MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ Regina Ruohonen 4.3.2009
Turun muunkieliset, ruotsinkieliset ja ulkomaalaiset 1990 2008* 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Muunkieliset Ulkomaan kansalaiset Ruotsinkieliset
17 000 16 000 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Turun vieraskieliset 1990-2005 ja arvio 2006-2015 Mikäli vieraskielisten määrän kehitys jatkuu samanlaisena kuin vuosina 1990-2005, määrä vuonna 2015 on 15 527, joka on 8,5 % koko väestöstä (182 096). Koko väestö Tilastokeskuksen ennusteesta. 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 3
4
Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat Turussa 12/2008 Miehet 6122 95-99 90-94 Naiset 5650 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 800 600 400 200 0 200 400 600 800 5
Suurimmat muunkielisryhmät Turussa 12/2008 0 500 1000 1500 2000 2500 venäjä arabia kurdi albania eesti, viro somali englanti vietnam kiina persia espanja saksa turkki bosnia serbokroatia romania thai ranska puola 737 587 479 475 327 288 229 210 188 182 168 152 142 131 129 1242 1036 983 2489 6
Turun vieraskielisten osuus koko väestöstä pienalueittain heinäkuussa 20 0 5 10 15 20 25 30 35 Varissuo Lauste Halinen Kohmo Pansio Länt. Pansio It. Vaala Harittu Härkämäki-Jyrkkälä Yo-kylä Asuin-Runosmäki Asuin-Räntämäki Yliopisto I Asuin-Perno Länsi-Maaria-Jäkärlä Länsinummi Itäranta Pääskyvuori Kurala Sirkkala I 11,0 10,9 10,4 9,6 9,2 8,9 7,7 6,8 6,1 4,7 4,4 3,8 2,9 14,8 14,3 13,6 13,3 22,0 25,1 32,8 7
TURUN MUUNKIELISET IÄN MUKAAN 31.12.2007 IKÄLUOKAT MUUNKIELISET 0 6 1 124 7 14 1 239 15 19 962 20 24 1 093 25 64 6 382 65 74 239 75-126 8
TILASTOTIETOJA kevät 2008 Vieraskielisiä oppilaita perusopetuksessa on lähes 1500, alle 10 %,kaupungin suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa n. 1 200. Keväällä 2008 9.- ja 10.-luokkalaisia 128 Lukiossa opiskelee 111 vieraskielistä oppilasta Peruskoulun lopettaa noin 100 vieraskielistä opiskelijaa vuodessa, joista menee lukioon 20 40 opiskelijaa ja ammatilliseen toiselle asteelle 40 70 opiskelijaa Ammatti-instituutissa nuorisoasteella 8 % vieraskielisiä Ammatti-instituutissa lukuvuonna 2006 2007 vieraskielisistä opiskelijoista keskeytti opintonsa lähes 28 % (TAI:n eskeyttämisprosentti 7 %) Työvoimatoimistossa ja työvoiman palvelukeskuksessa vuonna 2007 työnhakijoina olevia 19 25-vuotiaita vieraskielisiä nuoria oli noin 300. 9
Strategiaohjelman toimeenpano toimintalinjat, kärkihankkeet ja välineet (Helsinki) Välineet Heke Vastuuvirastot Halke Taske Terke Sosv Opev Nk Kulke Sto Rto Liv Kir Ksv Monimuotoinen palvelurakenne Kv Kärkihankkeet Kansainvälinen liikkuvuus Vetovoimaisuus Asuminen Kaupunkirakenne Solidaarisuus Työllisyys Osaaminen Toimeentulo Aikuiskoul utuslinja 10 Osaava henkilöstö Perhe Kasvaminen Toinen sukupolvi Tasa-arvoinen kumppanuus
Maahanmuuton, monimuotoisuuden ja yhteisöllisyyden ohjelma: toimintalinjat ja kärkihankkeet (Helsinki) TL 1: Kansainvälinen liikkuvuus ja vetovoimaisuus Kärkihanke 1: Ulkomaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden palveluiden kehittäminen Kärkihanke 2: Helsingin ja Tallinnan yhteisen työssäkäyntialueen kehittäminen TL 2: Kaupunkirakenne, asuminen ja solidaarisuus Kärkihanke 3: Lähipalveluiden, asukasneuvonnan ja kansalaisjärjestöyhteistyön vahvistaminen lähiöissä asukkaiden aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. TL 3: Työ, osaaminen ja toimeentulo Kärkihanke 4: Kokonaisjärjestelmä maahanmuuttajien ohjaamiseksi työmarkkinoille ja koulutukseen. TL 4: Perhe, kasvaminen ja toinen sukupolvi Kärkihanke 5: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulu urat ja koulupudokkuuden ehkäisy.
VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMAN Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen: Perheisiin sekä lapsiin ja nuoriin panostaminen palveluiden kehittämisessä Vahvistetaan lasten, nuorten ja kotiäitien osallisuutta ja suomen kielen opetusta - Laaditaan lapsille ja nuorille omat kotoutumissuunnitelmat - Peruskoulut, lukiot, ammattikorkeakoulu ja yliopistot käynnistävät yhdessä hankkeita ja prosesseja, joilla edistetään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hakeutumista peruskoulusta lukioon ja lukiosta edelleen korkeakouluihin. Varsinais-Suomen maahanmuuttoasiain toimikunnan painopistealueet 2008-2009 - Suomen kielen koulutuksen turvaaminen - Maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelut - Perheisiin, lapsiin ja nuoriin panostaminen palveluiden kehittämisessä 12
VALTUUSTORYHMIEN VÄLINEN SOPIMUS 2009 2012 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lasten ja nuorten kasvua tuetaan panostamalla lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten ja nuorten pahoinvointi vähenemään (lastensuojeluilmoitukset, huostaanotot). Varhaiskasvatuksen siirrosta opetustoimen yhteyteen päätetään vuoden 2010 alussa, siten että siirto opetustoimeen on mahdollista 1.8.2010. Pienten lasten palveluita kehitetään mahdollisuuksien mukaan lähipalveluperiaatteella yhdistämällä päiväkodit, esikoulut ja alakoulut saman katon alle. Lasten ja nuorten palveluissa turvataan päivähoidon monipuolisuus ja perusopetuksen hyvä laatu, ja määritetään ryhmien enimmäiskoot. Vahvistetaan ennalta ehkäisevää työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi esimerkiksi tukemalla yhdistys- ja seuratyötä, sekä lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia. Päätetään toisen asteen koulutuksen järjestämisestä siten, että ammatillinen nuorten koulutus ja lukiokoulutus siirretään saman hallintokunnan alaisuuteen ja että Ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun Aikuiskoulutuskeskus yhdistetään. 13
Kaupungin kotouttamisohjelma 2007-2011 1. Suomen kielen ja muun opetuksen kehittäminen 2. Väliinputoajanuorten kotoutumisen tukeminen 3. Alkuvaiheen kotouttamiseen panostaminen 4. Pienten lasten kotoutumisen tukeminen 5. Yhteistyö maahanmuuttajayhdistysten kanssa 6. Maahanmuuttajien asumiskeskittymiin vaikuttaminen 14
MAAHANMUUTTAJIEN ASUMISKESKITTYMIEN KEHITTYMISTÄ SEURAAVAN TYÖRYHMÄN RAPORTTI (valmistunut 10.2.2009, SM:n maahanmuutto-osaston pilottihanke) 1. Ennaltaehkäisevän perhetyönmallin luominen 2. Lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan aktivointi 3. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen 4. Maahanmuuttajatyön koordinoinnin vahvistaminen KAUPUNGIN TURVALLISUUSSSUUNNITELMA Maahanmuuttajanuorten turvallisuuteen liittyvät kysymykset 15
SOSIAALI JA TERVEYSTOIMI Kaupunginhallituksella ja peruspalvelulautakunnalla on strateginen palvelusopimus, jossa on sovittu strategisista painopisteistä, kehittämistavoitteista ja resursseista. Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma on valmisteilla ja tähän kootaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten palvelujen kehittämistavoitteet. Perustana on kansallinen kehittämisohjelma Kaste-ohjelma vuosille 2008-2011. Sosiaali- ja terveystoimen ydinprosessit: - lasten ja nuorten kasvun tukeminen - nuorten aikuisuuden vahvistaminen - itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen - ikäihmisten elämän laadun turvaaminen. 16
MAAHANMUUTTAJAYHDISTYSTEN ROOLI Kaupunki on osoittanut rahoitusta yhdistysyhteistyöhön vuonna 2007 ( 10 000 euroa/v). Hallintokunnat ovat solmineet ostopalvelusopimukset yhdistysten kanssa. Painopiste kotiäideissä, lapsissa ja nuorissa. - Turun kulttuurikeskus, Kansainvälinen kohtauspaikka Yhdessä yhdistys ry Toiminta: Oman äidinkielen opetus maahanmuuttajille, kohderyhmänä nuoret ja kotiäidit (somalia, kurdi, persia) - Turun kirjastotoimi Yhdessä yhdistys ry Toiminta: Kolmen kieliryhmän kirjastovierailut, kohderyhmänä nuoret ja kotiäidit (somalia, kurdi, persia). - Nuorisoasiankeskus Sondip ry Toiminta: Maahanmuuttajalapsille ja nuorille järjestettävää avointa harrastus- ja pienryhmätoimintaa Varissuon alueella (Majanummen koulu) - Terveystoimi Yhdessä yhdistys ry Toiminta: Perhekeskus Verassa järjestettävät maahanmuuttajavanhempien piirit (somalia). 17 Kaupungin avustukset yhdistyksille