusta ja laajat pihat, joihin pitäisi uhrata myös aikaa. Mutta asennoidun niin, että lähden aamulla aikaisin ajamaan ja tulen illalla myöhään kotiin huilaamaan. Viikonloppuina on sitten kodin vuoro. Helpotusta ajan jakamiseen kodin ja työn kesken on tuonut viimeiset puolitoista vuotta, jolloin Arja on ollut osa-aikaeläkkeellä puolet työajastaan. Aluksi tuntui kyllä oudolta, kun oli pari viikkoa pois ja tuli työpaikalle eivätkä kaikki narut enää olleet niin sanotusti näpeissäni, hän nauraa. Mutta aika pian on tottunut tekemään vain sen puolikkaan, mitä kuuluukin. Ja sen tietysti tinkimättömään tapaan niin hyvin kuin osaa. Arjasta tulee marraskuussa POP Pankin Ikivihreä. Ilman muuta pankin Ikivihreiden toiminta säilyy eläkkeelläkin ohjelmassani, on siihen porukkaan niin jo ehtinyt hitsautua. Voi olla, että jopa suostun pankin pyyntöön ja jatkan kerhon retkien vetämistä kuten tähänkin asti. Vaikka olisihan se mukava joskus reissata toisen tekemien nuottien mukaankin, hän heläyttää pilke silmäkulmassa. POP Kannonkosken vt toimitusjohtaja Lilja Gummerus (oik.) kehuu nuorten näppäryyttä ja taitoja tietotekniikassa. Toista se on meillä, jotka olemme 1970-luvulla aloittaneet pankeissa. Nuoret, kuten tämä Marjut tässä, omaksuvat uutta nopeasti ja ohjelmien käyttöönotto sujuu luontevasti. On ilo katsoa, miten tekniikka palvelee ihmistä ja helpottaa työtä. Tuomo vaihtui Jaakkoon Petäjävedellä Haastavuus houkutti Marjutin alalle Arja Koskisen päiviin tuovat paljon sisältöä ja liikettä rakkaat staffordshirenbullterrierit. Emännältä liikenee niille entistä enemmän rapsutuksia eläkeajan koittaessa marraskuussa. Petäjäveden POP-pankissa tehtiin harvinainen henkilövaihdos syyskuun alussa, kun pankkia 27 vuotta luotsannut toimitusjohtaja Tuomo Ollikainen siirtyi oloneuvokseksi ja ruoriin tarttui vuorostaan Jaakko Ylitalo (vuoronvaihtokahveilta otetussa kuvassa vasemmalla). Ollikainen on kokenut paikallispankin ja koko pankkikentän muutoksen vuodet, mutta luottanut koko ajan vakaaseen, tuttuun ja turvalliseen palvelutapaan. Kun tuntee alueen ja sen ihmiset, osaa toimia rahoittajanakin niin, että asiakkaiden hankkeet toteutuvat suunnitelmien mukaan, hän sanoo. Jaakko Ylitalo tuli Petäjävedelle Nordean Keski-Suomen yrityskonttorin pankinjohtajan tehtävistä. Työ Jyväskylässä oli pääosin yritysasiakkaiden rahoitusasioiden hoitamista, mutta yksityissektoriltakin on toki kokemusta. Jos liikepankkitaustani jotenkin tässä työssä tu- lee näkymään, se on korkeintaan sitä, että eri palveluita tarjotaan asiakkaille ehkä aktiivisemmin kuin ennen, Ylitalo toteaa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat, joten pankkikin voi muuttua. Liikepankissa tärkeää on tuloksen tuottaminen. Sitä unohtamatta näen, että täällä vielä tärkeämpää on asiakastyytyväisyyden tuottaminen. Palveluneuvoja Marjut Hakkarainen, 26 v., on pian kolmen vuoden kokemuksella varma, että oma ala on löytynyt. Monella nuorella on vääriä ennakkokäsityksiä pankkityöstä. Tämä on paljon muutakin kuin sitä perinteistä, että mummoille annetaan tililtä rahaa. Minulla on paljon yritysasiakkaita ja kun uusia asioita väistämättä tulee vastaan ja niihin hakee ratkaisuja, huomaa että on oppinut taas uutta. Se on parasta, kun tajuaa, että on sisäistänyt asian ja pystyy soveltamaan sen suoraan käytäntöön. Ensin muutaman kuukauden POP Viitasaaren, nyt jo kolmisen vuotta POP Kannonkosken pankeissa työskennellyt Marjut onkin saanut käydä koulutuksen toisensa perään, sillä hänen omimmalla vastuualueellaan eli yritysten maksuliikennepuolen hoidossa tapahtuu parhaillaan paljon uutta, muun muassa Sepa-uudistuksen vuoksi. Puhelinneuvonta, netti, sähköpostit, näillä ratkeaa nopeasti moni ongelma pienyrityksien arjessa. Melko harvoin tarvitaan henkilökohtaista käyntiä, sillä yrittäjät tai heidän käyttämänsä tilitoimistot ovat varsin valveutuneita tekniikan käytössä. Marjutin mielestä selkeä työnkuva, johon sisältyy monipuolisesti eri tyyppisiä tehtäviä, tekee työpäivistä mielenkiintoista ja haastavaa. Hän uskoo, että asiakkaatkin aistivat sen innon, jolla hän uusiin haasteisiin heittäytyy. Pienen kylän pankissa asiakkaiden käytöksessä totta kai alkuun aistin hieman epäröintiä, kun täällä oli kaikki niin pitkään töissä olleita ja minä nuori ja uusi. Mutta aika pian asiakkaat ovat lakanneet kyselemästä, että onkos täällä paikalla niitä kauemmin olleita, nauraa Marjut ja toteaa, että sinuiksi on tultu niin asiakkaiden kuin asioidenkin kanssa. Rauhallisen ulkokuoren alle mahtuu yllättäen myös meteliä ja räväkkyyttä. Marjut Hakkarainen on nimittäin kaksi kertaa voittanut Suomen mestaruuden MaxBoom äänenpainekisassa. Parhaillaan autostereosta on kisassa mitattu liki puolitoista sataa desibeliä. Tunnustan, että oli kuskina silloin kuulosuojaimet tarpeen, Marjut nauraa erikoisen harrastuksensa kokemuksille. MaxBoomin lisäksi tradenomin opinnot ja koiraharrastus spanielien parissa ovat vieneet kesäillat koko lailla. - Harrastukset ovat hyvää vastapainoa pankkityölle ja antavat uutta virtaa, Marjut vinkkaa. 4 KOIVUNLEHTI - Keski-Suomen en aluesivut Keski-Suomen en aluesivut - KOIVUNLEHTI 5
Keski-Suomen en alueliitteessä puheenvuoro on tällä kertaa Tuuli-Kirsikka Pirttiaholla, joka on Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja. Hän oli mukana yrittäjien ja pankkiväen yhteisessä kohtaamisessa Konnevedellä kesällä. Antoisan ja yhteistyön mahdollisuuksia luotsaavan keskusteluillan järjesti Konneveden Osuuspankki. Paikallinen osaaminen osoittaa yrittäjyyden oikean suunnan Tänä päivänä on helppo mediasta seurata mitä maailmalla tapahtuu ja mitä muille kuuluu. Signaalien ja trendien seuraaminen onkin elintärkeää monelle toimialalle ja yrittäjälle. Edelliseen on tietenkin välttämätöntä todeta, että useimmille toimialoille ja yrittäjille on tärkeämpää tietää mitä lähellä, omalla paikkakunnalla, omalla alueella ja omassa maakunnassa tapahtuu. Suuriin trendeihin hukkuminen voi viedä joskus tähtäimen liian kauas. Paikallinen yhteistyö ja seudullinen verkosto ovat avainasemassa yritystoiminnassa, katsottiinpa sitä kuinka läheltä tai kaukaa tahansa. Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset aluejärjestöineen ovat yrittäjille luonteva verkosto pysyä ajan tasalla sekä maailman, että lähialueen elinkeinoasioista. Paikalliset yhdistykset ovat parhaita kanavia vaikuttamaan kunnissa ja seuduilla alueiden elinkeinopolitiikkaan ja yrittäjyyteen liittyviin ratkaisuihin. Järjestön kautta kaikkien yrittäjien ääni kuuluu nykyisin hyvin suunnittelu- ja päätöksentekopöydissä. Järjestön tarjoama asiantuntija- tai vertaistuki on myös verratonta tukea, kun yrittäjän on tehtävä kiperiä ratkaisuja toiminnassaan. Paikallinen yritystoiminta ja sen kehittäminen tarvitsee hyviä kumppaneita ja neuvonantajia yrityskehittäjien ja rahoittajien piiristä. Paikallinen rahalaitos on tärkeä osa koko alueen elinkeinojen kehittämistä. On arvokasta, että paikallisosuuspankeilla on omilla paikkakunnilla ja alueillaan yhteistä historiaa yritysten kanssa. On arvokasta että rahoittaja tuntee paikallisia olosuhteita ja tarpeita yrittäjien tarinoita ja unelmia. Useat unelmat ovat toteutuneet ja tarinat jatkuneet. Tähdätään siis yhdessä ylös ja kauas, mutta toimitaan oikeilla panoksilla ja painotuksilla. Jyväskylä 10 vuotta Kiuruveden Osuuspankki perusti 10 vuotta sitten Jyväskylään, Väinönkatu 34:ään, konttorin täydentämään -perhettä Keski-Suomessa. Konttori tarjoaa monipuoliset pankkipalvelut Jyvässeudulla, mutta myös samalla toimii asiointikonttorina muille POP Pankeille. Olemme kasvattaneet asiakaskuntaa tasaisesti ja ottaneet oman paikkamme Jyväskylän pankkimaailmassa, toteaa pankinjohtaja Kari Heinonen. - On selvää, että kun tyhjästä lähdetään liikkeelle, ilman olemassaolevaa asiakaskuntaa, vie vuosia saada konttorin kannattavuus positiiviseksi. Nyt näyttää tilanne jo toiselta kuin konttorin alkuvaiheessa. Suuret kiitokset asiakkaillemme, että he ovat löytäneet konttorimme pankikseen. Keskitymme pääasiassa yksityistalouksiin ja ammatinharjoittajayrityksiin Jyvässeudulla. Pankin vakavaraisuus, joka on yli 20 prosenttia ja lokakuun alussa syntyvä, Suomen toiseksi suurin POP Pankki Osuuspankki Poppia antavat hyvät edellytykset jatkossakin toiminnan kehittymiselle Jyväskylässä. Tulevaisuuden panostuksista sen verran, että muun muassa uutta liikepaikkaa etsitään tai vaihtoehtoisesti mietitään uuden pankkirakennuksen rakentamista nykyiselle paikalle, kertoo Heinonen. Konttori juhli 10-vuotisuuttaan Koivunlehti-viikolla täytekakkukahveilla ja heinäkuussa oli Ikivihreä-jäsenille risteily Päijänteen aalloilla leppoisan yhteislaulun merkeissä. POP Kiuruveden Jyväskylän konttori täyttää täyden kympin. Kiuruveden, Lapinlahden ja Vieremän Osuuspankit yhdistyvät lokakuun alussa Osuuspankki Poppiaksi. KESKI-SUOMEN POP PANKIT KAIKKIEN POP PANKKIEN - internet sivut: www.poppankki.fi - sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@poppankki.fi Hannulan Osuuspankki Saksalansaarentie 9, 41550 Hannula Puh. 0207-571 571, 040-7500 580 faksi 0207-571 570 Aukioloajat: ma, ti ja to 10.00-16.00, ke 10.00-16.30, pe 12.00-15.00 Äijälän konttori Äijäläntie 1077, 41390 Äijälä Puh. 0207-571 574, 040-7500 196 faksi 0207-571 575 Aukioloajat: ma 13.00-15.00, ke 13.00-16.30, pe 9.30-11.00, ti ja to puhelinpalvelu Aseman konttori Salontie 2, 41500 Hankasalmi Puh. 0207-571 572, 044-2966 852 faksi 0207-571 573 Aukioloajat: ti, to ja pe 10.00-16.00, ma ja ke puhelinpalvelu Kannonkosken Osuuspankki Toritie 3 A, 43300 Kannonkoski Puh. 0207 661 880 (puh.hinta kiinteästä verkosta 0,0828 /puh. + 0,07 /min, matkapuhelimesta 0,0828 /puh. + 0,17 /min) Aukioloajat: ma 9.00-16.30, ti-pe 9.00-15.30 Kalmarin palvelupiste Kalmarintie 171 B, 43270 Kalmari Puh. 040-510 4725 Aukioloajat: ma 10.30-16.30 POP Viitasaari 10 vuotta Kymmenen vuoden iän saavuttaneessa Keiteleen Osuuspankin Viitasaaren konttorissa ovat viime ajat olleet johtajamuutosten aikaa. Viitisen vuotta toimitusjohtajana ollut ja kaikkiaan noin 40 vuoden työuran Keiteleen Osuuspankissa tehnyt Raimo Raatikainen jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen tuli kesäkuussa Aarno Konttinen. POP Viitasaaren konttorinjohtaja Jouko Taipale jäi viime vuonna eläkkeelle ja hänen työtään jatkaa Jaana Karppinen. POP Viitasaari on Karppisen mukaan vakiinnuttanut hyvin asemansa pankkikentässä. Vaikka täällä on OP:n ja Nordean pankkikonttorit meidän lisäksemme, olemme löytäneet oman asiakaskuntamme. Asiakaskunta on 90-prosenttisesti paikallista ja panostammekin palvelemaan tuttua, omaa aluetta ja etenkin henkilöasiakkaita, hän kertoo. Keiteleen Osuuspankin POP Viitasaaren konttorissa palvelevat (vas.) Eija Ruuska, Eija Yrjö- Koskinen, toimitusjohtaja Aarno Konttinen, konttorinjohtaja Jaana Karppinen, Kaija Rossi ja Pirjo Leskinen. Kuvat: Sami Karppinen. Ikivihreitten lenkkikööri esiintyi 15. kesäkuuta Keiteleen Osuuspankin POP Viitasaaren kymppisynttäreillä säestäjineen ulkoteltassa juhlakahvittelevan yleisön iloksi. Kuvassa köörin laitimmaisina toimihenkilöt Eija Ruuska ja Kaija Rossi, muut jäsenet ovat Ikivihreitä asiakkaita. Lenkkikööri harrastaa porukalla säännöllisesti ulkoilua, retkiä ja laulamista. Keiteleen Osuuspankki POP Viitasaari Keskitie 6, 44500 Viitasaari Puh. (014) 577 4200 Faksi (014) 577 4223 Aukioloajat: ma-pe 9.30-16.00 Keuruun Osuuspankki Multiantie 1, 42700 Keuruu Puh. (014) 75 1111 Aukioloajat: ma ke ja pe 10.00-16.30, to 9.30-16.30 Kiuruveden Osuuspankki POP Jyväskylä Väinönkatu 34, 40100 Jyväskylä Puh. 020 791 1240 Aukioloajat: ma-pe 10.00-16.30 6 KOIVUNLEHTI - Keski-Suomen en aluesivut Keski-Suomen en aluesivut - KOIVUNLEHTI 7
Konneveden Osuuspankki Kauppatie 29, 44300 Konnevesi Puh. (014) 5181 230 Aukioloajat: ma, ti, ke, pe 9.00-15.30 ja Sumiaisten palvelupiste Sumiaisraitti 16, 44280 Sumiainen Puh. 0400 518 638 Aukioloaika torstaisin 9.00-15.00 Suomenselän puuta uuteen Musiikkitaloon Mikä liittää presidentinlinnan pressihuoneen, Suurkirkon kappelin, Helsingin Musiikkitalon ja Kyyjärven yhteen? Vastaukseen sisältyy ammattitaitoa, pitkiä perinteitä ja tinkimätön laatuajattelu. Tuo yhteinen tekijä on Kyyjärven Saha Oy, joka on toimittanut muun muassa edellä mainittuihin vaativiin kohteisiin lattiamateriaalit. Yli satavuotias perheyritys aloitti Nopolanjoen suulla Kyyjärven rannalla kolmen maanviljelijän yhteisenä myllynä ja pian kalusto täydentyi raamisahalla. Kyyjärven Saha ja Mylly yhtiö sahasi kyläläisille tukkia ja jauhoi maanviljelijöiden leipätarpeet. Monien vaiheiden jälkeen yrityksestä on kuoriutunut Kyyjärven Saha Oy, jonka omistaa nykyään Tapio Mäntynen, erään perustajajäsenen pojanpoika. Yrityksen toiminta ei ole koskaan pysähtynyt, vaikka väliin osuivat sotavuodetkin. Isäni Armi Mäntynen osti vuoden 1939 alussa puolet yhtiöstä ja syksyllä tuli lähtö sotatouhuihin. Myllyn ja sahan rattaat pyörivät kuitenkin ja vuoden 1941 alussa hän osti yrityksen kokonaan itselleen. Ja kesällä kesken työpäivän isännälle ja sahureille tuotiin jälleen palvelukseenastumismääräykset, kertoo yrittäjä Tapio Mäntynen. Jotain hyvääkin sodasta Kyyjärven sahalaitokselle koitui. Sodan jälkeen rakentaminen oli vilkasta ja vaikka laitos paloi vuonna 1949, lautaa saatiin pian taas linjalta rakentajien tarpeisiin, kun tuhoutunut höyrykone korvattiin Lapin kairaan unohtuneella panssarivaunun dieselmoottorilla sähkövoiman tuloon saakka, paljastaa Mäntynen pula-ajan konsteja. Myllynkivet pysähtyivät lopullisesti 1960-luvun alussa, kun ostojauhot ja kiertävät traktorimyllyt tulivat. Sahatoiminta sen sijaan jatkuu edelleen. Tuotantoon sekä tuotekehittelyyn on panostettu Kyyjärven Sahalla, mistä kertoo esimerkiksi päätyponttauksesta ja omintakeisesta asennusmenetelmästä saatu Tuottava Idea palkinto ja sen seurauksena syntynyt oma tuotemerkki PonttiSet vuonna 1986. 55 vuotta olen tehnyt puutavaraa ja tämä viimeisin oli kyllä tähän mennessä vaativin kohde, tunnustaa Tapio Mäntynen. Helsingin uuden Musiikkitalon lattian materiaalin valmistus ja toimitus uskottiin meille, koska olemme panostaneet tuotteiden kuivauskäsittelyyn tuotannossa. Me myös toimitamme tavaran itse asiakkaalle asti, ettei kuljetuksen tai lastauksen aikana pääse tapahtumaan vahinkoja. Sahan ensimmäinen raamisaha hankittiin 6500 Smk:n vekselillä vuonna 1908. Kyyjärven Osuuspankkia olemme käyttäneet viimeiset 90 vuotta, niin kauan kuin se on ollut olemassa, Tapio Mäntynen sanoo ja muistelee pikkupoikana ihmetelleensä, miksi aina kun hänen piti viedä pitkulaista paperia pankkiin, pyörällä piti ehdottomasti ennättää perille ennen kahtatoista! Tapio Mäntynen oli Kyyjärven Osuuspankin luottamushenkilönä noin 25 vuotta, siitä pitkän ajan hallintoneuvoston puheenjohtajana. POP-liiton hallituksessa hän oli kaksi kolmivuotiskautta. Sitten lensin kuin mäntykeihäs hallituksesta, toivottavasti vain ikäni vuoksi, Mäntynen nauraa. Kyyjärven Osuuspankki PL 5, 43701 Kyyjärvi Puh. (014) 525 3200 Aukioloajat: ma-ke, pe 9.00-15.30, Lanneveden Osuuspankki Uuraistentie 1132, 41270 Lannevesi Puh. 020 755 1580 Aukioloajat: ma 9.00-17.00, ti-pe 9.00-15.30 Uuraisten toimipiste Virastotie 2, 41230 Uurainen Puh. 020 755 1585 Aukioloajat: ma 10.00-16.00, ti ja pe 10.00-15.00, to 9.00-16.00, ke ajanvarauksella Multian Osuuspankki Keskustie 29, 42600 Multia Puh. (014) 415 0111 Aukioloajat: ma-ke, pe 9.00-15.30, Petäjäveden Osuuspankki Kirkkotie 6, 41900 Petäjävesi Puh. (014) 415 1500 Aukioloajat: ma-to 9.00-15.30, pe 9.00-16.30 Reisjärven Osuuspankki POP Kinnula Keskustie 41, 43900 Kinnula Puh. (014) 417 8800 Aukioloajat: ma-ke, pe 9.00-16.00, KOIVUNLEHTI 3 /2011, KESKI-SUOMEN POP PANKKIEN ALUESIVUT JULKAISIJA: Keski-Suomen alueen POP-pankit TOIMITUS JA TAITTO: Petäjävesi-lehti / Lea Lerkkanen 8 KOIVUNLEHTI - Keski-Suomen en aluesivut