LIITE 4a Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelan tiivistelä I
Tausta Paatsjoen vesistöalueella sijaitseva Ivalon taajaa on nietty aa- ja etsätalousinisteriön päätöksellä 20.12.2011 yhdeksi Suoen 21 erkittävästä tulvariskialueesta. Tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) ja asetuksen (VNA 659/2010) ukaan erkittäviksi tulvariskialueiksi todetuilta alueilta on laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitela. Paatsjoen vesistöalueella hallintasuunnitela tehdään vain Ivalojoen osavalua-alueille (kuva 1), sillä uu osa Paatsjoen vesistöalueesta laskee Inarijärveen, eikä uulla Paatsjoen vesistöalueella ole vaikutusta Ivalojoen tulviin tai tulvariskien hallintaan. Ivalon erkittävä tulvariskialue Ivalojoen valua alueet Paatsjoen vesistöalue Suoen raja ± Paatsjoen vesistöalue 71.5 Ylä-Ivalojoen valua-alue 71.4 Ala-Ivalojoen alue Valua-alueet SYKE Hallinnolliset rajat Maanittauslaitos lupa nro 7/MML/14 Pohjakartta karttakeskus, lupa L4659 0 25 50 k Kuva 1. Ivalojoen vesistöalue ja alueella sijaitseva tulvariskialue Tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessi koostuu kolesta vaiheesta: 1. Tulvariskien alustava arviointi (vuosina 2010 2011) 2. Tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiinen (vuosina 2012 2013) 3. Tulvariskien hallintasuunnitelan laatiinen (vuosina 2012 2015). Ivalojoen vesistöalueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitela vuosille 2016 2021. Suunnitelassa esitetään tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä arviot tulvavahingoista. Suunnitelassa käydään lisäksi läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toienpiteet tulvariskien estäiseksi ja vähentäiseksi, suunnittelun aikainen sidostahojen ja kansalaisten osallistuinen ja kuuleinen sekä suunnitelan ypäristövaikutuksia kuvaava ypäristöselostus. 1
Ivalojoen tulvaryhä Hallintasuunnitelien valistelussa tarvittavaa viranoaisyhteistyötä varten aa- ja etsätalousinisteriö asetti 22.12.2011 Ivalon alueelle tulvaryhän. Tulvaryhän tehtävänä on viranoaisten yhteistyön järjestäinen ELY-keskusten, aakuntien liitojen, kuntien ja alueiden pelastustoien kesken sekä uiden viranoais-ten ja sidosahojen kytkeinen suunnitteluun vuorovaikutuksen avulla. Tulvaryhä asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet, käsittelee tarvittavat selvitykset ja hyväksyy ehdotuksen hallintasuunnitelaksi ja siihen sisältyviksi toienpiteiksi. Ensiäisen suunnittelukauden tulvaryhän toiikausi päättyy 22.12.2015. Tulvaryhän jäsenet on esitetty taulukossa 1. Ryhän jäsenet ja kokouspöytäkirjat ovat nähtävillä internetissä osoitteessa www.yparisto.fi/tulvaryhat > Ivalojoen tulvaryhä. Taulukko 1. Ivalojoen vesistöalueen tulvaryhän jäsenet ja pysyvät asiantuntijat Organisaatio Jäsen Varajäsen Lapin liitto Janne Seurujärvi - Arto Leppälä Kari Aalto Lapin ELY-keskus Tio Alaraudanjoki Juha-Petri Kääräinen Lapin pelastuslaitos Jukka Haranen Mauri Saniola Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen (Sihteeri, ei äänioikeutta) - Osallistuinen ja kuuleinen Väestöllä on ollut ahdollisuus esittää ielipiteensä tulvariskien hallinnan suunnittelusta kolessa eri vaiheessa. Ensiäinen kuuleinen järjestettiin tulvariskien alustavasta arvioinnista ja ehdotuksista erkittäviksi tulvariskialueiksi 1.4. 30.6.2011. Kuuleinen tulvariskien hallintasuunnitelan sisällöstä sekä siihen liittyvän ypäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valistelusta järjestettiin 2.5. 2.8.2013 niillä vesistö- ja erenrannikon alueilla, joilla tulvariskien hallintasuunnitelat olivat valisteltavina. Kolannessa ja viieisessä kuuleisessa 1.10.2014 31.3.2015 oli ahdollisuus esittää ielipiteensä ehdotuksesta hallintasuunnitelaksi ja siihen liittyvistä tulvariskien hallinnan tavoitteista, toienpiteistä, ypäristöselostuksesta sekä suunnitelan toieenpanosta. Kuva: Ivalojoen aisea (Sanna Pehkonen) 2
Ivalojoen vesistöalueen kuvaus Ivalojoki kuuluu Paatsjoen vesistöalueeseen. Paatsjoen vesistöalue sijaitsee Lapin aakunnan pohjoisosassa pääosin Inarin kunnan alueella. Paatsjoen vesistöalueen pinta-ala on 18 403 k 2, josta Suoen puolella on 14 492 k 2. Vesistöalueen järvisyys on 12,38 %. Suoen puoleinen Paatsjoen vesistöalue (nro 71) jakautuu yhdeksään valua-alueeseen, joista kaksi sijoittuu Ivalojoen alueelle, Ala-Ivalojoen alue ja Ylä-Ivalojoen alue. Näiden pinta-ala on yhteensä 3884 k 2. Paatsjoen vesistöalueen keskeisin vesistöuodostua on Suoen kolanneksi suurin järvi, Inarijärvi. Muita suuria järviä vesistöalueella ovat Mutusjärvi, Nitsijärvi, Pautujärvi, Rahajärvi, Paatari ja Suolisjärvi. Paatsjoen vesistöalueen suuriat joet ovat Ivalojoki, Juutuanjoki, Kettujoki, Kaaasjoki ja Vaskojoki. Inarijärveen laskevat vesistöt ovat luonnontilaisia lukuun ottaatta Kirakkajoen vesistöä, joka on rakennettu voiatalouskäyttöön. Inarijärveä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken padolla. Kaitakosken lisäksi Paatsjoen loppuosalla on kuusi voialaitosta, joista kaksi on norjalaisten hallinnassa. Suoen puolella vesistöalueella on yksi pato, Kirakkaköngäs, jolla säännöstellään Rahajärveä. Paatsjoen vesistöalueen päätaajaa on Ivalo. Pienepiä taajaia ovat Inari ja Kaaanen. Kyläasutus on uodostunut pääosin Ivalojoen, Inarijärven ja uutaan pieneän järven rannoille. Yhdyskuntarakenteen oinaispiirteisiin kuuluu Ivalon - Töräsen välinen tiiviin rakentaisen vyöhyke. Paatsjoen vesistöalueella on 16 Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa suojelualuetta, joista yhdeksän kuuluu VPD suojelualuerekisteriin. Ivalojoen valua-alueille sijoittuu näistä kuusi Natura 2000 -aluetta (Haastunturin eräaa, Leenjoen kansallispuisto, Sota-aapa, Ivalojokisuisto, lisäksi Puljun eräaa ja Urho Kekkosen kansallispuisto reunaosiltaan). Ivalojoen valua-alueilla sijaitsee kole valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriperintökohdetta, jotka on erkitty RKY-rekisteriin Aieat tulvatilanteet Ivalon keskustaajaa on kärsinyt lähes vuosittain tulvan seurauksista. Suuria tulvia on ollut vuosina 1952, 1966, 1968, 1981, 1993, 2000 ja 2005 (taulukko 2). Suurin tulva on tapahtunut vuonna 2005, jolloin kyseessä oli vesistötulva ilan jääpatoja. Tulvan syntyiseen vaikuttivat kevään 2005 Ivalojoen valua-alueen luen vesiarvot, jotka olivat ennätyssuuret (haastunturin suunnalla parhaiillaan yli 250 /²) ja sulaisaikaan satoi runsaasti vettä (sadesua oli noin 80 ). Lisäksi sulaisaika oli nopea läpiistä säistä johtuen. Suurin virtaaa oli 26.5.2005 tuolloin Pajakosken kohdalla 1 045 3 /s ja suurin vedenkorkeus oli tuolloin N 60 +128,01 etriä. Taulukko 2. Suuriat vedenkorkeudet ja virtaaat Pajakosken havaintoasealla (7101320) Tulvavuosi HQ HW (N 60 +) 2005 1 045 128,01 2000 920 127,80 1981 900 127,79 3
4 Tulvavaara- ja riskikartoitus Ivalojoen tulvavaarakartta kattaa Ivalojokivarren Huuhkajasta Akujärven kanavaan asti. Tältä alueelta on ollut saatavilla aanittauslaitoksen laserkeilaaalla tuotettu tarkka korkeusalli (KM2). Tulvariskikartoitus käsittää tulvavaarakartoitetun alueen pois lukien Neitiaavan alue. Ivalon erkittävälle tulvariskialueelle on laadittu lainsäädännössä vaadittavat perusskenaariot (1/20a, 1/50a, 1/00a, 1/250a ja 1/1000a). Tulvariskikartoituksessa kohteiden tarkastelu perustuu tulvariskilain 8 :n ukaiseen jaotteluun vahingollisista seurauksista. Ivalon taajaa on suojattu tulvapenkereillä. Penkereet suojaavat tulvilta, joiden toistuvuus on 1/100a tai useain. Keskustan ulkopuolella taajaassa on penkereitä joiden suojaustaso on 1/50a tulvan toistuvuus. Joitakin asuinrakennuksia tai ryhiä sijaitsee pengerrysten ulkopuolisella tulva-alueella. Tällaisia alueita on erityisesti Akujärven kanavan alueella. Tulvapenkereiden ylittyessä tulvavahingot tulevat oleaan ittavat. Lähes koko Ivalon keskusta jää tulvan alle. Taulukossa 3 on esitetty tulvavaara-alueilla olevien asukkaiden ja rakennusten äärät erilaisilla tulvan toistuvuuksilla. Taulukko 3. Ivalon tulvariskialueen asukkaiden ja rakennusten äärät eri tulvan toistuvuuksilla (RHR 2012) Tulvan toistuvuus Asukkaiden äärä Asuinrakennusten äärä Rakennusten äärä yhteensä 1/20 20 20 75 1/50 35 25 100 1/100 85 55 150 1/250 2 105 805 1 535 1/1000 2 510 945 1 780 Vaikeasti evakuoitavia tulvavaarassa olevia riskikohteita ovat Ivalon terveyskeskus, palvelukeskus Koivikko, Ivalon päiväkoti, Ivalon ryhäpäiväkoti Násti ja koltansaaen kielipesä, kehitysvaaisten ryhäkoti Kaaosranta, kehitysvaaisten rivitalo sekä Ivalon ala-aste. Välttäättöyyspalveluihin liittyviä tulvariskikohteita ovat Ivalon läpöasea ja Ivalon sähköasea. Lisäksi alueella on useita uuntajia, puistouuntaoita ja sähkönjakelukaappeja. Jätevedenpuppaaoita tulvavaarassa on alle 100 vuodessa toistuvilla tulvilla neljä puppaaoa. Erittäin harvinaisilla tulvilla (1/250a) tulvavaarassa on yli 40 jätevedenpuppaaoa ja lähes koko jätevesiverkosto on tulvan alla. Tulvauhatuiat yleiset tiet ovat Koppelontie ja Rovanieentie. Myös Lentokentäntielle on vesi noussut aiepina tulvavuosina. Kaduiksi luokitelluista teistä erkittäviät uhattuna olevat tiet ovat terveyskeskukselle johtavat tiet. Sairaalantie ja Rantatie. Kuvassa 2 on esitetty ote Ivalon tulvariskikartasta erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a).!`!X!X!!X!G!` ~60 ~70 ~50 <10!K! r ~80 ~40 ~20 ~90 <10 ~70! r!`!7!7 <10 ~60 ~10 <10 <10 ³ ~30 ~50 <10 <10 <10 ~10 <10 <10 <10!7 <10 <10 ~20 <10 <10 ~10 <10 <10 ~20 ~10 ~20 ~90 ~60! r!k!k!d ~60 0 250 500 <10 1 000 etriä Kuva 2. Ote Ivalon tulvariskikartasta erittäin harvinaisella tulvalla (tulvan toistuvuus 1/250a) ~10 ~40 ~50 ~30 ~20 <10 <10 ~30 ~40 <10 <10 ~20 ~70 ~20 ~40 <10 <10 ~40 <10!d ~50 SYKE, ELY-keskukset ~40 <10 <10 MML, <10 Esri Finland <10
Ypäristölle haittaa aiheuttavia kohteita ei ole Ivalossa tulvavaarassa uita kuin polttonesteen jakeluaseia, joiden ei arvioida aiheuttavan haittaa tulvatilanteissa. Tulvavaarassa olevia kulttuuriperinnön kohteita ei yöskään ole tulvavaarassa uita kuin yksi kiinteä uinaisjäännös, jonka ei arvioida vahingoittuvan tulvilla. Tulvavaarakartat ja tulvariskikartat ovat katseltavissa ypäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa osoitteessa www.yparisto.fi/tulvakartat. Tulvavaara- ja riskikartoituksesta tehdyt raportit löytyvät Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelan internet-sivuilta osoitteesta www.yparisto.fi/trhs/ivalojoki. Tulvariskien hallinnan tavoitteet Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina kaikilla hallintasuunnitelien kohteina olevilla vesistö- ja erialueilla on tulvariskien vähentäinen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäinen sekä tulviin varautuisen edistäinen. Lisäksi vesistötulvien tulisi vesistöalueella jäädä ahdollisian vähäisiksi (ks. Laki tulvariskien hallinnasta 11 ). Ivalojoen vesistöalueella on alustavien tavoitteiden tavoitetasoksi asetettu kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan taso taajaa-alueella. Yhteiskunnan kannalta kriittisten kohteiden (. terveyskeskus, sähköasea ja kaukoläpölaitos) osalta suojauksen taso on kerran 250 vuodessa toistuva tulva. Taulukossa 4 on esitetty Ivalojoen tulvaryhän asettaat koko vesistöaluetta koskevat yleiset tavoitteet ja taulukossa 5 on esitetty tulvariskien hallinnan tavoitteet Ivalon erkittävälle tulvariskialueelle. Taulukossa 5 on tavoitteen alla esitetty perustelu tavoitteelle. Taulukko 4. Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet Ivalojoen vesistöalueilla Ihisten terveys ja turvallisuus: Asukkaat ovat tietoisia tulvavaarasta ja osaavat suojata oaisuuttaan sekä varautua tulvatilanteeseen oatoiisesti Ylläpidetään ajantasaista tulvatilannekuvaa viranoaisille ja kansalaisille Ypäristö: Tulvariskien hallinnan toienpiteet eivät ole ristiriidassa vesienhoidon ypäristötavoitteiden kanssa Taulukko 5. Ivalon tulvariskien hallinnan tavoitteet Ihisten terveys ja turvallisuus: Harvinaisen tulvan (1/100a) peittäällä alueella ei sijaitse asuinrakennuksia (tai rakennukset on suojattu niin, ettei ihisten terveys ja turvallisuus vaarannu) noin 50 asuinrakennusta ja 85 asukasta harvinaisen tulvan peittäällä alueella Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittäällä alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varistettu Katso kohteet luvusta 7.2.1 taulukko 15 Ypäristö: Erittäin harvinaisen tulvan peittäällä alueella ei sijaitse sellaista toiintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista tai laaja-alaista vahingollista seurausta ypäristölle Ivalossa ei kohteita nykyisin, tavoitteena, että tulevaisuudessakaan erittäin harvinaisen tulvan peittäälle alueelle ei sijoiteta vahingollisia seurauksia aiheuttavaa toiintaa Infrastruktuuri ja välttäättöyyspalvelut: Vesi- ja jätevesihuolto sekä läön ja sähkön jakelu ja tuotanto toiivat erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a) Erittäin harvinaisen tulvan peittäällä alueella Ivalossa sijaitsee 31 uuntajaa, Ivalon sähköasea, Ivalon kaukoläpölaitos, lähes koko jätevesiverkosto Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a) Tulvatilanteissa vesi voi nousta. Rovanieentielle, Petsaontielle, Lentokentäntielle, Leiritielle, Rantatielle/Sairaalantielle Kulttuurioaisuus: Ei ole asetettu tavoitetta, koska tulvavaara-alueella ei ole kohteita 5
Toienpiteet Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelassa esitetyillä toienpiteillä pyritään vähentäään tulvan vahingollisia seurauksia ihisten terveydelle ja turvallisuudelle, välttäättöyyspalveluille, yhteiskunnan elintärkeille toiinnoille, ypäristölle sekä kulttuuriperinnölle. Toienpiteitä valittaessa on ahdollisuuksien ukaan pyritty vähentäään tulvien todennäköisyyttä sekä käyttäään uita kun tulvasuojelurakenteisiin perustuvia tulvariskien hallinnan keinoja. Toienpiteitä selvitettäessä ja valittaessa tulvariskien hallinnan keinoja on tarkasteltu laajasti ottaen huoioon kunkin toienpiteen hyödyt, kustannukset sekä ahdolliset haitalliset vaikutukset. Toienpiteet on lisäksi sovitettu yhteen vesienhoidon ypäristötavoitteiden kanssa. Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelussa hyödynnettiin onitavoitearviointia toienpiteiden järjestelällisessä arvioinnissa ja sidosryhien näkeysten kerääisessä. Kuvassa 3 on esitetty toienpiteiden arvioinnissa käytetyt tekijät. Tulvariskien hallinnan toienpiteiden arviointitekijät TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN LUONTO- VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET TOTEUTETTAVUUS KUSTANNUKSET Terveys ja turvallisuus Veden laatu ja vesiluonto Talous Tekninen Infrastruktuuri Luonnononiuotoisuus Sosiaaliset Rahoitus Taloudelliset Muut luontovaikutukset Kulttuuri Juridinen Ypäristö (jätettiin pois yöhein) Yhteensopivuus vesienhoitoon Hyväksyttävyys ja riskit Kulttuurioaisuus (jätettiin pois yöhein) Kuva 3. Toienpiteiden arvioinnissa käytetyt arviointitekijät Ivalojoen vesistöalueella Ivalojoen tulvaryhä on hyväksynyt kokouksessaan 17.9.2014 hallintasuunnitelassa esitettävät toienpiteet (taulukko 6). Toteutettavaksi esitetyt tulvariskien hallinnan toienpiteet Ivalojoella on jaettu viiteen pääryhään: 1. tulvariskiä vähentävät toienpiteet 2. tulvasuojelutoienpiteet 3. valiustoiet 4. toiinta tulvatilanteessa 5. jälkitoienpiteet. Kaikki hallintasuunnitelassa esitetyt toienpiteet ovat neutraaleja tai yönteisiä vesienhoidon ypäristötavoitteiden saavuttaisen kannalta (taulukko 6). Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelassa toienpiteiden yhteensopivuutta vesienhoidon ypäristötavoitteisiin arvioitiin 5-portaisella asteikolla. Kustannushyötytarkastelu tehtiin Ivalojoen vesistöalueen rakenteellisten toienpiteiden osalta. Muut hallintasuunnitelassa esitetyt toienpiteet ovat jo nykyisin käytössä olevia toienpiteitä osana viranoaisten toiintaa. Karkean kustannushyötytarkastelun perusteella Ivalon alueelle esitetyt toienpiteet ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. 6
Taulukko 6. Hallintasuunnitelassa esitettävät toienpiteet Ivalojoen vesistöalueella Toienpide Tulvariskiä vähentävät toienpiteet Toienpiteen vaikutusten laajuus Toienpiteen tila Yhteensopivuus vesienhoitoon Tulvakarttojen laadinta ja päivittäinen Koko vesistöalue Käytössä nykyisin Neutraali Tulvatietojärjestelän kehittäinen Koko vesistöalue Käytössä nykyisin Neutraali Maankäytön suunnittelu Koko vesistöalue Käytössä nykyisin Myönteinen + Oatoiinen varautuinen Koko vesistöalue Käytössä nykyisin Neutraali Tulvasuojelun toienpiteet Ivalon nykyisten tulvapenkereiden korottainen Ivalon tulvariskialue Uusi toienpide Neutraali Lisäpenkereiden rakentainen Ivaloon Ivalon tulvariskialue Uusi toienpide Neutraali Teiden ja katujen korottainen Ivalossa Ivalon tulvariskialue Uusi toienpide Neutraali Jäänsahauksien käyttö ja kehittäinen Koko vesistöalue Käytössä nykyisin Neutraali Valiustoienpiteet Tulvaennusteiden ja tulvavaroitusjärjestelien kehittäinen Koko vesistöalue Käytössä nykyisin Neutraali Tulvaviestinnän kehittäinen Koko vesistöalue Käytössä nykyisin Neutraali Pelastus- ja evakuointisuunnitelien laatiinen Ivalon tulvariskialue Käytössä nykyisin Neutraali Tulvantorjunnan harjoituksien järjestäinen ja kehittäinen Toiinta tulvatilanteessa Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö ja kehittäinen Jälkitoienpiteet Ivalon tulvariskialue Käytössä nykyisin Neutraali Ivalon tulvariskialue Käytössä nykyisin Myönteinen + Toiintojen uudelleen sijoittainen Ivalon tulvariskialue Käytössä nykyisin Myönteinen + Kriisiapu ja vapaaehtoistoiinnan edistäinen Ivalon tulvariskialue Käytössä nykyisin Neutraali Puhdistais- ja ennallistaistoienpiteiden suunnittelu Ivalon tulvariskialue Käytössä nykyisin Myönteinen + Ivalojoen tulvaryhä on käsitellyt tulvariskien hallintasuunnitelassa esitettäviä toienpiteitä ja niiden priorisointia kokouksessa 13.8.2014 ja hyväksynyt hallintasuunnitelan kokouksessa 17.9.2014. Toienpiteiden priorisointi on toteutettu Ivalojoen vesistöalueella asettaalla toienpiteet koleen eri luokaan (ensisijainen, toissijainen, täydentävä). Ensisijaisten toienpiteiden toteuttaisella on ahdollista saavuttaa joko tulvasuojeluhyötyjä riskialueilla tai niiden toteuttainen on ahdollista lyhyelläkin aikavälillä, tai niillä saadaan tarpeellista uutta tietoa, jota ei ollut käytettävissä tällä suunnittelukaudella. Ensisijaisia toienpiteitä suositellaan toteutettavan ahdollisian pian tulvariskien vähentäiseksi. t toienpiteet ovat jo käytössä olevia toienpiteitä, joilla edistetään tulvariskien hallintaa alueella. Ne voivat tukea ensi- ja toissijaisia toienpiteitä. Toienpiteet eivät sisällä tarkkuustasoltaan hankesuunnitelatasoista tarkkaa tietoa. Toienpiteen tarkepi suunnittelu alkaa vasta hallintasuunnitelan hyväksyisen jälkeen, ja se voi jatkua seuraavalle hallinnan suunnittelun kierrokselle tai sitäkin pideälle. Vastuutaho tai vastuutahot vastaavat ensisijaisesti toienpiteen toteuttaisen käynnistäisestä tai toteutuksen jatkaisesta. 1) Tulvariskiä vähentävät toienpiteet Tulvariskien vähentäisellä tarkoitetaan sellaisia ennakkoon toteuttavia toienpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää ahdollisia tulvavahinkoja, alueen vahinkopotentiaalia sekä estää tulvariskin kasvua. Tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat, jotta tulviin voidaan varautua ja alueen riskikohteet tunnistetaan. Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet, vesisyvyyden ja vedenkorkeuden tietyllä tulvan toistuvuudella. Tulvariskikartalla esitetään tulvahaavoittuvat kohteet. Ivalossa tulvakarttojen laadintaa varten Ivalojoen virtausallia tulee tarkentaa ja tulvakartoitettua aluetta tulee tarvittaessa laajentaa. Tulvakarttoja tulisi laatia uillekin tulvaherkille alueille vesistöalueella. 7
Ypäristöhallinnolla on käytössään tulvatietojärjestelä, johon on koottu tulvatietoa (esiintyneet tulvat, tulva-alueet, vedenkorkeudet, virtaaat, tulvariskikohteet) tietokantaan ja paikkatietojärjestelään. Ivalon alueella tulvariskikohteet tulee päivittää tulvatietojärjestelään tietojen uuttuessa. Maankäytön suunnittelulla tarkoitetaan suunnittelujärjestelää, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleispiirteiset kaavat, eli aakuntakaava ja yleiskaava, ohjaavat yksityiskohtaisten aseakaavojen suunnittelua. Tulvat tulee huoioida aankäytön suunnittelussa eri kaavatasoilla ja oleassa olevien kaavojen ajan tasalla pitäisessä tulee kiinnittää huoiota erityisesti vanheneviin kaavoihin ja kaavoihin, joissa tulvia ei ole huoioitu. Lisäksi tulee huoioida tulvariskien hallinnan tavoitteet, niin ettei esierkiksi vaikeasti evakuoitavia rakennuksia tai ypäristöä pilaavia kohteita kaavoiteta tulvavaara-alueelle. Maankäytön suunnitteluun liittyy yös tie- ja rataverkostojen perusparannushankkeet, ikä käytännössä tulvariskien vähentäisen kannalta tarkoittaa sitä, että perusparannushankkeiden yhteydessä tulvat otetaan huoioon. Esierkiksi tiet, jotka tulvien seurauksena usein katkeavat, tulisi perusparannuksen yhteydessä korottaa. Oatoiinen varautuinen tarkoittaa onnettouuksien ehkäisyä, ihisten, oaisuuden ja ypäristön suojaaista vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoienpiteisiin varautuista, joihin kykenee oatoiisesti. Oatoiiseen varautuiseen liittyy yös erityiskohteiden kohdekohtainen suojaainen (liikekiinteistöt, sähkön jakokaapit, puistouuntaot jne.) kohteen oistajan toiesta. Oatoiista varautuista on yös oan kiinteistön ja irtaiiston vakuuttainen tulvan varalta. Tulvariskien vähentäiseksi tulee parantaa ohjeita ja tiedottaista oatoiisesta varautuisesta. Taulukko 7. Ivalon aluetta koskevat tulvariskiä vähentävät toienpiteet, niiden vastuutahot ja priorisointi Toienpide Tarkepi toienpide Vastuutaho Toteutuinen Priorisointi Ivalojoen virtausallin päivittäinen Tulvakarttojen laadinta ja päivittäinen Tulvavaarakartoitettavan alueen laajentaistarpeen selvittäinen Lapin ELY Tulvakarttojen ajan tasalla pitäinen Ivalon tulvariskikohteiden ajan tasalla pitäinen Lapin ELY Tulvatietojärjestelän kehittäinen Tulvariskikohteiden tietojen tarkentainen Lapin ELY, Tulvatietojärjestelän kehittäiseen osallistuinen Lapin ELY Tulvien huoioiinen kaavoissa ja alueiden käytön suunnittelussa, Lapin liitto Maankäytön suunnittelu Yhteiskunnalle tärkeiden toiintojen ohjaainen pois tulvavaara-alueilta Alipien rakentaiskorkeuksien ja rakentaisääräyksien ajan tasalla pitäinen Tulvien huoioiinen teiden perusparannushankkeissa Lapin ELY Varautuisen nykytilan selvittäinen Lapin ELY, Oatoiinen varautuinen Oatoiisen varautuisen ohjeistuksen parantainen Aluekohtaisten suojaussuunnitelien laatiinen Lapin pelastuslaitos, Kohteiden suojaainen oatoiisesti etukäteen Kiinteistönoistajat Tulvaturvan tarkistainen vakuutuksista 8
2) Tulvasuojelun toienpiteet Tulvasuojelulla tarkoitetaan sellaisten pysyvien rakenteiden suunnittelua ja rakentaista, joiden tarkoituksena on estää tai vähentää tulvista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Ivaloon on rakennettu tulvapenkereitä yhteensä 13 k (kuva 4). Tulvapenkereet on itoitettu osittain kestäään 1/50a ja osittain 1/100a tulvatilanne. Hallintasuunnitelassa esitetään nykyisten tulvapenkereiden korottaista kestäään 1/100a ja erityiskohteiden osalta 1/250a tulvatilanne. Korotusta arvioidaan tarvittavan yhteensä noin 3 800 pituudelta ja korotukset ovat pääosin noin 0,1 0,4. Erityiskohteita suojaavia penkereitä on korotettava eneän, jotta saavutetaan 1/250a suojaustaso. Myös Ivalon sähköaseaa suojaava penger tulee korottaa. Sähköasean penkereen korotustarve on alle puoli etriä. Nykyiset tulvapenkereet eivät riitä Ivalon kaikkien asuinalueiden suojaaiseksi, sillä ydinkeskustan ulkopuolella on useita asuinrakennuksia, jotka uhkaavat kastua suureilla tulvilla. Uusia tulvapenkereitä on suunniteltu suojaustoieksi. Tahkotörään, Koivulaan, Teponäkeen ja Kortenieeen (kuva 4). Uusia penkereitä tarvitaan yhteensä noin 4 k ja penkereiden korkeus on alle yhden etrin. Tavoitteena on suojata kaikki asuinrakennukset 1/100a tulvan korkeuteen asti. Ivalon tulvariskialueen raja Nykyiset tulvapenkereet W= Mahdolliset lisäpenkereet ± W = 122,49 1 22,49 Vedenkorkeus (N60+) Vesisyvyys (tulva 1/250a) alle 0.5 W 0.5...1 1...2 2...3 W yli 3 = vesistö W= W= =1,4 W 1 24 =1,01 W =1 = 12 3, 48 23,81 02 22,63 Sähköasean penger,18 24 24,73 W= W= 1 25,5 6 W W 1 23 12 3, =1 6 1 25,5 0 1 2 k SYKE, ELY-keskukset Maanittauslaitos lupa nro 7/MMl/15 ESRI Finland Kuva 4. Ivalon nykyisten tulvapenkereiden ja ahdollisten uusien lisäpenkereiden sijainti Ivalon alueella tulvatilanteessa uhkaa kastua yleisistä teistä. Rovanieentie, Petsaontie, Koppelontie, Lentokentäntie ja Leiritie. Kulkuyhteyksien turvaainen tulvariskialueella on tärkeää erityisesti pelastustoiinnan turvaaiseksi. Alueella tulee korottaa yleiset päätiet ja Sairaalantie sekä vahvistaa tiepenkereiden luiskat kestäään tulvavesiä. Korotustarve on yhteensä noin 7 k, jotta saavutetaan 1/250a suojaustaso. 9
Jäänsahauksilla pyritään välttäään jääpatojen aiheuttaia tulvia. Vuosittain jäänsahauksen tarve selvitetään keväällä ja jäitä sahataan niillä jokialueilla, joissa jäänpaksuus on suuri olosuhteisiin nähden. Ivalojoella jäänsahauksia tehdään säännöllisesti Ivalon keskustassa sillasta alajuoksulle. Ivalojoen alajuoksulla jääpatoja uodostuu yleensä Kuusinieen kohdalle, Laasnieen kohdalle ja Peltosen Mellaan. Sahauksella pyritään estäään jäiden tukkeutuinen tiettyihin paikkoihin, joihin jäät aiein ovat ruuhkautuneet kiinni uodostaen jääpatoja. Taulukko 8. Ivalon aluetta koskevat tulvasuojelun toienpiteet, niiden vastuutahot ja priorisointi Toienpide Tarkepi toienpide Vastuutaho Toteutuinen Priorisointi Ivalon nykyisten tulvapenkereiden korottainen Ivalon nykyisten penkereiden korkeuksien ittaainen Penkereiden korottainen kestäään tavoitteiden ukaiset tulvatilanteet Kiinteistönoistajat 1 suunnittelukausi 1 1-2 suunnittelukautta Lisäpenkereiden rakentainen Ivaloon Uusien penkereiden tarpeen selvittäinen Penkereiden aiseointisuunnittelu Tulvapengersuunnitelien laatiinen ja toteutus 1 suunnittelukausi 1 suunnittelukausi 1-3 suunnittelukautta Teiden korkeuksien ittaainen ja korotustarpeen selvittäinen 1 suunnittelukausi Teiden ja katujen korottainen Ivalossa Teiden korottainen kestäään 1/250a tulvatilanne Lapin ELY, 1-2 suunnittelukautta Tiepenkereiden luiskien vahvistainen kestäään tulvavesiä 1-2 suunnittelukautta Jäänsahauksien käyttö ja kehittäinen Jäänsahauksien suorittainen tarvittaessa Jäänsahauksen kehittäinen Lapin ELY ¹Yhden suunnittelukauden pituus on 6 vuotta 3) Valiustoiet Valiustoiilla tarkoitetaan eneteliä, toienpiteitä ja varallaolojärjesteliä, joilla pyritään edistäään tulviin varautuista ja siten vähentäään ahdollisen tulvan aiheuttaia vahinkoja. Myös tulvatilannetoiinnan suunnittelu ja harjoittelu kuuluvat valiustoiiin. Tulvaennusteiden ja tulvavaroitusjärjestelien kehitystyö on jatkuvaa, jotta tulvia voitaisiin ennakoida nykyistä parein ja aikaisein. Koko vesistöalueen kattavan vesistöallin avulla voidaan tarkastella vesistöalueen vesitilannetta ja sen kehittyistä. Vedenkorkeus- ja tulvavaroitukset annetaan vesistöallin ennusteiden ja reaaliaikaisten havaintojen perusteella kun ääritetyt sadanta-, vedenkorkeus- ja virtaaatasot ylittyvät. ELY-keskukset tekevät yhteistyötä tulvakeskuksen kanssa, jonka tehtäviin kuuluu tulvien ennustainen ja niistä varoittainen. Hyvä tulvatiedottainen auttaa väestöä varautuaan tulviin ja parantaa asukkaiden ahdollisuuksia siirtää oaisuuttaan turvaan ja suojaaaan kiinteistönsä tulvalta. Tulvaviestintä pitää olla selkeää ja inforatiivista. Tulva-alueen ihisillä pitää olla ahdollisuus saada koko ajan reaaliaikaista tietoa oan alueensa tulvatilanteesta ja ahdollisesta hätätilanteessa toiiisesta. Alueella tulee selvittää parhaiat, nopeiat sekä helpoiat viestintäkanavat. Yhteistyötä asukkaiden ja viranoaisten välillä tulee parantaa. Pelastus- ja evakuointisuunnitelan tarkoitus on herättää asukkaat huoaaaan asuinypäristön vaaratekijät ja auttaa ehkäiseään vaaratilanteet ja vahingot. Pelastussuunnitela on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kole asuinhuoneistoa sekä uihin valtioneuvoston asetuksessa pelastustoiesta (407/2011) ainittuihin kohteisiin. Pelastussuunnitelassa tulee esittää rakennukseen liittyvät vaaranpaikat ja riskit sekä antaa ohjeet niiden ennaltaehkäiseiseksi sekä vaaratilanteissa toiiiseksi. Tulvariskeihin varautu- 10
isen parantaiseksi tulisi selvittää iten tulvat on huoioitu nykyisissä pelastus- ja evakuointisuunnitelissa ja tarvittaessa suunnitelat tulee päivittää tulvat huoioiden. Tulvatorjunnan harjoituksia voivat järjestää vesistöalueen kunnat, pelastuslaitos ja ELY-keskus yhteistyössä paikallisten toiijoiden ja asukkaiden kanssa. Tulvantorjuntavaliuksien ylläpitäiseksi ja toiinnan kehittäiseksi Ivalossa tulisi järjestää tulvantorjunnan harjoituksia säännöllisin väliajoin. Taulukko 9. Ivalon aluetta koskevat valiustoiet, niiden vastuutahot ja priorisointi Toienpide Tarkepi toienpide Vastuutaho Toteutuinen Priorisointi Tulvaennusteiden ja tulvavaroitusjärjestelien kehittäinen Osallistuinen tulvaennuste- ja varoitusjärjestelien kehittäiseen Lapin ELY Tehokkaipien viestintäkanavien selvittäinen Ivalossa Lapin ELY, 1 suunnittelukausi 1 Yhteistyön lisääinen asukkaiden ja viranoaisten välillä, Lapin pelastuslaitos, Lapin ELY-keskus Tulvaviestinnän kehittäinen Osallistuinen viestinnän kehittäiseen Erilaisten tiedotuskanavien käyttäinen Lapin ELY, Inarin kunta, Lapin pelastuslaitos Lapin ELY, Inarin kunta, Lapin pelastuslaitos Tulvaviestintäsuunnitelien laatiinen ja ajan tasalla pitäinen, Lapin pelastuslaitos Pelastus- ja evakuointisuunnitelien laatiinen Tulvat huoioivien pelastussuunnitelien laatiinen kaikille riskikohteille ja suunnitelien päivittäinen Alueellisen pelastussuunnitelan laatiinen vahinkoalueille (esi. Ivalon terveyskeskuksen alue) Kiinteistönoistajat Lapin pelastusaitos, 1 suunnittelukausi Tulvantorjunnan harjoituksien järjestäinen ja kehittäinen Tulvantorjunnan harjoituksien järjestäinen riskialueilla säännöllisin väliajoin Lapin ELY,, Lapin pelastuslaitos ¹Yhden suunnittelukauden pituus on 6 vuotta 4) Toiinta tulvatilanteessa Toiintaan tulvatilanteessa kuuluvat tulvan aikana suoritettavat toienpiteet tulvasta aiheutuvien vahinkojen estäiseksi tai vähentäiseksi. Tulvatilanteessa tehtäviä tilapäisiä toienpiteitä ovat. teiden korotukset, tilapäiset aavallit, hiekkasäkit, sokkeleiden uovitukset ja irtaiiston siirtäinen yleäksi. Toienpiteillä voidaan vähentää tulvavahinkoja ja estää veden leviäistä rakennuksiin sisälle. Suojarakenteita käytetään etenkin viranoaisten toiesta, utta yös yksityiset kiinteistöjen oistajat voivat suojata oaisuuttaan tilapäisillä tulvasuojelun rakenteilla. Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttöä voidaan kehittää. ohjeistuksella, ateriaalivarastoilla tai enetelien testauksella. Taulukko 10. Ivalon aluetta koskevat tulvan aikana tehtävät toienpiteet ja niiden priorisointi Toienpide Tarkepi toienpide Vastuutaho Toteutuinen Priorisointi Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden saatavuuden varistainen Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö ja kehittäinen Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden varastointi alueelle Menetelien kehittäinen ja testaainen, Lapin pelastuslaitos, Lapin ELY-keskus Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttäinen Kiinteistönoistajat 11
5) Jälkitoienpiteet Jälkitoienpiteet ovat tulvatilanteen jälkeen tehtäviä, vahingoista toipuiseen ja varautuisen parantaiseen tähtääviä toiia. Toiintojen uudelleen sijoittaisella tarkoitetaan erityiskohteiden väliaikaista tai pysyvää sijoittaista toiseen paikkaan, jos tulva on kastellut kohteen. Tavoitteena on saada toiinnot ja palvelut käynnistyään uudelleen ahdollisian nopeasti tulvan jälkeen. Toiintojen uudelleen sijoittaisella ei voida vaikuttaa tulvavahinkojen väheneiseen, utta se nopeuttaa alueen tulvasta toipuista ja ennakkoon suunnittelu helpottaa. pelastusviranoaisen työtä. Toiintojen uudelleen sijoittaisella voidaan vaikuttaa kastuneen kohteen tulvariskiin tulevaisuudessa, erityisesti jos kohde sijoitetaan tulvavaara-alueen ulkopuolelle. Tulvat voivat aiheuttaa erkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia haittoja tulva-alueen asukkaille, jos heidän oa tai läheisensä koti kastuu. Toipuinen katastrofista voi olla vaikeaa ja siihen tarvitaan ulkopuolista apua. Inarin kunnan alueella toiii kriisiryhä, joka tarjoaa apua kriisitilanteissa. Kriisiryhä koostuu poliisin, pelastustoien, terveydenhuollon, seurakunnan ja sosiaalityön työntekijöistä. Kriisiapua ja vapaaehtoistoiintaa suurtulvasta toipuiseen tulisi Ivalon alueella ylläpitää ja kehittää yhteistyössä riskialueen asukkaiden kanssa. Tulvan sattuessa alueelle rakennusten kastuvat rakenteet joudutaan korjaaaan tai ahdollisesti koko rakennus joudutaan purkaaan ja rakentaaan uudelleen. Tulva voi yös levittää ukanaan alueelle lietettä, jätevesiä ja uuta likaa. Lisäksi tulvan ukana voi kulkeutua tavaroita ja roskia. Alueet voivat olla tulvan jäljiltä kelvottoia asuiseen. Tulvan jälkeistä aikaa silällä pitäen tulisi suunnitella etukäteen, iten tulvariskialueiden ennallistainen ja puhdistainen hoidetaan tulvan jälkeen. Taulukko 11. Ivalon aluetta koskevat jälkitoienpiteet ja niiden priorisointi Toienpide Tarkepi toienpide Vastuutaho Toteutuinen Priorisointi Toiintojen uudelleen sijoittainen Vahinkokohteiden uudelleensijoitustarpeen selvittäinen Vahinkokohteiden väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittainen, kiinteistönoistajat Kriisiapu ja vapaaehtoistoiinnan edistäinen Järjestetään kriisiapua tulvatilanteiden jälkeen Kehitetään tulvan jälkeistä toipuista edistäviä apuja, Lapin pelastuslaitos, seurakunta Puhdistais- ja ennallistaistoienpiteiden suunnittelu Laaditaan suunnitela, iten riskialueilla hoidetaan ennallistainen tulvan jälkeen Opastetaan ja koulutetaan tulva-alueen asukkaita, toiijoita ja vapaaehtoisjärjestöjä, Lapin pelastuslaitos 1 suunnittelukausi 1 ¹Yhden suunnittelukauden pituus on 6 vuotta Ypäristövaikutusten arviointi Eniten positiivisia vaikutuksia syntyy tulvariskiä vähentävistä toienpiteistä, jotka vaikuttavat etenkin ihisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön. Tulvariskiä vähentävillä toienpiteillä, kuten tulvakarttojen laadinnalla ja päivittäisellä sekä tulvatietojärjestelän kehittäisellä parannetaan asukkaiden ja yös viranoaisten tietoisuutta ja varautuista tulviin, jonka yötä yös tulvavahingot vähenevät. Maankäytön suunnittelu on tärkeä osa ennakoivaa tulvasuojelutyötä, ja jonka vaikutukset on arvioitu positiivisiksi. Oatoiisen varautuisen toienpiteillä tuetaan uita tulvariskejä vähentäviä toienpiteitä ja parannetaan erityisesti atalilla syvyysvyöhykkeillä olevien kohteiden suojausta. Nykyisten tulvapenkereiden korottaisella ja uusien penkereiden rakentaisella saadaan aikaan paljon positiivisia vaikutuksia, sillä toienpiteellä saadaan suojattua lähes kaikki erityiskohteet ja suurin osa rakennuksista Ivalon tulvariskialueella. Tulvapenkereiden rakentaisesta ei aiheudu kielteisiä luontovaikutuksia, utta toienpide voi herättää asukkaissa vastustusta aiseanuutoksen takia. Huolellisella aiseoinnilla voi- 12
daan vähentää tulvapenkereiden aiheuttaia aiseavaikutuksia ja joissakin tapauksissa aisea saattaa jopa parantua, kun alueesta tulee hoidettu ja siisti, jolloin penkereet voivat lisätä joidenkin alueiden viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöahdollisuuksia. Teiden ja katujen korottaisella sekä jääsahauksen käytöllä ja kehittäisellä lisätään tulvapenkereillä saatavia tulvahyötyjä vähäisin haitoin. Jäänsahauksella voi olla vähäisiä negatiivisia vaikutuksia kalastukseen ja virkistyskäyttöön jään heikentyisen yötä, jolloin jäällä liikkuista joudutaan keväällä rajoittaaan. Valiustoiilla ei ole suoraa vaikutusta tulvahaittojen väheneiseen, utta niillä parannetaan erkittävästi tulvatietoisuutta ja varautuista tulviin. Tiedotuksen lisääinen auttaa pelastus- tai uita viranoaisia toiiaan tulvatilanteessa ja keskittyään todellisiin riskikohteisiin sekä asukkaita suojaaaan esi. irtaien oaisuuden ajoissa. Valiustoiista aiheutuu tätä kautta vähäisiä positiivisia ypäristövaikutuksia. Toiinta tulvatilanteessa sekä jälkitoiet aiheuttavat vähäisiä positiivisia vaikutuksia tai niillä ei todettu olevan ypäristövaikutuksia. Tilapäisillä tulvasuojelurakenteilla voidaan estää veden leviäistä rakennuksiin sisälle ja vähentää aineelliselle oaisuudelle aiheutuvia tulvavahinkoja. Jälkitoiilla nopeutetaan alueen ja ihisten toipuista tulvista sekä helpotetaan viranoaisten työtä. Ivalojoen tulvariskialueella eri toienpiteistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä toienpiteiden arvioinnin perusteella alueelle valittiin toteutettavaksi sellaiset toienpiteet, joiden ypäristövaikutukset ovat vähäiset. Hallintasuunnitelaan valittujen toienpiteiden joukosta jätettiin pois. ohitusuoan ja kuivatekoaltaan rakentainen sekä Ivalojoen ruoppaus. Pois jätetyillä toienpiteillä olisi ollut joko tilapäisiä tai pysyviä haitallisia ypäristövaikutuksia. Hallintasuunnitelaan valituilla toienpiteillä saavutetaan tarvittavat tulvasuojeluhyödyt vähäisin haitallisin ypäristövaikutuksin. Nykyisin käytössä olevien toienpiteiden tehostaisella on pääosin positiivisia tai neutraaleja vaikutuksia ypäristöön, ne aiheuttavat korkeintaan paikallisia ja elko vähäisiä haitallisia luontovaikutuksia. Hallintasuunnitelan täytäntöönpano ja seuranta Tulvariskilain 620/2010 ukaisesti tulvariskien hallintasuunnitela hyväksytään ja julkaistaan ennen 22.12.2015. Tään jälkeen suunnitela on tarpeen ukaan tarkistettava kuuden vuoden välein, edellyttäen että alue arvioidaan jatkossakin erkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskien alustava arviointi ja erkittävien tulvariskialueiden tarkistus tehdään seuraavan kerran 22.12.2018 ennessä ja hallintasuunnitelien uudelleenarviointi tulee olla valis 22.12.2021. Tässä hallintasuunnitelassa esitetyt toienpiteet eivät ole sitovia eivätkä suoranaisesti velvoita itään tahoa toteuttaaan kyseessä olevia toienpiteitä tään tai seuraavien suunnittelukausien aikana. Valtion ja kuntien viranoaisten sekä aluekehitysviranoaisen on kuitenkin otettava suunnitela ja toienpiteet toiinnassaan huoioon. Tulvariskien hallintasuunnitelien uudelleenarvioinnissa vuonna 2021 on tarvittaessa kuvattava, itkä tässä suunnitelassa esitetyt toienpiteet ovat jääneet toteuttaatta ja iksi niin on käynyt. Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelan toieenpanon edistäisestä ja seurannasta on päävastuussa Lapin ELY-keskus. ELY-keskuksen tehtävänä on oalta osaltaan valvoa, että toienpiteidentoieenpano etenee. Lisäksi toiselle suunnittelukaudelle asetettava Ivalojoen tulvaryhä käsittelee suunnitelan ja toienpiteiden täytäntöönpanoon liittyviä kysyyksiä osana toisen suunnittelukauden työtä. Viranoaisten toiinta tulvatilanteessa ELY-keskus Tulvariskien hallinnasta annetun lain ukaan ELY -keskuksen tehtävänä on huolehtia tulvan uhatessa ja tulvan aikana viranoaisten yhteistyön järjestäisestä ja ohjata toienpiteitä vesistössä. Myös ennakoivat tulvantorjuntatoienpiteet ovat pääosin ELY-keskusten vastuulla yhteistyössä kuntien ja toiinnanharjoittajien kanssa. 13
ELY -keskuksen vastuulla on tiedottainen tulvavaarasta tulviin varautuinen ennen tulvia sekä vesistön käytön valvonta vesitilanteen seuranta ja tulvauhasta tiedottainen ennakkotorjuntatoienpiteet kuten jäänsahaus, hiekoitukset, säännöstelyn ohjaus ja poikkeuslupien hakeinen asiantuntija-avun antainen pelastusviranoaiselle/oaisuuttaan suojaaville yhteisöille tai yksityisille. seuraavissa tulvantorjuntatöissä: jääpatojen purku, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko ja vesien johtainen tilapäisille alueille ja uoiin ELY-keskus huolehtii toiialallaan tehtävästä tulvariskien hallinnasta yös sen jälkeen, kun pelastusviranoainen on käynnistänyt pelastustoiinnan ja ottanut pelastustoiinnasta pelastuslain ukaisen johtovastuun. Pelastusviranoainen Pelastusviranoaisille kuuluu onnettouuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viranoaisten yhteistyö. Pelastustoii suorittaa tulvatilanteessa ne pelastustoiintaan kuuluvat tehtävät, joita on pidettävä pelastuslain ukaan kiireellisinä. Yleensä kyse on toiista, joihin on ryhdyttävä uutaan tunnin kuluessa. Tähän vaikuttaa yös vahinkoalueen laajuus ja seurausten vakavuus. Pelastusviranoaisen vastuulla on: toiinnan suunnittelu ja johtainen poikkeuksellisissa tulvatilanteissa sekä pelastustoiinta tulvantorjuntatilanteen yleisjohto, jos pelastustoiintaan osallistuu useaan toiialan viranoaisia sekä kokonaiskuvan uodostainen kokonaiskuvan perusteella tehtävät alueiden ja yksittäisten tärkeiden kohteiden suojaainen (esi. tulvaseinäkkeet, hiekkasäkit, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko) yksityiseen oaisuuteen kohdistuvista toienpiteistä äärääinen (esierkiksi teiden tai penkereiden katkaisut) johtovastuu siirtyy pelastusviranoaiselle silloin, kun tulvantorjunta uuttuu pelastustoiinnaksi varsinaiseen pelastustoiintaan kuuluvat väestön evakuointi tai kohteiden suojaainen hiekkasäkein ja uin tilapäisrakentein sekä tulvaveden puppaus. Pelastustoiinnan käynnistyttyä tilanteen yleisjohtajana toiii pelastustoiinnan johtaja. Kunta Kunnan vastuulla on: suojella oia rakenteita ja toiintaa sekä tukea pelastusviranoaisia tulvasuojelussa kunnan oaisuuden (esi. vesihuolto, terveyskeskukset, koulut, päiväkodit) ja tietoliikenneyhteyksien suojeleinen esi. evakuoinnin toteutus ja hätäajoituksen järjestäinen työvoian ja tulvantorjuntaa ja pelastustoiintaa varten tarvittavan kaluston luovuttainen tarvittaessa pelastusviranoaisen käyttöön. Tulvakeskus, Suoen ypäristökeskus ja Ilatieteenlaitos Suoen ypäristökeskuksen ja Ilatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus on vastannut vuoden 2014 alusta alkaen tulvien ennustaisesta, tulvavaroituksista ja valtakunnallisen tulvatilannekuvan ylläpitäisestä. Tulvakeskus vastaa yös näihin liittyvien palveluiden kehittäisestä ja ylläpidosta. Poikkeuksellisissa vesioloissa ja huoattavissa vahinkoriskitilanteissa perustetaan Tulvakeskuksen erityistilanneryhä, joka tuottaa valtakunnallisen tulvatilannekuvan yhteistyössä ELY-keskusten ja pelastusviranoaisten kanssa. Suoen ypäristökeskus ja Ilatieteenlaitos vastaavat tulvien poikkeuksellisuuslausuntojen antaisesta. 14